Vaimo on raskaana ja täysin eri ihminen kuin enne raskautta
Otsikossa tuo oleellisin tulikin. Eli vaimo on toivotusti raskaana. En vaan olisi kuvitellut tämän olevan tällaista, enkä edes tiedä onko tämä normaalia.
Ennen raskautta vaimo oli sosiaalinen, energinen, iloinen, urheili monta kertaa viikossa ja seksikin maittoi. Nyt tuntuu kuin tuo nainen olisi muisto vain. Ymmärrän että alkuun ei energiaa riittänyt ja mielikin oli maassa, kun hän oksensi lähes kokoajan ekat kolme kuukautta.Ei oksenna enää, mutta on vaan väsynyt ja itkuinen kokoajan. Mieli heittelee vuoristorataa ja minä saan kaiken paskan niskaani. Ei ihminen voi olla noin jumalattoman väsynyt ja saamaton kokoajan: Nuokkuu sohvalla, eikä jaksa kotitöiden lisäksi tehdä yhtään mitään. Ei tule mukaan sosiaalisiin tapahtumiin, ei käy tapaamassa ystäviään. Kun tulee töistä kotiin, rösähtää sohvalle. Ikää vaimolla 36 vuotta, voiko tämä vaikuttaa? Syyt siihen ettei lähde urheilemaan tuntuvat jotenkin tekosyiltä: tietysti väsymys ykkössyynä aina, mutta milloin ei väsytä on kipuja nivusissa, tai hermosärkyä jalassa nesteenkertymisen takia. Aina jotain.
Ja sitten tämä itkuisuus. Tuntuu että vaimo suuttuu ja pahoittaa mielensä aivan mitättömistä asioista nykyään. Ennen niin itsevarma ja iloinen nainen tuntuu olevan epävarma hermoraunio nykyään.
Onko tämä normaalia ja sanokaa joku että saan vielä joskus vaimoni takaisin tämän kiukuttelevan sohvalla nuokkujan sijaan.
M- 34
Kommentit (1190)
Kuinkahan tämä ylistetty, työssä käyvä vaimo pärjää kotona vauvan kanssa ja kotityöt siihen päälle, kun kokopäivätyöpaikka muuttuu kodiksi ja sitä vauvaa on hoidettava 24/7?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen monesti miettinyt monen muusikon vaimoja, kuinka he jaksavat hoitaa arjen asioita ja lapset, kun miehet kiertävät keikkoja tekemässä ympäri Suomea. Tai kun mies on harjoittelemassa bändinsä kanssa.
Tai kun mies on matkatöissä ja näkee perhettään vain omilla lomillaan ja joillakin voi olla jopa useampikin lapsi.
Kun ihan tavallista työtä tekevien puolisot valittava ja valittavat, vaikka mies olisi töissä 7-16 välisen ajan päivätöissä. Ja valittavat jos miehen harrastus on 16-17 välisellä ajalla.
Jäähän siihen vielä 17-21(-22) yhteistä aikaa vaimon kanssa ja lapsiakin ehtii näkemään ennen nukkumaan menoa.Ihan vain esimerkkinä.
(Eri asia on vuorotyö, jota en edes ala pohtimaan)Joillekin on ihan kauhean vaikea tajuta, mistä todellisuudessa on kyse. Tilanne on ihan sama, jos sinun työkaveri ei tee töissä mitä hänen pitäisi vaan sinä joudut tekemään ne ja katsomaan vierestä, kun työkaveri lusmuilee. Sinua ei palkita tästä mitenkään vaan se lusmu vielä moittii, kun olet niin väsynyt ja myrtsi. Toinen työkaveri taas on oikeasti sairaana, jolloin joudut tekemään hänen hommiaan. Sairas työkaveri paranee ja palaa muutaman päivän kuluttua töihin, pahoittelee sinun työmäärää ja alkaa taas tekemään oman osansa töistä. Selvisikö?
Toinen esimerkki on se, että työpaikalla on sovittu, että taukotilasta pidetään yhdessä huoli, jokainen laittaa likaiset astiat koneeseen, siivoaa jäljet ja keittää kahvia. Jossain vaiheessa huomaat, että taukotila on yksi sikolätti, altaat on täynnä likaisia astioita ja koneessa on muutama puhdas kuppi eikä kahvia ole koskaan, jos et keitä. Kuinka kauan jaksat siivota vai missä vaiheessa sanot, että muutkin saisivat tehdä osansa?
Nyt oli kysymys perheistä. Ei työpaikoista ja työpaikkojen epäkohdista.
Jos taukotila on kuin sikolätti niin se on jokaisen työntekijän laiskuuden tulos tai firmalla ei ole siivoojaa, joka tilat pitää kunnossa. Tajusitko?
Ja kuka tuuraa kotona olevaa, sairasta vanhempaa? Ei kukaan. Sairaana oleva vanhempi edelleen hoitaa lapset ja kotityöt. Työpaikalla joku tuuraa sinua, kun olet sairaana. Tajusitko?
Kummassakin on ihmisiä, joiden pitäisi yhdessä puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä asiat, jotta kaikilla on hyvä olla ja pärjätään. Ei perhe eikä työpaikka pärjää, jos puolet porukasta lusmuilee. Sairastapaukset ovat yleensä ohimeneviä, muutaman päivän mittaisia tilanteita. Jos puoliso joutuu viikoksi sairaalaan tai on muuten pois pelistä kuukausien ajan, niin sen toisen pitää vaan järjestää asiat. Silloin otetaan vaikka palkatonta vapaata, jos muu ei ole mahdollista.
Ihmisistä on tullut vain laiskoja ja mukavuuden haluisia. Mitään ei haluttaisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan tämä ylistetty, työssä käyvä vaimo pärjää kotona vauvan kanssa ja kotityöt siihen päälle, kun kokopäivätyöpaikka muuttuu kodiksi ja sitä vauvaa on hoidettava 24/7?
Onhan sillä terve ja hyvinvoiva mies. Ei kai mies jätä lapsen synnyttyäkään kaikkea vaimon hoidettavaksi? Kai hän haluaa olla lapsen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ihmisistä on tullut vain laiskoja ja mukavuuden haluisia. Mitään ei haluttaisi tehdä.
Niinpä, tämän ketjun aloittaja varsinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei työpaikalla tekemättä jättämisiä voi verrata kotona tekemättä jättämiin kotitöihin.
Työpaikalla siitä kärsii asiakkaat, muut työkaverit jne.
Kotona siitä kärsit vain sinä ja perheesi aivan itse.
Keksi sitten parempi esimerkki. Aloittaja ei tunnu kärsivän millään tavalla vaikkei tee kotona mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen monesti miettinyt monen muusikon vaimoja, kuinka he jaksavat hoitaa arjen asioita ja lapset, kun miehet kiertävät keikkoja tekemässä ympäri Suomea. Tai kun mies on harjoittelemassa bändinsä kanssa.
Tai kun mies on matkatöissä ja näkee perhettään vain omilla lomillaan ja joillakin voi olla jopa useampikin lapsi.
Kun ihan tavallista työtä tekevien puolisot valittava ja valittavat, vaikka mies olisi töissä 7-16 välisen ajan päivätöissä. Ja valittavat jos miehen harrastus on 16-17 välisellä ajalla.
Jäähän siihen vielä 17-21(-22) yhteistä aikaa vaimon kanssa ja lapsiakin ehtii näkemään ennen nukkumaan menoa.Ihan vain esimerkkinä.
(Eri asia on vuorotyö, jota en edes ala pohtimaan)Joillekin on ihan kauhean vaikea tajuta, mistä todellisuudessa on kyse. Tilanne on ihan sama, jos sinun työkaveri ei tee töissä mitä hänen pitäisi vaan sinä joudut tekemään ne ja katsomaan vierestä, kun työkaveri lusmuilee. Sinua ei palkita tästä mitenkään vaan se lusmu vielä moittii, kun olet niin väsynyt ja myrtsi. Toinen työkaveri taas on oikeasti sairaana, jolloin joudut tekemään hänen hommiaan. Sairas työkaveri paranee ja palaa muutaman päivän kuluttua töihin, pahoittelee sinun työmäärää ja alkaa taas tekemään oman osansa töistä. Selvisikö?
Toinen esimerkki on se, että työpaikalla on sovittu, että taukotilasta pidetään yhdessä huoli, jokainen laittaa likaiset astiat koneeseen, siivoaa jäljet ja keittää kahvia. Jossain vaiheessa huomaat, että taukotila on yksi sikolätti, altaat on täynnä likaisia astioita ja koneessa on muutama puhdas kuppi eikä kahvia ole koskaan, jos et keitä. Kuinka kauan jaksat siivota vai missä vaiheessa sanot, että muutkin saisivat tehdä osansa?
Nyt oli kysymys perheistä. Ei työpaikoista ja työpaikkojen epäkohdista.
Jos taukotila on kuin sikolätti niin se on jokaisen työntekijän laiskuuden tulos tai firmalla ei ole siivoojaa, joka tilat pitää kunnossa. Tajusitko?
Ja kuka tuuraa kotona olevaa, sairasta vanhempaa? Ei kukaan. Sairaana oleva vanhempi edelleen hoitaa lapset ja kotityöt. Työpaikalla joku tuuraa sinua, kun olet sairaana. Tajusitko?
Kummassakin on ihmisiä, joiden pitäisi yhdessä puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä asiat, jotta kaikilla on hyvä olla ja pärjätään. Ei perhe eikä työpaikka pärjää, jos puolet porukasta lusmuilee. Sairastapaukset ovat yleensä ohimeneviä, muutaman päivän mittaisia tilanteita. Jos puoliso joutuu viikoksi sairaalaan tai on muuten pois pelistä kuukausien ajan, niin sen toisen pitää vaan järjestää asiat. Silloin otetaan vaikka palkatonta vapaata, jos muu ei ole mahdollista.
Ei kotivanhempaa tule kukaan tuuraamaan tämän sairastuessa ja useinkaan ei sen palkattoman vapaan saaminen yksinkertaista ole. Useimmat esimiehet haluavat tietää etukäteen, onko joku poissa vai ei, jotta saa tuuraajan jostain hankittua.
Tuo sinun esimerkkisi on ontuva. Ei verrattavissa kotielämään millään tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Sitä paitsi lusmu työkaverisi todennäköisesti saa kenkää, mutta annetaanko esim lusmuilevalle vanhemmalle kenkää joka ei tee mitään kotona ollessa? Esim. Äidille joka ei tee mitään? (On meinaan äitejä jotka lusmuilevalle päivät pitkät ja miehet tekevät kotityöt töiden jälkeen)
Kyllähän tuota tapahtuu, ei ne erot niin harvinaisia ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan tämä ylistetty, työssä käyvä vaimo pärjää kotona vauvan kanssa ja kotityöt siihen päälle, kun kokopäivätyöpaikka muuttuu kodiksi ja sitä vauvaa on hoidettava 24/7?
Onhan sillä terve ja hyvinvoiva mies. Ei kai mies jätä lapsen synnyttyäkään kaikkea vaimon hoidettavaksi? Kai hän haluaa olla lapsen kanssa?
Juu. Ottaa isyysvapaan jonain extralomana eikä tee kotona sen enempää kuin muutoinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei työpaikalla tekemättä jättämisiä voi verrata kotona tekemättä jättämiin kotitöihin.
Työpaikalla siitä kärsii asiakkaat, muut työkaverit jne.
Kotona siitä kärsit vain sinä ja perheesi aivan itse.
Keksi sitten parempi esimerkki. Aloittaja ei tunnu kärsivän millään tavalla vaikkei tee kotona mitään.
Tuntuu kärsivän kun siitä tänne aloituksen tekikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen monesti miettinyt monen muusikon vaimoja, kuinka he jaksavat hoitaa arjen asioita ja lapset, kun miehet kiertävät keikkoja tekemässä ympäri Suomea. Tai kun mies on harjoittelemassa bändinsä kanssa.
Tai kun mies on matkatöissä ja näkee perhettään vain omilla lomillaan ja joillakin voi olla jopa useampikin lapsi.
Kun ihan tavallista työtä tekevien puolisot valittava ja valittavat, vaikka mies olisi töissä 7-16 välisen ajan päivätöissä. Ja valittavat jos miehen harrastus on 16-17 välisellä ajalla.
Jäähän siihen vielä 17-21(-22) yhteistä aikaa vaimon kanssa ja lapsiakin ehtii näkemään ennen nukkumaan menoa.Ihan vain esimerkkinä.
(Eri asia on vuorotyö, jota en edes ala pohtimaan)Joillekin on ihan kauhean vaikea tajuta, mistä todellisuudessa on kyse. Tilanne on ihan sama, jos sinun työkaveri ei tee töissä mitä hänen pitäisi vaan sinä joudut tekemään ne ja katsomaan vierestä, kun työkaveri lusmuilee. Sinua ei palkita tästä mitenkään vaan se lusmu vielä moittii, kun olet niin väsynyt ja myrtsi. Toinen työkaveri taas on oikeasti sairaana, jolloin joudut tekemään hänen hommiaan. Sairas työkaveri paranee ja palaa muutaman päivän kuluttua töihin, pahoittelee sinun työmäärää ja alkaa taas tekemään oman osansa töistä. Selvisikö?
Toinen esimerkki on se, että työpaikalla on sovittu, että taukotilasta pidetään yhdessä huoli, jokainen laittaa likaiset astiat koneeseen, siivoaa jäljet ja keittää kahvia. Jossain vaiheessa huomaat, että taukotila on yksi sikolätti, altaat on täynnä likaisia astioita ja koneessa on muutama puhdas kuppi eikä kahvia ole koskaan, jos et keitä. Kuinka kauan jaksat siivota vai missä vaiheessa sanot, että muutkin saisivat tehdä osansa?
Nyt oli kysymys perheistä. Ei työpaikoista ja työpaikkojen epäkohdista.
Jos taukotila on kuin sikolätti niin se on jokaisen työntekijän laiskuuden tulos tai firmalla ei ole siivoojaa, joka tilat pitää kunnossa. Tajusitko?
Ja kuka tuuraa kotona olevaa, sairasta vanhempaa? Ei kukaan. Sairaana oleva vanhempi edelleen hoitaa lapset ja kotityöt. Työpaikalla joku tuuraa sinua, kun olet sairaana. Tajusitko?
Kummassakin on ihmisiä, joiden pitäisi yhdessä puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä asiat, jotta kaikilla on hyvä olla ja pärjätään. Ei perhe eikä työpaikka pärjää, jos puolet porukasta lusmuilee. Sairastapaukset ovat yleensä ohimeneviä, muutaman päivän mittaisia tilanteita. Jos puoliso joutuu viikoksi sairaalaan tai on muuten pois pelistä kuukausien ajan, niin sen toisen pitää vaan järjestää asiat. Silloin otetaan vaikka palkatonta vapaata, jos muu ei ole mahdollista.
Ei kotivanhempaa tule kukaan tuuraamaan tämän sairastuessa ja useinkaan ei sen palkattoman vapaan saaminen yksinkertaista ole. Useimmat esimiehet haluavat tietää etukäteen, onko joku poissa vai ei, jotta saa tuuraajan jostain hankittua.
Tuo sinun esimerkkisi on ontuva. Ei verrattavissa kotielämään millään tapaa.
Työehtosopimuksissakin on mainittu erikseen lyhyt tilapäinen vapaa, yleensä palkaton. Aika reilu on sellainen työnantaja, joka kieltää sen käytön, jos kotona oleva puoliso on ihan yllättäen joutunut sairaalaan vaikka umpparin tai kolarin vuoksi. Flunssassa ja oksennustaudissa pitää vain pärjätä lasten kanssa, mutta eihän ne pahimmillakaan kestä kauaa.
Mitähän kaikkien naisten miehet ovat ennen tehneet, suhteiden alkuaikoina?
Ei kai se yllärinä ole tullut, ettei mies olekaan kotona viihtyvä sohvapottu, jota ei kotityöt voisi vähempää kiinnostaa?
Ja odotetaan naisen raskautuessa muuttuvan kotona viihtyväksi sohvapotuksi, jota kotityöt kiinnostaa.
Minä en nyt ihan ymmärrä näitä teidän suhteita ollenkaan ja sitä, mikä näissä miehissä sitten alkujaan kiinnosti niin paljon, että piti ihan perhekin perustaa ja jälkikäteen valitetaan, kun mies ei tee mitään tai tehnytkään mitään kotona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen monesti miettinyt monen muusikon vaimoja, kuinka he jaksavat hoitaa arjen asioita ja lapset, kun miehet kiertävät keikkoja tekemässä ympäri Suomea. Tai kun mies on harjoittelemassa bändinsä kanssa.
Tai kun mies on matkatöissä ja näkee perhettään vain omilla lomillaan ja joillakin voi olla jopa useampikin lapsi.
Kun ihan tavallista työtä tekevien puolisot valittava ja valittavat, vaikka mies olisi töissä 7-16 välisen ajan päivätöissä. Ja valittavat jos miehen harrastus on 16-17 välisellä ajalla.
Jäähän siihen vielä 17-21(-22) yhteistä aikaa vaimon kanssa ja lapsiakin ehtii näkemään ennen nukkumaan menoa.Ihan vain esimerkkinä.
(Eri asia on vuorotyö, jota en edes ala pohtimaan)Joillekin on ihan kauhean vaikea tajuta, mistä todellisuudessa on kyse. Tilanne on ihan sama, jos sinun työkaveri ei tee töissä mitä hänen pitäisi vaan sinä joudut tekemään ne ja katsomaan vierestä, kun työkaveri lusmuilee. Sinua ei palkita tästä mitenkään vaan se lusmu vielä moittii, kun olet niin väsynyt ja myrtsi. Toinen työkaveri taas on oikeasti sairaana, jolloin joudut tekemään hänen hommiaan. Sairas työkaveri paranee ja palaa muutaman päivän kuluttua töihin, pahoittelee sinun työmäärää ja alkaa taas tekemään oman osansa töistä. Selvisikö?
Toinen esimerkki on se, että työpaikalla on sovittu, että taukotilasta pidetään yhdessä huoli, jokainen laittaa likaiset astiat koneeseen, siivoaa jäljet ja keittää kahvia. Jossain vaiheessa huomaat, että taukotila on yksi sikolätti, altaat on
täynnä likaisia astioita ja koneessa on muutama puhdas kuppi eikä kahvia ole koskaan, jos et keitä. Kuinka kauan jaksat siivota vai missä vaiheessa sanot, että muutkin saisivat tehdä osansa?Nyt oli kysymys perheistä. Ei työpaikoista ja työpaikkojen epäkohdista.
Jos taukotila on kuin sikolätti niin se on jokaisen työntekijän laiskuuden tulos tai firmalla ei ole siivoojaa, joka tilat pitää kunnossa. Tajusitko?
Ja kuka tuuraa kotona olevaa, sairasta vanhempaa? Ei kukaan. Sairaana oleva vanhempi edelleen hoitaa lapset ja kotityöt. Työpaikalla joku tuuraa sinua, kun olet sairaana. Tajusitko?
Kummassakin on ihmisiä, joiden pitäisi yhdessä puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä asiat, jotta kaikilla on hyvä olla ja pärjätään. Ei perhe eikä työpaikka pärjää, jos puolet porukasta lusmuilee. Sairastapaukset ovat yleensä ohimeneviä, muutaman päivän mittaisia tilanteita. Jos puoliso joutuu viikoksi sairaalaan tai on muuten pois pelistä kuukausien ajan, niin sen toisen pitää vaan järjestää asiat. Silloin otetaan vaikka palkatonta vapaata, jos muu ei ole mahdollista.
Ei kotivanhempaa tule kukaan tuuraamaan tämän sairastuessa ja useinkaan ei sen palkattoman vapaan saaminen yksinkertaista ole. Useimmat esimiehet haluavat tietää etukäteen, onko joku poissa vai ei, jotta saa tuuraajan jostain hankittua.
Tuo sinun esimerkkisi on ontuva. Ei verrattavissa kotielämään millään tapaa.Työehtosopimuksissakin on mainittu erikseen lyhyt tilapäinen vapaa, yleensä palkaton. Aika reilu on sellainen työnantaja, joka kieltää sen käytön, jos kotona oleva puoliso on ihan yllättäen joutunut sairaalaan vaikka umpparin tai kolarin vuoksi. Flunssassa ja oksennustaudissa pitää vain pärjätä lasten kanssa, mutta eihän ne pahimmillakaan kestä kauaa.
Joten kyllä AP:n vaimokin selviytyy töistään ja kotiaskareistaankin, kun ei se raskaus ikuisesti kestä. Hänenkin on vain pärjättävä päänsä kanssa, kun on raskaaksi hankkiutunut. Ja jatkossa pärjättävä vauvan kanssa.
Tai voihan hän hakea sairauslomaa työpaikkalääkäriltä tai neuvolalääkäriltä. Tosin en tiedä onko niin tossu ettei uskalla niin tehdä, ja AP kieltänyt tekemästä niin ja tossukkavaimo tekee niinkuin isäntä sanoo.
Itse hain saikkua, kun selkä sanoi *poks* RV 35 ja neuvolalääkäri ihmetteli, että miten vielä niillä viikoilla töissä olen ollut ja fyysisesti kuormittava työ, siivoustyö ei ole istumista 8h. Jäinkin siitä sitten äitiyslomalle.
Tervetuloa kerhoon :-) Näin ihan vinkkinä voin sanoa että naiset on kuin autot, ne pitää vaihtaa ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Olen monesti miettinyt monen muusikon vaimoja, kuinka he jaksavat hoitaa arjen asioita ja lapset, kun miehet kiertävät keikkoja tekemässä ympäri Suomea. Tai kun mies on harjoittelemassa bändinsä kanssa.
Tai kun mies on matkatöissä ja näkee perhettään vain omilla lomillaan ja joillakin voi olla jopa useampikin lapsi.
Kun ihan tavallista työtä tekevien puolisot valittava ja valittavat, vaikka mies olisi töissä 7-16 välisen ajan päivätöissä. Ja valittavat jos miehen harrastus on 16-17 välisellä ajalla.
Jäähän siihen vielä 17-21(-22) yhteistä aikaa vaimon kanssa ja lapsiakin ehtii näkemään ennen nukkumaan menoa.Ihan vain esimerkkinä.
(Eri asia on vuorotyö, jota en edes ala pohtimaan)
Niin, eiköhän tuossa ole etukäteen sovittu työnjako. Ja, jos tämän matkustelevan tyypin puoliso syystä tai toisesta ei pysty huoltamaan kotia enää samaan tahtiin, mitäs sitten tehdään? Joko matkusteleva puoliso on enemmän kotona tai palkataan apua. Mutta eikös sen päätöksen pitäisi olla yhteinen?
Meillä edelleenkin jaetaan kotityöt, laskut, ym. yhteiset vastuut. Näin molemmat pystyy harrastamaan. Ja ehditään viettää vielä aikaakin yhdessä. Kyllä mäkin valittaisin, jos kaikki kotihommat ja vastuut kaatuis mun niskaan. Nyt mua kiinnostais tietää, että onko tässä oikeasti jotain kummallista? Ja miksi muissa parisuhteissa ei saisi olla näin?
Mulle on ihan sama onko joissakin perheissä kaikki kotityöt vaan toisen harteilla. Mikäli tämä toinen on asiaan tyytyväinen. Mutta jos tätä toista jatkuvasti ketuttaa huolehtia kaikesta, on oikeudenmukaista pyytää puolisoa jakamaan vastuut.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan tämä ylistetty, työssä käyvä vaimo pärjää kotona vauvan kanssa ja kotityöt siihen päälle, kun kokopäivätyöpaikka muuttuu kodiksi ja sitä vauvaa on hoidettava 24/7?
Jos mies ei osallistu, heikosti, jos mies alkaa osallistua, varmaan ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän kaikkien naisten miehet ovat ennen tehneet, suhteiden alkuaikoina?
Ei kai se yllärinä ole tullut, ettei mies olekaan kotona viihtyvä sohvapottu, jota ei kotityöt voisi vähempää kiinnostaa?
Ja odotetaan naisen raskautuessa muuttuvan kotona viihtyväksi sohvapotuksi, jota kotityöt kiinnostaa.
Minä en nyt ihan ymmärrä näitä teidän suhteita ollenkaan ja sitä, mikä näissä miehissä sitten alkujaan kiinnosti niin paljon, että piti ihan perhekin perustaa ja jälkikäteen valitetaan, kun mies ei tee mitään tai tehnytkään mitään kotona?
Mutta se voikin tulla yllätyksenä, ettei itse jaksakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan tämä ylistetty, työssä käyvä vaimo pärjää kotona vauvan kanssa ja kotityöt siihen päälle, kun kokopäivätyöpaikka muuttuu kodiksi ja sitä vauvaa on hoidettava 24/7?
Jos mies ei osallistu, heikosti, jos mies alkaa osallistua, varmaan ihan hyvin.
Entä kun mies on töissä sen +10 h ja salilla 1 h, niin onhan tämä rouva yksin +11 h joka päivä vauvan kanssa ja niiden kotitöiden kanssa yksin?
P.S. Ei mies pysty imettämään.
Ei työpaikalla tekemättä jättämisiä voi verrata kotona tekemättä jättämiin kotitöihin.
Työpaikalla siitä kärsii asiakkaat, muut työkaverit jne.
Kotona siitä kärsit vain sinä ja perheesi aivan itse.