Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)
Sain tietää melkein kaksi kuukautta sitten että avomieheni on pettänyt minua. Tietääkseni vain kerran (työpaikan pikkujoulut), mutta se riittää minulle. Sain tietää kun hän oli työmatkalla, joten pakostakin asian ottaminen puheeksi venähti - onneksi, koska sain päähäni suunnitelman jonka olen nyt toteuttanut.
Tajusin saman tien tiedon saatuani, että tämä oli tässä. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Hetken mietittyäni tein näin: aloin heti etsiä uutta asuntoa, ja ihmeellisellä onnenkantamoisella eräällä puolitutulla oli vapautunut ihana asunto hyvällä paikalla. Eipä siinä mitään, nimet vuokrasopimukseen ja avaimet sain käteen parin viikon päästä. Sen jälkeen aloin pieni lasti kerrallaan siirtää tavaroitani uuteen asuntoon. Luotin siihen, että mies ei huomaa mitään, eikä hän ilmeisesti olekaan katsonut mm. vaatekaappiini tai työpöytäni laatikoihin. Olisi muuten kyllä havainnut eron entiseen. Mies on kyllä nyt ollut paljon poissa kotoa, joten se on helpottanut operaatiota huomattavasti.
Nyt mies on tämän päivän ja huomisen työreissulla, joten itse otin vapaapäivän ja kuljetin uuteen asuntooni isommat tavarat ja ne harvat huonekalut, jotka ovat minun ja jotka vielä haluan pitää. Viimeisellä reissulla entiseen kotiin jätin avaimen eteiseen. Nyt on muutto valmis, ja olo on aivan ihana. Toisaalta vähän kauhistuttaakin: mies sai tasan tarkkaan mitä ansaitsi, mutta onkohan ihan normaalia että oloni on näin kylmä, ja että saan näin suunnattomasti nautintoa siitä, että mies tulee palatessaan hämmästymään niin suuresti? Luonnollisesti en aio mm. vastata puheluihin tai viesteihin, eikä mies voi tietää mihin olen häipynyt. Syyn varmaan arvaa kyllä.
Joskus elämä näköjään voi olla kuin Salkkareista. Itse tämän draaman kehittelin, mutta näin minä nyt halusin tehdä, lapsellista tai ei :) Ei minua oikeastaan ollenkaan olisi kiinnostanutkaan puhua asiasta. Itse pettäminen on 100% varmaa, joten miksi kuuntelisin 1) huonoja tekosyitä ja valheita, tai 2) itkua ja anteeksi anelemista.
Kommentit (1155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä se paukuttaa samaa tammaa tälläkin hetkellä, tuskin edes huomaa muuttoasi palattuaan
No ei sekään oikeastaan haittaa! Pääasia että minä olin lopulta tilanteen tasalla nopeammin kuin hän, ja sain tavallaan viimeisen naurun.
Se toki harmittaa, että hukkaan meni vuosikausien suhde, ja että näin yli 30-vuotiaana joutuu yllättäen uudelleen yksineläjäksi. Varmasti tulen tätä vielä suremaankin, mutta nyt juuri ei ole mitään ongelmaa.
Ap
Miehesi on vaan onnellinen kun olet häipynyt eikä hänen tarvinut itse sinua ajaa pois nurkista.... joillekin kumppanin häätäminen on tuskallisen vaikeaa.
Pettämiseen on syy ja se syy olet sinä. Olet ollut huono kumppani, eikä seksikään ole tyydyttänyt.
Sun viimeinen nauru on omaa harhaista kuvitelmaasi.
Kyllä nyt on hyvä mieli tämän kommentin kirjoittajalla kun pääsi ääneen. Mistä näitä ilkeitä ihmisiä sikiää?
Ei voi tietää miten mies reagoi ja mitä välii aplle, joka maksoi potut pottuina ja poistui suhteesta joka mitä ilmeisemmin on ollut miehelle huono mutta kykenemätön aikuismaisesti keskustelemaan asiasta ja suhteen joko päivittämisestä tai päättämisestä vaan valitsi helpon eli pettämisen.
Jos parin välillä on vahvaa rakkautta ja intohimoa sekä keskusteluyhteys niin pettäminen on harvinaista. Kun suhde on kunnossa niin ei ole tarvetta pettää. Suhteeseen vaikuttavat aina kaksi ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Mä kanssa jätin exän pettämisen takia. Se raukka yritti vielä 3. Vuodenkin jälkeen saada minua takaisin ja pyyteli anteeksi 😂😂😂 ahahaha.
Sen jälkeen lopetti vihdoin kun sain lapsen nykyisen kanssa. Tajusi vihdoin että se oli siinä. :D
Silti jaksat vanhoja muistella katkerana.
Nää jankkarit pelkäävät, että narahtavat itse ja muikkeli tekee kuten tässä on tehty. Ihan oikein sanon minä.
Olen itse tehnyt vastaavan tempun väkivaltaiselle exälle ja kylläpä tuo yllättyi. Kyllä asiansa saa aika nopeasti hoidettua siihen pisteeseen, että lähtö on mahdollista. Eniten siihen auttaa raha eli kannattaa aina olla se puskuri, joka on juuri tarkoitettu "yllättäviin menoihin".
Vierailija kirjoitti:
Nää jankkarit pelkäävät, että narahtavat itse ja muikkeli tekee kuten tässä on tehty.
Ja mistäs olet vetänyt sen johtopäätöksen että "jankkaajat" ovat itse pettäjiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä voisi lähteä tuolla tavalla. Varmaan kysyin miksi mies petti ja miettisin mikä suhteessa meni vikaan. Käsittelisin asian ja sitten unohtaisin koko miehen. Mulle on kuitenkin tärkeää käsitellä asiat loppuun asti eikä jättää mitään avoimia kysymyksiä. Ja ehkäpä tuosta oppisi jotain tulevaisuutta varten.
Ja sinä uskot että suhteessa on aina vikaa jos toinen pettää? Niin ei todellakaan ole. Pettäjä on keskenkasvuinen, itsekeskeinen, empatiakyvytön, pelkuri tms.
Tai ei kykene keskustelemaan tyytymättömyydestään tai sitten vaan tarvitsee egolleen pönkitystä aina silloin tällöin ja mitä niitä syitä nyt onkin.
Mutta mitään sellaista syytä ei tule että voisit oppia itsestäsi jotain todellista.
Ehkä nyt sen että tissisi ovat liian pienet tms mutta tulet toimeen elämässä ilman tuota " tietoakin".Pettäjä voi toki yrittää keksiä juttuja jotka uppoaa toiseen että päästään eteenpäin kunnes tulee seuraava pettäminen tai ainakin siitä kiinnijääminen.
Koska aikuinen tasapainoinen ihminen kertoo jos on tyytymätön suhteessa johonkin eikä lähde pettämään ja vielä salailemaan sitä.
Eihän siinä ole mitään järkeä jos haluaa suhteesta pois.
Jos ei halua ( ja siis on syytä yrittää salata) niin silloin pettämisen syyt ovat oikeasti ihan jossain muualla.Ei välttämättä tarvitse olla vikaa, mutta ainakin yrittäisin selvittää mitä tapahtui.
Mulla on tapana käsitellä asioita ja ihan varmasti tällaisessa tapauksessa keskustelisin tästä asiasta pettäjän kanssa. Tekisin sen oman mielenrauhani vuoksi. Kun asiat on loppuunkäsitelty, ei niitä tarvitse myöhemmin miettiä ja vatvoa.
Oletko miettinyt, että ihmisille voivat eri asiat tuoda mielenrauhaa? Sinulla se on vatvominen, jollakin muulla voi olla asian päättäminen ja taakseen jättäminen.
Hirveän riippuvaisilta tuntuvat ihmiset tässä keskustelussa. Mitään ei pystytä yksin tekemään, vaan henkisen stressin aikana tukeudutaan edelleen siihen toiseen vastausten ja selvyyden toivossa. Halutaan purkaa toiseen ne tunteet, koska niiden kanssa on itsekseen niin vaikea olla. Itsensä kohtaaminen todella on vaikeaa ja sen ap on tehnyt kun ei ole tukeutunut toisen mielipiteisiin tai harhauttanut itseään riitelemällä. Vastaukset ja syyt tässäkin tilanteessa ihan pääteltävissä. Ei niitä välttämättä sen enempää tule, asiat on asioita. Ap on sen tajunnut, mies tulee sen tajuamaan.
En minä mitään tunteita ole purkamassa toiseen eikä ole mitään vaikeuksia kohdata itseäni. Haluaisin vain tietää mitä ihmettä tapahtui ja sillä sipuli, ja sitten mennään elämässä eteenpäin.
Ehkä mulla on ollut sellaisia kumppaneita, joiden ei ikinä uskoisi pettävän. Ja jos näin ylltättäen tapahtuisikin, niin kyllä siinä heräisi kysymysmerkit ja tietysti esittäisin ne kysymykset. En todellakaan osaisi ajatella tilannetta, että häipyisin sanomatta sanakaan ja miettimättä mitä ihmettä tapahtui.
Sinähän tietäisit mitä on tapahtunut. Miksi on tapahtunut, onko sillä nyt mitään väliä? Tässä ainut tarkoitus olisi pönkittää itseään, kun toinen hyvittelisi, "en tarkoittanut, ei se merkannut mitään, vahinko ja muuta yhtä latteaa". Jos omaisit itsetuntoa, tajuaisit, että toinen on kypsymätön ja itsekäs. That's it, ei vaikuta mihinkään tieto syistä eikä kiinnosta. Mitä niin yllättävää sille toiselle olisi voinut tapahtua, että se jotenkin tekisi asiasta vähemmän rumaa? Jos mies olisi aidosti pahoillaan, hän olisi itse tunnustanut ja halunnut selvittää asian. Ihme tossuja täällä.
Jo se että tuntee tarvettaa "kostaa" mielestäni kertoo että tilanteen käsittelee erikoisen eristävällä tavalla. Itse olisin suorastaan vaatinut keskustella miehen kanssa asiasta, mitä sitten vaikka en olisi vaikuttanut coolilta ja omanarvontuntoiselta. Harvempi on elämänsä vedossa kun tullut petetyksi.
Ihmisillä näyttää olavan tästä kuitenkin hyvin eriäviä mielipiteitä ja jos parhaiten selviää miestä näpäyttämällä ja myöhemmin yksin itkemällä, siitä vaan. Tulee vaan olo että suurin pointti on se että kokee kontrolloivansa tilannetta, eikä elämästä yleensä selviä ihan niin puhtain käsin ettei koskaan tarvi kohdata ihmisiä jotka ovat sinua satuttaneet, ja joskus jopa yrittää ymmärtää sitä toista puolta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kanssa jätin exän pettämisen takia. Se raukka yritti vielä 3. Vuodenkin jälkeen saada minua takaisin ja pyyteli anteeksi 😂😂😂 ahahaha.
Sen jälkeen lopetti vihdoin kun sain lapsen nykyisen kanssa. Tajusi vihdoin että se oli siinä. :D
Silti jaksat vanhoja muistella katkerana.
Perus av-mamma joka vääntänyt muksun ensimmäisen vastaan tulijan kanssa. 🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä se paukuttaa samaa tammaa tälläkin hetkellä, tuskin edes huomaa muuttoasi palattuaan
No ei sekään oikeastaan haittaa! Pääasia että minä olin lopulta tilanteen tasalla nopeammin kuin hän, ja sain tavallaan viimeisen naurun.
Se toki harmittaa, että hukkaan meni vuosikausien suhde, ja että näin yli 30-vuotiaana joutuu yllättäen uudelleen yksineläjäksi. Varmasti tulen tätä vielä suremaankin, mutta nyt juuri ei ole mitään ongelmaa.
Ap
Miehesi on vaan onnellinen kun olet häipynyt eikä hänen tarvinut itse sinua ajaa pois nurkista.... joillekin kumppanin häätäminen on tuskallisen vaikeaa.
Pettämiseen on syy ja se syy olet sinä. Olet ollut huono kumppani, eikä seksikään ole tyydyttänyt.
Sun viimeinen nauru on omaa harhaista kuvitelmaasi.
No eihän tässä silloinkaan ole vääryyttä tehty ja lopputulos on kummankin kannalta enemmän kuin hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuu se ero mistä syystä tahansa, niin paremmin pystyy jatkamaan omaa elämäänsä, kun kuitenkin keskustelee erotilanteessa asiasta.
Keskustelu ei tarkoita, että hyväksyy tai matelee tms.
Vaan ihan tavallista kiihkotonta keskustelua ja tavallaan tilinpäätösitä suhteelle.
Jos on pitempi suhde, niin siinä ei ole kumpikaan niin pulmunen, vaikka ei tse olisi pettänyt, niin jokaisella on sellaisia piirteitä, että täydellinen kumppani ei ole ollut, ei ole edes mahdollista.Vaikka ei olisi *velkaa* toiselle selvittää tilannetta, niin itselleen on. Jokainen ansaitsee sellaisen eron ja uuden alun, että jos se entinen tulee jatkossa vastaan jossain tilanteessa, niin pystyy luontevasti asian hoitamaan.
Vaikka ei sanoisi sanaakaan eron jälkeen sille kumppanille, mutta kohtaamaan tunteita joutuu. On ne ihanyt. mitä tahansa.Jos ne tunteet ovat mahdollisimman neutraaleja, niin sitä parempi.
Tässä on hyvä neuvo ja asiaa avattu :)
AP:n tapa on pelkurin. Mitähä muuta on elämässä jääny käsittelemättä?
Miehen tapa pettää ei sitten ole pelkurimaista? Olipa oivallus. Ehei, mies on kingi ja niin ollen pitää olla täysi oikeus olla munaton raukka ja pettää kumppaninsa selän takana, ties kuinka pitkään. Sehän on vain pakko hyväksyä.
Se pettäminen on taas toinen asia.
Takana taitaa olla syyt parisuhteen toimimattomuus.
Yleensä noissa on syytä sysissä ja sepissä.
Syy=pettäminen
Seuraus=ap otti ja lähti
Jankkaat vieläkin turhasta.
Ensimmäisenä on kyllä parisuhteen toimimattomuus,
Sen syy taas ap;n käsittelemättömät ongelmat?
Ja nyt taas pakenee käsittelemättä asiaa.
Voihan sitä noinkin elämänsä elää (elämättä lainkaan?).
Laittaa vaan pään pensaaseen ja luulee ettei mitään tapahtunutkaan.
Parisuhde voi olla toimiva seksiä myöden ja silti toinen pettää. Jotkut haluavat sitä vierasta naista tai miestä ihan vaan huvikseen vaikka suhteessa ei olisi ongelmaa tai sitten jollakin voi kännipäissään käydä niin, että vähän järki jättää ja tulee petettyä.
Tuo loppu on vaan ihan sinun päässäsi kehittämää teoriaa vailla mitään pohjaa joten siihen on turha ottaa edes kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuu se ero mistä syystä tahansa, niin paremmin pystyy jatkamaan omaa elämäänsä, kun kuitenkin keskustelee erotilanteessa asiasta.
Keskustelu ei tarkoita, että hyväksyy tai matelee tms.
Vaan ihan tavallista kiihkotonta keskustelua ja tavallaan tilinpäätösitä suhteelle.
Jos on pitempi suhde, niin siinä ei ole kumpikaan niin pulmunen, vaikka ei tse olisi pettänyt, niin jokaisella on sellaisia piirteitä, että täydellinen kumppani ei ole ollut, ei ole edes mahdollista.Vaikka ei olisi *velkaa* toiselle selvittää tilannetta, niin itselleen on. Jokainen ansaitsee sellaisen eron ja uuden alun, että jos se entinen tulee jatkossa vastaan jossain tilanteessa, niin pystyy luontevasti asian hoitamaan.
Vaikka ei sanoisi sanaakaan eron jälkeen sille kumppanille, mutta kohtaamaan tunteita joutuu. On ne ihanyt. mitä tahansa.Jos ne tunteet ovat mahdollisimman neutraaleja, niin sitä parempi.
Tässä on hyvä neuvo ja asiaa avattu :)
AP:n tapa on pelkurin. Mitähä muuta on elämässä jääny käsittelemättä?
Miehen tapa pettää ei sitten ole pelkurimaista? Olipa oivallus. Ehei, mies on kingi ja niin ollen pitää olla täysi oikeus olla munaton raukka ja pettää kumppaninsa selän takana, ties kuinka pitkään. Sehän on vain pakko hyväksyä.
Se pettäminen on taas toinen asia.
Takana taitaa olla syyt parisuhteen toimimattomuus.
Yleensä noissa on syytä sysissä ja sepissä.
Syy=pettäminen
Seuraus=ap otti ja lähti
Jankkaat vieläkin turhasta.
Ensimmäisenä on kyllä parisuhteen toimimattomuus,
Sen syy taas ap;n käsittelemättömät ongelmat?
Ja nyt taas pakenee käsittelemättä asiaa.
Voihan sitä noinkin elämänsä elää (elämättä lainkaan?).
Laittaa vaan pään pensaaseen ja luulee ettei mitään tapahtunutkaan.
Parisuhde voi olla toimiva seksiä myöden ja silti toinen pettää.
Silloin syy on pettäjän käsittelemättömissä ongelmissa.
Jotenkin tulee olo että täällä on tosi nuoria ja siksi vielä mustavalkoisia ihmisiä linjoilla.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tulee olo että täällä on tosi nuoria ja siksi vielä mustavalkoisia ihmisiä linjoilla.
Ota kantaa oletko musta vai valkoinen? Täällä ei harmaan sävyjä tunnetusti ole olemassakaan.
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.
Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.
Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieshän ei nyt välttämättä ollenkaan osaa yhdistää omaa pettämistään ja ap:n häipymistä, koska luulee ettei ap tiedä siitä mitään.
Pahimmillaan tämä voi kääntyä siten, että mies luulee ap:n lähteneen uuden miehen matkaan.Mitä väliä vaikka luulisi niin? :D
Luulisi olevan paljonkin väliä, tuskin ap haluaa tässä tilanteessa leimautua pettäjäksi. Saattaa se mieskin nimittäin puhua läheistensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä Ap!
En tiedä tekisinkö juuri noin, mutta jättäisin silti. Pettäminen on minulle sellainen asia, että siitä en pääsisi koskaan yli. Suhde olisi täysin hajalla lopullisesti, vaikka miestä rakastaisin. Olisi vain pakko lähteä.
Hyvää jatkoa sulle ja tsemppiä :)
Näin sanoo lähes kaikki, kunnes se sattuu omalle kohdalle. Yli siitä ei ehkä pääse, silti jäädään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Onnellista paria sitoo yhteen vaikeista asioista keskusteleminen, yhteiset arvot, lapset, seksi, huumorintaju, tahto olla yhdessä, vaikeuksien voittaminen, samanlaiset rakkaudenosoitukset, tutut harrastukset, yhteinen elämäntyyli ja vapaus rakastaa omalla tavallaan.
Rakastava pari antaa toisilleen tilaa, heillä on myönteinen ulosanti, he osaavat viettää hiljaisia hetkiä, vastuu jaetaan tasan, sama huumori yhdistää, he ovat sosiaalisia ja heillä on hyvä seksielämä, heillä on jaettu talousvastuu ja kunnioitus toisiaan kohtaan, he osaavat pitää hauskaa ja he kuuntelelevat toisiaan, heillä on yhtenäinen käytös lasten edessä ja heillä on kyky ratkaista konflikteja ja heillä on tilaa kasvulle.
Tarkista montako sait oikein!
Lopputulos on kummallekin hyvä eli kaikki kääntyi parhain päin. Kyllä siinä kumpikin saa olla onnellinen ja tyytyväinen, niin ap kuin ex-mies. Ei tuossa mitään harhoja ole.