Reilu vuosi Tinderiä
Minun saldoni: treffejä ehkä parikymmentä ja 1 suudelma. Hook up app? Ei ainakaan minun laiselleni kaverille. Hauskoja treffejä? Aika monta itseasiassa. Hirveitä treffejä? Vain muutama. Kolme kertaa olin tosi kiinnostunut, kaksi kertaa olis ollut kiva jatkaa jollakin tapaa. 1 kaveri, 1 yksi joka oli kiinnostunut minusta, mutta minä vain kaverina, 1 jonka kanssa olisi voinut seurustella, mutta oli käytännön esteitä. Ehkä seuraava kierros paremmalla onnella.
Kommentit (823)
Vierailija kirjoitti:
rqwerwerqwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopen uupunut kirjoitti:
Itseä ärsyttää eniten ne likaisen vessanpeilin kautta otetut kuvat, joissa pullistellaan ilman paitaa ja hymyä. Toisena on huonolaatuiset naamakuvat, missä ei niissäkään hymyillä. Miehellä siis voi olla useampikin kuva, mutta yhdessäkään ei hymyillä. Kolmas on aurinkolasikuvat, joissa diivaillaan katsomalla jonnekin kaukaisuuteen. Näissäkään kuvissa harvoin hymyillään. Tiivistettynä: hymyilkää!
Sitten on treffikäyttäytyminen. Joko laitetaan hyvin niukasti viestiä ennen treffejä tai sitten tekstiä tulee joka tuutista. Nämä myös kertovat pesevänsä hampaita, omaavansa vihreän kahvikupin ja laskevat minuutteja treffien alkuun. Viestejä n. 3-8/ päivä. Toinen ääripää laittaa sen yhden viestin ja odottaa kiltisti hiljaa treffejä. Välillä tuntuu, että mihin se hävisi. Viestejä 0,25/päivä.
Eniten ketuttaa ne miehet, jotka eivät kuuntele/lue, eivätkä osaa käsitellä saamaansa informaatiota. Jos kerron ihan alussa, että olen vähän hidas lämpenemään, pidän rauhallisista paikoista tai vaikka etten pitäisi moottoripyöräilystä, niin kappas, treffeille halutaan viivana heti ja mielellään johonkin meluisaan paikkaan ja sitten hehkutetaan mopokauden aloittamista. Ihan oikeastiko miehet uskovat, että toimimalla päin vastoin voi tehdä vaikutuksen toiseen?
Heh, tää on mun tyyli miehenä.
Laitan sen pari viestiä alussa ja sovin treffit ja sitten radiohiljaisuus.
Joskus naiset itse murtavat sen radiohiljaisuuden ja alkavatkin kyselemään juttuja vaikka treffit oli jo sovittu, en oikein ymmärrä miksi ei voi odottaa sinne treffeille asti ja jutella sitten siellä.
Lähes kaikki juttelu ennen treffejä on käytännössä turhaa koska mieli voi muuttua treffeillä heti ensimmäisten sekuntien aikana.
Minua taas ei kiinnosta treffit täysin tuntemattoman kanssa. Haluan tietää kannattaako edes tavata.
Joka tapauksessa radiohiljaisuutta pitävää miestä ei kiinnosta keskustella kanssani joten ei se ole kiinnostunut minusta.
Olen perunut treffit jos juttu loppuu niiden sopimiseen.Mutta aloitatko itse juttelemaan uudestaan vai odotatko että miehen tulisi aloittaa se juttelu treffien sopimisen jälkeen? Usein tuntuu siltä, että naiset odottavat miehiltä telepaattisia taitoja.
Naisten passiivisuus tinderissä on luokkaa "kysyppä jotain muuta" sen sijaan että itse kysyisivät jotain mieheltä.
Olen yrittänyt tutustua ja saanut lyhyitä ja tylyjä vastauksia. Tai sitten nopeasti tulleen treffikutsun jälkeen sanonut että haluan jutella ensin ja mies sanonut että hän ei.
Tulee mieleen että kyseessä on vain seksinvonkaaja tai sarjatreffaaja joka laskee monta matchia ja treffejä tuli ilman että on edes tarkoitus tutustua ihmiseen. En ala kenekään harrastusvälineeksi.
No ihan sama mikä se syy on olla juttelematta niin selvää ainakin on se että minä en sitä miestä ole kiinnostanut edes tutustumisen vertaa.Täysin väärä johtopäätelmä.
Minua kiinnostaa kyllä se nainen joka kerta, mutta en halua pilata mahdollisuuksiani ennen treffejä ehkä paljastamalla jonkun asian joka olisi naiselle turnoff.
Ja muutenkin on mun mielestä mukavampaa kun jokainen aihe on vielä tuore joten kysymyksiä ja keskusteltavaa riittää.
Minä komppaan tätä. Jos treffit on jo sovittu ja en laita viestejä, se ei tarkoita ettenkö olisi kiinnostunut. Päinvastoin, odotan jännityksellä treffejä enkä halua löpistä turhia niitä odotellessa. On ihan hyvä kasvattaa vähän odotusta siinä välissä. Kasvokkain puhuminen on muutenkin paljon vahvempi laji minulle kuin puhelimella viestittely. En pelkää sitä, että minusta paljastuisi jotain joka saisi treffit peruuntumaan, mutta mieluummin säästän niitä puheenaiheita treffeille. Ja joo, kyllä puhuttavaa riittää mutta ensitreffeille kannattaa säästää ne helpoimmat asiat joista saa helposti jutun juurta ja jään särkymään. Jos homma sitten etenee niin edetään syvemmälle aiheisiin.
Miksei sitä jäätä voi särkeä ennen treffejä ja siellä siirtyä syvempi aiheisiin? Kuulostaa taas että treffit on vaan ihanan kevyt harrastus jossa ei olekaan tarkoitus tutustua kenenkään.
Miten siitä voi vetää tuollaisen vaikutelman? Minusta taas se viestittely on sitä harrastusta ja höpöhöpöä, etenkin siinä vaiheessa kun ei olla edes nähty että onko fyysistä vetoa toiseen ollenkaan. Ei hirveästi kiinnosta maalailla taivaanrantaa jonkun tuntemattoman kanssa ihan pussi päässä. Treffit otan vakavasti ja haluan varmistaa että ne sujuvat hyvin, jos voin siihen jotenkin vaikuttaa. Nimenomaan treffeillä alkaa se tutustuminen, se on niiden päätarkoitus. Tai sitten se, että huomataan ettei ole minkäänlaista kipinää ja onneksi en kovin syvällisiä ehtinyt veistellä ja maalailla haavekuvia.
Vierailija kirjoitti:
ertwtwertwert kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dgsddfgsdfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dfasdfasdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yterttry kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän samanlaista mullakin. Voi vain miettiä minkälaisia on ne pelimiehet jotka sieltä saa parisuhdetta ja seksiä, luultavasti niitä Axl Smithejä eli joiltä löytyy erityisesti ulkonäköä ja korkeaa statusta.
Itsellä 35 treffiä vuodessa.
Ei edes yhtä suudelmaa, seksin harrastaminen ei ollut lähelläkään vaikka 2 krt nainen oli mun luona.
Ainakin 3 naista olis halunnut vielä lisää treffejä mutta olivat porukasta kaikkein matalatasoisimpia, sellaisia joista en olisi oikein voinut pakottamallakaan kiinnostua.
Johtopäätöksenä voisi sanoa että naiset viihtyy mun seurassa kyllä ja joitakin oli jotka olisivat halunneet nähdä kavereina. En oikein tiedä miksi musta ei kiinnostuta parisuhdemielessä, veikkaan epäviehättäviä kasvoja ja statuksen puutetta.
No tämähän nyt on vallan selkeetä. Sun oma taso on siis sama kuin niillä ”matalatasoisilla” naisilla joista et kiinnostu. Eli sitten oot yksin, kun ei oman tasoiset naiset kelpaa.
No ei se nyt mene ihan noinkaan. Eihän urheilullinen ja kasvoiltaan ok mies ja yli satakiloinen nainen ole ainakaan ulkoisesti samantasoisia. Tuskin elintavatkaan kohtaa. Silti nämä ovat ainoita jotka haluaisivat tavata uudelleen.
Eri
Kun ei se urheilullisuus tee miehestä kiinnostavaa.
Onko joku niin väittänyt? Ulkoisesti eivät ole samantasoisia nämä, vaikka kuinka yrität kääntää huomion johonkin epäoleelliseen.
Jos mies on omasta mielestään seiska mutta saa vain viitosen naisia, niin hänen tasonsa on viitonen. Vastakkainen sukupuoli on se, joka tason määrittää heterosuhteissa, ei ihminen itse.
Mutta kerro minulle miten on ylipäänsä mahdollista matchata ihmisen kanssa, jota ei itse ole ensin pitänyt kiinnostavana.
Paitsi ettei se mene ihan noin, koska naiset tähtäävät aina tasoaan ylemmäs ja se vääristää markkinoita. Tämäkin on selitetty moneen kertaan.
Eihän se mitään vääristä. Jos nainen saa helposti parisuhteeseen 8-tason miehen, kyllä se nainen on tasoa 8, eikä se ole mitenkään vääristynyt. Jos suklaasta ollaan valmiita markkinoilla maksamaan euro, kyllä se suklaan ihan oikea arvo on euro eikä mikään muu.
Voi voi, kun eivät naiset parisuhteeseen sitä tasokkaampaa miestä saa, pelkästään seksiin silloin tällöin. Oletko sinäkin näitä hämmentyneitä naisia, jotka ihmettelevät kun niiden komistusten kanssa aina tyssää suhteen rakentaminen alkutekijöihinsä?
Mutta kun tuo teoria on ihan keksitty juttu. Olen elänyt yli 50 vuotta naisena, harrastanut seksiä muutamien kymmenien miesten kanssa, ollut kerran naimisissa, välillä on ollut lyhyempiä suhteita, nyt olen sitoutuneessa parisuhteessa jonka me molemmat uskomme ja toivomme olevan loppuelämän parisuhde. Olen ollut nettideiteillä vuodesta 1996, olen pyörinyt yökerhoissa ja discoissa sekä nuorena että avioeroni jälkeen yli kolmekymppisenä... Minulla on ihan varmasti paljon enemmän kokemusta naisena olemisesta kuin sinulla. Enkä tunnista tuota ilmiötä. Kriteerini parisuhteeseen ovat paljon korkeammat kuin seksiin. Seksiin on riittänyt ulkonäkö ja suht sujuva ulosanti; se että mies on ollut hauskaa seuraa ja riittävän seksikäs. Parisuhteeseen pitää olla sen lisäksi paljon muutakin.
Joku lassukka on keksinyt omasta mielestään näppärän selityksen sille, miksi hän omasta mielestään kasin miehenä ei saa kuin kuutosen naisia ("sen on pakko johtua siitä, että naiset saavat seksiä niin helposti") ja lampaat määkivät sitä nyt täällä totuutena. Ihan kuten sitä, että 17 % miehistä panisi 80 % naisista. Ei mitään perää. Hännikäinen ja Laasanen nauravat kun sopulilauma toistelee totuutena ihan keksittyä huuhaata.
Jos joskus haluat naisen, niin tutustu naisiin. Kuuntele meitä/heitä. Opettele katsomaan asioita meidän naisten silmin. Seksiin ei kummoista miestä tarvita, siihen riittää että onnistuu herättämään naisen halut ja kiinnostuksen vähäksi aikaa. Parisuhteessa se miesten taso oikeasti vasta punnitaan.
Mikään mitä sanoit ei kumonnut tuota asiaa. Ethän sinä pysty varsinkaan kymmeniä vuosia jälkeenpäin enää arvioimaan, millä perusteella ja minkätasoisia miehiä olet seksiin kelpuuttanut. Mutta takaan sen, että ne kumppanit ovat olleet vähintään sinun tasoisiasi ja todennäköisesti yli sillä hetkellä. Tietenkään tasosi ei ole pysynyt samana ikääntyessäsi ja olet sitten mukauttanut toimintaasi tilanteen mukaan. Parikymppinen sinä ei ehkä olisi kelpuuttanut parikymppistä miestäsi, mutta sopivassa iässä ja ajankohdassa olette päätyneet yhteen ja niin edelleen.
Miksi minä edes vaivaudun vastaamaan tähän jankutukseen... Vaikka en idioottimaista tasoteoriaanne ymmärräkään, niin osaan kuvitella, että 190 cm pitkä, tumma, harteikas SM-tason moottoriurheilija-yrittäjämies ("laatikkopää", vahvat tummat kulmat, jäänsiniset silmät) oli tasokkaampi kuin ne festareilla tavatut tyypit, joiden kanssa tuli harrastettua seksiä. Ja tuo pitkä urheilijamies oli se, jonka halusin ja sain parisuhteeseen ja avioliittoon ja lapseni isäksi. Tai viime vuosilta: seksiin on tullut puutteessa kelpuutettua mm. alle 170 cm ylipainoinen työtön mies, joka osoittautui jonkin sortin autistiksi tai aspergeriksi; tohtorin tutkinto oli kyllä, mutta vuorovaikutustaidot olivat niin onnettomat ettei älykästä keskustelua syntynyt (mitään muuta vikaa hänessä ei olisi ollutkaan, ulkoisesti hän oli täysin jees), mutta parisuhteeseen sitouduin vasta kun tapasin nykyisen miesystäväni, joka on harteikas moottoripyöräilijä, pk-yrittäjä, tumma ja sinisilmäinen.
No, turhaan alennun teidän tasollenne. Ette te halua ymmärtää, että se seksin saaminen on miehille nimenomaan helppoa, parisuhteeseen tarvitaan paljon enemmän.
Festarityypit ovat olleet sillä hetkellä sitä tasoa joka on riittänyt, eihän kukaan tiedä etukäteen että tuleeko joskus tapaamaan jotain vieläkin kuumempaa. Myönnät itsekin, että vain puutteessa olet tyytynyt seksissä johonkin, jonka olet kokenut alempitasoiseksi. Täytyy sinunkin olla aika kovatasoinen nainen, kun kerran olet saanut tuollaisen miehen parisuhteeseen.
Mutta jotta osaisit sanoa jotain siitä, kuinka "helppoa" seksin saaminen on miehelle, sinun pitäisi ensin elää tavallisena miehenä sen 50 vuotta. Minä olen elänyt 40 ja voin sanoa, että se on helppoa vain sille pienemmälle valiojoukolle, jota sinäkin olet elämäsi aikana pääsääntöisesti viihdyttänyt.
Mitä ihmettä sinä selität? Juurihan tässä on selitetty, että naisille ei kelpaa betat, kun tietävät, että voivat saada alfa, mutta nyt sanotkin, että beta kelpasi, koska ei tiedetty, että tämä henkilö voisi saada myös alfan.
Ja miksi ihmeessä ensin vaikerrat, kun naiset eivät tyydy alempitasoisiin, mutta kun nainen kertoo tyytyneensä, ei sekään sinulle kelpaa? Mikä ihme sinulle olisi hyvä?
Missä on sanottu, että nämä festarityypit olivat betoja? Eivät varmastikaan olleet, koska saivat seksiä helposti. Alfojakin on erilaisia, on parikymppisiä poikia ja sitten menestyneitä aikuisia.
terterwtwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gsdfgsdgdfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
fdgsdgfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sadfasdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuu kyllä olevan ton Tinderin suhteen niin negatiivisella asenteella liikkeellä. Totta kai se on varmasti huippuhyvännäköisille ihmisille helppoa löytää sieltä seuraa tosta noin vaan, mutta se on ihan kelpo sovellus taviksillekin, kunhan vaan itse on aktiivinen, eikä anna epätoivolle sijaa.
Mä tiedän ja tunnen monia ihan taviksen näköisiä ihmisiä, jotka on sieltä parin löytäneet, mutta siellä pitää sitkeästi tehdä aloitteita ja ehdottaa niitä tapaamisia.
Kerrotko vielä miten se oma aktiivisuus vaikuttaa siihen, että saisi mätchejä edes?
Mä olen ainakin ihan luovuttanut tuon Tinderi n suhteen jo. 2 viikkoa ja yksi match joka ei puhu mitään.Tehokkaasti ainakin itsetunto romahti nolliin. Muuta hyötyä ei Tinderistä ei itselle ollut.
M35
Ei niitä profiilitekstejä kukaan lue. Eka kuva on tärkein. Jos se ei säväytä niin menee hylkyyn.
Naiset ja hyvännäköiset miehet elää omassa kuplassaan tinderin suhteen.
Juuri heiltä tulee noita todellisuudesta irtaantuneita kommentteja eli "ole vain aktiivinen siellä".
Ulkonäkö määrittää täysin menestyksen tinderissä ja ulkonäköön ei voi vaikuttaa. Game over.
Se on selvä, että jos on hyvännäköinen, Tinderissä on helpompaa, mutta koska oikeasti naisia kiinnostaa muukin kuin pelkkä ulkonäkö (minkä huomaa kyllä siitä miten monet naiset on onnellisesti yhdessä esim. ylipainoisen, pottunokkaisen duunarimiehen kanssa), on muitakin keinoja vaikuttaa suosioonsa siellä. Profiiliteksti pitää olla ja kuviin, vaikka ei mikään miesmalli olisikaan, täytyy panostaa. Selfietkin käy ihan hyvin, mutta niitä kannattaa ottaa vaikka 200 ja valkata niistä sitten parhaat, eikä niin, että pikaisesti alaviistosta yksi sierainselfie, ja sitten toinen jossa näkyy, että päällä on kulahtanut t-paita, tukka pörrössä, ja taustalla näkyy sotkuinen kämppä.
Nämä kun ei vaan valitettavasti auta yhtään. Testattu on. Ainoastaan tarpeeksi komea ulkonäkö tuntuu olevan ratkaiseva tekijä.
M35
Sun täytyy kyllä sitten olla oikeasti ihan poikkeuksellisen ruma ja profiilitekstin jotain aivan hervottoman huonoa, muuten ei selity millään.
Aivan, kuten sanoin niin itsetunto meni nolliin ja selvisi samalla ettei naisia tän näköinen kiinnosta pätkän vertaa.
Profiilitekstissä ei mitään erikoista ole. Harrastuksia, mitä etsin jne. Ikähaarukka on 28-40v.
Näillä mennään
M35
No mikä siinä on ettei sitä ulkonäköä voi yrittää muokata? Jos se naama ei ole se suurin valttikortti, niin miten olisi jos ottaisit kuvan vähän kauempaa?
Jos ei itse oikein hallitse noita vaatejuttuja, niin eikö voisi mennä vaikka johonkin Zaran sivuille, jossa on muodikkaita vaatteita hyvännäköisten miesten päällä. Juuri sellaisia prinssejä, joita monet naiset etsivät. Ja sitten vaan ihan matkii niitä. Hiuksista alkaen.Ja sitten matkit jonkun toisen profiilitekstin, joka vaikuttaa kivalta. Vähän niinkuin fake it, until you make it. Sitähän naisetkin tekevät. Katsovat meikkivideoita, mainoksia, näytöksiä jne. Harva heistä on luonnonkaunis, mutta oikeilla vaateilla ja meikeillä heistä tulee nättejä ja itseluottamus kasvaa.
Jos noiden Zaran sivujen näköiseksi kiiltokuvapojaksi pitää alkaa niin taitaa tosiaankin olla peli menetetty.
M35
Niinhän naisillekin sanotaan, jos ei menestystä ole miesmarkkinoilla. Laihduta, minihametta, meikkiä ym. Et sinä nyt kauhean motivoituneelta vaikuta sen naisen löytymisen suhteen, jos kerran kynnykseksi nousee kiiltokuvapojan leikkiminen. Senkun olet sitten niissä lökäpöksyissäsi rumalla selfiellä. Vuoden verranhan sulla on siitä ja sen tuloksista kokemusta.
On vähän eri asia sanoa, että laihduta itsesi normaaliksi, minkä pitäisi olla lähtötaso kaikilla, kuin että pitäisi pukeutua Zaran sivujen näköisesti. Eikä tuollaista Zara-linjaa kyllä suosittele kuin parikymppiset pissikset, joita minä ainakaan en ole etsimässä. En tarkoita, etteikö profiilikuviin voisi laittaa vähän siistimpää päälle, mutta Zarailu menee jo naurettavaksi.
-Eri
Olen aika paljon tästä aiheesta keskustellut palstalla, mutta nyt parin päivän sisällä vasta on tullut vastaan tämä zarailu. Mitä ihmettä sillä tarkoitetaan? Että ihan kauluspaitaa ja kapeita farkkujako on nyt menty ehdottamaan meidän palstabetoille? Voi kun kamalaa!
No minullekin tuli tämä Zarailu uutena, ennen on riittänyt siisti pukeutuminen ilman että kopioi tyylinsä nappia myöten jostakin helvetin kuvastosta. Kyllä on surkeaksi mennyt.
Missä näin on siis sanottu? Vai olisitkohan ottanut vähän liian kirjaimellisesti tämän vinkin?
Jos joku sanoo suoraan että katso Zaran kuvastosta ja pyri olemaan samannäköinen kuin ne kundit niissä kuvissa, niin onko tuossa enää mitään tulkinnanvaraa?
On. En ymmärrä, miksi olet tuollaisesta ilmiselvästä esimerkistä noin tuohtunut. Mitä sinä kuvittelet, että siellä kuvastossa sitten on, mihin sinä et koskaan pystyisi?
Ajatus siitä, että naisen mielestä minussa olisi ratkaisevaa se, minkätyyliset ja jopa mitkä tietyt vaatteet minulla olisi päällä, on vastenmielinen. Ei olisi minun nainen se. Kuulostaa teinien touhulta.
No ne sinun tyyliset naiset ovat laittaneet sinulle niitä matcheja. Sen perusteella voit vetää johtopäätöksen paljonko sellaisia on.
Ihan kuten miehelle se kauneus merkkaa, niin monelle naisille se miehen tyyli nyt vaan merkkaa myös. Minun puolestani saat pukeutua juuri niinkuin haluat. Kuten varmaan kaikki naiset tulevat sinulle sanomaan. Ja 1: 300 saattaa nähdä sinun nykyisen tyylisi oikein onnistuneena ja haluta tavata juuri sinun tyyppisen miehen.
Mutta kuten sanoit, se ei ole sinulle ongelma.
ertrwetwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rqwerwerqwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopen uupunut kirjoitti:
Itseä ärsyttää eniten ne likaisen vessanpeilin kautta otetut kuvat, joissa pullistellaan ilman paitaa ja hymyä. Toisena on huonolaatuiset naamakuvat, missä ei niissäkään hymyillä. Miehellä siis voi olla useampikin kuva, mutta yhdessäkään ei hymyillä. Kolmas on aurinkolasikuvat, joissa diivaillaan katsomalla jonnekin kaukaisuuteen. Näissäkään kuvissa harvoin hymyillään. Tiivistettynä: hymyilkää!
Sitten on treffikäyttäytyminen. Joko laitetaan hyvin niukasti viestiä ennen treffejä tai sitten tekstiä tulee joka tuutista. Nämä myös kertovat pesevänsä hampaita, omaavansa vihreän kahvikupin ja laskevat minuutteja treffien alkuun. Viestejä n. 3-8/ päivä. Toinen ääripää laittaa sen yhden viestin ja odottaa kiltisti hiljaa treffejä. Välillä tuntuu, että mihin se hävisi. Viestejä 0,25/päivä.
Eniten ketuttaa ne miehet, jotka eivät kuuntele/lue, eivätkä osaa käsitellä saamaansa informaatiota. Jos kerron ihan alussa, että olen vähän hidas lämpenemään, pidän rauhallisista paikoista tai vaikka etten pitäisi moottoripyöräilystä, niin kappas, treffeille halutaan viivana heti ja mielellään johonkin meluisaan paikkaan ja sitten hehkutetaan mopokauden aloittamista. Ihan oikeastiko miehet uskovat, että toimimalla päin vastoin voi tehdä vaikutuksen toiseen?
Heh, tää on mun tyyli miehenä.
Laitan sen pari viestiä alussa ja sovin treffit ja sitten radiohiljaisuus.
Joskus naiset itse murtavat sen radiohiljaisuuden ja alkavatkin kyselemään juttuja vaikka treffit oli jo sovittu, en oikein ymmärrä miksi ei voi odottaa sinne treffeille asti ja jutella sitten siellä.
Lähes kaikki juttelu ennen treffejä on käytännössä turhaa koska mieli voi muuttua treffeillä heti ensimmäisten sekuntien aikana.
Minua taas ei kiinnosta treffit täysin tuntemattoman kanssa. Haluan tietää kannattaako edes tavata.
Joka tapauksessa radiohiljaisuutta pitävää miestä ei kiinnosta keskustella kanssani joten ei se ole kiinnostunut minusta.
Olen perunut treffit jos juttu loppuu niiden sopimiseen.Mutta aloitatko itse juttelemaan uudestaan vai odotatko että miehen tulisi aloittaa se juttelu treffien sopimisen jälkeen? Usein tuntuu siltä, että naiset odottavat miehiltä telepaattisia taitoja.
Naisten passiivisuus tinderissä on luokkaa "kysyppä jotain muuta" sen sijaan että itse kysyisivät jotain mieheltä.
Olen yrittänyt tutustua ja saanut lyhyitä ja tylyjä vastauksia. Tai sitten nopeasti tulleen treffikutsun jälkeen sanonut että haluan jutella ensin ja mies sanonut että hän ei.
Tulee mieleen että kyseessä on vain seksinvonkaaja tai sarjatreffaaja joka laskee monta matchia ja treffejä tuli ilman että on edes tarkoitus tutustua ihmiseen. En ala kenekään harrastusvälineeksi.
No ihan sama mikä se syy on olla juttelematta niin selvää ainakin on se että minä en sitä miestä ole kiinnostanut edes tutustumisen vertaa.Täysin väärä johtopäätelmä.
Minua kiinnostaa kyllä se nainen joka kerta, mutta en halua pilata mahdollisuuksiani ennen treffejä ehkä paljastamalla jonkun asian joka olisi naiselle turnoff.
Ja muutenkin on mun mielestä mukavampaa kun jokainen aihe on vielä tuore joten kysymyksiä ja keskusteltavaa riittää.
Minä komppaan tätä. Jos treffit on jo sovittu ja en laita viestejä, se ei tarkoita ettenkö olisi kiinnostunut. Päinvastoin, odotan jännityksellä treffejä enkä halua löpistä turhia niitä odotellessa. On ihan hyvä kasvattaa vähän odotusta siinä välissä. Kasvokkain puhuminen on muutenkin paljon vahvempi laji minulle kuin puhelimella viestittely. En pelkää sitä, että minusta paljastuisi jotain joka saisi treffit peruuntumaan, mutta mieluummin säästän niitä puheenaiheita treffeille. Ja joo, kyllä puhuttavaa riittää mutta ensitreffeille kannattaa säästää ne helpoimmat asiat joista saa helposti jutun juurta ja jään särkymään. Jos homma sitten etenee niin edetään syvemmälle aiheisiin.
Miksei sitä jäätä voi särkeä ennen treffejä ja siellä siirtyä syvempi aiheisiin? Kuulostaa taas että treffit on vaan ihanan kevyt harrastus jossa ei olekaan tarkoitus tutustua kenenkään.
Miten siitä voi vetää tuollaisen vaikutelman? Minusta taas se viestittely on sitä harrastusta ja höpöhöpöä, etenkin siinä vaiheessa kun ei olla edes nähty että onko fyysistä vetoa toiseen ollenkaan. Ei hirveästi kiinnosta maalailla taivaanrantaa jonkun tuntemattoman kanssa ihan pussi päässä. Treffit otan vakavasti ja haluan varmistaa että ne sujuvat hyvin, jos voin siihen jotenkin vaikuttaa. Nimenomaan treffeillä alkaa se tutustuminen, se on niiden päätarkoitus. Tai sitten se, että huomataan ettei ole minkäänlaista kipinää ja onneksi en kovin syvällisiä ehtinyt veistellä ja maalailla haavekuvia.
Kuten jo sanottu toisia taas ei kiinnosta tavata tuntemattomia ihmisiä kun voi ensin selvittää onko edes mitään puhutavaa tai tarvetta edes tavata.
Otatko vakavasti myös vaikka kassajonossa tuntemattomalle juttelun?
ertrwetwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rqwerwerqwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopen uupunut kirjoitti:
Itseä ärsyttää eniten ne likaisen vessanpeilin kautta otetut kuvat, joissa pullistellaan ilman paitaa ja hymyä. Toisena on huonolaatuiset naamakuvat, missä ei niissäkään hymyillä. Miehellä siis voi olla useampikin kuva, mutta yhdessäkään ei hymyillä. Kolmas on aurinkolasikuvat, joissa diivaillaan katsomalla jonnekin kaukaisuuteen. Näissäkään kuvissa harvoin hymyillään. Tiivistettynä: hymyilkää!
Sitten on treffikäyttäytyminen. Joko laitetaan hyvin niukasti viestiä ennen treffejä tai sitten tekstiä tulee joka tuutista. Nämä myös kertovat pesevänsä hampaita, omaavansa vihreän kahvikupin ja laskevat minuutteja treffien alkuun. Viestejä n. 3-8/ päivä. Toinen ääripää laittaa sen yhden viestin ja odottaa kiltisti hiljaa treffejä. Välillä tuntuu, että mihin se hävisi. Viestejä 0,25/päivä.
Eniten ketuttaa ne miehet, jotka eivät kuuntele/lue, eivätkä osaa käsitellä saamaansa informaatiota. Jos kerron ihan alussa, että olen vähän hidas lämpenemään, pidän rauhallisista paikoista tai vaikka etten pitäisi moottoripyöräilystä, niin kappas, treffeille halutaan viivana heti ja mielellään johonkin meluisaan paikkaan ja sitten hehkutetaan mopokauden aloittamista. Ihan oikeastiko miehet uskovat, että toimimalla päin vastoin voi tehdä vaikutuksen toiseen?
Heh, tää on mun tyyli miehenä.
Laitan sen pari viestiä alussa ja sovin treffit ja sitten radiohiljaisuus.
Joskus naiset itse murtavat sen radiohiljaisuuden ja alkavatkin kyselemään juttuja vaikka treffit oli jo sovittu, en oikein ymmärrä miksi ei voi odottaa sinne treffeille asti ja jutella sitten siellä.
Lähes kaikki juttelu ennen treffejä on käytännössä turhaa koska mieli voi muuttua treffeillä heti ensimmäisten sekuntien aikana.
Minua taas ei kiinnosta treffit täysin tuntemattoman kanssa. Haluan tietää kannattaako edes tavata.
Joka tapauksessa radiohiljaisuutta pitävää miestä ei kiinnosta keskustella kanssani joten ei se ole kiinnostunut minusta.
Olen perunut treffit jos juttu loppuu niiden sopimiseen.Mutta aloitatko itse juttelemaan uudestaan vai odotatko että miehen tulisi aloittaa se juttelu treffien sopimisen jälkeen? Usein tuntuu siltä, että naiset odottavat miehiltä telepaattisia taitoja.
Naisten passiivisuus tinderissä on luokkaa "kysyppä jotain muuta" sen sijaan että itse kysyisivät jotain mieheltä.
Olen yrittänyt tutustua ja saanut lyhyitä ja tylyjä vastauksia. Tai sitten nopeasti tulleen treffikutsun jälkeen sanonut että haluan jutella ensin ja mies sanonut että hän ei.
Tulee mieleen että kyseessä on vain seksinvonkaaja tai sarjatreffaaja joka laskee monta matchia ja treffejä tuli ilman että on edes tarkoitus tutustua ihmiseen. En ala kenekään harrastusvälineeksi.
No ihan sama mikä se syy on olla juttelematta niin selvää ainakin on se että minä en sitä miestä ole kiinnostanut edes tutustumisen vertaa.Täysin väärä johtopäätelmä.
Minua kiinnostaa kyllä se nainen joka kerta, mutta en halua pilata mahdollisuuksiani ennen treffejä ehkä paljastamalla jonkun asian joka olisi naiselle turnoff.
Ja muutenkin on mun mielestä mukavampaa kun jokainen aihe on vielä tuore joten kysymyksiä ja keskusteltavaa riittää.
Minä komppaan tätä. Jos treffit on jo sovittu ja en laita viestejä, se ei tarkoita ettenkö olisi kiinnostunut. Päinvastoin, odotan jännityksellä treffejä enkä halua löpistä turhia niitä odotellessa. On ihan hyvä kasvattaa vähän odotusta siinä välissä. Kasvokkain puhuminen on muutenkin paljon vahvempi laji minulle kuin puhelimella viestittely. En pelkää sitä, että minusta paljastuisi jotain joka saisi treffit peruuntumaan, mutta mieluummin säästän niitä puheenaiheita treffeille. Ja joo, kyllä puhuttavaa riittää mutta ensitreffeille kannattaa säästää ne helpoimmat asiat joista saa helposti jutun juurta ja jään särkymään. Jos homma sitten etenee niin edetään syvemmälle aiheisiin.
Miksei sitä jäätä voi särkeä ennen treffejä ja siellä siirtyä syvempi aiheisiin? Kuulostaa taas että treffit on vaan ihanan kevyt harrastus jossa ei olekaan tarkoitus tutustua kenenkään.
Miten siitä voi vetää tuollaisen vaikutelman? Minusta taas se viestittely on sitä harrastusta ja höpöhöpöä, etenkin siinä vaiheessa kun ei olla edes nähty että onko fyysistä vetoa toiseen ollenkaan. Ei hirveästi kiinnosta maalailla taivaanrantaa jonkun tuntemattoman kanssa ihan pussi päässä. Treffit otan vakavasti ja haluan varmistaa että ne sujuvat hyvin, jos voin siihen jotenkin vaikuttaa. Nimenomaan treffeillä alkaa se tutustuminen, se on niiden päätarkoitus. Tai sitten se, että huomataan ettei ole minkäänlaista kipinää ja onneksi en kovin syvällisiä ehtinyt veistellä ja maalailla haavekuvia.
Ja mä en taas viitsi edes vaivautua treffeille, ellei jo sitä ennen ole viestittelyn yhteydessä ollut kemiaa. Silkkaa ajanhukkaa.
Vierailija kirjoitti:
dfgsdfsdfgdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dfasdfasdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yterttry kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän samanlaista mullakin. Voi vain miettiä minkälaisia on ne pelimiehet jotka sieltä saa parisuhdetta ja seksiä, luultavasti niitä Axl Smithejä eli joiltä löytyy erityisesti ulkonäköä ja korkeaa statusta.
Itsellä 35 treffiä vuodessa.
Ei edes yhtä suudelmaa, seksin harrastaminen ei ollut lähelläkään vaikka 2 krt nainen oli mun luona.
Ainakin 3 naista olis halunnut vielä lisää treffejä mutta olivat porukasta kaikkein matalatasoisimpia, sellaisia joista en olisi oikein voinut pakottamallakaan kiinnostua.
Johtopäätöksenä voisi sanoa että naiset viihtyy mun seurassa kyllä ja joitakin oli jotka olisivat halunneet nähdä kavereina. En oikein tiedä miksi musta ei kiinnostuta parisuhdemielessä, veikkaan epäviehättäviä kasvoja ja statuksen puutetta.
No tämähän nyt on vallan selkeetä. Sun oma taso on siis sama kuin niillä ”matalatasoisilla” naisilla joista et kiinnostu. Eli sitten oot yksin, kun ei oman tasoiset naiset kelpaa.
No ei se nyt mene ihan noinkaan. Eihän urheilullinen ja kasvoiltaan ok mies ja yli satakiloinen nainen ole ainakaan ulkoisesti samantasoisia. Tuskin elintavatkaan kohtaa. Silti nämä ovat ainoita jotka haluaisivat tavata uudelleen.
Eri
Kun ei se urheilullisuus tee miehestä kiinnostavaa.
Onko joku niin väittänyt? Ulkoisesti eivät ole samantasoisia nämä, vaikka kuinka yrität kääntää huomion johonkin epäoleelliseen.
Jos mies on omasta mielestään seiska mutta saa vain viitosen naisia, niin hänen tasonsa on viitonen. Vastakkainen sukupuoli on se, joka tason määrittää heterosuhteissa, ei ihminen itse.
Mutta kerro minulle miten on ylipäänsä mahdollista matchata ihmisen kanssa, jota ei itse ole ensin pitänyt kiinnostavana.
Paitsi ettei se mene ihan noin, koska naiset tähtäävät aina tasoaan ylemmäs ja se vääristää markkinoita. Tämäkin on selitetty moneen kertaan.
Eihän se mitään vääristä. Jos nainen saa helposti parisuhteeseen 8-tason miehen, kyllä se nainen on tasoa 8, eikä se ole mitenkään vääristynyt. Jos suklaasta ollaan valmiita markkinoilla maksamaan euro, kyllä se suklaan ihan oikea arvo on euro eikä mikään muu.
Voi voi, kun eivät naiset parisuhteeseen sitä tasokkaampaa miestä saa, pelkästään seksiin silloin tällöin. Oletko sinäkin näitä hämmentyneitä naisia, jotka ihmettelevät kun niiden komistusten kanssa aina tyssää suhteen rakentaminen alkutekijöihinsä?
Koeta nyt jo päättää, onko se asetelma vinoutunut vai ei. Jos nainen ei saa niitä ylempitasoisia, kyllä hän sen ennen pitkää huomaa. Eli lopulta nainen kuitenkin menee parisuhteeseen sen oman tasoisensa kanssa ja mikään ei mene vinoon. Missä se ongelma siis on?
Useimmat varmaan huomaavatkin, jotkut eivät koskaan ja hankkivat kymmenen kissaa. Ei kai siinä varsinaista ongelmaa olekaan, se on luonnonlaki. Toki säästettäisiin paljon aikaa ja yksinäisyyttä kun hakeuduttaisiin heti sinne omalle tasolle pariutumaan, mutta harvempi tätä asiaa tulee edes tietoisesti ajatelleeksi elämänsä aikana. Ihminen on sellainen, törmäilee sokeasti ja tarttuu siihen mistä kiinni saa.
Kai se oli sokeaa törmäilyä kun panin täysin merkityksettömien ihmisten kanssa ennen kuin tapasin sen johon rakastuin. Hänen tasoaan ei voi edes mainita niiden aikaisempien miesten kanssa samassa lauseessa.
Nostinko siis tasoani vai vasten teorioita panin alempia sinkkuna?
Tässä on monta vaihtoehtoa, ei ole tarpeeksi dataa vielä jotta voisin vetää yhden johtopäätöksen. Tietenkin kaikki aikaisemmat tuntuvat merkityksettömiltä silloin kun rakastuu, se ei tarkoita etteikö niillä aikaisemmillakin olisi ollut riittävä taso sinun viehättämiseksi lyhyeksi aikaa. Tuskin sinä ihan puliukkoja paneskelit kuitenkaan. Ja nykyisellä miehelläsi täytyi olla tietty taso, jotta olet edes alkanut jutella ja tutustua, puhumattakaan rakastumisesta.
yrwertertwr kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dfgsdfsdfgdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dfasdfasdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yterttry kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän samanlaista mullakin. Voi vain miettiä minkälaisia on ne pelimiehet jotka sieltä saa parisuhdetta ja seksiä, luultavasti niitä Axl Smithejä eli joiltä löytyy erityisesti ulkonäköä ja korkeaa statusta.
Itsellä 35 treffiä vuodessa.
Ei edes yhtä suudelmaa, seksin harrastaminen ei ollut lähelläkään vaikka 2 krt nainen oli mun luona.
Ainakin 3 naista olis halunnut vielä lisää treffejä mutta olivat porukasta kaikkein matalatasoisimpia, sellaisia joista en olisi oikein voinut pakottamallakaan kiinnostua.
Johtopäätöksenä voisi sanoa että naiset viihtyy mun seurassa kyllä ja joitakin oli jotka olisivat halunneet nähdä kavereina. En oikein tiedä miksi musta ei kiinnostuta parisuhdemielessä, veikkaan epäviehättäviä kasvoja ja statuksen puutetta.
No tämähän nyt on vallan selkeetä. Sun oma taso on siis sama kuin niillä ”matalatasoisilla” naisilla joista et kiinnostu. Eli sitten oot yksin, kun ei oman tasoiset naiset kelpaa.
No ei se nyt mene ihan noinkaan. Eihän urheilullinen ja kasvoiltaan ok mies ja yli satakiloinen nainen ole ainakaan ulkoisesti samantasoisia. Tuskin elintavatkaan kohtaa. Silti nämä ovat ainoita jotka haluaisivat tavata uudelleen.
Eri
Kun ei se urheilullisuus tee miehestä kiinnostavaa.
Onko joku niin väittänyt? Ulkoisesti eivät ole samantasoisia nämä, vaikka kuinka yrität kääntää huomion johonkin epäoleelliseen.
Jos mies on omasta mielestään seiska mutta saa vain viitosen naisia, niin hänen tasonsa on viitonen. Vastakkainen sukupuoli on se, joka tason määrittää heterosuhteissa, ei ihminen itse.
Mutta kerro minulle miten on ylipäänsä mahdollista matchata ihmisen kanssa, jota ei itse ole ensin pitänyt kiinnostavana.
Paitsi ettei se mene ihan noin, koska naiset tähtäävät aina tasoaan ylemmäs ja se vääristää markkinoita. Tämäkin on selitetty moneen kertaan.
Eihän se mitään vääristä. Jos nainen saa helposti parisuhteeseen 8-tason miehen, kyllä se nainen on tasoa 8, eikä se ole mitenkään vääristynyt. Jos suklaasta ollaan valmiita markkinoilla maksamaan euro, kyllä se suklaan ihan oikea arvo on euro eikä mikään muu.
Voi voi, kun eivät naiset parisuhteeseen sitä tasokkaampaa miestä saa, pelkästään seksiin silloin tällöin. Oletko sinäkin näitä hämmentyneitä naisia, jotka ihmettelevät kun niiden komistusten kanssa aina tyssää suhteen rakentaminen alkutekijöihinsä?
Koeta nyt jo päättää, onko se asetelma vinoutunut vai ei. Jos nainen ei saa niitä ylempitasoisia, kyllä hän sen ennen pitkää huomaa. Eli lopulta nainen kuitenkin menee parisuhteeseen sen oman tasoisensa kanssa ja mikään ei mene vinoon. Missä se ongelma siis on?
Useimmat varmaan huomaavatkin, jotkut eivät koskaan ja hankkivat kymmenen kissaa. Ei kai siinä varsinaista ongelmaa olekaan, se on luonnonlaki. Toki säästettäisiin paljon aikaa ja yksinäisyyttä kun hakeuduttaisiin heti sinne omalle tasolle pariutumaan, mutta harvempi tätä asiaa tulee edes tietoisesti ajatelleeksi elämänsä aikana. Ihminen on sellainen, törmäilee sokeasti ja tarttuu siihen mistä kiinni saa.
Kai se oli sokeaa törmäilyä kun panin täysin merkityksettömien ihmisten kanssa ennen kuin tapasin sen johon rakastuin. Hänen tasoaan ei voi edes mainita niiden aikaisempien miesten kanssa samassa lauseessa.
Nostinko siis tasoani vai vasten teorioita panin alempia sinkkuna?Tässä on monta vaihtoehtoa, ei ole tarpeeksi dataa vielä jotta voisin vetää yhden johtopäätöksen. Tietenkin kaikki aikaisemmat tuntuvat merkityksettömiltä silloin kun rakastuu, se ei tarkoita etteikö niillä aikaisemmillakin olisi ollut riittävä taso sinun viehättämiseksi lyhyeksi aikaa. Tuskin sinä ihan puliukkoja paneskelit kuitenkaan. Ja nykyisellä miehelläsi täytyi olla tietty taso, jotta olet edes alkanut jutella ja tutustua, puhumattakaan rakastumisesta.
Kyllä ne silloin oli ihan yhtä merkityksettömiä silloin kun nyt. Sepostuksesi tasoista ei vastannut mihinkään.
yertyer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ertwtwertwert kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dgsddfgsdfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dfasdfasdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yterttry kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän samanlaista mullakin. Voi vain miettiä minkälaisia on ne pelimiehet jotka sieltä saa parisuhdetta ja seksiä, luultavasti niitä Axl Smithejä eli joiltä löytyy erityisesti ulkonäköä ja korkeaa statusta.
Itsellä 35 treffiä vuodessa.
Ei edes yhtä suudelmaa, seksin harrastaminen ei ollut lähelläkään vaikka 2 krt nainen oli mun luona.
Ainakin 3 naista olis halunnut vielä lisää treffejä mutta olivat porukasta kaikkein matalatasoisimpia, sellaisia joista en olisi oikein voinut pakottamallakaan kiinnostua.
Johtopäätöksenä voisi sanoa että naiset viihtyy mun seurassa kyllä ja joitakin oli jotka olisivat halunneet nähdä kavereina. En oikein tiedä miksi musta ei kiinnostuta parisuhdemielessä, veikkaan epäviehättäviä kasvoja ja statuksen puutetta.
No tämähän nyt on vallan selkeetä. Sun oma taso on siis sama kuin niillä ”matalatasoisilla” naisilla joista et kiinnostu. Eli sitten oot yksin, kun ei oman tasoiset naiset kelpaa.
No ei se nyt mene ihan noinkaan. Eihän urheilullinen ja kasvoiltaan ok mies ja yli satakiloinen nainen ole ainakaan ulkoisesti samantasoisia. Tuskin elintavatkaan kohtaa. Silti nämä ovat ainoita jotka haluaisivat tavata uudelleen.
Eri
Kun ei se urheilullisuus tee miehestä kiinnostavaa.
Onko joku niin väittänyt? Ulkoisesti eivät ole samantasoisia nämä, vaikka kuinka yrität kääntää huomion johonkin epäoleelliseen.
Jos mies on omasta mielestään seiska mutta saa vain viitosen naisia, niin hänen tasonsa on viitonen. Vastakkainen sukupuoli on se, joka tason määrittää heterosuhteissa, ei ihminen itse.
Mutta kerro minulle miten on ylipäänsä mahdollista matchata ihmisen kanssa, jota ei itse ole ensin pitänyt kiinnostavana.
Paitsi ettei se mene ihan noin, koska naiset tähtäävät aina tasoaan ylemmäs ja se vääristää markkinoita. Tämäkin on selitetty moneen kertaan.
Eihän se mitään vääristä. Jos nainen saa helposti parisuhteeseen 8-tason miehen, kyllä se nainen on tasoa 8, eikä se ole mitenkään vääristynyt. Jos suklaasta ollaan valmiita markkinoilla maksamaan euro, kyllä se suklaan ihan oikea arvo on euro eikä mikään muu.
Voi voi, kun eivät naiset parisuhteeseen sitä tasokkaampaa miestä saa, pelkästään seksiin silloin tällöin. Oletko sinäkin näitä hämmentyneitä naisia, jotka ihmettelevät kun niiden komistusten kanssa aina tyssää suhteen rakentaminen alkutekijöihinsä?
Mutta kun tuo teoria on ihan keksitty juttu. Olen elänyt yli 50 vuotta naisena, harrastanut seksiä muutamien kymmenien miesten kanssa, ollut kerran naimisissa, välillä on ollut lyhyempiä suhteita, nyt olen sitoutuneessa parisuhteessa jonka me molemmat uskomme ja toivomme olevan loppuelämän parisuhde. Olen ollut nettideiteillä vuodesta 1996, olen pyörinyt yökerhoissa ja discoissa sekä nuorena että avioeroni jälkeen yli kolmekymppisenä... Minulla on ihan varmasti paljon enemmän kokemusta naisena olemisesta kuin sinulla. Enkä tunnista tuota ilmiötä. Kriteerini parisuhteeseen ovat paljon korkeammat kuin seksiin. Seksiin on riittänyt ulkonäkö ja suht sujuva ulosanti; se että mies on ollut hauskaa seuraa ja riittävän seksikäs. Parisuhteeseen pitää olla sen lisäksi paljon muutakin.
Joku lassukka on keksinyt omasta mielestään näppärän selityksen sille, miksi hän omasta mielestään kasin miehenä ei saa kuin kuutosen naisia ("sen on pakko johtua siitä, että naiset saavat seksiä niin helposti") ja lampaat määkivät sitä nyt täällä totuutena. Ihan kuten sitä, että 17 % miehistä panisi 80 % naisista. Ei mitään perää. Hännikäinen ja Laasanen nauravat kun sopulilauma toistelee totuutena ihan keksittyä huuhaata.
Jos joskus haluat naisen, niin tutustu naisiin. Kuuntele meitä/heitä. Opettele katsomaan asioita meidän naisten silmin. Seksiin ei kummoista miestä tarvita, siihen riittää että onnistuu herättämään naisen halut ja kiinnostuksen vähäksi aikaa. Parisuhteessa se miesten taso oikeasti vasta punnitaan.
Mikään mitä sanoit ei kumonnut tuota asiaa. Ethän sinä pysty varsinkaan kymmeniä vuosia jälkeenpäin enää arvioimaan, millä perusteella ja minkätasoisia miehiä olet seksiin kelpuuttanut. Mutta takaan sen, että ne kumppanit ovat olleet vähintään sinun tasoisiasi ja todennäköisesti yli sillä hetkellä. Tietenkään tasosi ei ole pysynyt samana ikääntyessäsi ja olet sitten mukauttanut toimintaasi tilanteen mukaan. Parikymppinen sinä ei ehkä olisi kelpuuttanut parikymppistä miestäsi, mutta sopivassa iässä ja ajankohdassa olette päätyneet yhteen ja niin edelleen.
Miksi minä edes vaivaudun vastaamaan tähän jankutukseen... Vaikka en idioottimaista tasoteoriaanne ymmärräkään, niin osaan kuvitella, että 190 cm pitkä, tumma, harteikas SM-tason moottoriurheilija-yrittäjämies ("laatikkopää", vahvat tummat kulmat, jäänsiniset silmät) oli tasokkaampi kuin ne festareilla tavatut tyypit, joiden kanssa tuli harrastettua seksiä. Ja tuo pitkä urheilijamies oli se, jonka halusin ja sain parisuhteeseen ja avioliittoon ja lapseni isäksi. Tai viime vuosilta: seksiin on tullut puutteessa kelpuutettua mm. alle 170 cm ylipainoinen työtön mies, joka osoittautui jonkin sortin autistiksi tai aspergeriksi; tohtorin tutkinto oli kyllä, mutta vuorovaikutustaidot olivat niin onnettomat ettei älykästä keskustelua syntynyt (mitään muuta vikaa hänessä ei olisi ollutkaan, ulkoisesti hän oli täysin jees), mutta parisuhteeseen sitouduin vasta kun tapasin nykyisen miesystäväni, joka on harteikas moottoripyöräilijä, pk-yrittäjä, tumma ja sinisilmäinen.
No, turhaan alennun teidän tasollenne. Ette te halua ymmärtää, että se seksin saaminen on miehille nimenomaan helppoa, parisuhteeseen tarvitaan paljon enemmän.
Festarityypit ovat olleet sillä hetkellä sitä tasoa joka on riittänyt, eihän kukaan tiedä etukäteen että tuleeko joskus tapaamaan jotain vieläkin kuumempaa. Myönnät itsekin, että vain puutteessa olet tyytynyt seksissä johonkin, jonka olet kokenut alempitasoiseksi. Täytyy sinunkin olla aika kovatasoinen nainen, kun kerran olet saanut tuollaisen miehen parisuhteeseen.
Mutta jotta osaisit sanoa jotain siitä, kuinka "helppoa" seksin saaminen on miehelle, sinun pitäisi ensin elää tavallisena miehenä sen 50 vuotta. Minä olen elänyt 40 ja voin sanoa, että se on helppoa vain sille pienemmälle valiojoukolle, jota sinäkin olet elämäsi aikana pääsääntöisesti viihdyttänyt.
Mitä ihmettä sinä selität? Juurihan tässä on selitetty, että naisille ei kelpaa betat, kun tietävät, että voivat saada alfa, mutta nyt sanotkin, että beta kelpasi, koska ei tiedetty, että tämä henkilö voisi saada myös alfan.
Ja miksi ihmeessä ensin vaikerrat, kun naiset eivät tyydy alempitasoisiin, mutta kun nainen kertoo tyytyneensä, ei sekään sinulle kelpaa? Mikä ihme sinulle olisi hyvä?
Missä on sanottu, että nämä festarityypit olivat betoja? Eivät varmastikaan olleet, koska saivat seksiä helposti. Alfojakin on erilaisia, on parikymppisiä poikia ja sitten menestyneitä aikuisia.
Niin tietysti. Jälleen päästään siihen, että kuka tahansa mies on tietysti alfa, kunhan vain joku nainen yhtään kiinnostuu. Mutta silti niitä alfoja on tosi vähän. Hieno logiikka
ertrwetwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rqwerwerqwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopen uupunut kirjoitti:
Itseä ärsyttää eniten ne likaisen vessanpeilin kautta otetut kuvat, joissa pullistellaan ilman paitaa ja hymyä. Toisena on huonolaatuiset naamakuvat, missä ei niissäkään hymyillä. Miehellä siis voi olla useampikin kuva, mutta yhdessäkään ei hymyillä. Kolmas on aurinkolasikuvat, joissa diivaillaan katsomalla jonnekin kaukaisuuteen. Näissäkään kuvissa harvoin hymyillään. Tiivistettynä: hymyilkää!
Sitten on treffikäyttäytyminen. Joko laitetaan hyvin niukasti viestiä ennen treffejä tai sitten tekstiä tulee joka tuutista. Nämä myös kertovat pesevänsä hampaita, omaavansa vihreän kahvikupin ja laskevat minuutteja treffien alkuun. Viestejä n. 3-8/ päivä. Toinen ääripää laittaa sen yhden viestin ja odottaa kiltisti hiljaa treffejä. Välillä tuntuu, että mihin se hävisi. Viestejä 0,25/päivä.
Eniten ketuttaa ne miehet, jotka eivät kuuntele/lue, eivätkä osaa käsitellä saamaansa informaatiota. Jos kerron ihan alussa, että olen vähän hidas lämpenemään, pidän rauhallisista paikoista tai vaikka etten pitäisi moottoripyöräilystä, niin kappas, treffeille halutaan viivana heti ja mielellään johonkin meluisaan paikkaan ja sitten hehkutetaan mopokauden aloittamista. Ihan oikeastiko miehet uskovat, että toimimalla päin vastoin voi tehdä vaikutuksen toiseen?
Heh, tää on mun tyyli miehenä.
Laitan sen pari viestiä alussa ja sovin treffit ja sitten radiohiljaisuus.
Joskus naiset itse murtavat sen radiohiljaisuuden ja alkavatkin kyselemään juttuja vaikka treffit oli jo sovittu, en oikein ymmärrä miksi ei voi odottaa sinne treffeille asti ja jutella sitten siellä.
Lähes kaikki juttelu ennen treffejä on käytännössä turhaa koska mieli voi muuttua treffeillä heti ensimmäisten sekuntien aikana.
Minua taas ei kiinnosta treffit täysin tuntemattoman kanssa. Haluan tietää kannattaako edes tavata.
Joka tapauksessa radiohiljaisuutta pitävää miestä ei kiinnosta keskustella kanssani joten ei se ole kiinnostunut minusta.
Olen perunut treffit jos juttu loppuu niiden sopimiseen.Mutta aloitatko itse juttelemaan uudestaan vai odotatko että miehen tulisi aloittaa se juttelu treffien sopimisen jälkeen? Usein tuntuu siltä, että naiset odottavat miehiltä telepaattisia taitoja.
Naisten passiivisuus tinderissä on luokkaa "kysyppä jotain muuta" sen sijaan että itse kysyisivät jotain mieheltä.
Olen yrittänyt tutustua ja saanut lyhyitä ja tylyjä vastauksia. Tai sitten nopeasti tulleen treffikutsun jälkeen sanonut että haluan jutella ensin ja mies sanonut että hän ei.
Tulee mieleen että kyseessä on vain seksinvonkaaja tai sarjatreffaaja joka laskee monta matchia ja treffejä tuli ilman että on edes tarkoitus tutustua ihmiseen. En ala kenekään harrastusvälineeksi.
No ihan sama mikä se syy on olla juttelematta niin selvää ainakin on se että minä en sitä miestä ole kiinnostanut edes tutustumisen vertaa.Täysin väärä johtopäätelmä.
Minua kiinnostaa kyllä se nainen joka kerta, mutta en halua pilata mahdollisuuksiani ennen treffejä ehkä paljastamalla jonkun asian joka olisi naiselle turnoff.
Ja muutenkin on mun mielestä mukavampaa kun jokainen aihe on vielä tuore joten kysymyksiä ja keskusteltavaa riittää.
Minä komppaan tätä. Jos treffit on jo sovittu ja en laita viestejä, se ei tarkoita ettenkö olisi kiinnostunut. Päinvastoin, odotan jännityksellä treffejä enkä halua löpistä turhia niitä odotellessa. On ihan hyvä kasvattaa vähän odotusta siinä välissä. Kasvokkain puhuminen on muutenkin paljon vahvempi laji minulle kuin puhelimella viestittely. En pelkää sitä, että minusta paljastuisi jotain joka saisi treffit peruuntumaan, mutta mieluummin säästän niitä puheenaiheita treffeille. Ja joo, kyllä puhuttavaa riittää mutta ensitreffeille kannattaa säästää ne helpoimmat asiat joista saa helposti jutun juurta ja jään särkymään. Jos homma sitten etenee niin edetään syvemmälle aiheisiin.
Miksei sitä jäätä voi särkeä ennen treffejä ja siellä siirtyä syvempi aiheisiin? Kuulostaa taas että treffit on vaan ihanan kevyt harrastus jossa ei olekaan tarkoitus tutustua kenenkään.
Miten siitä voi vetää tuollaisen vaikutelman? Minusta taas se viestittely on sitä harrastusta ja höpöhöpöä, etenkin siinä vaiheessa kun ei olla edes nähty että onko fyysistä vetoa toiseen ollenkaan. Ei hirveästi kiinnosta maalailla taivaanrantaa jonkun tuntemattoman kanssa ihan pussi päässä. Treffit otan vakavasti ja haluan varmistaa että ne sujuvat hyvin, jos voin siihen jotenkin vaikuttaa. Nimenomaan treffeillä alkaa se tutustuminen, se on niiden päätarkoitus. Tai sitten se, että huomataan ettei ole minkäänlaista kipinää ja onneksi en kovin syvällisiä ehtinyt veistellä ja maalailla haavekuvia.
Mitä ihmeen taivaanrantaa siinä maalaillaan, kun jutellaan ihan normaaleja asioita. Eihän se mitään ajanhukkaa ole, vaan menee siinä samalla, kun odotellaan sitä treffihetkeä. Ei se kipinä selviä yhtään sen aikaisemmin, vaikkei viestitelläkään.
ertrwetwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rqwerwerqwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopen uupunut kirjoitti:
Itseä ärsyttää eniten ne likaisen vessanpeilin kautta otetut kuvat, joissa pullistellaan ilman paitaa ja hymyä. Toisena on huonolaatuiset naamakuvat, missä ei niissäkään hymyillä. Miehellä siis voi olla useampikin kuva, mutta yhdessäkään ei hymyillä. Kolmas on aurinkolasikuvat, joissa diivaillaan katsomalla jonnekin kaukaisuuteen. Näissäkään kuvissa harvoin hymyillään. Tiivistettynä: hymyilkää!
Sitten on treffikäyttäytyminen. Joko laitetaan hyvin niukasti viestiä ennen treffejä tai sitten tekstiä tulee joka tuutista. Nämä myös kertovat pesevänsä hampaita, omaavansa vihreän kahvikupin ja laskevat minuutteja treffien alkuun. Viestejä n. 3-8/ päivä. Toinen ääripää laittaa sen yhden viestin ja odottaa kiltisti hiljaa treffejä. Välillä tuntuu, että mihin se hävisi. Viestejä 0,25/päivä.
Eniten ketuttaa ne miehet, jotka eivät kuuntele/lue, eivätkä osaa käsitellä saamaansa informaatiota. Jos kerron ihan alussa, että olen vähän hidas lämpenemään, pidän rauhallisista paikoista tai vaikka etten pitäisi moottoripyöräilystä, niin kappas, treffeille halutaan viivana heti ja mielellään johonkin meluisaan paikkaan ja sitten hehkutetaan mopokauden aloittamista. Ihan oikeastiko miehet uskovat, että toimimalla päin vastoin voi tehdä vaikutuksen toiseen?
Heh, tää on mun tyyli miehenä.
Laitan sen pari viestiä alussa ja sovin treffit ja sitten radiohiljaisuus.
Joskus naiset itse murtavat sen radiohiljaisuuden ja alkavatkin kyselemään juttuja vaikka treffit oli jo sovittu, en oikein ymmärrä miksi ei voi odottaa sinne treffeille asti ja jutella sitten siellä.
Lähes kaikki juttelu ennen treffejä on käytännössä turhaa koska mieli voi muuttua treffeillä heti ensimmäisten sekuntien aikana.
Minua taas ei kiinnosta treffit täysin tuntemattoman kanssa. Haluan tietää kannattaako edes tavata.
Joka tapauksessa radiohiljaisuutta pitävää miestä ei kiinnosta keskustella kanssani joten ei se ole kiinnostunut minusta.
Olen perunut treffit jos juttu loppuu niiden sopimiseen.Mutta aloitatko itse juttelemaan uudestaan vai odotatko että miehen tulisi aloittaa se juttelu treffien sopimisen jälkeen? Usein tuntuu siltä, että naiset odottavat miehiltä telepaattisia taitoja.
Naisten passiivisuus tinderissä on luokkaa "kysyppä jotain muuta" sen sijaan että itse kysyisivät jotain mieheltä.
Olen yrittänyt tutustua ja saanut lyhyitä ja tylyjä vastauksia. Tai sitten nopeasti tulleen treffikutsun jälkeen sanonut että haluan jutella ensin ja mies sanonut että hän ei.
Tulee mieleen että kyseessä on vain seksinvonkaaja tai sarjatreffaaja joka laskee monta matchia ja treffejä tuli ilman että on edes tarkoitus tutustua ihmiseen. En ala kenekään harrastusvälineeksi.
No ihan sama mikä se syy on olla juttelematta niin selvää ainakin on se että minä en sitä miestä ole kiinnostanut edes tutustumisen vertaa.Täysin väärä johtopäätelmä.
Minua kiinnostaa kyllä se nainen joka kerta, mutta en halua pilata mahdollisuuksiani ennen treffejä ehkä paljastamalla jonkun asian joka olisi naiselle turnoff.
Ja muutenkin on mun mielestä mukavampaa kun jokainen aihe on vielä tuore joten kysymyksiä ja keskusteltavaa riittää.
Minä komppaan tätä. Jos treffit on jo sovittu ja en laita viestejä, se ei tarkoita ettenkö olisi kiinnostunut. Päinvastoin, odotan jännityksellä treffejä enkä halua löpistä turhia niitä odotellessa. On ihan hyvä kasvattaa vähän odotusta siinä välissä. Kasvokkain puhuminen on muutenkin paljon vahvempi laji minulle kuin puhelimella viestittely. En pelkää sitä, että minusta paljastuisi jotain joka saisi treffit peruuntumaan, mutta mieluummin säästän niitä puheenaiheita treffeille. Ja joo, kyllä puhuttavaa riittää mutta ensitreffeille kannattaa säästää ne helpoimmat asiat joista saa helposti jutun juurta ja jään särkymään. Jos homma sitten etenee niin edetään syvemmälle aiheisiin.
Miksei sitä jäätä voi särkeä ennen treffejä ja siellä siirtyä syvempi aiheisiin? Kuulostaa taas että treffit on vaan ihanan kevyt harrastus jossa ei olekaan tarkoitus tutustua kenenkään.
Miten siitä voi vetää tuollaisen vaikutelman? Minusta taas se viestittely on sitä harrastusta ja höpöhöpöä, etenkin siinä vaiheessa kun ei olla edes nähty että onko fyysistä vetoa toiseen ollenkaan. Ei hirveästi kiinnosta maalailla taivaanrantaa jonkun tuntemattoman kanssa ihan pussi päässä. Treffit otan vakavasti ja haluan varmistaa että ne sujuvat hyvin, jos voin siihen jotenkin vaikuttaa. Nimenomaan treffeillä alkaa se tutustuminen, se on niiden päätarkoitus. Tai sitten se, että huomataan ettei ole minkäänlaista kipinää ja onneksi en kovin syvällisiä ehtinyt veistellä ja maalailla haavekuvia.
No ihmisiä on erillaisia. Jotkut osaa jutella ja käydä treffeillä ilman suuria odotuksia ja tarkoituksena vaan tutustua toiseen ilman ennakkoluuloja.
Henkilökohtaisesti jos en olisi käyttänyt aikaa (niiden muutamien kanssa joita kiinnosti tutustua minuun) vaan olisin lähtenyt treffeille jokaisen kutsuttua olisi se ollut varmasti "jaahas taas uudet treffit" asenne lopulta enkä olisi vaivautunut tutustumaan edes nykyiseen mieheeni.
Ei se kemia synny hetkessä. Miten sitä voisi edes tuntea täysin tuntematonta kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies36v kirjoitti:
3. Tasoluokittelu. Unohda tasot ja unohda kaikenlaiset vaatimukset. Me olemme erilaisia ihmisiä ja se on rikkaus. Ulkonäön perusteella luokittelemalla luot vain esteitä itsellesi. Lisäksi myös alennat itseäsi ihmisenä. Ja pahinta on itsensä tasoluokittelu, ole tasokas ja toimi sen mukaan. Itsevarmuudella saa naisia (ja miehiä?)! Ja pettymyksistä huolimatta, asiat voi hoitaa tyylillä ja toisia kunnioittaen.
Listasi oli kyllä muuten hyvä, mutta tämä ei minusta täsmää sen reaalimaailman kanssa, mitä itse olen kokenut. Oikeastaan en ymmärrä edes mitä, haet retoriikalla, että "unohda tasot, mutta ole tasokas".
Kyllä jokainen tajuaa mitä tarkoittaa termit tasokas, oman tasoinen yms. Kyllä niillä on oikea vastine jokaisen meistä mielestä ja on ihmiselle hyvin luonnollista hakea vähintään oman tasoista seuraa. Se on myös monitahoinen termi: esim itse haluaisin urheilullisesti jopa itseäni tasokkaamman, josta saisin hyvän sparraajan, kaverin lenkille ja ehkä kokeilemaan uusia elämäntapoja, kuten aamulenkki jne. Ulkonäössä jokaisella on jokin vaatimustaso, mitä ei määräänsä enempää voi kompensoida millään muulla ominaisuudella.
Onhan tuo terminä jo vähän ärsyttävä ja epäromanttinen, mutta kyllä nuo rakenteina tuolla on olemassa.
Minusta tuo tarkoittaa ilmiselvästi sitä, että lakkaa jatkuvasti vertailemasta itseään ja niitä potentiaalisia kumppaneita, vaan antaa mennä vaan. Kyllä tämä tasojankkaus ja niiden jatkuva pähkäily aiheuttaa ihan selvästi pelkkiä ongelmia. Voihan ne tosi myöntää ja tiedostaa, mutta ei voi olla hyväksi jatkuvasti miettiä kuka ansaitsee minkäkin tasoisen kumppanin ja miten tavismirkku pani alfapekkaa.
Ei kukaan tietoisesti vertaile tasoja, vaan käytännössä se näyttäytyy siten että jonkun naamavärkki vaan ei sytytä ja siinä se. Jollekin toiselle sama naama taas kelpaa, koska lähtökohta on erilainen. Ei kukaan ansaitse yhtään mitään, mutta sitä vaan tuppaa hakeutumaan suunnilleen saman viehätystason kanssa yhteen, mieluummin tietysti ylöspäin jos sellainen mahdollisuus tulee. Toki muutenkin pitää sen ihmisen kanssa natsata, mutta se on itsestäänselvyys. Kukaan ei ihmettele, miksi tavismirkku pani alfapekkaa.
ertrwetwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rqwerwerqwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopen uupunut kirjoitti:
Itseä ärsyttää eniten ne likaisen vessanpeilin kautta otetut kuvat, joissa pullistellaan ilman paitaa ja hymyä. Toisena on huonolaatuiset naamakuvat, missä ei niissäkään hymyillä. Miehellä siis voi olla useampikin kuva, mutta yhdessäkään ei hymyillä. Kolmas on aurinkolasikuvat, joissa diivaillaan katsomalla jonnekin kaukaisuuteen. Näissäkään kuvissa harvoin hymyillään. Tiivistettynä: hymyilkää!
Sitten on treffikäyttäytyminen. Joko laitetaan hyvin niukasti viestiä ennen treffejä tai sitten tekstiä tulee joka tuutista. Nämä myös kertovat pesevänsä hampaita, omaavansa vihreän kahvikupin ja laskevat minuutteja treffien alkuun. Viestejä n. 3-8/ päivä. Toinen ääripää laittaa sen yhden viestin ja odottaa kiltisti hiljaa treffejä. Välillä tuntuu, että mihin se hävisi. Viestejä 0,25/päivä.
Eniten ketuttaa ne miehet, jotka eivät kuuntele/lue, eivätkä osaa käsitellä saamaansa informaatiota. Jos kerron ihan alussa, että olen vähän hidas lämpenemään, pidän rauhallisista paikoista tai vaikka etten pitäisi moottoripyöräilystä, niin kappas, treffeille halutaan viivana heti ja mielellään johonkin meluisaan paikkaan ja sitten hehkutetaan mopokauden aloittamista. Ihan oikeastiko miehet uskovat, että toimimalla päin vastoin voi tehdä vaikutuksen toiseen?
Heh, tää on mun tyyli miehenä.
Laitan sen pari viestiä alussa ja sovin treffit ja sitten radiohiljaisuus.
Joskus naiset itse murtavat sen radiohiljaisuuden ja alkavatkin kyselemään juttuja vaikka treffit oli jo sovittu, en oikein ymmärrä miksi ei voi odottaa sinne treffeille asti ja jutella sitten siellä.
Lähes kaikki juttelu ennen treffejä on käytännössä turhaa koska mieli voi muuttua treffeillä heti ensimmäisten sekuntien aikana.
Minua taas ei kiinnosta treffit täysin tuntemattoman kanssa. Haluan tietää kannattaako edes tavata.
Joka tapauksessa radiohiljaisuutta pitävää miestä ei kiinnosta keskustella kanssani joten ei se ole kiinnostunut minusta.
Olen perunut treffit jos juttu loppuu niiden sopimiseen.Mutta aloitatko itse juttelemaan uudestaan vai odotatko että miehen tulisi aloittaa se juttelu treffien sopimisen jälkeen? Usein tuntuu siltä, että naiset odottavat miehiltä telepaattisia taitoja.
Naisten passiivisuus tinderissä on luokkaa "kysyppä jotain muuta" sen sijaan että itse kysyisivät jotain mieheltä.
Olen yrittänyt tutustua ja saanut lyhyitä ja tylyjä vastauksia. Tai sitten nopeasti tulleen treffikutsun jälkeen sanonut että haluan jutella ensin ja mies sanonut että hän ei.
Tulee mieleen että kyseessä on vain seksinvonkaaja tai sarjatreffaaja joka laskee monta matchia ja treffejä tuli ilman että on edes tarkoitus tutustua ihmiseen. En ala kenekään harrastusvälineeksi.
No ihan sama mikä se syy on olla juttelematta niin selvää ainakin on se että minä en sitä miestä ole kiinnostanut edes tutustumisen vertaa.Täysin väärä johtopäätelmä.
Minua kiinnostaa kyllä se nainen joka kerta, mutta en halua pilata mahdollisuuksiani ennen treffejä ehkä paljastamalla jonkun asian joka olisi naiselle turnoff.
Ja muutenkin on mun mielestä mukavampaa kun jokainen aihe on vielä tuore joten kysymyksiä ja keskusteltavaa riittää.
Minä komppaan tätä. Jos treffit on jo sovittu ja en laita viestejä, se ei tarkoita ettenkö olisi kiinnostunut. Päinvastoin, odotan jännityksellä treffejä enkä halua löpistä turhia niitä odotellessa. On ihan hyvä kasvattaa vähän odotusta siinä välissä. Kasvokkain puhuminen on muutenkin paljon vahvempi laji minulle kuin puhelimella viestittely. En pelkää sitä, että minusta paljastuisi jotain joka saisi treffit peruuntumaan, mutta mieluummin säästän niitä puheenaiheita treffeille. Ja joo, kyllä puhuttavaa riittää mutta ensitreffeille kannattaa säästää ne helpoimmat asiat joista saa helposti jutun juurta ja jään särkymään. Jos homma sitten etenee niin edetään syvemmälle aiheisiin.
Miksei sitä jäätä voi särkeä ennen treffejä ja siellä siirtyä syvempi aiheisiin? Kuulostaa taas että treffit on vaan ihanan kevyt harrastus jossa ei olekaan tarkoitus tutustua kenenkään.
Miten siitä voi vetää tuollaisen vaikutelman? Minusta taas se viestittely on sitä harrastusta ja höpöhöpöä, etenkin siinä vaiheessa kun ei olla edes nähty että onko fyysistä vetoa toiseen ollenkaan. Ei hirveästi kiinnosta maalailla taivaanrantaa jonkun tuntemattoman kanssa ihan pussi päässä. Treffit otan vakavasti ja haluan varmistaa että ne sujuvat hyvin, jos voin siihen jotenkin vaikuttaa. Nimenomaan treffeillä alkaa se tutustuminen, se on niiden päätarkoitus. Tai sitten se, että huomataan ettei ole minkäänlaista kipinää ja onneksi en kovin syvällisiä ehtinyt veistellä ja maalailla haavekuvia.
Jos tuo lähestymistapa toimii, niin hyvä. Itse ymmärrän niin, että jos tapaamista odotellessa ei ole kiinnostusta kysyä päivän kuulumisia tai heittää lyhyesti juttua esim. jostain ajankohtaisesta tapahtumasta, niin kyse on yleensä siitä, että mies on aivan liian jörrikkä ja tosikko ja hänen tapansa kommunikoida on liian kaukana omastani.
fdgsdsdfgsd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies36v kirjoitti:
3. Tasoluokittelu. Unohda tasot ja unohda kaikenlaiset vaatimukset. Me olemme erilaisia ihmisiä ja se on rikkaus. Ulkonäön perusteella luokittelemalla luot vain esteitä itsellesi. Lisäksi myös alennat itseäsi ihmisenä. Ja pahinta on itsensä tasoluokittelu, ole tasokas ja toimi sen mukaan. Itsevarmuudella saa naisia (ja miehiä?)! Ja pettymyksistä huolimatta, asiat voi hoitaa tyylillä ja toisia kunnioittaen.
Listasi oli kyllä muuten hyvä, mutta tämä ei minusta täsmää sen reaalimaailman kanssa, mitä itse olen kokenut. Oikeastaan en ymmärrä edes mitä, haet retoriikalla, että "unohda tasot, mutta ole tasokas".
Kyllä jokainen tajuaa mitä tarkoittaa termit tasokas, oman tasoinen yms. Kyllä niillä on oikea vastine jokaisen meistä mielestä ja on ihmiselle hyvin luonnollista hakea vähintään oman tasoista seuraa. Se on myös monitahoinen termi: esim itse haluaisin urheilullisesti jopa itseäni tasokkaamman, josta saisin hyvän sparraajan, kaverin lenkille ja ehkä kokeilemaan uusia elämäntapoja, kuten aamulenkki jne. Ulkonäössä jokaisella on jokin vaatimustaso, mitä ei määräänsä enempää voi kompensoida millään muulla ominaisuudella.
Onhan tuo terminä jo vähän ärsyttävä ja epäromanttinen, mutta kyllä nuo rakenteina tuolla on olemassa.
Minusta tuo tarkoittaa ilmiselvästi sitä, että lakkaa jatkuvasti vertailemasta itseään ja niitä potentiaalisia kumppaneita, vaan antaa mennä vaan. Kyllä tämä tasojankkaus ja niiden jatkuva pähkäily aiheuttaa ihan selvästi pelkkiä ongelmia. Voihan ne tosi myöntää ja tiedostaa, mutta ei voi olla hyväksi jatkuvasti miettiä kuka ansaitsee minkäkin tasoisen kumppanin ja miten tavismirkku pani alfapekkaa.
Ei kukaan tietoisesti vertaile tasoja, vaan käytännössä se näyttäytyy siten että jonkun naamavärkki vaan ei sytytä ja siinä se. Jollekin toiselle sama naama taas kelpaa, koska lähtökohta on erilainen. Ei kukaan ansaitse yhtään mitään, mutta sitä vaan tuppaa hakeutumaan suunnilleen saman viehätystason kanssa yhteen, mieluummin tietysti ylöspäin jos sellainen mahdollisuus tulee. Toki muutenkin pitää sen ihmisen kanssa natsata, mutta se on itsestäänselvyys. Kukaan ei ihmettele, miksi tavismirkku pani alfapekkaa.
Juuri noin - paitsi ettei kyseessä ole vain naamavärkki vaan koko olemus mukaan lukien kroppa, tyyli ja sanaton viestintä. Ja ne kemiat eli oli kyse sitten feromoneista tai jostain muusta mikä joko klikkaa tai ei.
Mutta jälleen typistät ulkonäön tarkoittamaan klassista kauneutta tai komeutta, vaikka asia ei ole todellakaan niin suoraviivainen. On miestyyppejä, joista pidetään ulkonäöllisesti keskimäärin enemmän kuin muista (ne pitkät laatikkopäät, you know), mutta siinä kohtaa kun kaksi ihmistä kohtaa, tilastoilla ei ole mitään merkitystä. Se toinen ihminen joko kolahtaa tai sitten ei. Kokonaisuutena, ei naamavärkkinä tai pituutena tai peniksen kokona. Joka ikiselle miehelle ja naiselle löytyy varmasti maailmasta ihminen, joka näkee hänet haluttavana. Kotoa se ihminen ei kuitenkaan tule hakemaan, enkä kovin paljon laskisi myöskään Tinderin ja sen still-kuvien varaan.
fdgsdsdfgsd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies36v kirjoitti:
3. Tasoluokittelu. Unohda tasot ja unohda kaikenlaiset vaatimukset. Me olemme erilaisia ihmisiä ja se on rikkaus. Ulkonäön perusteella luokittelemalla luot vain esteitä itsellesi. Lisäksi myös alennat itseäsi ihmisenä. Ja pahinta on itsensä tasoluokittelu, ole tasokas ja toimi sen mukaan. Itsevarmuudella saa naisia (ja miehiä?)! Ja pettymyksistä huolimatta, asiat voi hoitaa tyylillä ja toisia kunnioittaen.
Listasi oli kyllä muuten hyvä, mutta tämä ei minusta täsmää sen reaalimaailman kanssa, mitä itse olen kokenut. Oikeastaan en ymmärrä edes mitä, haet retoriikalla, että "unohda tasot, mutta ole tasokas".
Kyllä jokainen tajuaa mitä tarkoittaa termit tasokas, oman tasoinen yms. Kyllä niillä on oikea vastine jokaisen meistä mielestä ja on ihmiselle hyvin luonnollista hakea vähintään oman tasoista seuraa. Se on myös monitahoinen termi: esim itse haluaisin urheilullisesti jopa itseäni tasokkaamman, josta saisin hyvän sparraajan, kaverin lenkille ja ehkä kokeilemaan uusia elämäntapoja, kuten aamulenkki jne. Ulkonäössä jokaisella on jokin vaatimustaso, mitä ei määräänsä enempää voi kompensoida millään muulla ominaisuudella.
Onhan tuo terminä jo vähän ärsyttävä ja epäromanttinen, mutta kyllä nuo rakenteina tuolla on olemassa.
Minusta tuo tarkoittaa ilmiselvästi sitä, että lakkaa jatkuvasti vertailemasta itseään ja niitä potentiaalisia kumppaneita, vaan antaa mennä vaan. Kyllä tämä tasojankkaus ja niiden jatkuva pähkäily aiheuttaa ihan selvästi pelkkiä ongelmia. Voihan ne tosi myöntää ja tiedostaa, mutta ei voi olla hyväksi jatkuvasti miettiä kuka ansaitsee minkäkin tasoisen kumppanin ja miten tavismirkku pani alfapekkaa.
Ei kukaan tietoisesti vertaile tasoja, vaan käytännössä se näyttäytyy siten että jonkun naamavärkki vaan ei sytytä ja siinä se. Jollekin toiselle sama naama taas kelpaa, koska lähtökohta on erilainen. Ei kukaan ansaitse yhtään mitään, mutta sitä vaan tuppaa hakeutumaan suunnilleen saman viehätystason kanssa yhteen, mieluummin tietysti ylöspäin jos sellainen mahdollisuus tulee. Toki muutenkin pitää sen ihmisen kanssa natsata, mutta se on itsestäänselvyys. Kukaan ei ihmettele, miksi tavismirkku pani alfapekkaa.
Lue näitä keskusteluja, niin huomaat, että todellakin on tyyppejä, joilla koko ajan se tasomittari raksuttaa. Eikä pelkästään omia kumppaneita arvioidessa, vaan baaritiskillä ohikulkijoita tuijotellen. Näissä ketjuissa on ihan vakiofraasi, että seiskamirkku se taas viikonloppuna lähti ysipekan kanssa.
MiäsHenkilö kirjoitti:
Mistä tulee käsitys, että nä tinderin pelurit on alfoja? Mielestäni Tinder on juuri paikka, jossa tätä puolta on vaikea tuoda esille. Ulkonäöllä pelataan, mutta sillä ei ole mitään tekemistä alfauden kanssa. Alfaus on luonteen piirre, ei taso
Ulkonäkö on hyvin vahvasti sidoksissa alfauteen, koska se antaa sen edun että nuoresta asti saa tyttöjen huomiota osakseen -> itsevarmuus -> lisää naisia -> itsevarmuus -> kokemus -> oppii peliliikkeet -> kehittyy hyväksi ja huomaa että maailma on karkkikauppa, miksi tyytyä yhteen. Jos joku suuttuu, niin uutta rinkiin, ei tarvitse kasvaa ihmisenä. Samalla häikäilemättömällä tyylillä yleensä etenee työelämässäkin.
Olin ehkä max 2kk, nyt seurusteltu reilu puoli vuotta. Treffejä sain ennen tätä nykyistä sovittua muutamat.
Jos ei viestitellessä ole mitään mistä puhua ei sitä ole treffeilläkään. Ei kiinnosta jaaritella säästä tai jonkun työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies36v kirjoitti:
3. Tasoluokittelu. Unohda tasot ja unohda kaikenlaiset vaatimukset. Me olemme erilaisia ihmisiä ja se on rikkaus. Ulkonäön perusteella luokittelemalla luot vain esteitä itsellesi. Lisäksi myös alennat itseäsi ihmisenä. Ja pahinta on itsensä tasoluokittelu, ole tasokas ja toimi sen mukaan. Itsevarmuudella saa naisia (ja miehiä?)! Ja pettymyksistä huolimatta, asiat voi hoitaa tyylillä ja toisia kunnioittaen.
Listasi oli kyllä muuten hyvä, mutta tämä ei minusta täsmää sen reaalimaailman kanssa, mitä itse olen kokenut. Oikeastaan en ymmärrä edes mitä, haet retoriikalla, että "unohda tasot, mutta ole tasokas".
Kyllä jokainen tajuaa mitä tarkoittaa termit tasokas, oman tasoinen yms. Kyllä niillä on oikea vastine jokaisen meistä mielestä ja on ihmiselle hyvin luonnollista hakea vähintään oman tasoista seuraa. Se on myös monitahoinen termi: esim itse haluaisin urheilullisesti jopa itseäni tasokkaamman, josta saisin hyvän sparraajan, kaverin lenkille ja ehkä kokeilemaan uusia elämäntapoja, kuten aamulenkki jne. Ulkonäössä jokaisella on jokin vaatimustaso, mitä ei määräänsä enempää voi kompensoida millään muulla ominaisuudella.
Onhan tuo terminä jo vähän ärsyttävä ja epäromanttinen, mutta kyllä nuo rakenteina tuolla on olemassa.
Minusta tuo tarkoittaa ilmiselvästi sitä, että lakkaa jatkuvasti vertailemasta itseään ja niitä potentiaalisia kumppaneita, vaan antaa mennä vaan. Kyllä tämä tasojankkaus ja niiden jatkuva pähkäily aiheuttaa ihan selvästi pelkkiä ongelmia. Voihan ne tosi myöntää ja tiedostaa, mutta ei voi olla hyväksi jatkuvasti miettiä kuka ansaitsee minkäkin tasoisen kumppanin ja miten tavismirkku pani alfapekkaa.
Olen miettinyt ihan samaa. Luulisi, että jatkuvassa kateudessa ja katkeruudessa on hankala elää. Onneksi nämä tasoteoreetikot ovat pieni marginaalinen ryhmä miehiä ja loput ihastuu, rakastuu ja pariutuu ongelmitta ihan tavallisten ihmisten kanssa. Tästä todistaa sekin, että Väestöliiton tutkimusten mukaan 80% 24-29 vuotiaista miehistä on parisuhteessa ja nuoremmistakin lähes 70%.
Tasot hallitsevat meitä kaikkia, mutta ne tulevat näkyviksi tietenkin vain sille joukolel, joilla ei elämä tahdo sujua näiden luonnollisten prosessien ehdoilla ja jäädään osattomiksi. Jos sinulla on aina mennyt hyvin paritumisasiat niin tietenkään et tule ajatelleeksi miten kaikki toimii, etkä halua poistua illuusioistasi.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selittää aika usin käytetyt tasot seuranhaussa ja sitten nämä kouluarvosanat? Onko jossakin virallinen lista millainen on tasokas nainen/mies tai millaisia ominaisuuksia on seiskan naisella?
Olen 49v pitkästä parisuhteesta juuri eronnut nainen ja mietin tekeekö ikäni minusta parisuhdemarkkinoilla toivottoman tapauksen?
Olen OK näköinen, 162/50, vakituinen työ, AMK-koulutus ja yksi teini-ikäinen lapsi.
Pähkinänkuoressa taso tarkoittaa universaalisti haluttuja ominaisuuksia, jotka valtava enemmistö katsoo positiivisiksi asioiksi. Mitä korkeampi taso, sitä enemmän kysyntää ja sitä korkeatasoisempia kumppaniehdokkaita on saatavilla.
Mies:
++ komeus (maskuliiniset piirteet, pituus, raamikkuus, matala ääni, jne)
++ raha, tulot/varallisuus
++ status, ml. sosiaalinen status
+ rahan ja statuksen hankkimisessa eduksi olevat luonteenpiirteet (kunnianhimo, määrätietoisuus)
+ pelimiestaidot. Kyky viedä sulavasti ja lukea naista huomaamatta
Naiset:
+++ kauneus
+++ nuoruus (ulkonäöllisesti n. 17-22v paras, riippumatta miehen iästä. kts. tutkimukset asiasta)
+ kiva luonne (olennainen suhteen pysyvyyden kannalta, mutta siitä ei ole apua ilman kysyntää)
+ asiat kutakuinkin järjestyksessä
Ei minusta tee. Kunhan tajuat ettet voi pelata 21-vuotiaan taktiikalla (olen nainen, vakuuta minut) vaan sinun on, aivan kuten miestenkin, osoitettava kiinnostavuutesi.
Olen yli 40-vuotias nainen ja sanoisin, että jos miesmaku ei ole sellainen todella sliipattu bisnesmies/pelimies, kuten tämän ikäisillä ei yleensä ole, niin seura löytyy. Uusioperhekuvioissa on suurin osa eronneista meidän ikäisistä, jalat maassa on suurin osa sekä miehiä että naisia. Lapsettomista myös.
Näinhän se on. Naisilla alkaa kolmenkympin jälkeen ja viimeistään kolmevitosena niin ankara alamäki viehättävyydessä, että heilläkin alkaa realismi hypätä kelkkaan mahdollisuuksien kaventuessa. Yhtäkkiä perusperttikin alkaa kelvata, jos hänella on elämä joten kuten kasassa.
Muuten hyvä, mutta kolmoskohta oli Disney-lässytystä. Sinullakin on minimivaatimukset kumppanille ja käsitys omista mahdollisuuksistasi, tiedostat niitä tai et.