Miksi yksinhuoltajia on niin paljon? Pitääkö lapsi tehdä heti?!?
Ihmettelen suuresti sitä, että uuden tuttavuuden kanssa pitää heti mennä lisääntymään ja yllätys, tuleekin ero.
Tehdään lapsi väkivaltaisen/pettävän/alkoholistin/narkin kanssa eikä yhtään miettiä millainen isä hänestä tulee lapselle. Sitten erotaan.
Ylipäätään erotaan helposti ja kevyin perustein, tehdään kaiken maailman uusioperheitä. Minusta yksinhuoltajien suuri määrä selittyy ihan ihmisten omilla virheillä. Lapsen kannalta tietysti tosi säälittävää ja surullista että vanhempi on tehnyt väärät valinnat.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki erot johdu siitä, että lapsi olisi tehty heti. Ei omani ainakaan.
Eikä mun.
Monta kertaa isistä tulee hyviä isiä vasta eron jälkeen, sillon haluavat olla lastensa kanssa ja arvostavat niitä ja oppivat nauttimaan isyydestä.
Kyllä huonoimmat isät löytyy avioliitossa elävistä. Moni ei taida edes tuntea lapsiaan. Ainakaan niissä "paremmissa perheissä", joissa isät tekevät rahaa ja ovat aina "töissä" kravatti kaulassa. Vanhemmat eivät viihdy kotona, eikä lapsetkaan saa olla kotona, vaan heille on hankittu kalliita harrastuksia viikon jokaiselle illalle.
Kyllä parhaat isät löytyy yleensä eronneista ihan tavallisista duunareista tai "luusereista".
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä säälin enemmän niitä lapsia jotka joutuvat kotona kuuntelemaan vanhempiensa riitoja tai katselemaan jopa väkivaltaa, elämään turvattomasti, kuin yksinhuoltajien lapsia, joilla yleensä on rauhalliset ja turvalliset kotiolot.
Ne naiset on sitten ihan erikseen, jotka eivät osaa asua ilman miestä, ja eron tullen ottavat uuden miehen lapsesta(lapsista huolimatta, ja siihenkin suhteeseen vielä tekevät lapsia.. Ne nyt on jotenkin outoja. Ihan eri asia kuin yh:t, jotka eivät juokse uusien parisuhteiden perässä ja hanki uutta miestä.
Minä ainakin kunnioitan yksinhuoltajia, jotka viihtyvät ilman miestä.
Mihin nainen miestä tarvitsee kotonaan.
Tämä. Sitäpaitsi en ymmärrä miksi pitää tahallisesti koittaa lynkata jotain "vähemmistöä" passiivis-agressiivisilla viesteillä. Toivottavasti kukaan teistä ei ole shuvaitsevainen tekopyhä kaksinaismoralistinen lehmä/possu tai sateenkaarilipun kanssa heiluva egonkiillotuspelle. Ihan vinkkinä, että turha teidän on ajaa asioita ihmisten suhtautumisen kannalta toisiin vähemmistöihin jos asenne tuo.
Te ootte kyllä vaan niin oksettavia typerine ja ahdasmielisine mielipiteinee. Jotain lapsettomuushoidoissa kävijöitä? Vai mikä yksinhuoltajissa IHAN OIKEASTI voi tuollain ketuttaa?
Mä niin toivon että joudutte oman äitinne tai isänne omaishoitajaks ja ootte siinä kiinni 24/7 sen 10v ilman omaa elämää ja saatte paskaa niskaanne teidän työstä joka v*tun taholta. Mä niin toivon.. Koska valintoja valintoja voihan sen vanhuksenkin tappaa pois tieltä koska sillä ei oo kahta omaishoitajaa. Eihän niistä teidän paskiaisistanne mihkään muuhun ole, syövät vaan verorahoilla samaan aikaan kun yksinhuoltajien lapset tekee töitä niiden rahojen eteen.
minkä kruunun siitä saa, että on parisuhteessa kun on äiti?
mietin vaan, kun tuntuu olevan niin sio asia monelle.
kyllä kai äitejä on ollut jo miljoonia vuosia, ennen kuin keksittiin joku naisia polkeva instituutio että naisen pitää olla miehen omaisuutta, ennen kuin saa tulla äidiksi ja muuta saissea.
relatkaahan marimekkomammat vähän, elätte omassa tylsässä kuplassanne niiden täydellisten tylsien aviomiestenne kanssa. keräilkää te vain astioita 50 vuotta ja käykää mammapiireissä kertomassa miten "isäntä vaihtoi kesärenkaat jo männä viikolla" ja muuta mielenkiintosta, kyllähän se tekee teidän paremmiksi äideiksi, juu juu. älkää vain pudottako sormusta viemäriin, ettei mene kallis vaimon ihmisarvo, ettehän voisi olla hyviä äitejä ilman tätä statusta joka kertoo että olette miehen omaisuutta ja pyhästi pantu tiineiksi.
Naiset ovat lujempiluonteisia. Pystyvät lapsen synnyttyä pistämään omia mielihalujaan vähän taka-alalle ja ottamaan vastuun uudesta elämästä.
Miehistä loppujen lopuksi aika harva on valmis isäksi kuitenkaan. On kivaa että on se lapsi ja vielä kivempaa että nainen hoitaa sen. Voi kertoa olevansa isä muttei tee mitään ollakseen hyvä isä. Voi vielä valittaa että olis kiva jos nainen olisi vähän aktiivisempi.
Tosi outoa, että saa lähtöpassit.
http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tila…
Jos lapsiperheistä 20% on yksinhuoltajaperheitä (suurin osa lapsista on myös toisen vanhemman kanssa osan aikaa) ei se mielestäni ole paljon siihen nähden kuinka paljon eroja on, varsinkin avoliitoista. Ei se elämä mene aina niinkuin suunnittelee ja on toki niitäkin jotka ei niin paljon suunnittele. Ei lapsen tekeminen tarkoita sitä että olisi pakko olla lopun ikää huonossa parisuhteessa. Ennen oli enemmän sellaista, ja kuinka paljon siitä lapset kärsivätkään...
yksinhuoltajia on paljon, koska valtio tukee yksinhuoltajuutta.
Monelle nuorelle wt-naiselle lapsi tuntuu olevan joku saavutus, joka korvaa opiskelun, työnteon ja muut oikeat saavutukset. Kyllä siinä mieli ehtii moneen kertaan muuttua kun elää seuraavat 18 vuotta tukien varassa köyhyysrajalla. Ja varmaan pidempäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen suuresti sitä, että uuden tuttavuuden kanssa pitää heti mennä lisääntymään ja yllätys, tuleekin ero.
Tehdään lapsi väkivaltaisen/pettävän/alkoholistin/narkin kanssa eikä yhtään miettiä millainen isä hänestä tulee lapselle. Sitten erotaan.
Ylipäätään erotaan helposti ja kevyin perustein, tehdään kaiken maailman uusioperheitä. Minusta yksinhuoltajien suuri määrä selittyy ihan ihmisten omilla virheillä. Lapsen kannalta tietysti tosi säälittävää ja surullista että vanhempi on tehnyt väärät valinnat.
Ei me kaikki olla yksinhuoltajia, suurin osa varmaan on yhteishuoltajia, joka on kuitenkin sen lapsen edun mukaista.
Ihmettelen, miksi puhutaan YKSINHUOLTAJISTA; suurimalla osalla eropareista on lasten YHTEIShuoltajuus, mitä en myöskään ymmärrä.
Ei yksinhuoltaja ole aina eronnut. Minä olen yksinhuoltaja koska mieheni sairastui ja kuoli. Näin jäin yksinhuoltajaksi ja lapset isättömäksi.
Minua suututtaa välillä kun aina ensimmäinen kommentti on että olen eronnut.
Nuoretkin ihmiset kuolevat. Ei tule tälläinen kenellekään mieleen kun tulee puhetta yksinhuoltajuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei yksinhuoltaja ole aina eronnut. Minä olen yksinhuoltaja koska mieheni sairastui ja kuoli. Näin jäin yksinhuoltajaksi ja lapset isättömäksi.
Minua suututtaa välillä kun aina ensimmäinen kommentti on että olen eronnut.
Nuoretkin ihmiset kuolevat. Ei tule tälläinen kenellekään mieleen kun tulee puhetta yksinhuoltajuudesta.
Otan osaa, täällä kohtalotoveri.
Onkin mielenkiintoista katsoa toisen ilmeitä ja reaktioita, kun keskustelussa aikani kuunheltuani lopulta kerron, että mieheni on kuollut. Ei olekaan lähtenyt toisen matkaan, ei olekaan käyttänyt liikaa alkoholia, ei ollakaan erottu liian aikaisin (tai no ollaa, pakosta) jne.
Vierailija kirjoitti:
Koska nykyään naisen ei tarvitse sietää mieheltä mitään vaan voi erota. Nykyajan perisuhdemalli on äiti, äidin lapset ja valtio, jonka menot miehet nettomaksajina rahoittavat. Miehet ovat tässä mallissa syrjäytettyjä itse perheestä, siittäminen ja rahat kyllä kelpaavat.
Sama yhteenmeno ja eroamismalli jatkuu seuraavassa sukupolvessa. Katsokaa vaan kun aika kuluu.
Erot ovat yleistyneet vasta n viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana.
Nyt on nähtävillä jo miten malli siirtyy sukupolvesta toiseen.
Kaikissa suvuissa ei enää pysytä laskuissa mukana kuka on kenenkin lapsi ja ketä kutsutaan perhejuhliin puhumattakaan ketkä moninaisten sukujen jäsenet "sopivat " samaan tai sietävät olla samassa tilassa.
Henkistä pahoinvointia siis riittää tulevina vuosikymmeninä ja terapeutteja ja psykologeja tms tarvitaan joten niille aloilöe kannattanee kouluttautua.
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajuus tulee todennäköisesti vähenemään, kun syntyvyyskin laskee. Yhä useampi nainen nimittäin on nykyisin hyvin valikoiva eikä ala hankkia lapsia ihan kenen kanssa tahansa. Ja juuri siksi, että he eivät halua jäädä yksinhuoltajiksi. Jäävät siis mieluummin lapsettomiksi kuin yksinhuoltajiksi.
Jaa, minusta taas nouseva trendi nykyään on se että on huomattu ettei sillä ukolla oikein mitään tee mutta lapsia halutaan ja ne pystytään myös itse hoitamaan, eli jäädään mieluummin yksinhuoltajiksi kuin lapsettomiksi. Kehitys kehittyy ja lapsettomuushoidot muillekin kuin pareille on keksitty. Toki sitten erikseen nämä pariskunnat joilla ei mitään elämänhallintaa ja lapsi tehdään rakkaussuhteeseen ja puoli vuotta myöhemmin halutaan ero ja uusi kierrokseen.
Yst. Terv. Kahden onnellinen, hyvin toimeentuleva yh
Onko se sitten sen vika joka jää hoitamaan niitä lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska nykyään naisen ei tarvitse sietää mieheltä mitään vaan voi erota. Nykyajan perisuhdemalli on äiti, äidin lapset ja valtio, jonka menot miehet nettomaksajina rahoittavat. Miehet ovat tässä mallissa syrjäytettyjä itse perheestä, siittäminen ja rahat kyllä kelpaavat.
Sama yhteenmeno ja eroamismalli jatkuu seuraavassa sukupolvessa. Katsokaa vaan kun aika kuluu.
Erot ovat yleistyneet vasta n viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana.
Nyt on nähtävillä jo miten malli siirtyy sukupolvesta toiseen.
Kaikissa suvuissa ei enää pysytä laskuissa mukana kuka on kenenkin lapsi ja ketä kutsutaan perhejuhliin puhumattakaan ketkä moninaisten sukujen jäsenet "sopivat " samaan tai sietävät olla samassa tilassa.
Henkistä pahoinvointia siis riittää tulevina vuosikymmeninä ja terapeutteja ja psykologeja tms tarvitaan joten niille aloilöe kannattanee kouluttautua.
No jaa. Vanhempani ovat olleet yli 40 vuotta naimisissa.
Meitä sisaruksia on neljä. Kolme ollut naimisissa ja eronneet. Yksi ei ole ollut edes kihloissa. Lapsia on kaikilla. Että se niistä malleista. Vanhemmillani on hyvä suhde, joka tavallaan on kyllä oikein hyvänä esimerkkinä millainen hyvä parisuhde on. Sanoisin, siis nyt ihan pelkän omista ja sisarusten kokemuksista, että nykyään on vaikeampi löytää sellaista rehellistä, rehtiä kumppania joka myös toivoo kumppania loppuelämäkseen ja on oikeasti valmis vakiintumaan.
Ihmiset ovat elämyshakuisempia, minäkeskeisempiä, ihmissuhteet ovat kevyempiä ja helpommin korvattavissa uudella. Nuoruutta pitkitetään. Mekin olemme kaikki syntyneet ennen kuin äiti täytti 30, ja se on ollut silloin ihan tavallista. Tuntuu että ihmiset ovat myös herkempiä valehtelemaan eikä ole mm. sellaista työnteon ja itsensä elättämisen ylpeyttä kuten ennen. Tai on toki, mutta se ei ole enää niin yleistä kuin aikoinaan. Enemmänkin tuntuu olevan tärkeää olla perillä siitä mihin kaikkiin tukiin on oikeus.
Tähtäävätkö ihmiset enää edes ydinperheisiin perinteisessä mielessä?
Joo, kaikki tekee lapsen heti. Kukaan ei eroa enää vuosien päästä. Me alettiin seurustella, kun oltiin 15, eka lapsi syntyi kun oltiin 27. Seuraava 31-vuotiaana. Oltiin oltu yhdessä 19 vuotta, kun lasten isä käytännössä totesi, että jäi vähän se nuoruus elämättä, kun oltiin niin nuorina jo yhdessä, että hän ottaa nyt eron.
Maissa joissa naisten asema ei ole vahva, on vähemmän yksinhuoltajuutta. Moni on riippuvainen miehen tuloista. Mitä paremmin ylkilö pärjää yksinään, niin sen varmemmin tulee eroja.
Tiedän monta perhettä, jossa vanhemmat ovat eronneet toisen lapsen jälkeen. Huolestuttavaa, kun itsekin yritetään toista.😧