Vaimo on raskaana ja täysin eri ihminen kuin enne raskautta
Otsikossa tuo oleellisin tulikin. Eli vaimo on toivotusti raskaana. En vaan olisi kuvitellut tämän olevan tällaista, enkä edes tiedä onko tämä normaalia.
Ennen raskautta vaimo oli sosiaalinen, energinen, iloinen, urheili monta kertaa viikossa ja seksikin maittoi. Nyt tuntuu kuin tuo nainen olisi muisto vain. Ymmärrän että alkuun ei energiaa riittänyt ja mielikin oli maassa, kun hän oksensi lähes kokoajan ekat kolme kuukautta.Ei oksenna enää, mutta on vaan väsynyt ja itkuinen kokoajan. Mieli heittelee vuoristorataa ja minä saan kaiken paskan niskaani. Ei ihminen voi olla noin jumalattoman väsynyt ja saamaton kokoajan: Nuokkuu sohvalla, eikä jaksa kotitöiden lisäksi tehdä yhtään mitään. Ei tule mukaan sosiaalisiin tapahtumiin, ei käy tapaamassa ystäviään. Kun tulee töistä kotiin, rösähtää sohvalle. Ikää vaimolla 36 vuotta, voiko tämä vaikuttaa? Syyt siihen ettei lähde urheilemaan tuntuvat jotenkin tekosyiltä: tietysti väsymys ykkössyynä aina, mutta milloin ei väsytä on kipuja nivusissa, tai hermosärkyä jalassa nesteenkertymisen takia. Aina jotain.
Ja sitten tämä itkuisuus. Tuntuu että vaimo suuttuu ja pahoittaa mielensä aivan mitättömistä asioista nykyään. Ennen niin itsevarma ja iloinen nainen tuntuu olevan epävarma hermoraunio nykyään.
Onko tämä normaalia ja sanokaa joku että saan vielä joskus vaimoni takaisin tämän kiukuttelevan sohvalla nuokkujan sijaan.
M- 34
Kommentit (1190)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on mies huomioinut minut ja lapsen, vaikka sallinkin hänen nähdä kavereitaan ja käydä harrastuksissaan odotusaikana. Olisin ollut vain idiootti jos olisin kahlinnut toisen väkisin kanssani kotiin, koska satuin nyt olemaan raskaana ja ne hormonit, kävin töissä ja töiden jälkeen valmistin ruuan. Juu. Pahoinvoinnista kärsin koko 9kk, mutta en minä tarvinnut kädestä kiinni pitelijää ja palvelijaa 24/7, olen aikuinen ihminen ja osaan huolehtia itsestäni. Asuin yksin 5 vuotta ennen miehen tapaamista.
Meillä menee hyvin ja mies hoitaa vauvaa sekä kotia siinä missä minäkin.
Ja tiskaa, enkä nipota jos lautanen on väärin kaapissa, pääasia on että homma on tehty. Käy töissä päivät, en nipota siitäkään ja itse aloitan harrastukseni uudelleen ja mies on vauvan kanssa sen aikaa.Olen järkyttynyt naisten kommenteista. Juuri tuollainen ajaakin parisuhteen eropisteeseen, kun "mies on vaan töissä eikä tee kotona mitään" ja vaaditaan toista palvelemaan vaikka omat jalat ja kädet varmaan toimii vielä.
Vaihtakaa sitten osia, mies kotiin lasten kanssa ja itse menette töihin, jos sitä tasa-arvoa haette.
Ei ne kotityöt lopu eroonkaan, on ne silloinkin tehtävä ja lapset hoidettava ja kasvatettava. Sekä elätettävä.
Ja muistakaa se KOMMUNIKAATIO, huutaminen ja kiukuttelu ei ole sitä, lapset tekee niin, eivät aikuiset ihmiset.
Kyllä tuo AP:n tilanne kuulostaa jo lähinnä siltä, ettei kyse ole enää pelkästään raskaudesta ja hormoneista, on tainnut rouva näyttää todellisen puolensa, jos ei aiemmin ole kiukutellut siippansa saliharrastuksesta ja tekemättömistä kotitöistä.
Jotain muuta siellä taustalla on.
Ja toi kun kieltää miestään auttamasta, heittäytyy marttyyriksi ja uhriutuu.Hirvittää todella paljon mitä tuo tulee olemaan vauvan kanssa. Jotain aivan hirveää.
Minäkin annan neuvon, naiset.
NE KOTITYÖT EIVÄT OLE PAKOLLISIA!!! HÖLLÄTKÄÄ PIPOJANNE JA OTTAKAA RENNOMMIN!!!Onko teillä paljon palvelusväkeä siellä kartanolla? Jännä juttu, miten näissä alemmissa sosiaalisissa luokissa on kotitöitä pakko tehdä silloinkin, kun asuu pelkästään itsekseen. Palvelijoiden puuttuminen tekee elämästä niin harmittavan työlästä!
Mä en tarvitse palvelijoita kun ei eletä kuin siat pellossa.
Mä en kuluta energiaa kiukuttelulle kotitöistä, ennemmin suuntaan sen energian sinne niiden tekemiseen.
Eikä niitäkään ole joka päivälle.
Kuka on niin saakelin tyhmä että siivoaa kotona 10-12 tuntia? En minä ainakaan.
Ajankäyttöä tulisi joidenkin naisten opetella. Ja tavarat paikoilleen, eikä jätetä hujan hajan ;)
" jätä se "
Hahaa niin naisen? Ja siinä tapauksessa myös lapsen.
Mut mikäs siinä.
Toisille on sali tärkeämpi kuin lapsi. Sillon tosiaan kannattaakin lähteä ja etsiä nainen joka jakaa tämän ajatusmaailman. Tai olla panematta;)
Meilläkin meni noin, kun olin raskaana, kävin loppuun saakka töissä ja hoidin kodin yksin. Silloinen mies huiteli korulauseistaan ja lupauksistaan huolimatta harrastuksissaan ja odotti kotona täysihoitoa. Olin kuitenkin sitoutunut yhteen enkä kahteen huollettavaan, joten lopulta päivitin aviomiehen parempaan lapsen ollessa neljä. Parhaita ratkaisujani ikinä. Isäpuoli teki sitten sen mihin isä ei kyennytkään, kasvatti lapsen aikuiseksi ja kantoi vastuunsa perheessä ja parisuhteessa. Ollaan onnellisia edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pelottavan moni nainen täällä on sitä mieltä, että raskaana oleva voi käyttäytyä ihan miten vaan, mitta tosi asia on, että raskaana olevaltakin vaaditaan kuitenkin tiettyä peruskäytöstä. Odottavat äiditkin käyvät usein töissä/opiskelemassa/kaupassa ja osaavat käyttäytyä myös ihmissuhteissaan normaalisti.
Auta muuten armias, jos naisten hormoonitoimintaa käytettäisiin töissä perusteena estää raskaana olevan työnteko! Nyt ap:n (ja muiden miesten) on kestettävä ihan mitä tahansa, koska raskaus ja hormonit!
Ja voin lisätä, että itsellä on kaksi raskautta takana ja mua suorastaan iljetti kun joka paikassa tuputettiin jo suurin piirtein alkion kiinnittymisestä lähtien miten isän pitää nyt huomioida sitä sun tätä -jatkuvasti! Synnytyksen jälkeen piti taas huomioida vasta synnyttänyt äiti ja sen jälkeen pienen lapsen äiti... (ihan ku mies itse olis saanut yhtään enemmän lepoa) Miehen elämä on pelkkää toisen huomioimista ja omasta luopumista plussan jälkeen! Jos olisin halunnut/tuntenut oikeaksi, olisin voinut nyhtää tästä kaiken ilon, mutta me elämme tasa-arvoisessa parisuhteessa, niin ei tullut mieleenkään.
Niin joo, kun nainen ei luovu mistään. Mä veikkaan että tällä huomioimisen ja muutoksen tuputtamisella yritetään saada myös ei-raskaana oleva kumppani laskeutumaan vauva-arkeen. Voi olla aika märkä rätti vasten kasvoja, jos viilettää sen 9kk kavereiden kanssa baarissa ja sitten yhtäkkiä pitääkin olla vastuullinen isä.
Mutta tuo kaikki tekeekin sen, että mies ulkoistuu entistä kauemmas kun yhtäkkiä tasa-arvoinen suhde muuttuu pelkäksi paapomissuhteeksi. Ettekö näe tässä mitään ongelmaa? Ette tietenkään, koska tässä on oma etu kyseessä. Kyllä siihen toisen asemaani olisi tervettä joskus asettua.
Ehkä sä näet sen huomion osoittamisen, mitä tässä on ehdotettu, vähän jonain muuna, kuin mitä minä ja moni muu on tarkoittanut.
Mun exän asenteissa oli vähän tuota samaa ajatusta, että hänen elämäänsä ei lapset olisi juurikaan vaikuttaneet. Että se olisin ollut minä, joka herää aina öisin (koska ruokavarasto), että se olisin minä joka huolehtii siivoamisen (hän lähtee lasten kanssa tieltä pois), minä, joka huolehdin lasten koulut, lääkärit, harrastukset jne. Sanotaanko näin, että onni on, että asiasta keskusteltiin, ennen kuin lapsia olisi alettu tehdä. Onhan se nyt selvää, että lasten myötä osasta harrastuksia joutuu luopumaan ja sitä ennen vapaata aikaa pitää käyttää lasten kanssa olemiseen.
Jos raskaus on vaikea ja olo on huono, onkai se nyt normaalijärjellä varustetulle miehelle selviö, että hänen pitää ottaa enemmän vastuuta kodinhoidosta, etenkin jos on jo vanhempia lapsia. Ja ainakin itsellä käy mielessä, että jos toinen voi huonosti, on tukena ja läsnä. Kun jo se, että toinen ymmärtää, että on huono olla, auttaa. Mutta jos jätetään yksin kärsimään ja vielä syyllistetään siitä, ettei ole oma hehkeä entinen itsensä, tekee hieman katkeraksi.
Kertokaa ihmeessä mitä te tarkoitatte huomioimisella sitten? Tuollaiset kukkapuskat tms on juuri sitä typerää hömppää, jolla vahvistetaan äidin kuningatarasema. Tasa-arvoinen vapaa-ajan jaottelu onkin paras. Mut niin kauan ku lasta ei edes vielä ole, ni kai se mies saa muutakin tehdä ku olla kotona hieromassa jalkoja ja kantamassa suklaata eteen?
On ihan kohtuullista olettaa, että mies tekee vähintään oman osansa kotitöistä vaikkei lapsi ole vielä syntynyt. Aloituksen tapauksessa mies ei tee yhtään mitään.
Miehet. Teidänkin on lopetettava töissä käynti, harrastukset jne jotta voitte pitää vaimojanne kädestä kiinni 24/7 9kk alkuun ja siitä ainakin 3 vuotta eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pelottavan moni nainen täällä on sitä mieltä, että raskaana oleva voi käyttäytyä ihan miten vaan, mitta tosi asia on, että raskaana olevaltakin vaaditaan kuitenkin tiettyä peruskäytöstä. Odottavat äiditkin käyvät usein töissä/opiskelemassa/kaupassa ja osaavat käyttäytyä myös ihmissuhteissaan normaalisti.
Auta muuten armias, jos naisten hormoonitoimintaa käytettäisiin töissä perusteena estää raskaana olevan työnteko! Nyt ap:n (ja muiden miesten) on kestettävä ihan mitä tahansa, koska raskaus ja hormonit!
Ja voin lisätä, että itsellä on kaksi raskautta takana ja mua suorastaan iljetti kun joka paikassa tuputettiin jo suurin piirtein alkion kiinnittymisestä lähtien miten isän pitää nyt huomioida sitä sun tätä -jatkuvasti! Synnytyksen jälkeen piti taas huomioida vasta synnyttänyt äiti ja sen jälkeen pienen lapsen äiti... (ihan ku mies itse olis saanut yhtään enemmän lepoa) Miehen elämä on pelkkää toisen huomioimista ja omasta luopumista plussan jälkeen! Jos olisin halunnut/tuntenut oikeaksi, olisin voinut nyhtää tästä kaiken ilon, mutta me elämme tasa-arvoisessa parisuhteessa, niin ei tullut mieleenkään.
Niin joo, kun nainen ei luovu mistään. Mä veikkaan että tällä huomioimisen ja muutoksen tuputtamisella yritetään saada myös ei-raskaana oleva kumppani laskeutumaan vauva-arkeen. Voi olla aika märkä rätti vasten kasvoja, jos viilettää sen 9kk kavereiden kanssa baarissa ja sitten yhtäkkiä pitääkin olla vastuullinen isä.
Mutta tuo kaikki tekeekin sen, että mies ulkoistuu entistä kauemmas kun yhtäkkiä tasa-arvoinen suhde muuttuu pelkäksi paapomissuhteeksi. Ettekö näe tässä mitään ongelmaa? Ette tietenkään, koska tässä on oma etu kyseessä. Kyllä siihen toisen asemaani olisi tervettä joskus asettua.
Ehkä sä näet sen huomion osoittamisen, mitä tässä on ehdotettu, vähän jonain muuna, kuin mitä minä ja moni muu on tarkoittanut.
Mun exän asenteissa oli vähän tuota samaa ajatusta, että hänen elämäänsä ei lapset olisi juurikaan vaikuttaneet. Että se olisin ollut minä, joka herää aina öisin (koska ruokavarasto), että se olisin minä joka huolehtii siivoamisen (hän lähtee lasten kanssa tieltä pois), minä, joka huolehdin lasten koulut, lääkärit, harrastukset jne. Sanotaanko näin, että onni on, että asiasta keskusteltiin, ennen kuin lapsia olisi alettu tehdä. Onhan se nyt selvää, että lasten myötä osasta harrastuksia joutuu luopumaan ja sitä ennen vapaata aikaa pitää käyttää lasten kanssa olemiseen.
Jos raskaus on vaikea ja olo on huono, onkai se nyt normaalijärjellä varustetulle miehelle selviö, että hänen pitää ottaa enemmän vastuuta kodinhoidosta, etenkin jos on jo vanhempia lapsia. Ja ainakin itsellä käy mielessä, että jos toinen voi huonosti, on tukena ja läsnä. Kun jo se, että toinen ymmärtää, että on huono olla, auttaa. Mutta jos jätetään yksin kärsimään ja vielä syyllistetään siitä, ettei ole oma hehkeä entinen itsensä, tekee hieman katkeraksi.
Kertokaa ihmeessä mitä te tarkoitatte huomioimisella sitten? Tuollaiset kukkapuskat tms on juuri sitä typerää hömppää, jolla vahvistetaan äidin kuningatarasema. Tasa-arvoinen vapaa-ajan jaottelu onkin paras. Mut niin kauan ku lasta ei edes vielä ole, ni kai se mies saa muutakin tehdä ku olla kotona hieromassa jalkoja ja kantamassa suklaata eteen?
Joo, teillä ankeuttajilla se menee noin. Jopa rakkautta ja hellyyttä säännöstellään, ettei toinen vaan saa liikaa. Terveisiä eksälle.
Sitten on more is more -tapa olla ja elää. Kun toinen tuo kukkia, toinen hemmottelee toisella tavalla ja onni kukoistaa ja kaikilla on hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on mies huomioinut minut ja lapsen, vaikka sallinkin hänen nähdä kavereitaan ja käydä harrastuksissaan odotusaikana. Olisin ollut vain idiootti jos olisin kahlinnut toisen väkisin kanssani kotiin, koska satuin nyt olemaan raskaana ja ne hormonit, kävin töissä ja töiden jälkeen valmistin ruuan. Juu. Pahoinvoinnista kärsin koko 9kk, mutta en minä tarvinnut kädestä kiinni pitelijää ja palvelijaa 24/7, olen aikuinen ihminen ja osaan huolehtia itsestäni. Asuin yksin 5 vuotta ennen miehen tapaamista.
Meillä menee hyvin ja mies hoitaa vauvaa sekä kotia siinä missä minäkin.
Ja tiskaa, enkä nipota jos lautanen on väärin kaapissa, pääasia on että homma on tehty. Käy töissä päivät, en nipota siitäkään ja itse aloitan harrastukseni uudelleen ja mies on vauvan kanssa sen aikaa.Olen järkyttynyt naisten kommenteista. Juuri tuollainen ajaakin parisuhteen eropisteeseen, kun "mies on vaan töissä eikä tee kotona mitään" ja vaaditaan toista palvelemaan vaikka omat jalat ja kädet varmaan toimii vielä.
Vaihtakaa sitten osia, mies kotiin lasten kanssa ja itse menette töihin, jos sitä tasa-arvoa haette.
Ei ne kotityöt lopu eroonkaan, on ne silloinkin tehtävä ja lapset hoidettava ja kasvatettava. Sekä elätettävä.
Ja muistakaa se KOMMUNIKAATIO, huutaminen ja kiukuttelu ei ole sitä, lapset tekee niin, eivät aikuiset ihmiset.
Kyllä tuo AP:n tilanne kuulostaa jo lähinnä siltä, ettei kyse ole enää pelkästään raskaudesta ja hormoneista, on tainnut rouva näyttää todellisen puolensa, jos ei aiemmin ole kiukutellut siippansa saliharrastuksesta ja tekemättömistä kotitöistä.
Jotain muuta siellä taustalla on.
Ja toi kun kieltää miestään auttamasta, heittäytyy marttyyriksi ja uhriutuu.Hirvittää todella paljon mitä tuo tulee olemaan vauvan kanssa. Jotain aivan hirveää.
Minäkin annan neuvon, naiset.
NE KOTITYÖT EIVÄT OLE PAKOLLISIA!!! HÖLLÄTKÄÄ PIPOJANNE JA OTTAKAA RENNOMMIN!!!Onko teillä paljon palvelusväkeä siellä kartanolla? Jännä juttu, miten näissä alemmissa sosiaalisissa luokissa on kotitöitä pakko tehdä silloinkin, kun asuu pelkästään itsekseen. Palvelijoiden puuttuminen tekee elämästä niin harmittavan työlästä!
Mä en tarvitse palvelijoita kun ei eletä kuin siat pellossa.
Mä en kuluta energiaa kiukuttelulle kotitöistä, ennemmin suuntaan sen energian sinne niiden tekemiseen.
Eikä niitäkään ole joka päivälle.Kuka on niin saakelin tyhmä että siivoaa kotona 10-12 tuntia? En minä ainakaan.
Ajankäyttöä tulisi joidenkin naisten opetella. Ja tavarat paikoilleen, eikä jätetä hujan hajan ;)
Tuota noin... mitä sinä pidät kotitöinä? Meillä esimerkiksi tiskiä kertyy joka päivä astianpesukoneen täydeltä, yleensä monta kertaa päivässä. Sellaisenakin tiskikonetta on tyhjennettävä, jolloin käydään jonkun kerran ulkona syömässä. Mutta jos asut hotellissa, jossa on täysihoito, niin eihän tämä toki sinua koske.
Vierailija kirjoitti:
Miehet. Teidänkin on lopetettava töissä käynti, harrastukset jne jotta voitte pitää vaimojanne kädestä kiinni 24/7 9kk alkuun ja siitä ainakin 3 vuotta eteenpäin.
Kylläpä tällaiset kommentit aiheuttavat itselle myötähäpeää. Olisi kiva tietää, kuka noita edes kehtaa kirjoittaa?
Olen yh. Käyn töissä ja teen kotityöt, hoidan lapset. Yksin.
Kenelle saan tehdä valituksen?
Töissä käynyt raskaanakin ja kodin hoitanut. Olisi jäänyt paljon tekemättä jos olisin vaan valittanut asiasta 24/7
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on mies huomioinut minut ja lapsen, vaikka sallinkin hänen nähdä kavereitaan ja käydä harrastuksissaan odotusaikana. Olisin ollut vain idiootti jos olisin kahlinnut toisen väkisin kanssani kotiin, koska satuin nyt olemaan raskaana ja ne hormonit, kävin töissä ja töiden jälkeen valmistin ruuan. Juu. Pahoinvoinnista kärsin koko 9kk, mutta en minä tarvinnut kädestä kiinni pitelijää ja palvelijaa 24/7, olen aikuinen ihminen ja osaan huolehtia itsestäni. Asuin yksin 5 vuotta ennen miehen tapaamista.
Meillä menee hyvin ja mies hoitaa vauvaa sekä kotia siinä missä minäkin.
Ja tiskaa, enkä nipota jos lautanen on väärin kaapissa, pääasia on että homma on tehty. Käy töissä päivät, en nipota siitäkään ja itse aloitan harrastukseni uudelleen ja mies on vauvan kanssa sen aikaa.Olen järkyttynyt naisten kommenteista. Juuri tuollainen ajaakin parisuhteen eropisteeseen, kun "mies on vaan töissä eikä tee kotona mitään" ja vaaditaan toista palvelemaan vaikka omat jalat ja kädet varmaan toimii vielä.
Vaihtakaa sitten osia, mies kotiin lasten kanssa ja itse menette töihin, jos sitä tasa-arvoa haette.
Ei ne kotityöt lopu eroonkaan, on ne silloinkin tehtävä ja lapset hoidettava ja kasvatettava. Sekä elätettävä.
Ja muistakaa se KOMMUNIKAATIO, huutaminen ja kiukuttelu ei ole sitä, lapset tekee niin, eivät aikuiset ihmiset.
Kyllä tuo AP:n tilanne kuulostaa jo lähinnä siltä, ettei kyse ole enää pelkästään raskaudesta ja hormoneista, on tainnut rouva näyttää todellisen puolensa, jos ei aiemmin ole kiukutellut siippansa saliharrastuksesta ja tekemättömistä kotitöistä.
Jotain muuta siellä taustalla on.
Ja toi kun kieltää miestään auttamasta, heittäytyy marttyyriksi ja uhriutuu.Hirvittää todella paljon mitä tuo tulee olemaan vauvan kanssa. Jotain aivan hirveää.
Minäkin annan neuvon, naiset.
NE KOTITYÖT EIVÄT OLE PAKOLLISIA!!! HÖLLÄTKÄÄ PIPOJANNE JA OTTAKAA RENNOMMIN!!!Onko teillä paljon palvelusväkeä siellä kartanolla? Jännä juttu, miten näissä alemmissa sosiaalisissa luokissa on kotitöitä pakko tehdä silloinkin, kun asuu pelkästään itsekseen. Palvelijoiden puuttuminen tekee elämästä niin harmittavan työlästä!
Mä en tarvitse palvelijoita kun ei eletä kuin siat pellossa.
Mä en kuluta energiaa kiukuttelulle kotitöistä, ennemmin suuntaan sen energian sinne niiden tekemiseen.
Eikä niitäkään ole joka päivälle.Kuka on niin saakelin tyhmä että siivoaa kotona 10-12 tuntia? En minä ainakaan.
Ajankäyttöä tulisi joidenkin naisten opetella. Ja tavarat paikoilleen, eikä jätetä hujan hajan ;)
Tuota noin... mitä sinä pidät kotitöinä? Meillä esimerkiksi tiskiä kertyy joka päivä astianpesukoneen täydeltä, yleensä monta kertaa päivässä. Sellaisenakin tiskikonetta on tyhjennettävä, jolloin käydään jonkun kerran ulkona syömässä. Mutta jos asut hotellissa, jossa on täysihoito, niin eihän tämä toki sinua koske.
Tuon kirjoittaja on laittanut lapset ja miehen tekemään ne puolestaan. Onhan sillä eroa, laittaako mies likaiset astiat tiskikoneeseen vai jättääkö ne minne sattuu ja sama likaisten vaatteiden osalta. Lapset tietenkin siivoavat omat huoneensa, imuroivat koko asunnon ja tyhjentävät tiskikoneen ja laittavat vaatteet kuivumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on mies huomioinut minut ja lapsen, vaikka sallinkin hänen nähdä kavereitaan ja käydä harrastuksissaan odotusaikana. Olisin ollut vain idiootti jos olisin kahlinnut toisen väkisin kanssani kotiin, koska satuin nyt olemaan raskaana ja ne hormonit, kävin töissä ja töiden jälkeen valmistin ruuan. Juu. Pahoinvoinnista kärsin koko 9kk, mutta en minä tarvinnut kädestä kiinni pitelijää ja palvelijaa 24/7, olen aikuinen ihminen ja osaan huolehtia itsestäni. Asuin yksin 5 vuotta ennen miehen tapaamista.
Meillä menee hyvin ja mies hoitaa vauvaa sekä kotia siinä missä minäkin.
Ja tiskaa, enkä nipota jos lautanen on väärin kaapissa, pääasia on että homma on tehty. Käy töissä päivät, en nipota siitäkään ja itse aloitan harrastukseni uudelleen ja mies on vauvan kanssa sen aikaa.Olen järkyttynyt naisten kommenteista. Juuri tuollainen ajaakin parisuhteen eropisteeseen, kun "mies on vaan töissä eikä tee kotona mitään" ja vaaditaan toista palvelemaan vaikka omat jalat ja kädet varmaan toimii vielä.
Vaihtakaa sitten osia, mies kotiin lasten kanssa ja itse menette töihin, jos sitä tasa-arvoa haette.
Ei ne kotityöt lopu eroonkaan, on ne silloinkin tehtävä ja lapset hoidettava ja kasvatettava. Sekä elätettävä.
Ja muistakaa se KOMMUNIKAATIO, huutaminen ja kiukuttelu ei ole sitä, lapset tekee niin, eivät aikuiset ihmiset.
Kyllä tuo AP:n tilanne kuulostaa jo lähinnä siltä, ettei kyse ole enää pelkästään raskaudesta ja hormoneista, on tainnut rouva näyttää todellisen puolensa, jos ei aiemmin ole kiukutellut siippansa saliharrastuksesta ja tekemättömistä kotitöistä.
Jotain muuta siellä taustalla on.
Ja toi kun kieltää miestään auttamasta, heittäytyy marttyyriksi ja uhriutuu.Hirvittää todella paljon mitä tuo tulee olemaan vauvan kanssa. Jotain aivan hirveää.
Minäkin annan neuvon, naiset.
NE KOTITYÖT EIVÄT OLE PAKOLLISIA!!! HÖLLÄTKÄÄ PIPOJANNE JA OTTAKAA RENNOMMIN!!!Onko teillä paljon palvelusväkeä siellä kartanolla? Jännä juttu, miten näissä alemmissa sosiaalisissa luokissa on kotitöitä pakko tehdä silloinkin, kun asuu pelkästään itsekseen. Palvelijoiden puuttuminen tekee elämästä niin harmittavan työlästä!
Mä en tarvitse palvelijoita kun ei eletä kuin siat pellossa.
Mä en kuluta energiaa kiukuttelulle kotitöistä, ennemmin suuntaan sen energian sinne niiden tekemiseen.
Eikä niitäkään ole joka päivälle.Kuka on niin saakelin tyhmä että siivoaa kotona 10-12 tuntia? En minä ainakaan.
Ajankäyttöä tulisi joidenkin naisten opetella. Ja tavarat paikoilleen, eikä jätetä hujan hajan ;)
Tuota noin... mitä sinä pidät kotitöinä? Meillä esimerkiksi tiskiä kertyy joka päivä astianpesukoneen täydeltä, yleensä monta kertaa päivässä. Sellaisenakin tiskikonetta on tyhjennettävä, jolloin käydään jonkun kerran ulkona syömässä. Mutta jos asut hotellissa, jossa on täysihoito, niin eihän tämä toki sinua koske.
Onpa rankkaa kun on tiskikone. Mulla ei tuollaista hienoutta ole. Tiskaan käsin.
Vierailija kirjoitti:
Olen yh. Käyn töissä ja teen kotityöt, hoidan lapset. Yksin.
Kenelle saan tehdä valituksen?
Töissä käynyt raskaanakin ja kodin hoitanut. Olisi jäänyt paljon tekemättä jos olisin vaan valittanut asiasta 24/7
Olet hoitanut vain omat asiasi ja lasten synnyttyä myös heidät. Sinulla ei ole ollut huollettavana laiskaa miestä, josta ei ole mitään hyötyä. Se on ihan tietoinen valinta tehdä lapset yksin kuin joutua tilanteeseen, jossa toinen ei pidäkään puheitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet. Teidänkin on lopetettava töissä käynti, harrastukset jne jotta voitte pitää vaimojanne kädestä kiinni 24/7 9kk alkuun ja siitä ainakin 3 vuotta eteenpäin.
Kylläpä tällaiset kommentit aiheuttavat itselle myötähäpeää. Olisi kiva tietää, kuka noita edes kehtaa kirjoittaa?
Tämä ketju saa kyllä tuntemaan iloa siitä, että onneksi nuorena maltoin pitkään etsiä hyvää puolisoa itselleni. Nyt itsellä onupea mies ja lapsilla mahtava isä. Naiset, älkää tyytykö huonoihin miehiin! Yksin on parempi olla kuin huonossa seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on mies huomioinut minut ja lapsen, vaikka sallinkin hänen nähdä kavereitaan ja käydä harrastuksissaan odotusaikana. Olisin ollut vain idiootti jos olisin kahlinnut toisen väkisin kanssani kotiin, koska satuin nyt olemaan raskaana ja ne hormonit, kävin töissä ja töiden jälkeen valmistin ruuan. Juu. Pahoinvoinnista kärsin koko 9kk, mutta en minä tarvinnut kädestä kiinni pitelijää ja palvelijaa 24/7, olen aikuinen ihminen ja osaan huolehtia itsestäni. Asuin yksin 5 vuotta ennen miehen tapaamista.
Meillä menee hyvin ja mies hoitaa vauvaa sekä kotia siinä missä minäkin.
Ja tiskaa, enkä nipota jos lautanen on väärin kaapissa, pääasia on että homma on tehty. Käy töissä päivät, en nipota siitäkään ja itse aloitan harrastukseni uudelleen ja mies on vauvan kanssa sen aikaa.Olen järkyttynyt naisten kommenteista. Juuri tuollainen ajaakin parisuhteen eropisteeseen, kun "mies on vaan töissä eikä tee kotona mitään" ja vaaditaan toista palvelemaan vaikka omat jalat ja kädet varmaan toimii vielä.
Vaihtakaa sitten osia, mies kotiin lasten kanssa ja itse menette töihin, jos sitä tasa-arvoa haette.
Ei ne kotityöt lopu eroonkaan, on ne silloinkin tehtävä ja lapset hoidettava ja kasvatettava. Sekä elätettävä.
Ja muistakaa se KOMMUNIKAATIO, huutaminen ja kiukuttelu ei ole sitä, lapset tekee niin, eivät aikuiset ihmiset.
Kyllä tuo AP:n tilanne kuulostaa jo lähinnä siltä, ettei kyse ole enää pelkästään raskaudesta ja hormoneista, on tainnut rouva näyttää todellisen puolensa, jos ei aiemmin ole kiukutellut siippansa saliharrastuksesta ja tekemättömistä kotitöistä.
Jotain muuta siellä taustalla on.
Ja toi kun kieltää miestään auttamasta, heittäytyy marttyyriksi ja uhriutuu.Hirvittää todella paljon mitä tuo tulee olemaan vauvan kanssa. Jotain aivan hirveää.
Minäkin annan neuvon, naiset.
NE KOTITYÖT EIVÄT OLE PAKOLLISIA!!! HÖLLÄTKÄÄ PIPOJANNE JA OTTAKAA RENNOMMIN!!!Onko teillä paljon palvelusväkeä siellä kartanolla? Jännä juttu, miten näissä alemmissa sosiaalisissa luokissa on kotitöitä pakko tehdä silloinkin, kun asuu pelkästään itsekseen. Palvelijoiden puuttuminen tekee elämästä niin harmittavan työlästä!
Mä en tarvitse palvelijoita kun ei eletä kuin siat pellossa.
Mä en kuluta energiaa kiukuttelulle kotitöistä, ennemmin suuntaan sen energian sinne niiden tekemiseen.
Eikä niitäkään ole joka päivälle.Kuka on niin saakelin tyhmä että siivoaa kotona 10-12 tuntia? En minä ainakaan.
Ajankäyttöä tulisi joidenkin naisten opetella. Ja tavarat paikoilleen, eikä jätetä hujan hajan ;)
Tuota noin... mitä sinä pidät kotitöinä? Meillä esimerkiksi tiskiä kertyy joka päivä astianpesukoneen täydeltä, yleensä monta kertaa päivässä. Sellaisenakin tiskikonetta on tyhjennettävä, jolloin käydään jonkun kerran ulkona syömässä. Mutta jos asut hotellissa, jossa on täysihoito, niin eihän tämä toki sinua koske.
Onpa rankkaa kun on tiskikone. Mulla ei tuollaista hienoutta ole. Tiskaan käsin.
Vaikka sinulla on kaikki hyvin, niin kovin katkeralta kuulostat viestiesi perusteella. Paratiisissa ei taidakaan olla niin hienosti mitä yrität esittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on mies huomioinut minut ja lapsen, vaikka sallinkin hänen nähdä kavereitaan ja käydä harrastuksissaan odotusaikana. Olisin ollut vain idiootti jos olisin kahlinnut toisen väkisin kanssani kotiin, koska satuin nyt olemaan raskaana ja ne hormonit, kävin töissä ja töiden jälkeen valmistin ruuan. Juu. Pahoinvoinnista kärsin koko 9kk, mutta en minä tarvinnut kädestä kiinni pitelijää ja palvelijaa 24/7, olen aikuinen ihminen ja osaan huolehtia itsestäni. Asuin yksin 5 vuotta ennen miehen tapaamista.
Meillä menee hyvin ja mies hoitaa vauvaa sekä kotia siinä missä minäkin.
Ja tiskaa, enkä nipota jos lautanen on väärin kaapissa, pääasia on että homma on tehty. Käy töissä päivät, en nipota siitäkään ja itse aloitan harrastukseni uudelleen ja mies on vauvan kanssa sen aikaa.Olen järkyttynyt naisten kommenteista. Juuri tuollainen ajaakin parisuhteen eropisteeseen, kun "mies on vaan töissä eikä tee kotona mitään" ja vaaditaan toista palvelemaan vaikka omat jalat ja kädet varmaan toimii vielä.
Vaihtakaa sitten osia, mies kotiin lasten kanssa ja itse menette töihin, jos sitä tasa-arvoa haette.
Ei ne kotityöt lopu eroonkaan, on ne silloinkin tehtävä ja lapset hoidettava ja kasvatettava. Sekä elätettävä.
Ja muistakaa se KOMMUNIKAATIO, huutaminen ja kiukuttelu ei ole sitä, lapset tekee niin, eivät aikuiset ihmiset.
Kyllä tuo AP:n tilanne kuulostaa jo lähinnä siltä, ettei kyse ole enää pelkästään raskaudesta ja hormoneista, on tainnut rouva näyttää todellisen puolensa, jos ei aiemmin ole kiukutellut siippansa saliharrastuksesta ja tekemättömistä kotitöistä.
Jotain muuta siellä taustalla on.
Ja toi kun kieltää miestään auttamasta, heittäytyy marttyyriksi ja uhriutuu.Hirvittää todella paljon mitä tuo tulee olemaan vauvan kanssa. Jotain aivan hirveää.
Minäkin annan neuvon, naiset.
NE KOTITYÖT EIVÄT OLE PAKOLLISIA!!! HÖLLÄTKÄÄ PIPOJANNE JA OTTAKAA RENNOMMIN!!!Onko teillä paljon palvelusväkeä siellä kartanolla? Jännä juttu, miten näissä alemmissa sosiaalisissa luokissa on kotitöitä pakko tehdä silloinkin, kun asuu pelkästään itsekseen. Palvelijoiden puuttuminen tekee elämästä niin harmittavan työlästä!
Mä en tarvitse palvelijoita kun ei eletä kuin siat pellossa.
Mä en kuluta energiaa kiukuttelulle kotitöistä, ennemmin suuntaan sen energian sinne niiden tekemiseen.
Eikä niitäkään ole joka päivälle.Kuka on niin saakelin tyhmä että siivoaa kotona 10-12 tuntia? En minä ainakaan.
Ajankäyttöä tulisi joidenkin naisten opetella. Ja tavarat paikoilleen, eikä jätetä hujan hajan ;)
Tuota noin... mitä sinä pidät kotitöinä? Meillä esimerkiksi tiskiä kertyy joka päivä astianpesukoneen täydeltä, yleensä monta kertaa päivässä. Sellaisenakin tiskikonetta on tyhjennettävä, jolloin käydään jonkun kerran ulkona syömässä. Mutta jos asut hotellissa, jossa on täysihoito, niin eihän tämä toki sinua koske.
Onpa rankkaa kun on tiskikone. Mulla ei tuollaista hienoutta ole. Tiskaan käsin.
Etkö osaa vastata kysymykseeni? Mitä sinä lasket kotitöiksi?
Vierailija kirjoitti:
Olen yh. Käyn töissä ja teen kotityöt, hoidan lapset. Yksin.
Kenelle saan tehdä valituksen?
Töissä käynyt raskaanakin ja kodin hoitanut. Olisi jäänyt paljon tekemättä jos olisin vaan valittanut asiasta 24/7
Sulta puuttui se isoin rasite eli sotkevat ja valittava mies. Eiköhän ihan jokainen mamma täälläkin saa itsensä hoidettua. Se kiukku tulee epäreilusta ja rakkaudettomasta kohtelusta tulevan isän taholta (kuten ap malliesimerkkinä).
Kuulostaa siltä että aloittajan vaimo on alun alkaenkin suostunut kotitöistä vastamaamaan ja nyt vasta tajunnut että mieskin voi jotain tehdä. Tyhmä akka.
Vierailija kirjoitti:
Olen yh. Käyn töissä ja teen kotityöt, hoidan lapset. Yksin.
Kenelle saan tehdä valituksen?
Töissä käynyt raskaanakin ja kodin hoitanut. Olisi jäänyt paljon tekemättä jos olisin vaan valittanut asiasta 24/7
Kenelle tämä itsensä ylistysviesti on tarkoitettu? Ei kai tässä ap:n vaimo valitakaan missään vaiheessa että tekee kaiken kotona ja käy raskaanaollessa töissä, aivan kuten sinäkin olet käynyt. Yksin hänkin kodin hoitaa ja sen työn, kuten sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pelottavan moni nainen täällä on sitä mieltä, että raskaana oleva voi käyttäytyä ihan miten vaan, mitta tosi asia on, että raskaana olevaltakin vaaditaan kuitenkin tiettyä peruskäytöstä. Odottavat äiditkin käyvät usein töissä/opiskelemassa/kaupassa ja osaavat käyttäytyä myös ihmissuhteissaan normaalisti.
Auta muuten armias, jos naisten hormoonitoimintaa käytettäisiin töissä perusteena estää raskaana olevan työnteko! Nyt ap:n (ja muiden miesten) on kestettävä ihan mitä tahansa, koska raskaus ja hormonit!
Eiköhän ihan jokainen, olipa raskaana tai ei, sano töissä kovaankin ääneen, jos työkaveri jättää omat työnsä tekemättä ja ne kaatuu omaan niskaan. Saati, jos se luisteleva työkaveri kehtaisi vielä arvostella, miten toinen on väsynyt eikä jaksa aloittaa uusia harrastuksia. Mutta onhan niitä kaltaisiasi marttyyreitä, jotka nurkumatta tekevät kaiken, mitä muut eivät laiskuuttaan viitsi. Kuule, ei siitä palkita ketään töissäkään.
Minä en marttyroi, sille ei ole tarvetta. Pidän huolen, että asiat menevät reilusti ja tasapuolisesti jokaisella elämän osa-alueella. Tämä tarkoittaa myös sitä, etten tarvitse (enkä edellytä) kukkapuskaa tai muuta erityishuomiota sen takia että kannan lasta, jonka olen itse halunnut. Marttyroijat ovat muualla. Ne ovat näitä rusinoita pullista poimivia mammoja. "Mies ei saa mennä minnekään sillä aikaa, kun minä nukun kotona". Oikeesti?!
Eiköhän ihan jokainen, olipa raskaana tai ei, sano töissä kovaankin ääneen, jos työkaveri jättää omat työnsä tekemättä ja ne kaatuu omaan niskaan. Saati, jos se luisteleva työkaveri kehtaisi vielä arvostella, miten toinen on väsynyt eikä jaksa aloittaa uusia harrastuksia. Mutta onhan niitä kaltaisiasi marttyyreitä, jotka nurkumatta tekevät kaiken, mitä muut eivät laiskuuttaan viitsi. Kuule, ei siitä palkita ketään töissäkään.