Lue keskustelun säännöt.
Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)
23.04.2018 |
Sain tietää melkein kaksi kuukautta sitten että avomieheni on pettänyt minua. Tietääkseni vain kerran (työpaikan pikkujoulut), mutta se riittää minulle. Sain tietää kun hän oli työmatkalla, joten pakostakin asian ottaminen puheeksi venähti - onneksi, koska sain päähäni suunnitelman jonka olen nyt toteuttanut.
Tajusin saman tien tiedon saatuani, että tämä oli tässä. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Hetken mietittyäni tein näin: aloin heti etsiä uutta asuntoa, ja ihmeellisellä onnenkantamoisella eräällä puolitutulla oli vapautunut ihana asunto hyvällä paikalla. Eipä siinä mitään, nimet vuokrasopimukseen ja avaimet sain käteen parin viikon päästä. Sen jälkeen aloin pieni lasti kerrallaan siirtää tavaroitani uuteen asuntoon. Luotin siihen, että mies ei huomaa mitään, eikä hän ilmeisesti olekaan katsonut mm. vaatekaappiini tai työpöytäni laatikoihin. Olisi muuten kyllä havainnut eron entiseen. Mies on kyllä nyt ollut paljon poissa kotoa, joten se on helpottanut operaatiota huomattavasti.
Nyt mies on tämän päivän ja huomisen työreissulla, joten itse otin vapaapäivän ja kuljetin uuteen asuntooni isommat tavarat ja ne harvat huonekalut, jotka ovat minun ja jotka vielä haluan pitää. Viimeisellä reissulla entiseen kotiin jätin avaimen eteiseen. Nyt on muutto valmis, ja olo on aivan ihana. Toisaalta vähän kauhistuttaakin: mies sai tasan tarkkaan mitä ansaitsi, mutta onkohan ihan normaalia että oloni on näin kylmä, ja että saan näin suunnattomasti nautintoa siitä, että mies tulee palatessaan hämmästymään niin suuresti? Luonnollisesti en aio mm. vastata puheluihin tai viesteihin, eikä mies voi tietää mihin olen häipynyt. Syyn varmaan arvaa kyllä.
Joskus elämä näköjään voi olla kuin Salkkareista. Itse tämän draaman kehittelin, mutta näin minä nyt halusin tehdä, lapsellista tai ei :) Ei minua oikeastaan ollenkaan olisi kiinnostanutkaan puhua asiasta. Itse pettäminen on 100% varmaa, joten miksi kuuntelisin 1) huonoja tekosyitä ja valheita, tai 2) itkua ja anteeksi anelemista.
Kommentit (1155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä Ap!
En tiedä tekisinkö juuri noin, mutta jättäisin silti. Pettäminen on minulle sellainen asia, että siitä en pääsisi koskaan yli. Suhde olisi täysin hajalla lopullisesti, vaikka miestä rakastaisin. Olisi vain pakko lähteä.
Hyvää jatkoa sulle ja tsemppiä :)
Näin sanoo lähes kaikki, kunnes se sattuu omalle kohdalle. Yli siitä ei ehkä pääse, silti jäädään...
Se osaa täällä kommentoivista varmaan kirpaiseekin, toivoisivat itse olevansa yhtä rohkeita ja itsenäisiä, vaan siihen ei heistä ole ja kateus nostaa päätään. Sitten todistellaan, kuinka on jaloa kuulla toisen näkökulma asiaan, vielä jalompaa antaa anteeksi mokoma pikku lipsahdus, voihan syitä olla vaikka ja mitä. Miestä pitää kuulla, koska hän tekee päätöksen suhteen jatkosta, haluaako tehdä parannuksen ja jatkaa, vai onko löytänyt uuden. Tämä pitää selvittää ehdottomasti, jotta nainen tietää, tekeekö oikean ratkaisun, itseensä ei voi luottaa.
Naisen itsenäisyys on uhka miehille, koska se vähentää tötöilyn mahdollisuuksia. Ja naisille, koska tajuavat, etteivät itse ole itsenäisiä. Se kitkettävä leimaamalla se vastuuttomaksi tunnekylmyydeksi, tai frigidiksi vihjailulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuu se ero mistä syystä tahansa, niin paremmin pystyy jatkamaan omaa elämäänsä, kun kuitenkin keskustelee erotilanteessa asiasta.
Keskustelu ei tarkoita, että hyväksyy tai matelee tms.
Vaan ihan tavallista kiihkotonta keskustelua ja tavallaan tilinpäätösitä suhteelle.
Jos on pitempi suhde, niin siinä ei ole kumpikaan niin pulmunen, vaikka ei tse olisi pettänyt, niin jokaisella on sellaisia piirteitä, että täydellinen kumppani ei ole ollut, ei ole edes mahdollista.Vaikka ei olisi *velkaa* toiselle selvittää tilannetta, niin itselleen on. Jokainen ansaitsee sellaisen eron ja uuden alun, että jos se entinen tulee jatkossa vastaan jossain tilanteessa, niin pystyy luontevasti asian hoitamaan.
Vaikka ei sanoisi sanaakaan eron jälkeen sille kumppanille, mutta kohtaamaan tunteita joutuu. On ne ihanyt. mitä tahansa.Jos ne tunteet ovat mahdollisimman neutraaleja, niin sitä parempi.
Tässä on hyvä neuvo ja asiaa avattu :)
AP:n tapa on pelkurin. Mitähä muuta on elämässä jääny käsittelemättä?
Miehen tapa pettää ei sitten ole pelkurimaista? Olipa oivallus. Ehei, mies on kingi ja niin ollen pitää olla täysi oikeus olla munaton raukka ja pettää kumppaninsa selän takana, ties kuinka pitkään. Sehän on vain pakko hyväksyä.
Se pettäminen on taas toinen asia.
Takana taitaa olla syyt parisuhteen toimimattomuus.
Yleensä noissa on syytä sysissä ja sepissä.
Syy=pettäminen
Seuraus=ap otti ja lähti
Jankkaat vieläkin turhasta.
Ensimmäisenä on kyllä parisuhteen toimimattomuus,
Sen syy taas ap;n käsittelemättömät ongelmat?
Ja nyt taas pakenee käsittelemättä asiaa.
Voihan sitä noinkin elämänsä elää (elämättä lainkaan?).
Laittaa vaan pään pensaaseen ja luulee ettei mitään tapahtunutkaan.
Parisuhde voi olla toimiva seksiä myöden ja silti toinen pettää.
Silloin syy on pettäjän käsittelemättömissä ongelmissa.
Juu juutalaisten sitten ihan vaikka seksuaalisia fantasioitaan toteuttaa, muuten vaan ei koe yhden seksikumppanin riittävän tai vaikka mitä. Ei ole pakko olla kenelläkään käsittelemättömiä ongelmia.
Itse koen kaikenlaiset terapiat ihan huuhaana, mutta jotkut niistä kokevat saavansa apua. Jotenkin tulee tunne, että sinä voisit olla yksi niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuu se ero mistä syystä tahansa, niin paremmin pystyy jatkamaan omaa elämäänsä, kun kuitenkin keskustelee erotilanteessa asiasta.
Keskustelu ei tarkoita, että hyväksyy tai matelee tms.
Vaan ihan tavallista kiihkotonta keskustelua ja tavallaan tilinpäätösitä suhteelle.
Jos on pitempi suhde, niin siinä ei ole kumpikaan niin pulmunen, vaikka ei tse olisi pettänyt, niin jokaisella on sellaisia piirteitä, että täydellinen kumppani ei ole ollut, ei ole edes mahdollista.Vaikka ei olisi *velkaa* toiselle selvittää tilannetta, niin itselleen on. Jokainen ansaitsee sellaisen eron ja uuden alun, että jos se entinen tulee jatkossa vastaan jossain tilanteessa, niin pystyy luontevasti asian hoitamaan.
Vaikka ei sanoisi sanaakaan eron jälkeen sille kumppanille, mutta kohtaamaan tunteita joutuu. On ne ihanyt. mitä tahansa.Jos ne tunteet ovat mahdollisimman neutraaleja, niin sitä parempi.
Tässä on hyvä neuvo ja asiaa avattu :)
AP:n tapa on pelkurin. Mitähä muuta on elämässä jääny käsittelemättä?
Miehen tapa pettää ei sitten ole pelkurimaista? Olipa oivallus. Ehei, mies on kingi ja niin ollen pitää olla täysi oikeus olla munaton raukka ja pettää kumppaninsa selän takana, ties kuinka pitkään. Sehän on vain pakko hyväksyä.
Se pettäminen on taas toinen asia.
Takana taitaa olla syyt parisuhteen toimimattomuus.
Yleensä noissa on syytä sysissä ja sepissä.
Syy=pettäminen
Seuraus=ap otti ja lähti
Jankkaat vieläkin turhasta.
Ensimmäisenä on kyllä parisuhteen toimimattomuus,
Sen syy taas ap;n käsittelemättömät ongelmat?
Ja nyt taas pakenee käsittelemättä asiaa.
Voihan sitä noinkin elämänsä elää (elämättä lainkaan?).
Laittaa vaan pään pensaaseen ja luulee ettei mitään tapahtunutkaan.
Parisuhde voi olla toimiva seksiä myöden ja silti toinen pettää.
Silloin syy on pettäjän käsittelemättömissä ongelmissa.
Juu juutalaisten sitten ihan vaikka seksuaalisia fantasioitaan toteuttaa, muuten vaan ei koe yhden seksikumppanin riittävän tai vaikka mitä. Ei ole pakko olla kenelläkään käsittelemättömiä ongelmia.
Itse koen kaikenlaiset terapiat ihan huuhaana, mutta jotkut niistä kokevat saavansa apua. Jotenkin tulee tunne, että sinä voisit olla yksi niistä.
Juutalaisten = juu tai ;D
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanut keskustella asia läpikohtaisin lävitse. Pettämisiä voi tulla hyvissäkin suhteissa ja ne kannattaa aina keskustella lävitse. Yksi penetraatio ei ole syy erota. Sitten jos mies on ihan hilipitappeli, niin se on asia erikseen. Seksuaalisuus ei ole mikään tabu aihe, parit voi puhua siitä ja parantaa seksielämää monin tavoin. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta, siinä on paljon muita painavimpiakin syitä olla yhdessä. Elämää ei kannata ottaa niin vakavasti. Kaikki täällä tekevät virheitä.
Pettämisessä ei ole kyse penetraatiosta, vaan luottamuksen pettämisestä ja se on hyvinkin mustavalkoinen asia. Erikseen sitten suhteet, joissa on sovittu ettei seksi toisen kanssa ole niin vakavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap suunnittelee muina naisina kuukausien ajan kostoa, samalla kun näyttelee kotona, että kaikki hyvin. Ei tuo nyt mitenkään terveeltä kuulosta. Hyvä kuitenkin, jos av-mammat voimautuu.
Mies pettää, tekstailee toiselle naiselle ja ajautuu tämän kanssa ilmeisesti jo henkisellekkin pettämiselle, samalla kun näyttelee kotona että kaikki on hyvin. Ei tuo nyt mitenkään terveeltä kuulosta. Hyvä kuitenkin, että naisvihasi voimaantui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä Ap!
En tiedä tekisinkö juuri noin, mutta jättäisin silti. Pettäminen on minulle sellainen asia, että siitä en pääsisi koskaan yli. Suhde olisi täysin hajalla lopullisesti, vaikka miestä rakastaisin. Olisi vain pakko lähteä.
Hyvää jatkoa sulle ja tsemppiä :)
Näin sanoo lähes kaikki, kunnes se sattuu omalle kohdalle. Yli siitä ei ehkä pääse, silti jäädään...
Se osaa täällä kommentoivista varmaan kirpaiseekin, toivoisivat itse olevansa yhtä rohkeita ja itsenäisiä, vaan siihen ei heistä ole ja kateus nostaa päätään. Sitten todistellaan, kuinka on jaloa kuulla toisen näkökulma asiaan, vielä jalompaa antaa anteeksi mokoma pikku lipsahdus, voihan syitä olla vaikka ja mitä. Miestä pitää kuulla, koska hän tekee päätöksen suhteen jatkosta, haluaako tehdä parannuksen ja jatkaa, vai onko löytänyt uuden. Tämä pitää selvittää ehdottomasti, jotta nainen tietää, tekeekö oikean ratkaisun, itseensä ei voi luottaa.
Naisen itsenäisyys on uhka miehille, koska se vähentää tötöilyn mahdollisuuksia. Ja naisille, koska tajuavat, etteivät itse ole itsenäisiä. Se kitkettävä leimaamalla se vastuuttomaksi tunnekylmyydeksi, tai frigidiksi vihjailulla.
Minä en ihan oikeasti tiedä onko se tervettä jos näkee parisuhteet tai ihmisten vuorovaikutuksen yleensä taisteluna jossa voi olla voittaja. Eihän siinä kukaan voita että suhde loppuu kun toinen pettää, eikä se jälkipyykki oikeastaan vaikuta asiaan mitenkään- sen saa jokainen hoitaa kuten parhaaksi näkee.
Useimmat tosin ovat alkuun vihaisia ja haluavat sen ilmaista joko konfrontaatiolla tai sitten kostamalla, turha siitä mitään sukupuolten sotaa on tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieshän ei nyt välttämättä ollenkaan osaa yhdistää omaa pettämistään ja ap:n häipymistä, koska luulee ettei ap tiedä siitä mitään.
Pahimmillaan tämä voi kääntyä siten, että mies luulee ap:n lähteneen uuden miehen matkaan.Mitä väliä vaikka luulisi niin? :D
Luulisi olevan paljonkin väliä, tuskin ap haluaa tässä tilanteessa leimautua pettäjäksi. Saattaa se mieskin nimittäin puhua läheistensä kanssa.
Ihan kuin tuollainen jamppa totta puhuisi!
Tuskin kiinnostaa mitä ex kavereineen jaarittelee eron jälkeen.
Jaarittelu voi levitä yllättävän laajalle. Se joka väittää että miehet eivät juoruile on väärässä. Voi vielä ap:llekin käydä niin, että minkä taakseen jättää sen edestään löytää, mieshän on nyt sen jo kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mun ensimmäinen reaktio olisi soittaa sukulaiset, ystävät ja poliisi, jos puoliso olisi kadonnut yhtäkkiä. En pidä kovin kypsänä ratkaisuna vaikka en pettämistä hyväksykään. Aikuinen osaa kohdata asiat ja kertoa suoraan tietävänsä pettämisestä sekä suhteen päättyneen. Se on toki vaikeaa, vaikeampaa kuin kadota ja pestä kätensä, mutta aikuisuus on muutenkin vaikeaa.
Millainen toope pitää olla että alkaa sukulaisilta, ystäviltä ja poliisilta kysellä mitä on tapahtunut kun puoliso on tavaroidensa kanssa kadonnut asunnosta.
No minä olisin tällainen toope ja menisin kyllä paniikkiin. Mieti nyt, puoliso katoaa tavaroineen sanomatta mitään ja ilman mitään etukäteisvaroitusta! Ihanko voisit itse istahtaa tyynesti alas ja todeta että jaaha, näin kävi? Puoliso sai tarpeekseen ja lähti. En usko hetkeäkään. Jos puoliso ei vastaa puhelimeen niin tottakai selvittäisin hänen läheisiltään mitä on tapahtunut.
Saisko ihan mielenkiinnosta joitain skenaarioita? Kidnapattu tavaroineen? Tullut hulluksi, myynyt omaisuuden ja karannut Nepaliin? Jotain sattunut ja poliisit takavarikoineet tavarat ilmoittamatta? Ufot? Mitä muuta, mikä ei olisi oma tietoinen valinta jättää toinen?
Nää oli hyviä😂😂😂
Vielä yksi: menettänyt muistinsa, mennyt vahingossa väärään asuntoon jonka omistaja lähti matkoille ja unohti ovensa auki. Samaan aikaan murtovarkaat on käyneet ja vieneet kaikki vaimon tavarat.
Ja lisää; Ap.lle miehen käräyttänyt ystävä valehteli suunnitelmansa mukaisesti. Hän nimittäin haluaa tämän saman miehen. Ap:lle hän järjestää myöhemmin, ennen kuin mies saa jollain konstilla todistettua rehellisyytensä, pienoisen "onnettomuuden".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Viimeinen lause on varmasti totta. Kuitenkin vastuullisuuden näkökulmasta ei ole ole oikein reilua pitää toista "löysässä hirressä". Eli pitää toista varalla kun tekee samalla vertailua muualla. Tällöin toinen osapuoli on esineen osassa, pidetään jos parempaa ei löydy tai hyödyttää enemmän, heivataan heti jos vertailu käy hänen tappioksi. Itseään ei altisteta epävarmuuden tunteille, eli eroaisi rehdisti ja sitten miettisi löytyykö ketään tai mitä halutaan. Siinähän riski jäädä tyhjin käsin.
Pettäjiä tuntuu yhdistävän halu pakoilla ongelmia, suhteen kipukohtien pohtimisen ja mahdollisen korjaamisen sijaan kiinnitetään huomio uuteen suhteeseen, jonka huumassa voi unohtaa lähtötilanteen tai jopa voimaantua hylkäämään se ilman kipua ja epävarmuutta, se kumppani toimi puskurina niitä vastaan.
Ihan loistavaa! Toivon itselläni olevan yhtä paljon itsehillintää kuin ap:lla mikäli ikinä joudun samaan tilanteeseen.
Tsemppiä uuteen elämään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä Ap!
En tiedä tekisinkö juuri noin, mutta jättäisin silti. Pettäminen on minulle sellainen asia, että siitä en pääsisi koskaan yli. Suhde olisi täysin hajalla lopullisesti, vaikka miestä rakastaisin. Olisi vain pakko lähteä.
Hyvää jatkoa sulle ja tsemppiä :)
Näin sanoo lähes kaikki, kunnes se sattuu omalle kohdalle. Yli siitä ei ehkä pääse, silti jäädään...
Se osaa täällä kommentoivista varmaan kirpaiseekin, toivoisivat itse olevansa yhtä rohkeita ja itsenäisiä, vaan siihen ei heistä ole ja kateus nostaa päätään.
Jos "rohkeus" ja "itsenäisyys" määritellään AP:n käytöksellä niin mieluummin sitten olen, kuten sinä asian muotoilit, "kateellinen".
Mielestäni rohkeampaa on kohdata ja keskustella asiat läpi (sattui se siinä hetkessä tai ei), tiesi sitten että halusi erota tai jatkaa, ja eritoten jälkimmäisessä. Jos keskustelun jälkeen huomaakin että on itse myös tehnyt suhteessa virheitä jotka ovat tehneet pettämisen mahdolliseksi, niin siitä voisi jopa jotain oppia mutta täällä foorumilla on selkeästi vain täydellisiä ihmisiä ketkä kaatavat suhteessa kaiken vastuun toisen niskaan siinä tilanteessa kun huomataan että suhde on ajautunt karille. Sen lisäksi monet aina uhoavat että "kerrasta poikki !!!", mutta kumma kyllä mitä enemmän asiasta lukee tietokirjallisuutta, niin usein asia ei olekaan näin kun se omalle kohdalle sattuu eikä pettäjä aina ole se "absoluuttinen paha". Asioilla tuppaa yleensä olemaan pitkään jatkunut syy-seuraussuhde yleensä jo vuosia ennen pettämistä. Suhteessa kun on aina kaksi osapuolta ketkä vaikuttavat toisiinsa joko positiivisesti tai negatiivisesti.
Myös "koston" suunnitelu kuukausia ja sitten luikkia karkuun 6v suhteesta ja kertoa yksipuolinen kertomus tarinasta foorumilla ja päälle vielä passiivis-agressiivinen asenne että "sainpas näpäytettyä, enkös tehnytkin hyvin siskot :)" on aika iso osoitus siitä, että suhde oli jo ajat sitten näillä kahdella kuollut ja muuttunut tylsäksi yhdessä asumiseksi ilman että kumpikaan on yrittänyt tehdä sille mitään; pitää sitä kunnossa, hoitaa sitä. Viesteistä tulee enemmänkin esille se että ollaan oikein odoteltu että saa sen viimeisen "syyn" lähteä kun ei ole kehdannut itse lähteä kuolleesta suhteesta "ilman syytä". Ilman sitä paljon puhuttua "keskustelua" kumpikaan ei opi suhteesta yhtään mitään, vaan molemmat tulevat toistamaan samat virheet uudessa suhteessaan ja sitten muutaman vuoden jälkeen ollaankin taas tässä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Sorry, en millään jaksa lukea pitkää ketjua läpi, joten voi olla, että joku muukin on ihmetellyt samaa asiaa:
Onko ”kerrasta poikki” millään tavalla järkevää? No, jos suhde on muutenkin huonolla tolalla, niin ehkä sitten, mutta muuten en ymmärrä.Jos suhteessa on kaikki hyvin ja rakkautta puolin ja toisin, en ymmärrä, miksi kaikki pitäisi heittää pois yhden kerran tähden? Ihan turha tulla väittämään, että suhteessa on AINA jotain vikaa, jos toinen pettää. Omasta kokemuksesta tiedän, ettei näin todellakaan ole,
Kyllähän jokainen ihminen tekee virheitä, toiset isompia, toiset pienempiä, mutta virheistä voi oppia eikä niitä tietenkään pidä toistaa.
Varmaan tosi helppoa olla noin avomielinen, kun ei itse ole siinä tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieshän ei nyt välttämättä ollenkaan osaa yhdistää omaa pettämistään ja ap:n häipymistä, koska luulee ettei ap tiedä siitä mitään.
Pahimmillaan tämä voi kääntyä siten, että mies luulee ap:n lähteneen uuden miehen matkaan.Mitä väliä vaikka luulisi niin? :D
Luulisi olevan paljonkin väliä, tuskin ap haluaa tässä tilanteessa leimautua pettäjäksi. Saattaa se mieskin nimittäin puhua läheistensä kanssa.
Ihan kuin tuollainen jamppa totta puhuisi!
Tuskin kiinnostaa mitä ex kavereineen jaarittelee eron jälkeen.
Ja jos jaarittelee niin samalla tullee selväksi että häpeää omaa tekoaan jos ei siitä puhu. Sillon ap lopulta kostikin kun sai toiselle tunnontuskia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jankkarit pelkäävät, että narahtavat itse ja muikkeli tekee kuten tässä on tehty.
Ja mistäs olet vetänyt sen johtopäätöksen että "jankkaajat" ovat itse pettäjiä?
Todennäköisesti niitä. Ja petettyjä naisia, jotka ovat "antaneet anteeksi" ja nyt projisoivat omia pettäjään kohdistuvia vihantunteitaa ap:n, joka toimi toisin.
mies jäi kiinni pettämisestä ja homma ei sit lähtenyt lopulta toimimaan mutta kahdesta lapsesta maksaa elareita ihan kiitettävästi vaikka lapset eivät ole edes hähen. Tämä oli kostoni hänelle lapset luulevat että se oikea isä mutta kun ovat aikuisia n 10v päästä kerron salaisuuden jollain tavalla heille.
Zaritsa kirjoitti:
mies jäi kiinni pettämisestä ja homma ei sit lähtenyt lopulta toimimaan mutta kahdesta lapsesta maksaa elareita ihan kiitettävästi vaikka lapset eivät ole edes hähen. Tämä oli kostoni hänelle lapset luulevat että se oikea isä mutta kun ovat aikuisia n 10v päästä kerron salaisuuden jollain tavalla heille.
Onnea vaan tulevaisuuteen kun lapset menettävät sinuun luottamuksesi, kun olet valehdellut heille vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Ai halusi avoimesti pitää kahta naista. Varmaan rehellinen mies mielestään! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jankkarit pelkäävät, että narahtavat itse ja muikkeli tekee kuten tässä on tehty.
Ja mistäs olet vetänyt sen johtopäätöksen että "jankkaajat" ovat itse pettäjiä?
Todennäköisesti niitä. Ja petettyjä naisia, jotka ovat "antaneet anteeksi" ja nyt projisoivat omia pettäjään kohdistuvia vihantunteitaa ap:n, joka toimi toisin.
Minä ainakin olen ihan keski-ikäinen lääkäri, joka on nähnyt kaikenlaista eikä ihan purematta niele tuollaista ihmisten luokittelua vahvoihin ja heikkoihin yhden ominaisuuden perusteella. Ihmisillä voi olla vaihteleva tarve selvittää asiaa kumppanin kanssa, ja eikä se että tekee päinvastoin kun itse tekisi tarkoita että he selviäsivät erosta jotenkin huonommin.
Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, myös sellaisia pareja on jotka ovat jatkaneet yhdessä ja ovat onnellisia, vaikkei se sinun maailmankuvaasi sopisikaan.
Ihan kuin tuollainen jamppa totta puhuisi!
Tuskin kiinnostaa mitä ex kavereineen jaarittelee eron jälkeen.