Lue keskustelun säännöt.
Vaimo on raskaana ja täysin eri ihminen kuin enne raskautta
23.04.2018 |
Otsikossa tuo oleellisin tulikin. Eli vaimo on toivotusti raskaana. En vaan olisi kuvitellut tämän olevan tällaista, enkä edes tiedä onko tämä normaalia.
Ennen raskautta vaimo oli sosiaalinen, energinen, iloinen, urheili monta kertaa viikossa ja seksikin maittoi. Nyt tuntuu kuin tuo nainen olisi muisto vain. Ymmärrän että alkuun ei energiaa riittänyt ja mielikin oli maassa, kun hän oksensi lähes kokoajan ekat kolme kuukautta.Ei oksenna enää, mutta on vaan väsynyt ja itkuinen kokoajan. Mieli heittelee vuoristorataa ja minä saan kaiken paskan niskaani. Ei ihminen voi olla noin jumalattoman väsynyt ja saamaton kokoajan: Nuokkuu sohvalla, eikä jaksa kotitöiden lisäksi tehdä yhtään mitään. Ei tule mukaan sosiaalisiin tapahtumiin, ei käy tapaamassa ystäviään. Kun tulee töistä kotiin, rösähtää sohvalle. Ikää vaimolla 36 vuotta, voiko tämä vaikuttaa? Syyt siihen ettei lähde urheilemaan tuntuvat jotenkin tekosyiltä: tietysti väsymys ykkössyynä aina, mutta milloin ei väsytä on kipuja nivusissa, tai hermosärkyä jalassa nesteenkertymisen takia. Aina jotain.
Ja sitten tämä itkuisuus. Tuntuu että vaimo suuttuu ja pahoittaa mielensä aivan mitättömistä asioista nykyään. Ennen niin itsevarma ja iloinen nainen tuntuu olevan epävarma hermoraunio nykyään.
Onko tämä normaalia ja sanokaa joku että saan vielä joskus vaimoni takaisin tämän kiukuttelevan sohvalla nuokkujan sijaan.
M- 34
Kommentit (1190)
Kylläpä yhdestä raskaudesta on tehty iso numero. Paljonko se oikeasti vaatii ajankäyttöä? Pari neuvolakäyntiä ja synnytys? Av-tanttojen juttujen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi kokopäivätyö 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis täh? Teurastetaan tämän aloituksen vuoksi? Miksi? Olen aidosti hädissäni siitä onko vaimoni lopullisesti menetetty kiukuttelulle ja nukkumiselle? Kotona ei itseäni huvita olla enää lainkaan kun tuntuu ettei ole mitään puhuttavaakaan vaimon kanssa enää.
M- 34
No oletatko, että vaimosi on raskaana myös raskauden jälkeen?
No eikös se osalla mene noin?
Ennen raskautta ollaan vaikkapa 60kg, sitten raskauden verukkeella syödään kolmen aikuisen edestä ja lihotaan 30kg.
Sitten syntyy vauva ja extraläskiä on se ~20+ kg. Ja sittenhän ei tietenkään voi pudottaa epäterveellistä ylipainoa vaan pahimmillaan lihotaan lisää.
Raskauden takiahan TARVITSEE nousta painon vajaat 10kg, josta lienee puolet katoaa synnytyksen jälkeen nesteiden, istukan ja vauvan muodossa.
Mutta silti niin moni käyttää raskautta keinona lihottautua kymmeniä kiloja, eli kyllä se raskaus tavallaan jatkuu koska nainen muuttuu pahimmillaan pysyvästi fyysisesti ja henkisesti, koska ei lihavana kykene samaan mihin ennen.
Vai olisiko se hyväksyttävämpää että hyvässä kunnossa oleva mies lihottautuu +30kg samalla kun nainen pysyy hyvässä kunnossa raskauden ajan, ja sitten vetoaa lihavuuteensa ettei jaksa enää harrastaa yhdessä?
Kaverin hoikka vaimo lihoi 40+ kiloa kahdella raskaudella ja eipä tuo hyvää ole tehnyt suhteelle.
Toki tämä oli muille melko selvää kun nainen ei tykkää liikunnasta ja on perso rualle, että tuossa se repsahdus viimeistään tapahtuu.
Toki saan haukkuja, vaan miettikää hetki että onko se turha lihominen mitenkään positiivinen asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis täh? Teurastetaan tämän aloituksen vuoksi? Miksi? Olen aidosti hädissäni siitä onko vaimoni lopullisesti menetetty kiukuttelulle ja nukkumiselle? Kotona ei itseäni huvita olla enää lainkaan kun tuntuu ettei ole mitään puhuttavaakaan vaimon kanssa enää.
M- 34
No oletatko, että vaimosi on raskaana myös raskauden jälkeen?
No eikös se osalla mene noin?
Ennen raskautta ollaan vaikkapa 60kg, sitten raskauden verukkeella syödään kolmen aikuisen edestä ja lihotaan 30kg.
Sitten syntyy vauva ja extraläskiä on se ~20+ kg. Ja sittenhän ei tietenkään voi pudottaa epäterveellistä ylipainoa vaan pahimmillaan lihotaan lisää.
Raskauden takiahan TARVITSEE nousta painon vajaat 10kg, josta lienee puolet katoaa synnytyksen jälkeen nesteiden, istukan ja vauvan muodossa.
Mutta silti niin moni käyttää raskautta keinona lihottautua kymmeniä kiloja, eli kyllä se raskaus tavallaan jatkuu koska nainen muuttuu pahimmillaan pysyvästi fyysisesti ja henkisesti, koska ei lihavana kykene samaan mihin ennen.
Vai olisiko se hyväksyttävämpää että hyvässä kunnossa oleva mies lihottautuu +30kg samalla kun nainen pysyy hyvässä kunnossa raskauden ajan, ja sitten vetoaa lihavuuteensa ettei jaksa enää harrastaa yhdessä?
Kaverin hoikka vaimo lihoi 40+ kiloa kahdella raskaudella ja eipä tuo hyvää ole tehnyt suhteelle.
Toki tämä oli muille melko selvää kun nainen ei tykkää liikunnasta ja on perso rualle, että tuossa se repsahdus viimeistään tapahtuu.
Toki saan haukkuja, vaan miettikää hetki että onko se turha lihominen mitenkään positiivinen asia?
Mietippä sinä hetki sitä, että jos jatkuva syöminen on ainoa keino estää itseään oksentamasta koko ajan, niin kumman siinä valitsee? Mieluummin napostelet jotain pientä jatkuvasti tai mieluummin oksennat jatkuvasti? Useimmilla naisilla ja miehillä tuo olisi aika helppo valintatilanne.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä yhdestä raskaudesta on tehty iso numero. Paljonko se oikeasti vaatii ajankäyttöä? Pari neuvolakäyntiä ja synnytys? Av-tanttojen juttujen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi kokopäivätyö 😂
Niin on, kun se menee oksennellessa. Et usko, millaiseen kuntoon kuukausien päivittäinen oksentelu ihmisen psyykkisesti ja fyysisesti oikein vie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä yhdestä raskaudesta on tehty iso numero. Paljonko se oikeasti vaatii ajankäyttöä? Pari neuvolakäyntiä ja synnytys? Av-tanttojen juttujen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi kokopäivätyö 😂
Niin on, kun se menee oksennellessa. Et usko, millaiseen kuntoon kuukausien päivittäinen oksentelu ihmisen psyykkisesti ja fyysisesti oikein vie.
Niinpä. On aidosti hämmentävää, että miehet kuvittelee, että raskaana oleva nainen on fyysisesti jotenkin ns. normaalitilassa. Mutta jos samainen mies itse oksentelisi päivittäin useita kuukausia putkeen, niin hän olisi aivan varmasti sairauslomalla vuoteenomana, jopa sairaalassa tiputuksessa ja pelkäisi hengenlähtöä kun voimat ovat oksentelun takia täysin kadonneet ja elektrolyytit ihan sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka aloittaja luulee olevansa?
Sinä olet 50% lapsen geeneistä. Vaimosi suhteen et mitään muuta.
Lakisääteinen työaika on 7.5h keskimäärin. Tämän jälkeen olet täysin yhtä vastuullinen lapsen hoidosta.
Kannattaa vaihtaa asennetta. Tulet muuten kaipaamaan lastasi johon syntymän jälkeen kiinnyt, ja jonka kasvattaa joku muu mies.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo on hiljaa. Ei halua puhua. Enkä minä sitten jaksa painostaa vaan pysyn enimmäkseen pois kotoa, mutta sekin on huono. En ymmärrä miten vaimo olettaa että koska hän ei jaksa eikä kiinnosta elämä kodin ulkopuolella, minunkin pitäisi muuttua sellaiseksi. En minä pakota häntä kanssani salille, eikai hänkään voi pakottaa minua kotiin kanssaan?
M- 34
No mene salille. Iso poika, osaat jo yksinkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä yhdestä raskaudesta on tehty iso numero. Paljonko se oikeasti vaatii ajankäyttöä? Pari neuvolakäyntiä ja synnytys? Av-tanttojen juttujen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi kokopäivätyö 😂
Niin on, kun se menee oksennellessa. Et usko, millaiseen kuntoon kuukausien päivittäinen oksentelu ihmisen psyykkisesti ja fyysisesti oikein vie.
No hyperemeesi tai mikä tahansa raskauskomplikaatio on tietenkin asia erikseen. Tosin oksentelu on hoidettavissa. Ja ap:n mukaan se on joka tapauksessa päättynyt.
Tällaisessa tilanteessa ap:n ei kannata antaa vaimolleen mitään erivapauksia, muuten seuraavat raskaudet ovat yhtä huomionhakua ja itsesääliä. Helpoiten raskaus sujuu, kun elää normaalia elämää ja aloittaa vaikka uuden harrastuksen, joka pitää henkisesti ja fyysisesti timminä. Yhdeksän kuukautta menee nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä yhdestä raskaudesta on tehty iso numero. Paljonko se oikeasti vaatii ajankäyttöä? Pari neuvolakäyntiä ja synnytys? Av-tanttojen juttujen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi kokopäivätyö 😂
Niin on, kun se menee oksennellessa. Et usko, millaiseen kuntoon kuukausien päivittäinen oksentelu ihmisen psyykkisesti ja fyysisesti oikein vie.
No hyperemeesi tai mikä tahansa raskauskomplikaatio on tietenkin asia erikseen. Tosin oksentelu on hoidettavissa. Ja ap:n mukaan se on joka tapauksessa päättynyt.
Tällaisessa tilanteessa ap:n ei kannata antaa vaimolleen mitään erivapauksia, muuten seuraavat raskaudet ovat yhtä huomionhakua ja itsesääliä. Helpoiten raskaus sujuu, kun elää normaalia elämää ja aloittaa vaikka uuden harrastuksen, joka pitää henkisesti ja fyysisesti timminä. Yhdeksän kuukautta menee nopeasti.
Minulla ei ollut virallisesti hyperemeesiä, mutta oli kuitenkin 4 kk todella voimakas pahoinvointi yötä päivää. En juurikaan oksennellut, mutta olo oli aivan koko ajan kuin meinaisi oksentaa sekunnin päästä ja keinutti ja pyörrytti kuin merisairaalla ja päätä särki. Eikä siihen mitään hoitoa kyllä ollut olemassa, käskettiin vain kestää. Syöminen oli ainoa, joka auttoi hetkeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä yhdestä raskaudesta on tehty iso numero. Paljonko se oikeasti vaatii ajankäyttöä? Pari neuvolakäyntiä ja synnytys? Av-tanttojen juttujen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi kokopäivätyö 😂
Niin on, kun se menee oksennellessa. Et usko, millaiseen kuntoon kuukausien päivittäinen oksentelu ihmisen psyykkisesti ja fyysisesti oikein vie.
No hyperemeesi tai mikä tahansa raskauskomplikaatio on tietenkin asia erikseen. Tosin oksentelu on hoidettavissa. Ja ap:n mukaan se on joka tapauksessa päättynyt.
Tällaisessa tilanteessa ap:n ei kannata antaa vaimolleen mitään erivapauksia, muuten seuraavat raskaudet ovat yhtä huomionhakua ja itsesääliä. Helpoiten raskaus sujuu, kun elää normaalia elämää ja aloittaa vaikka uuden harrastuksen, joka pitää henkisesti ja fyysisesti timminä. Yhdeksän kuukautta menee nopeasti.
Miten sinä tuon oksentelun oikein hoitaisit? Neuvolan lääkäri ei nimittäin muuta avuksi keksinyt kuin määrätä sairaslomaa, jotta saisin edes hiukan levättyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat raskauteni olivat oikein ihania molemmat. Ensimmäisen raskauden aikana olin ~26v ja toisen aikana 29v. Olin energinen, touhusin paljon ja harrastin liikuntaa päivittäin ja aktiivisesti ihan loppuun saakka. Oksentanut en kertaakaan kumminkaan raskauden aikana eikä pahoinvointia muutenkaan ollut. Molemmissa raskauksissa laihduin alussa paljon, vaikka söin hyvin kokoajan. Kiloja ei tullut kuin n. 6 molemmissa ja lähtivät tuplana synnytysten jälkeen. Molemmissa.
Raskaudet on erilaisia, mutta miksi kamalan raskauden läpikäyneet ovat kateellisia niille joilla on ihana raskausaika? Sekin on säälittävää olla kateellinen! Toiset oikeasti hehkuvat raskaana ja ovat suorastaan upeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä yhdestä raskaudesta on tehty iso numero. Paljonko se oikeasti vaatii ajankäyttöä? Pari neuvolakäyntiä ja synnytys? Av-tanttojen juttujen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi kokopäivätyö 😂
Niin on, kun se menee oksennellessa. Et usko, millaiseen kuntoon kuukausien päivittäinen oksentelu ihmisen psyykkisesti ja fyysisesti oikein vie.
No hyperemeesi tai mikä tahansa raskauskomplikaatio on tietenkin asia erikseen. Tosin oksentelu on hoidettavissa. Ja ap:n mukaan se on joka tapauksessa päättynyt.
Tällaisessa tilanteessa ap:n ei kannata antaa vaimolleen mitään erivapauksia, muuten seuraavat raskaudet ovat yhtä huomionhakua ja itsesääliä. Helpoiten raskaus sujuu, kun elää normaalia elämää ja aloittaa vaikka uuden harrastuksen, joka pitää henkisesti ja fyysisesti timminä. Yhdeksän kuukautta menee nopeasti.
Tuskin tuo pariskunta enempää lapsia tulee yhdessä hankkimaan. Eiköhän vaimo ota tästä kokemuksesta onkeensa ja etsi seuraavan lapsensa isäksi ap:tai paremman miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä yhdestä raskaudesta on tehty iso numero. Paljonko se oikeasti vaatii ajankäyttöä? Pari neuvolakäyntiä ja synnytys? Av-tanttojen juttujen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi kokopäivätyö 😂
Niin on, kun se menee oksennellessa. Et usko, millaiseen kuntoon kuukausien päivittäinen oksentelu ihmisen psyykkisesti ja fyysisesti oikein vie.
No hyperemeesi tai mikä tahansa raskauskomplikaatio on tietenkin asia erikseen. Tosin oksentelu on hoidettavissa. Ja ap:n mukaan se on joka tapauksessa päättynyt.
Tällaisessa tilanteessa ap:n ei kannata antaa vaimolleen mitään erivapauksia, muuten seuraavat raskaudet ovat yhtä huomionhakua ja itsesääliä. Helpoiten raskaus sujuu, kun elää normaalia elämää ja aloittaa vaikka uuden harrastuksen, joka pitää henkisesti ja fyysisesti timminä. Yhdeksän kuukautta menee nopeasti.
Ap:n vaimo on raskaana, tekee kokopäivätöitä ja ap:n mukaan hoitaa yksin kodin, kauppareissut ja ruoanlaiton (edelleen, sivu 3, viesti 45). Ap ei tottavie ole antanut vaimolleen mitään erivapauksia tai edes sitä normaalia elämää, jossa puoliso on apuna ja tukena ja jakamassa arjen. Missä välissä ap:n vaimon pitäisi ehtiä aloittaa uusi harrastus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä yhdestä raskaudesta on tehty iso numero. Paljonko se oikeasti vaatii ajankäyttöä? Pari neuvolakäyntiä ja synnytys? Av-tanttojen juttujen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi kokopäivätyö 😂
Niin on, kun se menee oksennellessa. Et usko, millaiseen kuntoon kuukausien päivittäinen oksentelu ihmisen psyykkisesti ja fyysisesti oikein vie.
No hyperemeesi tai mikä tahansa raskauskomplikaatio on tietenkin asia erikseen. Tosin oksentelu on hoidettavissa. Ja ap:n mukaan se on joka tapauksessa päättynyt.
Tällaisessa tilanteessa ap:n ei kannata antaa vaimolleen mitään erivapauksia, muuten seuraavat raskaudet ovat yhtä huomionhakua ja itsesääliä. Helpoiten raskaus sujuu, kun elää normaalia elämää ja aloittaa vaikka uuden harrastuksen, joka pitää henkisesti ja fyysisesti timminä. Yhdeksän kuukautta menee nopeasti.
Miten sinä tuon oksentelun oikein hoitaisit? Neuvolan lääkäri ei nimittäin muuta avuksi keksinyt kuin määrätä sairaslomaa, jotta saisin edes hiukan levättyä.
Nesteytys, närästyslääkkeet, pahoinvointia hillitsevät lääkkeet (esim. hydroksitsiini, joka tosin väsyttää, tai ondansetroni), ahdistuneisuuteen diatsepaami. Jos pahoinvointi on niin voimakas, että sen kanssa ei pärjää, kannattaa vaatia hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä yhdestä raskaudesta on tehty iso numero. Paljonko se oikeasti vaatii ajankäyttöä? Pari neuvolakäyntiä ja synnytys? Av-tanttojen juttujen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi kokopäivätyö 😂
Niin on, kun se menee oksennellessa. Et usko, millaiseen kuntoon kuukausien päivittäinen oksentelu ihmisen psyykkisesti ja fyysisesti oikein vie.
No hyperemeesi tai mikä tahansa raskauskomplikaatio on tietenkin asia erikseen. Tosin oksentelu on hoidettavissa. Ja ap:n mukaan se on joka tapauksessa päättynyt.
Tällaisessa tilanteessa ap:n ei kannata antaa vaimolleen mitään erivapauksia, muuten seuraavat raskaudet ovat yhtä huomionhakua ja itsesääliä. Helpoiten raskaus sujuu, kun elää normaalia elämää ja aloittaa vaikka uuden harrastuksen, joka pitää henkisesti ja fyysisesti timminä. Yhdeksän kuukautta menee nopeasti.
Ap:n vaimo on raskaana, tekee kokopäivätöitä ja ap:n mukaan hoitaa yksin kodin, kauppareissut ja ruoanlaiton (edelleen, sivu 3, viesti 45). Ap ei tottavie ole antanut vaimolleen mitään erivapauksia tai edes sitä normaalia elämää, jossa puoliso on apuna ja tukena ja jakamassa arjen. Missä välissä ap:n vaimon pitäisi ehtiä aloittaa uusi harrastus?
Eihän se harrastus ole ehtimisestä kiinni, vaan siitä, että nainen vain lojuu sohvalla. Ei kannata päästää naista mieltymään tuohon sohva- ja sipsilinjaan, ettei se jää pysyväksi olotilaksi.
Mulle tuli huono olo jo siitä kun mietinkin ruokaa 😁
Puskassa koira teki tarpeitaan ja minä oksensin vieressä 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä yhdestä raskaudesta on tehty iso numero. Paljonko se oikeasti vaatii ajankäyttöä? Pari neuvolakäyntiä ja synnytys? Av-tanttojen juttujen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi kokopäivätyö 😂
Niin on, kun se menee oksennellessa. Et usko, millaiseen kuntoon kuukausien päivittäinen oksentelu ihmisen psyykkisesti ja fyysisesti oikein vie.
No hyperemeesi tai mikä tahansa raskauskomplikaatio on tietenkin asia erikseen. Tosin oksentelu on hoidettavissa. Ja ap:n mukaan se on joka tapauksessa päättynyt.
Tällaisessa tilanteessa ap:n ei kannata antaa vaimolleen mitään erivapauksia, muuten seuraavat raskaudet ovat yhtä huomionhakua ja itsesääliä. Helpoiten raskaus sujuu, kun elää normaalia elämää ja aloittaa vaikka uuden harrastuksen, joka pitää henkisesti ja fyysisesti timminä. Yhdeksän kuukautta menee nopeasti.
Miten sinä tuon oksentelun oikein hoitaisit? Neuvolan lääkäri ei nimittäin muuta avuksi keksinyt kuin määrätä sairaslomaa, jotta saisin edes hiukan levättyä.
Nesteytys, närästyslääkkeet, pahoinvointia hillitsevät lääkkeet (esim. hydroksitsiini, joka tosin väsyttää, tai ondansetroni), ahdistuneisuuteen diatsepaami. Jos pahoinvointi on niin voimakas, että sen kanssa ei pärjää, kannattaa vaatia hoitoa.
Kokeilin pahoinvointilääkettä, mutta se ei toiminut. Raskaus vain yksinkertaisesti voi olla toisille raskasta aikaa, yritti mitä vain.
Vaimollasi on vaikea raskaus ja sinä et auta. Jos hylkäät hänet raskausaikana, etkä tue/ymmärrä yhtään niin tuskinpa saat vaimoasi koskaan takaisin (=vaimo häipyy ja vie lapsen mukanaan)