Mitä herkkujen tilalle, en vain voi olla syömättä/himoitsematta niitä
Niin, mitä voisin tehdä kun kokoajan tekee mieli jotain herkkuja, joka suolaista tai makeaa! Olen kokeillut syödä hedelmiä, marjoja, kuivattuja hedelmiä jne. Mutta ei vaan auta! Olen siis kyllä ollut esimerkiksi nyt vähän päälle viikon ilman niitä mutta SILTI tekee kokoajan mieli. Loppuuko tämä ikinä ja jos ei voisiko herkut korvata jollain järkevällä?
Kommentit (416)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole kuukausi ilman, ja jos vielä tekee mieli niin jokin puute kyllä sitten on ruokavaliossa varmaan
Tässä on vaan sellainen ongelma, että mieliteko on niin vahva, että vuorokausikin ilman tuntuu lähes mahdottomalta. En oo ap, mutta kärsin samasta. Ei me täällä kyseltäisi jos pystyisi olemaan kuukauden ilman.
Jättää ne herkut sinne kauppaan.
Sitten kun mielihalu iskee, niin on pakko lähteä käymään kaupassa saadakseen herkkua suuhun.
Tämä laskee ajan myötä herkkujen himoa, kun on pakko lähteä aina ostoksille.
Toki tämä vaatii sen verran itsekuria, ettei tunge ostoskoria täyteen herkkuja.
No se siinä onkin kun en koskaan osta kaupassa herkkuja. Vaan tosiaan lähden kauppaan jos ei mitään ole :/ Kyllä se välillä ärsyttää lähteä sinne, mutta herkkuhimo voittaa aina.
Kuivatut hedelmät ei ole hyvä vaihtoehto, jos yrittää sokerista eroon.
Mä pääsen sokerista eroon sillä etten syö mitään sokerista. Ei hedelmiä, ei sokeroituja jugurttia, ei leipää missä on sokeria. Se himo oikeasti lähtee pois, mutta jos kerrankin lipsuu, niin tulee takaisin. Sitten jos on tarpeeksi kauan ilman, pystyy syömään kohtuudella ilman, et karkaa käsistä.
Ylipäätään liikasyömisestä mä en pääse eroon. Pitäisi olla syömättä, et onnistuisin siinä.
Ap, olisiko sinulla ahmimishäiriö (BED)? Joku täällä kertoi lihoneensa 20 kg vajaassa 2 vuodessa. Se saattaisi jo viitata jonkinlaiseen syömishäiriöön. Millaisissa tilanteissa tulee syötyä? Onko makean syöminen jatkuvaa vai kohtauksittaista? Tuleeko syötyä ahdistuneena erityisen paljon?
Miten olisi, jos vaikka kävisit(te) juttelemassa asiasta lääkärin kanssa? Syömishäiriöstä on melko mahdotonta toipua ilman ammattiapua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähähiilarinen auttoi mulla. Luultavasti oli jotain hiivaa kropassa joka sitä sokeria huusi, ja kun en antanut hiivalle syötävää niin se kuihtui ja makeanhimo hävisi.
Kuvittelin usein makeanhimossa että sisälläni oli yököttävä parasiitti joka sitä makeaa halusi niin tuli olo etten halua sitä syöttää.
Hedelmät ja kuivatut hedelmät joutuu myös siinä alkuvaiheessa vetämään vähiin, voivat pitää makeanhimoa yllä.
Mun on ehkä pakko kokeilla tuota ”yököttävä parasiitti” -ajattelua 🤔
Toinen vaihtoehto on miettiä niin, että aina kun syöt herkun niin teet vaihtoehdon näiden välillä:
- Ohikiitävän hetken kestävä mielihyvä suussa
- Pitkään kestävä, terveyttä haittaava läski vyötäröllä
Jokaisen herkun syödessäsi valitset toisen noista. Onko mitään järkeä tuhota omaa terveyttä parin sekunnin mielihyvän takia?
Täällä myös yksi pienten lasten äiti jolla on univajeessa, ajanpuutteessa ja väsymyksessä kiloja kerääntynyt hirveän makeanhimon vuoksi aivan liikaa. Pistetäänkö tsemppausrinki kasaan?
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko vähittäinen makean määrän vähentäminen?
Todennäköisesti korvaat kunnon ruuan ainakin osittain pullalla ja muulla makealla hötöllä. Ainakin minä tein niin.
Rupesin syömään säännöllisesti viisi ateriaa päivässä (kaksi tukevaa ateriaa ja kolme välipalaa). Pilkoin hedelmiä rasiaan jääkaappiin valmiiksi äkillisten mielitekojen varalta. Samoin tein salaatteja valmiiksi jääkaappiin.
Nykyään en juurikaan himoitse makeaa, paitsi silloin, kun lipsahdan takaisin vanhoihin tottumuksiini, jolloin söin ihan liian harvoin ja nälissäni söin holtittomia määriä epäterveellisiä ruokia. Pyrinkin pitämään itselläni eväitä mukana. Porkkana välipalana on aina parempi vaihtoehto kuin pullasiivu.
Ei tämä elämäntaparemontti ole tapahtunut ihan hetkessä. Joudun joka päivä laskemaan, ettei aterioiden väli veny 3 - 4 tuntia pitemmiksi.
Niin ja yksi asia vielä. Terveyskeskuksissa on nykyään kunto-ohjaajia, joiden tehtävänä on ohjata ihmisten elintapoja entistä terveemmiksi. Kannattaa tiedustella omasta terveyskeskuksesta.
Olen tätäkin yrittänyt joskus aiemmin elämässä ja silloin se kyllä toimi, mutta nyt ei oikein. Siis jos syön vähän niin tekee mieli vaan lisää... Ja siis olen tehnyt tässä kokoajan elämäntaparemonttia mutta en SILTI pääse herkuista eroon. Tai siis ainakaan siitä himosta. Oon aika hyvin päässyt niistä herkuista etten joka päivä välttämättä syö mutta se himo vaan pysyy aina. Mutta kiitos vinkeistä, pitää vielä kokeilla vaan jatkaa kokeilua.. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sinä makeanhimosta eroon pääse syömällä sokeria. Ala syömään ruokasi normaalirasvaisena, niin mieliteot loppuu.
Syön kyllä ihan normaalirasvaista ruokaa?
No sitten teet niin, että vähennät hiilareita ja lisäät rasvaa. Jätä ne hedelmät vähäksi aikaa kokonaan pois, syö marjoja.
Vierailija kirjoitti:
Kuivatut hedelmät ei ole hyvä vaihtoehto, jos yrittää sokerista eroon.
Mä pääsen sokerista eroon sillä etten syö mitään sokerista. Ei hedelmiä, ei sokeroituja jugurttia, ei leipää missä on sokeria. Se himo oikeasti lähtee pois, mutta jos kerrankin lipsuu, niin tulee takaisin. Sitten jos on tarpeeksi kauan ilman, pystyy syömään kohtuudella ilman, et karkaa käsistä.
Ylipäätään liikasyömisestä mä en pääse eroon. Pitäisi olla syömättä, et onnistuisin siinä.
Ei noi kuivatut hedelmätkään mulla auta oikein. Kauankohan sitä pitäisi sitten olla ilman sokeria, että se himo lähtisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sinä makeanhimosta eroon pääse syömällä sokeria. Ala syömään ruokasi normaalirasvaisena, niin mieliteot loppuu.
Syön kyllä ihan normaalirasvaista ruokaa?
No sitten teet niin, että vähennät hiilareita ja lisäät rasvaa. Jätä ne hedelmät vähäksi aikaa kokonaan pois, syö marjoja.
Mulla ei taida olla yksinkertaisesti rahaa korvata kaikkia hedelmiä marjoilla :/ Marjat on yllättävän kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko vähittäinen makean määrän vähentäminen?
Todennäköisesti korvaat kunnon ruuan ainakin osittain pullalla ja muulla makealla hötöllä. Ainakin minä tein niin.
Rupesin syömään säännöllisesti viisi ateriaa päivässä (kaksi tukevaa ateriaa ja kolme välipalaa). Pilkoin hedelmiä rasiaan jääkaappiin valmiiksi äkillisten mielitekojen varalta. Samoin tein salaatteja valmiiksi jääkaappiin.
Nykyään en juurikaan himoitse makeaa, paitsi silloin, kun lipsahdan takaisin vanhoihin tottumuksiini, jolloin söin ihan liian harvoin ja nälissäni söin holtittomia määriä epäterveellisiä ruokia. Pyrinkin pitämään itselläni eväitä mukana. Porkkana välipalana on aina parempi vaihtoehto kuin pullasiivu.
Ei tämä elämäntaparemontti ole tapahtunut ihan hetkessä. Joudun joka päivä laskemaan, ettei aterioiden väli veny 3 - 4 tuntia pitemmiksi.
Niin ja yksi asia vielä. Terveyskeskuksissa on nykyään kunto-ohjaajia, joiden tehtävänä on ohjata ihmisten elintapoja entistä terveemmiksi. Kannattaa tiedustella omasta terveyskeskuksesta.
Olen tätäkin yrittänyt joskus aiemmin elämässä ja silloin se kyllä toimi, mutta nyt ei oikein. Siis jos syön vähän niin tekee mieli vaan lisää... Ja siis olen tehnyt tässä kokoajan elämäntaparemonttia mutta en SILTI pääse herkuista eroon. Tai siis ainakaan siitä himosta. Oon aika hyvin päässyt niistä herkuista etten joka päivä välttämättä syö mutta se himo vaan pysyy aina. Mutta kiitos vinkeistä, pitää vielä kokeilla vaan jatkaa kokeilua.. :)
Entä jos rukkaisit ajattelutapaasi sallivampaan suuntaan? Et kieltäisi herkuttelua kokonaan vaan sallisit sen jossakin määrin. Syöt muuten terveellisesti, mutta sallit itsellesi esimerkiksi pullansiivun tai mitä nyt yleensä syötkin makeannälkään.
Liian ehdoton ja tuomitseva itseään kohtaan ei kannata olla. Siitä seuraa vain huonoa omaatuntoa, ja sen jälkeen on entistä suurempi kiusaus jättää elämäntaparemontti kesken.
Olen huomannut, että jos kiristän itseäni aivan ehdottomaan makeankieltoon, sorrun entistä pahemmin. Ja mitä siitä, vaikka joskus sorrunkin. Jatkan seuraavana päivänä taas normaalirytmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuivatut hedelmät ei ole hyvä vaihtoehto, jos yrittää sokerista eroon.
Mä pääsen sokerista eroon sillä etten syö mitään sokerista. Ei hedelmiä, ei sokeroituja jugurttia, ei leipää missä on sokeria. Se himo oikeasti lähtee pois, mutta jos kerrankin lipsuu, niin tulee takaisin. Sitten jos on tarpeeksi kauan ilman, pystyy syömään kohtuudella ilman, et karkaa käsistä.
Ylipäätään liikasyömisestä mä en pääse eroon. Pitäisi olla syömättä, et onnistuisin siinä.Ei noi kuivatut hedelmätkään mulla auta oikein. Kauankohan sitä pitäisi sitten olla ilman sokeria, että se himo lähtisi?
Kuivatut hedelmät on pelkkää sokeria, ei ne tietenkään auta.
Jos olet kasvissyöjä niin voisiko olla mahdollista että saat liian vähän proteiinia ravinnosta ja nälkä ei pysy loitolla?
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitä voisin tehdä kun kokoajan tekee mieli jotain herkkuja, joka suolaista tai makeaa! Olen kokeillut syödä hedelmiä, marjoja, kuivattuja hedelmiä jne. Mutta ei vaan auta! Olen siis kyllä ollut esimerkiksi nyt vähän päälle viikon ilman niitä mutta SILTI tekee kokoajan mieli. Loppuuko tämä ikinä ja jos ei voisiko herkut korvata jollain järkevällä?
Laita viinirypäleitä pakastimeen ja syö niitä. Opettele leipomaan sokerittomia leivonnaisia, joissa osa jauhoista on korvattu vaikkapa herajauheella tai pähkinä/manteli/kookosjauholla.
Hapankurkku on minun paras suolainen kevyt herkkuni.
Jos hiiva on päässyt lisääntymään elimistössä, sillä on kyllä tosi vahvat signaalit ruuan puoleen eli en ihmettele edes kauppaan lähtemistä. Minulla tyhjeni kaapista kaikki epäterveellinen ihan autopilotilla, vaikka normaalisti saavat olla kaapissa ihan rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko vähittäinen makean määrän vähentäminen?
Todennäköisesti korvaat kunnon ruuan ainakin osittain pullalla ja muulla makealla hötöllä. Ainakin minä tein niin.
Rupesin syömään säännöllisesti viisi ateriaa päivässä (kaksi tukevaa ateriaa ja kolme välipalaa). Pilkoin hedelmiä rasiaan jääkaappiin valmiiksi äkillisten mielitekojen varalta. Samoin tein salaatteja valmiiksi jääkaappiin.
Nykyään en juurikaan himoitse makeaa, paitsi silloin, kun lipsahdan takaisin vanhoihin tottumuksiini, jolloin söin ihan liian harvoin ja nälissäni söin holtittomia määriä epäterveellisiä ruokia. Pyrinkin pitämään itselläni eväitä mukana. Porkkana välipalana on aina parempi vaihtoehto kuin pullasiivu.
Ei tämä elämäntaparemontti ole tapahtunut ihan hetkessä. Joudun joka päivä laskemaan, ettei aterioiden väli veny 3 - 4 tuntia pitemmiksi.
Niin ja yksi asia vielä. Terveyskeskuksissa on nykyään kunto-ohjaajia, joiden tehtävänä on ohjata ihmisten elintapoja entistä terveemmiksi. Kannattaa tiedustella omasta terveyskeskuksesta.
Olen tätäkin yrittänyt joskus aiemmin elämässä ja silloin se kyllä toimi, mutta nyt ei oikein. Siis jos syön vähän niin tekee mieli vaan lisää... Ja siis olen tehnyt tässä kokoajan elämäntaparemonttia mutta en SILTI pääse herkuista eroon. Tai siis ainakaan siitä himosta. Oon aika hyvin päässyt niistä herkuista etten joka päivä välttämättä syö mutta se himo vaan pysyy aina. Mutta kiitos vinkeistä, pitää vielä kokeilla vaan jatkaa kokeilua.. :)
Entä jos rukkaisit ajattelutapaasi sallivampaan suuntaan? Et kieltäisi herkuttelua kokonaan vaan sallisit sen jossakin määrin. Syöt muuten terveellisesti, mutta sallit itsellesi esimerkiksi pullansiivun tai mitä nyt yleensä syötkin makeannälkään.
Liian ehdoton ja tuomitseva itseään kohtaan ei kannata olla. Siitä seuraa vain huonoa omaatuntoa, ja sen jälkeen on entistä suurempi kiusaus jättää elämäntaparemontti kesken.
Olen huomannut, että jos kiristän itseäni aivan ehdottomaan makeankieltoon, sorrun entistä pahemmin. Ja mitä siitä, vaikka joskus sorrunkin. Jatkan seuraavana päivänä taas normaalirytmissä.
Niin ja lisään vielä, että näkäiseksi ei pidä päästää itseään. Muuten tulee sortumisia. Opettele ensin säännöllinen ruokarytmi ja lisää hedelmien ja vihannesten määrää.
Kun syöt viisi kertaa päivässä, sinun ei tarvitse syödä enää niin isoja annoksia kuin silloin, kun syöt esim. kaksi kertaa päivässä. Samalla ruoka-annoksesi pienenevät vähitellen. Syöt ihan huomaamattasi joko saman verran tai jopa vähemmän kuin aikaisemmalla harvatahtisella ruokailurytmillä. Painosi pysyy joko samana tai rupeaa putoamaan vähitellen.
Olen aika alussa elintaparemonttini suhteen, mutta olen saanut näin painoani putoamaan jo hieman. Olen ruvennut myös liikkumaan jonkin verran enemmän ja saanut kuntoa kohotettua. Vieläkään en liiku tarpeeksi, mutta hiljaa hyvää tulee. Ihan niin kuin syömisenkin suhteen.
Olen kokeillut ihan liian monta kertaa kaiken maailman ihmedieettejä ilman pysyviä tuloksia. Nyt tähtäimenäni on terveellisempi loppuelämä, eikä suunnitelmiini sovi enää hirveä kiire. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sinä makeanhimosta eroon pääse syömällä sokeria. Ala syömään ruokasi normaalirasvaisena, niin mieliteot loppuu.
Syön kyllä ihan normaalirasvaista ruokaa?
No sitten teet niin, että vähennät hiilareita ja lisäät rasvaa. Jätä ne hedelmät vähäksi aikaa kokonaan pois, syö marjoja.
Mulla ei taida olla yksinkertaisesti rahaa korvata kaikkia hedelmiä marjoilla :/ Marjat on yllättävän kalliita.
Ok, siis sitten jätät ne marjatkin syömättä vähäksi aikaa.
Haluatko sinä ihan oikeasti päästä eroon makeanhimosta? Jos, niin sun on siinä tapauksessa tehtävä asialle jotain eikä vinkua.
Ei sun tarvitse lopullisesti niistä hedelmistä luopua, vain siksi aikaa, että makeanhimo poistuu.
Tee kauppalista äläkä kirjoita sille mitään herkkuja. Osta kaupasta vain se, mitä kauppalistassa lukee.
Toisekseen - ole armollinen itsellesi. Lupaa vaikka yhtenä päivänä viikossa "herkkuhetki": tilaa pizza tai osta pussi sipsejä tai pieni suklaalevy. Ei mitään järkeä alkaa totaalikieltäytyjäksi, se himo pysyy kyllä vaikka loppuelämän.
Kun aikoinani laihdutin 30kg vajaassa vuodessa Painonvartijoiden ohjelmalla, söin pizzan/sipsipussin/suklaalevyn viikossa, mutta kompensoin sen sitten muina päivinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko vähittäinen makean määrän vähentäminen?
Todennäköisesti korvaat kunnon ruuan ainakin osittain pullalla ja muulla makealla hötöllä. Ainakin minä tein niin.
Rupesin syömään säännöllisesti viisi ateriaa päivässä (kaksi tukevaa ateriaa ja kolme välipalaa). Pilkoin hedelmiä rasiaan jääkaappiin valmiiksi äkillisten mielitekojen varalta. Samoin tein salaatteja valmiiksi jääkaappiin.
Nykyään en juurikaan himoitse makeaa, paitsi silloin, kun lipsahdan takaisin vanhoihin tottumuksiini, jolloin söin ihan liian harvoin ja nälissäni söin holtittomia määriä epäterveellisiä ruokia. Pyrinkin pitämään itselläni eväitä mukana. Porkkana välipalana on aina parempi vaihtoehto kuin pullasiivu.
Ei tämä elämäntaparemontti ole tapahtunut ihan hetkessä. Joudun joka päivä laskemaan, ettei aterioiden väli veny 3 - 4 tuntia pitemmiksi.
Niin ja yksi asia vielä. Terveyskeskuksissa on nykyään kunto-ohjaajia, joiden tehtävänä on ohjata ihmisten elintapoja entistä terveemmiksi. Kannattaa tiedustella omasta terveyskeskuksesta.
Olen tätäkin yrittänyt joskus aiemmin elämässä ja silloin se kyllä toimi, mutta nyt ei oikein. Siis jos syön vähän niin tekee mieli vaan lisää... Ja siis olen tehnyt tässä kokoajan elämäntaparemonttia mutta en SILTI pääse herkuista eroon. Tai siis ainakaan siitä himosta. Oon aika hyvin päässyt niistä herkuista etten joka päivä välttämättä syö mutta se himo vaan pysyy aina. Mutta kiitos vinkeistä, pitää vielä kokeilla vaan jatkaa kokeilua.. :)
Entä jos rukkaisit ajattelutapaasi sallivampaan suuntaan? Et kieltäisi herkuttelua kokonaan vaan sallisit sen jossakin määrin. Syöt muuten terveellisesti, mutta sallit itsellesi esimerkiksi pullansiivun tai mitä nyt yleensä syötkin makeannälkään.
Liian ehdoton ja tuomitseva itseään kohtaan ei kannata olla. Siitä seuraa vain huonoa omaatuntoa, ja sen jälkeen on entistä suurempi kiusaus jättää elämäntaparemontti kesken.
Olen huomannut, että jos kiristän itseäni aivan ehdottomaan makeankieltoon, sorrun entistä pahemmin. Ja mitä siitä, vaikka joskus sorrunkin. Jatkan seuraavana päivänä taas normaalirytmissä.
Niin ja lisään vielä, että näkäiseksi ei pidä päästää itseään. Muuten tulee sortumisia. Opettele ensin säännöllinen ruokarytmi ja lisää hedelmien ja vihannesten määrää.
Kun syöt viisi kertaa päivässä, sinun ei tarvitse syödä enää niin isoja annoksia kuin silloin, kun syöt esim. kaksi kertaa päivässä. Samalla ruoka-annoksesi pienenevät vähitellen. Syöt ihan huomaamattasi joko saman verran tai jopa vähemmän kuin aikaisemmalla harvatahtisella ruokailurytmillä. Painosi pysyy joko samana tai rupeaa putoamaan vähitellen.
Olen aika alussa elintaparemonttini suhteen, mutta olen saanut näin painoani putoamaan jo hieman. Olen ruvennut myös liikkumaan jonkin verran enemmän ja saanut kuntoa kohotettua. Vieläkään en liiku tarpeeksi, mutta hiljaa hyvää tulee. Ihan niin kuin syömisenkin suhteen.
Olen kokeillut ihan liian monta kertaa kaiken maailman ihmedieettejä ilman pysyviä tuloksia. Nyt tähtäimenäni on terveellisempi loppuelämä, eikä suunnitelmiini sovi enää hirveä kiire. :)
Toisille taas sopii 2-3 ateriaa päivässä ilman välipaloja. Kannattaa kuunnella itseään, kummalla tavalla keho toimii paremmin.
Sama ajatus täällä, ei ole kiire eikä tarvitse vetää mitenkään fanaattisesti. Nyt on vuosi takana, painoa 10 kg vähemmän eikä mitään halua palata vanhaan tapaan olla ja elää.
Tee sokeritonta ananasrahkaa jääkaappiin valmiiksi. Pikaherkku syntyy sokerittomassa kaakaojauheesta pyöritellyistä banaaninpaloista. Sokerittoman kaakaojauheen voi sekoittaa tummasta kaakaojauheesta, maitojauheesta ja steviasta.
Monilla toimii sekin, että päivällisellä saa pienen jälkiruoan. Esim. ananas- tai marjarahkaa sokerittomana tai sokeritonta marjakiisseliä tai vaikka pakastimessa mehujäämuoteissa jäädytettyä Bonne-hedelmäsosetta. Herkkuja haluaa vähemmän kun tietää saavansa pienen herkun joka päivä.
Syön jo noita kaikkia, ja olen kasvissyöjä. En syö maito- tai vehnätuotteita. Kauraleipää menee välillä. Hedelmiä syön kyllä aamuisin jonkin verran, ja joskus välipalana. Mutta pitäisikö ne oikeasti muka laittaa kokonaan pannaan? En oikein tiedä, mitä mulle enää jäisi sitten syötäväksi...