Tällainen kutsu tuli yo-juhliin...

Vierailija kirjoitti:

Tärkeät vieraat kutsutaan kortilla. Rahastettavat extrat tekstiviestillä tms.

KAIKKI vieraat kutsutaan kortilla.

Vierailija kirjoitti:

Luin tuon aloituksen kutsun uudestaan: Tervetuloa...en nää, että mitenkään tylysti tai tökerösti kutsu oli muotoiltu, varsinkin kun tuli tekstarina. Ei siihen oikein romaania voi alkaa kirjoittaa.

Olen isoäiti, (köyhä) ja minulla on lapsenlapsen ylppärit ensi vuonna.

Itse koen erittäin helpottavana kun suoraan sanotaan, että lahjaraha tilille.

Olisin kieriskellyt unettomana mitä ihmeen "persoonallista" tavaraa keksisin, vieläpä pienellä rahalla.

Toinen helpotus on juuri tuo, että kukaan ei tarkista ja juoruile mitä ja paljonko rahaa kukin on tuonut.

Jos pöydässä on viidensadan ja muutamien satasten kuoria ja minä sujauttaisin sen kymppimäärän mitä minulla on mahdollista antaa, niin ei ole mukavaa. Vaikka sydämestäni annankin.

Nyt rahalahjani menee suoraan tilille ja sitä ei näe kuin lapsenlapsi ja hänen perheensä. He kyllä ymmärtävät rahatilanteeni, toivottavasti.

Vien juhlapaikalle kortin ja yhden ruusun tms. ja siinä se.

Uskoisin, että monelle muullekin kuin minulle on helpottavaa kun suoraan sanotaan ja annetaan tilinumero.

Siis mistä lähtien vieraat ovat tarkistaneet ja juoruilleet, paljonko rahaa kenenkin kuoressa on??? 

Kuka on tärkeä vieras?

Eivätkö kaikki kutsutut ole tärkeitä?!!??

Kyllä mammapalstan pikkurouvat makaavat aika vetisessä suossa, jos juhlavieraita tärkeysjärjestellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin tuon aloituksen kutsun uudestaan: Tervetuloa...en nää, että mitenkään tylysti tai tökerösti kutsu oli muotoiltu, varsinkin kun tuli tekstarina. Ei siihen oikein romaania voi alkaa kirjoittaa.

Olen isoäiti, (köyhä) ja minulla on lapsenlapsen ylppärit ensi vuonna.

Itse koen erittäin helpottavana kun suoraan sanotaan, että lahjaraha tilille.

Olisin kieriskellyt unettomana mitä ihmeen "persoonallista" tavaraa keksisin, vieläpä pienellä rahalla.

Toinen helpotus on juuri tuo, että kukaan ei tarkista ja juoruile mitä ja paljonko rahaa kukin on tuonut.

Jos pöydässä on viidensadan ja muutamien satasten kuoria ja minä sujauttaisin sen kymppimäärän mitä minulla on mahdollista antaa, niin ei ole mukavaa. Vaikka sydämestäni annankin.

Nyt rahalahjani menee suoraan tilille ja sitä ei näe kuin lapsenlapsi ja hänen perheensä. He kyllä ymmärtävät rahatilanteeni, toivottavasti.

Vien juhlapaikalle kortin ja yhden ruusun tms. ja siinä se.

Uskoisin, että monelle muullekin kuin minulle on helpottavaa kun suoraan sanotaan ja annetaan tilinumero.

Siis mistä lähtien vieraat ovat tarkistaneet ja juoruilleet, paljonko rahaa kenenkin kuoressa on??? 

Jättääkö joku urpo rahakuoret juhlien ajaksi jonnekin kaikkien nähtäväksi? Omissa juhlissani laitoin kortit lahjapöydälle ja kuoret laitoin rahoineen piiloon.

Vierailija kirjoitti:

Kuka on tärkeä vieras?

Eivätkö kaikki kutsutut ole tärkeitä?!!??

Kyllä mammapalstan pikkurouvat makaavat aika vetisessä suossa, jos juhlavieraita tärkeysjärjestellään.

Kyllä näitäkin on. Eri tärkeysluokan vieraat kutsutaan eri "kattauksiin".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin tuon aloituksen kutsun uudestaan: Tervetuloa...en nää, että mitenkään tylysti tai tökerösti kutsu oli muotoiltu, varsinkin kun tuli tekstarina. Ei siihen oikein romaania voi alkaa kirjoittaa.

Olen isoäiti, (köyhä) ja minulla on lapsenlapsen ylppärit ensi vuonna.

Itse koen erittäin helpottavana kun suoraan sanotaan, että lahjaraha tilille.

Olisin kieriskellyt unettomana mitä ihmeen "persoonallista" tavaraa keksisin, vieläpä pienellä rahalla.

Toinen helpotus on juuri tuo, että kukaan ei tarkista ja juoruile mitä ja paljonko rahaa kukin on tuonut.

Jos pöydässä on viidensadan ja muutamien satasten kuoria ja minä sujauttaisin sen kymppimäärän mitä minulla on mahdollista antaa, niin ei ole mukavaa. Vaikka sydämestäni annankin.

Nyt rahalahjani menee suoraan tilille ja sitä ei näe kuin lapsenlapsi ja hänen perheensä. He kyllä ymmärtävät rahatilanteeni, toivottavasti.

Vien juhlapaikalle kortin ja yhden ruusun tms. ja siinä se.

Uskoisin, että monelle muullekin kuin minulle on helpottavaa kun suoraan sanotaan ja annetaan tilinumero.

Siis mistä lähtien vieraat ovat tarkistaneet ja juoruilleet, paljonko rahaa kenenkin kuoressa on??? 

Varmaan niissä vanhan rahan suvuissa, joissa kuitenkin puhutaan kermaperseistä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Suomi tosiaan näin täynnä snobbailijoita vai pelkästään trolleja, joilla ei ole parempaa tekemistä?

Tämä niuhotus alkoi jo eilen ja jatkuu edelleen!

Mitä ihmeen väliä jollain kutsun muodolla on?! Kuka ja mikä tässä on tärkeää, juhla ja juhlittu vai miten sinne pyydetään?

Olen ollut kivoissa juhlissa, joihin kutsu on tullut suusanallisesti jonkun toisen kautta. Eikä ole haitannut yhtään.

Täällä märisee lahjojen antsmisesta ne, joilla ei kuulemma ole pulaa rahasta eikä mistään muustakaan. En usko että he oikeasti ovat niitä joita esittävät. Koska onko tässä maassa ketään, joka ei olisi kuullut hää-ristiäis-ja synttärilahjoista?

Saako joku tästä jotain outoa tyydytystä?

Hyviin käytöstapoihin kuuluu muotoilla kutsu kohteliaasti. Useimmat ihmiset arvostavat edelleen käytöstapoja, vaikka sinulle ne olisivatkin yhdentekeviä.

Kutsussa ei ole mitään epäkohteliasta, se on suora ja yksinkertainen, ihan ok.

Mistä lähtien tavalliset ihmiset ovat vaatineet jotain käsin kirjoitettuja korulauseita? Saahan kaupoista kutsukortteja, mutta ne ovat aika kalliita jos kutsuttuja on paljon, eikä osoitekaan ole aina tiedossa. Whatsapp ainakin tavoittaa. Tuttujen kesken ei pönötystä tarvita.

Pitää olla pieni ja henkisesti köyhä elämä, jos tuollainen hapattaa mielen. Sinäkin vaikutat hymyttömältä ja huumorintajuttomalta ihmiseltä. Kirjoitan tämän koska itsearvostelit minua, itsellesi tuntematonta henkilöä. (Luultavasti olet nuorehko miestrolli joka viihteekseen ärsyttää muita, et Rouva Niuhorouva.)

Oman elämänsä Hyacinth Bukeet kirjoittavat käsin kukkasin koristeltuja kutsuja arvokkaille yo-juhlien kunniavieraille.

Ai raha pitää laittaa ihan etukäteen tilille.. eikö äidillä ole varaa muuten järjestää juhlia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin tuon aloituksen kutsun uudestaan: Tervetuloa...en nää, että mitenkään tylysti tai tökerösti kutsu oli muotoiltu, varsinkin kun tuli tekstarina. Ei siihen oikein romaania voi alkaa kirjoittaa.

Olen isoäiti, (köyhä) ja minulla on lapsenlapsen ylppärit ensi vuonna.

Itse koen erittäin helpottavana kun suoraan sanotaan, että lahjaraha tilille.

Olisin kieriskellyt unettomana mitä ihmeen "persoonallista" tavaraa keksisin, vieläpä pienellä rahalla.

Toinen helpotus on juuri tuo, että kukaan ei tarkista ja juoruile mitä ja paljonko rahaa kukin on tuonut.

Jos pöydässä on viidensadan ja muutamien satasten kuoria ja minä sujauttaisin sen kymppimäärän mitä minulla on mahdollista antaa, niin ei ole mukavaa. Vaikka sydämestäni annankin.

Nyt rahalahjani menee suoraan tilille ja sitä ei näe kuin lapsenlapsi ja hänen perheensä. He kyllä ymmärtävät rahatilanteeni, toivottavasti.

Vien juhlapaikalle kortin ja yhden ruusun tms. ja siinä se.

Uskoisin, että monelle muullekin kuin minulle on helpottavaa kun suoraan sanotaan ja annetaan tilinumero.

Siis mistä lähtien vieraat ovat tarkistaneet ja juoruilleet, paljonko rahaa kenenkin kuoressa on??? 

 

Varmaan niissä vanhan rahan suvuissa, joissa kuitenkin puhutaan kermaperseistä..

Niimpä. Meillä omassa vanhan rahan suvussani ollaan kaikki naamat norsunvitulla, kun ei arvosteta ylppärijuhlaperinteitä kuten ylioppilaan ryöstö, sukkanauhan hakeminen hampailla hameen alta jne.

Ihanaa, kukaan tuttu ei ole valmistumassa ylioppilaaksi lähivuosina! Voisin antaa ylioppilaalle rahalahjan, mutta hyvin vastenmielisesti, jos sitä on toivottu. Tutut pyysivät joskus häälahjaksi Paratiisi-sarjaa, en olisi voinut antaa sitä, kun en siitä tykkää. Lahjan pitää olla hieman myös antajan maun mukainen.

Tää on sairas maa.

Sairas.

Vierailija kirjoitti:

"Ylioppilas haluaa vain rahalahjoja, ohjatkaa ne valmiiksi tilinumeroon Z"

Tämäkö on teidän mielestänne kohteliaasti muotoiltu? Töksähtävä ja käskyttävä tyyli ei kuulu kutsuihin! Ei edes wt-porukoissa mistä tämäkin kutsu varmaan on peräisin. 

Kyllä on aikalailla hyvien käytöstapojen kriteerit madaltuneet kun tätäkin ketjua lukee - ei voi muuta sanoa. Itse en laittaisi tuollaista käskytysviestiä edes siskolleni, saati yhtään kaukaisemmille sukulaisille tai tuttaville! 

Kertokaa jo, mikä tuossa on käskytystä?

Ettkö osaa lukea rivien välistä, mitä se tarkoittaa?

Sitä, että lahjoja on tapana tuoda ja antaa, jos haluaa, niin kuin juhlissa yleensä. Tällä kertaa mieluummin rahana, kiitos.

Enää en ihmettele jos osa kansasta on ottanut Raamatun tekstit suorina käskyinä. Ei osata muodostaa laajempaa käsitystä vaan takerrutaan sanamuotoon. Niin mut kun se KÄSKI...

Vierailija kirjoitti:

"Ylioppilas haluaa vain rahalahjoja, ohjatkaa ne valmiiksi tilinumeroon Z"

Tämäkö on teidän mielestänne kohteliaasti muotoiltu? Töksähtävä ja käskyttävä tyyli ei kuulu kutsuihin! Ei edes wt-porukoissa mistä tämäkin kutsu varmaan on peräisin. 

Kyllä on aikalailla hyvien käytöstapojen kriteerit madaltuneet kun tätäkin ketjua lukee - ei voi muuta sanoa. Itse en laittaisi tuollaista käskytysviestiä edes siskolleni, saati yhtään kaukaisemmille sukulaisille tai tuttaville! 

Tuonkin jos muotoilisi toisin niin kukaan ei loukkaantuisi. Esim.: "Vihje: Jos tuntuu vaikealta keksiä lahjaa, niin ylioppilaan tilinnumero on XXX..." Aina pelkkä asian toteaminen ei ole hyväksi, pitää ymmärtää hiukan vivahteitakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka on tärkeä vieras?

Eivätkö kaikki kutsutut ole tärkeitä?!!??

Kyllä mammapalstan pikkurouvat makaavat aika vetisessä suossa, jos juhlavieraita tärkeysjärjestellään.

Kyllä näitäkin on. Eri tärkeysluokan vieraat kutsutaan eri "kattauksiin".

Ihmiset, joilla ei ole organisointikykyä ja/tai sivistystä, kategoriovat juhlavieraat joihinkin ihmeen erillisiin kattauksiin.

Ei erillisiä kattauksia tarvita, jos on juhlien järjestäjällä vähänkään järkeä päässä.

Mikäli juhliin on odotettavissa jotain yhteenottoja (tyyliin exät, nyxät, alkoholistit ym.), sellaiset ihmiset vain jätetään kutsumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?

No kai se nyt on sanomattakin selvää että ei tämä maailma siitä tuhoudu, jos joku yksittäinen suomalainen saa lahjaksi pellavapyyhkeitä. Hölmö. Mutta eikö lahjan antajakin haluaisi, että lahja on mieluisa ja menee käyttöön eikä esim. roskiin. Eihän tuollaisia nimikkokirjailtuja pyyhkeitä voi edes myydä missään.

Eikö niitä pyyhkeitä muka voi käyttää keittiöpyyhkeinä, vai nimikirjaimetkio niistä tekevät sisustukseen sopimattomia?

Kyllä varmasti, mutta jospa se ylioppilas saisi ihan itse päättää että tarvitseeko hän ylipäänsä keittiöpyyhkeitä ja jos tarvitsee, niin minkällaiset sitten haluaa. Emme elä enää mitään pula-aikaa, jolloin tavaraa oli vain revittävä sieltä mistä sitä onnistui saamaan.

Käyttäköön sitten vaikka pyllypyyhkeenä tai heittäköön roskiin, mutta jonkinlainen suhteellisuudentaju ja kiitollisuus olisi silti toivottavaa.

Kiitollisuus mistä? Siitä että hänelle syydetään turhaa ja tarpeetonta roinaa? Juuri tämä vanhempien ihmisten asenne on aivan käsittämätön: että nuorten pitäisi ottaa ilolla vastaan kaikki tavara ja roina, mitä heille syydetään. Ja sitten oikein loukkaannutaan jos nuori toteteaa ettei halua tavaraa vaan raha on mieluisin lahja.

Puhu vain itsestäsi, ei muiden nuorten puolesta.

Meillä lapset ovat saaneet kummeiltaan synttäri-,joulu-, ja rippilahjaksi juurikin pyyhkeitä ja lakanoita ja vanhin myös keväänä samaa sarjaa ylioppilaslahjaksi ja nuorin ehkä tänä keväänä.

Ja kovin ovat tykkänneet ja arvostaneet lahjoista ja ihan omasta halustaan toivoneet saavansa lisää. Ja siinä lahjanantaja voi itse päättöö antaako käsipyyhkeen vai pussilakanan.

Tämäkin saattaa nyt järkyttää.. mutta tottakai kohteliaat ja hyvinkasvatetut lapset ja nuoret ja aikuisetkin kiittävät ja esittävät olevansa ilahtuneita, kaikista lahjoista. Vaikka eivät aina olisikaan. Niin minäkin olen tehnyt mm. käsin kirjoitetusta runokirjasta, vaaleanpunaisesta muovimaljakosta, erittäin rumista lakanoista, hengellisestä kirjasta, itse suunnitelluista keraamisista valtavan paksuista kahvikupeista..

Missä ihmeen maailmassa nämä kermaperseet kuvittelevat elävänsä, kun muiden pitäisi maksaa heidän luksuselåmänsä.

Hyvä, ettei vaadita sossulta rahaa, kun on suoriitanut yhteiskunnan maksaman tutkinnon.

Olen vanhanrahansuvusta, ainakin meillä ylioppilaslahjat olivat tavaralahjoja ja itse sain mummilta ylioppilaslahjaksi hänen isoäitinsä vanhan rintakorun ja voin itse sanoa sen olleen hyvin kaunis ele ja arvostettu lahja.

Samoin tyttäreni sai kasteen yhteydessä, isomummin kakkulapion.

Mitä nämä nykyprinssit ja prinsessat kuvittelevat olevansa, kun mikään ei kelpaa, vaan odotetaan kutsuvierailta satoja euroja lahjaksi.

Ja kysymys on VAIN ylioppilasjuhlista, joka ei vielä ovia avaa.

Ainakaan sinulle ei vanha raha ole tuonut empatiaa tai sivistynyttä suhdetta muihin ihmisiin. Rähjäät todella moukkamaisesti ja anonyyminä.

Jos sinulla on aina ollut rahaa ja verkosto josta sitä saa, et voi verrata tilannetta niihin joilla ei ole.

Jollekin nykyprinsessalle taisi kolahtaa... :) Ja taisi myös jäädä kirjoituksen pointti ymmärtämättä :)

En ole mikään prinsessa, vaan yhdet jos toiset perhejuhlat nähnyt sekä järjestänyt perheellinen nainen, ikää neljän kympin paremmalla puolella.

Olen konstailematon ihminen, joka ei enää tässä iässä jaksa nöyristellä eikä muutenkaan välitä turhista arvojärjestyksistä. Etenkään sellaisista, joita ei ole ansaittu.

Jos on omasta mielestään ns. parempi tai ainakin sivistyssuvusta, sen pitäisi näkyä jonain muuna kuin ylemmyydentuntoisena k- päisyytenä. Vanha raha- jonka joku muu on ansainnut ja tuottanut- ei takaa mitään.

Kateus haisee aika kauas.

No kerro mitä kadehdin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ylioppilas haluaa vain rahalahjoja, ohjatkaa ne valmiiksi tilinumeroon Z"

Tämäkö on teidän mielestänne kohteliaasti muotoiltu? Töksähtävä ja käskyttävä tyyli ei kuulu kutsuihin! Ei edes wt-porukoissa mistä tämäkin kutsu varmaan on peräisin. 

Kyllä on aikalailla hyvien käytöstapojen kriteerit madaltuneet kun tätäkin ketjua lukee - ei voi muuta sanoa. Itse en laittaisi tuollaista käskytysviestiä edes siskolleni, saati yhtään kaukaisemmille sukulaisille tai tuttaville! 

Tuonkin jos muotoilisi toisin niin kukaan ei loukkaantuisi. Esim.: "Vihje: Jos tuntuu vaikealta keksiä lahjaa, niin ylioppilaan tilinnumero on XXX..." Aina pelkkä asian toteaminen ei ole hyväksi, pitää ymmärtää hiukan vivahteitakin.

Turhaa diipadaapaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ylioppilas haluaa vain rahalahjoja, ohjatkaa ne valmiiksi tilinumeroon Z"

Tämäkö on teidän mielestänne kohteliaasti muotoiltu? Töksähtävä ja käskyttävä tyyli ei kuulu kutsuihin! Ei edes wt-porukoissa mistä tämäkin kutsu varmaan on peräisin. 

Kyllä on aikalailla hyvien käytöstapojen kriteerit madaltuneet kun tätäkin ketjua lukee - ei voi muuta sanoa. Itse en laittaisi tuollaista käskytysviestiä edes siskolleni, saati yhtään kaukaisemmille sukulaisille tai tuttaville! 

Kertokaa jo, mikä tuossa on käskytystä?

Ettkö osaa lukea rivien välistä, mitä se tarkoittaa?

Sitä, että lahjoja on tapana tuoda ja antaa, jos haluaa, niin kuin juhlissa yleensä. Tällä kertaa mieluummin rahana, kiitos.

Enää en ihmettele jos osa kansasta on ottanut Raamatun tekstit suorina käskyinä. Ei osata muodostaa laajempaa käsitystä vaan takerrutaan sanamuotoon. Niin mut kun se KÄSKI...

Ylioppilas haluaa rahaa, laittakaa tilille.

Mikä tässä ei ole käskyttämistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ylioppilas haluaa vain rahalahjoja, ohjatkaa ne valmiiksi tilinumeroon Z"

Tämäkö on teidän mielestänne kohteliaasti muotoiltu? Töksähtävä ja käskyttävä tyyli ei kuulu kutsuihin! Ei edes wt-porukoissa mistä tämäkin kutsu varmaan on peräisin. 

Kyllä on aikalailla hyvien käytöstapojen kriteerit madaltuneet kun tätäkin ketjua lukee - ei voi muuta sanoa. Itse en laittaisi tuollaista käskytysviestiä edes siskolleni, saati yhtään kaukaisemmille sukulaisille tai tuttaville! 

Tuonkin jos muotoilisi toisin niin kukaan ei loukkaantuisi. Esim.: "Vihje: Jos tuntuu vaikealta keksiä lahjaa, niin ylioppilaan tilinnumero on XXX..." Aina pelkkä asian toteaminen ei ole hyväksi, pitää ymmärtää hiukan vivahteitakin.

Turhaa diipadaapaa.

Varmasti onkin, jos viestintätaidot rajoittuvat emojeihin.

Kutsu ja "toive" on muotoiltu niin moukkamaisesti, etten usko tarinaa todeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin tuon aloituksen kutsun uudestaan: Tervetuloa...en nää, että mitenkään tylysti tai tökerösti kutsu oli muotoiltu, varsinkin kun tuli tekstarina. Ei siihen oikein romaania voi alkaa kirjoittaa.

Olen isoäiti, (köyhä) ja minulla on lapsenlapsen ylppärit ensi vuonna.

Itse koen erittäin helpottavana kun suoraan sanotaan, että lahjaraha tilille.

Olisin kieriskellyt unettomana mitä ihmeen "persoonallista" tavaraa keksisin, vieläpä pienellä rahalla.

Toinen helpotus on juuri tuo, että kukaan ei tarkista ja juoruile mitä ja paljonko rahaa kukin on tuonut.

Jos pöydässä on viidensadan ja muutamien satasten kuoria ja minä sujauttaisin sen kymppimäärän mitä minulla on mahdollista antaa, niin ei ole mukavaa. Vaikka sydämestäni annankin.

Nyt rahalahjani menee suoraan tilille ja sitä ei näe kuin lapsenlapsi ja hänen perheensä. He kyllä ymmärtävät rahatilanteeni, toivottavasti.

Vien juhlapaikalle kortin ja yhden ruusun tms. ja siinä se.

Uskoisin, että monelle muullekin kuin minulle on helpottavaa kun suoraan sanotaan ja annetaan tilinumero.

Siis mistä lähtien vieraat ovat tarkistaneet ja juoruilleet, paljonko rahaa kenenkin kuoressa on??? 

Olisi karmeaa saada tai joutua kutsumaan vieraita, joiden ainoa funktio olisi valittaa miten kaikki on kutsuja myöten väärin. Mitäs sitten tulevat koko juhliin!