Vaimo on raskaana ja täysin eri ihminen kuin enne raskautta
Otsikossa tuo oleellisin tulikin. Eli vaimo on toivotusti raskaana. En vaan olisi kuvitellut tämän olevan tällaista, enkä edes tiedä onko tämä normaalia.
Ennen raskautta vaimo oli sosiaalinen, energinen, iloinen, urheili monta kertaa viikossa ja seksikin maittoi. Nyt tuntuu kuin tuo nainen olisi muisto vain. Ymmärrän että alkuun ei energiaa riittänyt ja mielikin oli maassa, kun hän oksensi lähes kokoajan ekat kolme kuukautta.Ei oksenna enää, mutta on vaan väsynyt ja itkuinen kokoajan. Mieli heittelee vuoristorataa ja minä saan kaiken paskan niskaani. Ei ihminen voi olla noin jumalattoman väsynyt ja saamaton kokoajan: Nuokkuu sohvalla, eikä jaksa kotitöiden lisäksi tehdä yhtään mitään. Ei tule mukaan sosiaalisiin tapahtumiin, ei käy tapaamassa ystäviään. Kun tulee töistä kotiin, rösähtää sohvalle. Ikää vaimolla 36 vuotta, voiko tämä vaikuttaa? Syyt siihen ettei lähde urheilemaan tuntuvat jotenkin tekosyiltä: tietysti väsymys ykkössyynä aina, mutta milloin ei väsytä on kipuja nivusissa, tai hermosärkyä jalassa nesteenkertymisen takia. Aina jotain.
Ja sitten tämä itkuisuus. Tuntuu että vaimo suuttuu ja pahoittaa mielensä aivan mitättömistä asioista nykyään. Ennen niin itsevarma ja iloinen nainen tuntuu olevan epävarma hermoraunio nykyään.
Onko tämä normaalia ja sanokaa joku että saan vielä joskus vaimoni takaisin tämän kiukuttelevan sohvalla nuokkujan sijaan.
M- 34
Kommentit (1190)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mies kotitöitä vauvavuotena eikä vauvavuoden jälkeenkään. Eikä vaimon väsymys synnytyssaliin jää, se jatkuu koko vauva-ajan. Ei sekään muutu.
Mies on töissä, vaimo valittaa, mies on salilla, vaimo valittaa, mies on kotona, vaimo valittaa. Mies valittaa kun vaimo valittaa, lapsi alkaa valittaa, vaimo valittaa, mies valittaa, suku alkaa valittaa, naapurit valittaa ja lopulta kaikki vaan valittaa.
He viettivät koko elämänsä valittamalla pyhittäen kaiken valittamiselle.
Tuohon on hyvä ratkaisu eli ero mahdollisimman pian. Eiköhän sen aika koita sitten, kun vaimo alkaa olla synnytyksen jälkeen jaloillaan. Todennäköisesti mies valittaa sittenkin, kun vaimo ja lapsi lähtivät.
Ei valitus eroon lopu. Se muuttaa vain muotoaan.
Sitten valitetaan exästä joka paikassa puolin ja toisin. Valitetaan ystäville, valitetaan vanhemmille, valitetaan lastenvalvojalle, valitetaan päiväkodille, valitetaan koululle, valitetaan somessa, valitetaan aaveella, valitetaan uusille kumppaneille, valitetaan naapureille, valitetaan kissalle, valitetaan koiralle, valitetaan lapsille, valitetaan kaikille.
Ja valitus jatkuu hautaan saakka.
Kohta AP kotona valittaa vaihdevuosista kärsivä nelikymppinen, joka ei 4- vuotiaan perässä pysy, koska on syönyt itsensä ihrapalloksi.
Onko se meidän muiden syy että vanhan harpun olet paksuksi pannut ja nyt valitat siitä täällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mies kotitöitä vauvavuotena eikä vauvavuoden jälkeenkään. Eikä vaimon väsymys synnytyssaliin jää, se jatkuu koko vauva-ajan. Ei sekään muutu.
Mies on töissä, vaimo valittaa, mies on salilla, vaimo valittaa, mies on kotona, vaimo valittaa. Mies valittaa kun vaimo valittaa, lapsi alkaa valittaa, vaimo valittaa, mies valittaa, suku alkaa valittaa, naapurit valittaa ja lopulta kaikki vaan valittaa.
He viettivät koko elämänsä valittamalla pyhittäen kaiken valittamiselle.
Tuohon on hyvä ratkaisu eli ero mahdollisimman pian. Eiköhän sen aika koita sitten, kun vaimo alkaa olla synnytyksen jälkeen jaloillaan. Todennäköisesti mies valittaa sittenkin, kun vaimo ja lapsi lähtivät.
Ei valitus eroon lopu. Se muuttaa vain muotoaan.
Sitten valitetaan exästä joka paikassa puolin ja toisin. Valitetaan ystäville, valitetaan vanhemmille, valitetaan lastenvalvojalle, valitetaan päiväkodille, valitetaan koululle, valitetaan somessa, valitetaan aaveella, valitetaan uusille kumppaneille, valitetaan naapureille, valitetaan kissalle, valitetaan koiralle, valitetaan lapsille, valitetaan kaikille.
Ja valitus jatkuu hautaan saakka.
Ikävää, että joudut tuollaista valitusta kuuntelemaan päivästä toiseen. Tosin sinä valitat siitä valituksesta.
Vierailija kirjoitti:
En halua syyllistää vaimoani, mutta jotenkin tuntuu että kaikki pitäisi pyöriä hänen ympärillään nyt kun hän on raskaana. Ennen raskautta puhuttiin että koitetaan elää mahdollisimman normaalia elämää raskaudesta huolimatta, vaimo oikein painotti ettei häntä haittaa se jos käyn ulkona jne. Nyt yhtäkkiä kaikki nuo puheet tuntuu merkityksettömiltä, ainoa mihin vaimo ollisi tyytyväinen olisi se että jumitan kotona hänen kanssaan.
Haluan painottaa ettei vaimoni ole todellakaan laiska, käy kokopäivä työssä + hoitaa yksin kodin ja ruoanlaiton ja kaupassakäymisen. Mutta mitään muuta ei elämään mahdu. Hän siivosi viikonloppuna lauantaina muutaman tunnin kotia, ja joutui nukkumaan 3 tunnin päiväunet tämän jälkeen. Ei taida olla ihan normaalia että kunto laskee raskauden takia noin alas?
M - 34
Täysin normaalia. Sun vaimo kasvattaa sisällään kokonaista ihmistä. Jos se ei saa ihmistä väsyttää, niin mikä sitten saa?
Annan av-mammojen lempparineuvon sinulle AP;
Jätä se ja jatka elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Kohta AP kotona valittaa vaihdevuosista kärsivä nelikymppinen, joka ei 4- vuotiaan perässä pysy, koska on syönyt itsensä ihrapalloksi.
Mutta ap pysyy, koska on kaikki vuodet käynyt salilla ja on timmi ja hyväkuntoinen. Kyllähän isä lapsestaan huolehtii, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on vaan ne hormoonit, jotka hyrrää. Ei syytä huoleen.
Tuo naisten ikuinen pirun huono tekosyy käyttäytyä huonosti <3
Huoleen on tosiaankin aihetta. Tuollainen ei missään nimessä ole tulevan lapsen etu. Ylenpalttinen väsymys yms ei kuulu normaaliin raskauteen.
Saat sanoa mielipiteesi siitä, miltä tuntuu olla raskaana, siinä vaiheessa, kun olet itse ollut raskaana. Ylenpalttinen väsymys kuuluu ihan normaaliin raskauteen, mikä selviää sulle esim. googlaamalla.
Ap ja sinä olettekin en ainoat naiset jotka on raskauden läpi käyneet. :D Muuthan ei nyt tiedä mitään.
Raskaus ei ole sairaus, eikä sen pitäisi olla noin raskas ponnitus. Jos näin on syyt pitää selvittää, eikä jäädä sinne sohvalle uhriutumaan ja syyttää hormooneja.
Anemia, kilpirauhaset?
Toisin kuin nykyään halutaan uskoa on normaalia olla silloin tällöin väsynyt, toimintakyvytön ja maassa.
Toki voi vetää vaikka stimulantteja ja jumpata viittä vaille synnytykseen asti, mutta sitä ei tehdä KOSKA SE EI OLE KEHITTYVÄLLE SIKIÖLLE HYVÄKSI.
Huomaatko että suomen kielen sana raskaus pitää sisällään käsitteen raskas? Kokonaisen uuden ihmisen valmistaminen ei ole mitään kevyttä keppostelua.
Ap:han ei todellakaan ole ollut raskaana kertaakaan, koska on mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mies kotitöitä vauvavuotena eikä vauvavuoden jälkeenkään. Eikä vaimon väsymys synnytyssaliin jää, se jatkuu koko vauva-ajan. Ei sekään muutu.
Mies on töissä, vaimo valittaa, mies on salilla, vaimo valittaa, mies on kotona, vaimo valittaa. Mies valittaa kun vaimo valittaa, lapsi alkaa valittaa, vaimo valittaa, mies valittaa, suku alkaa valittaa, naapurit valittaa ja lopulta kaikki vaan valittaa.
He viettivät koko elämänsä valittamalla pyhittäen kaiken valittamiselle.
Tuohon on hyvä ratkaisu eli ero mahdollisimman pian. Eiköhän sen aika koita sitten, kun vaimo alkaa olla synnytyksen jälkeen jaloillaan. Todennäköisesti mies valittaa sittenkin, kun vaimo ja lapsi lähtivät.
Ei valitus eroon lopu. Se muuttaa vain muotoaan.
Sitten valitetaan exästä joka paikassa puolin ja toisin. Valitetaan ystäville, valitetaan vanhemmille, valitetaan lastenvalvojalle, valitetaan päiväkodille, valitetaan koululle, valitetaan somessa, valitetaan aaveella, valitetaan uusille kumppaneille, valitetaan naapureille, valitetaan kissalle, valitetaan koiralle, valitetaan lapsille, valitetaan kaikille.
Ja valitus jatkuu hautaan saakka.
Ikävää, että joudut tuollaista valitusta kuuntelemaan päivästä toiseen. Tosin sinä valitat siitä valituksesta.
No. On tämä aavee aika paljon valitusta täynnä. Ja pakkohan se on kuunnella, kun olen parisuhdeterapeutti.
Ja ei. Ei me neuvota pareja, mitä heidän pitää tehdä, vaan ohjaamme heidät keskustelemaan keskenään vaikeista asioista ja löytämään itse ratkaisunsa ongelmiin.
Tuo nyt vaan kiteytti sen miten paljon sitä valittamista maailmaan mahtuukaan eikä se lopu koskaan.
Aina löytyy valittamisen aihe jostakin.
Vierailija kirjoitti:
Oma raskaana oleva avovaimo on keksinyt ison kasan asioita, mitä ei raskauden takia voi tehdä. Jos kysyn perusteluja asioille niin kilahtaa ja väittää, että neuvolassa on sanottu näin ja näin.
Itselläni on kaksi lasta edellisestä suhteesta, joten liikuntakielto( ei ilmeisesti koske shoppailua), ainut sallittu nukkumisasento( missä ei tietenkään saa unta aluksi, mutta unissaan asennon muuttaminen selvästi ok), kantamiskiellot, ruokakiellot yms. tuntuvat hyvin oudoilta, kun hän on kuitenkin terve ja raskaus on sujunut ongelmitta.
Toinen ärsyttävä asia on, että haki ja sai pitkän sairasloman heti plussan jälkeen ja tarkoituksena on jatkaa lomailua äitiyslomaan saakka. Taloudellisesti katastrofi.
Hei hieno idea alkaa verrata avovaimon raskautta ex:n raskausaikaan! Seuraavaksi voitkin alkaa etsiä omaa kämppää ja järjestää viikonloppuisin elämää... Ainiin, mutta siitähän sulla onkin jo kokemusta.
ei 36-vuotias ole enää kelvollinen äidiksi. aivan liian vanha. onko kyseessä vielä ensi synnyttäjä? silloin on jo lantioluut sekä lantionmalja vaarassa sekä myös lonkkaluut.
sen jälkeen sulla on enää kapiainen raihnainen lehmä jäljellä, jonka luut törröttää miten sattuu. olisit nainut nuorta ja verevää ja pehmoista 20 vuotiasta, olisi ollut parempi raskaana olija ja synnyttäjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma raskaana oleva avovaimo on keksinyt ison kasan asioita, mitä ei raskauden takia voi tehdä. Jos kysyn perusteluja asioille niin kilahtaa ja väittää, että neuvolassa on sanottu näin ja näin.
Itselläni on kaksi lasta edellisestä suhteesta, joten liikuntakielto( ei ilmeisesti koske shoppailua), ainut sallittu nukkumisasento( missä ei tietenkään saa unta aluksi, mutta unissaan asennon muuttaminen selvästi ok), kantamiskiellot, ruokakiellot yms. tuntuvat hyvin oudoilta, kun hän on kuitenkin terve ja raskaus on sujunut ongelmitta.
Toinen ärsyttävä asia on, että haki ja sai pitkän sairasloman heti plussan jälkeen ja tarkoituksena on jatkaa lomailua äitiyslomaan saakka. Taloudellisesti katastrofi.Ei kyllä ole normaalin ihmisen toimintaa hakea heti saikkua ja olla saikulla koko 9kk, kun on plussa pamahtanut testiin. Ja jatkaa siitä äitiyslomalle.
Melkoinen rasite työnantajalle. Ei ne saikut ja äitiyslomat ilmaisia työnantajille ole.
Saattaa hyvinkin käydä niin, että työnantaja ei hyvällä katso ja toivottaa soronoo mammalle.Ei se mamma ole korvaamaton työnantajalleen.
minulla oli 21-22 vuotiaana raskaus ja (kerron nyt tässä kronologisesti)
1) painon tunne vatsassa ja huimasi ja nenä tuntui olevan tukossa.
2 ) minulla oli pohjatonta väsymystä, nukuin 14 tuntia yössä,jaksoin just ja just tehdä 6 tunnin päivää ja sitten makasin sohvalla, josta mies kantoi makkariin nukkumaan. lopetin siellä työt aika pian.
3) jalkoihin sattui ja myös reisiin sattui koska veri ei virrannut vapaasti. en pystynyt olemaan seisaalteen kauaa.
4) oksetti
5) en voinut syödä, koska kaikki ällötti ja tuli paha olo
6) mahan takia en saanut kengännauhoja kiinni, mies teki sen
7) raskaus ajan diabates vaikka en syönyt paljon mitään, olisi pitänyt aloittaa lääkitys tähän
8) närästys loppuvaiheessa raskautta
tämä teki raskaana olemisesta aivan kamalaa ja minulla oli niin ihana oli kun vauva syntyi ja hormonit poistui ja se painava säkki katosi ja pystyin olemaan keveä.
toki mulla tuli synnytyksestä lantion vinouma, lantionmalja vääntyi ja lantioluihin sattui niinkuin olisi vasaralla isketty 5 tuntia putkeen. En voinut nousta, istua tai kävellä 5 päivään.
fysioterapeutilla kuntoutus ja nyt on lantio ihan ok. vasen reisikuoppa silti vihoittelee ja paukkuu kun tekee esim. jalat ilmassa suorana vatsalihasliikkeitä.
Hyvin provottu Tapio Kansalainen, vai Pasi Tapio.
En minäkään tee jatkuvasti kotitöitä töiden jälkeen, enkä ole raskaana.
Joillakin tuntuu olevan jopa pakkomielle kotitöihin ja niistä valittamiseen.
Jotkut ovat ottaneet kotityöt elämän tehtäväkseen.
Mieluummin lysähdän miehen kainaloon sohvalle, kun töistä tulen. Ihan sama onko hänkään niitä tehnyt.
Parisuhde menee kotitöiden edelle.
Eikä mulle kukaan käy valittamassakaan siitä miten me elämme elämäämme. En nyt sanoisi, että likaista olisi, mutta ei ole kuitenkaan kuten sisutuslehtien puhtaan valkoistakaan, joka on kyllä tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tilanne AP?
Ei varmaan mikään, sillä ap oli trolli.
Minkälaisissa suhteissa oikein elätte, kun teidät pakotetaan tekemään päivätyönne ohella vielä kotityötkin?