Suomalaismiesten lapsettomuus on maailman korkeinta, ja suurin osa lapsettomaksi jääneistä suomalaismiehistä olisi halunnut lapsia
Näin kertoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Millaisia ajatuksia tämä sinussa herättää?
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vaestoliitto-suomalaismies…
Kommentit (661)
121212 kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Ketjusta selviää mihin suuntaan yhteiskunta on menossa.
Naiset haluavat rusinat pullasta. Kivikauden parinvalinta ja hyvinvointiyhteiskunnan tuet. Parinvalinta toimii siten että paras saalis - nuoret naiset - kuuluvatkin alfoille joiden kanssa pidetään hauskaa kolmekymppisiksi. Sitten on betaelättäjän vuoro hoitaa naiselle perhepaketti.
Kun miehet alkavat kyselemään että kun kerran naisella on vapaus sinkkuilla niin toki heilläkin pitää olla vapaus lähtemättä perheleikkiin mukaan, niin...no se ei käykään. Ja tässä kuvioon astuu verotus. Verotuksella ja tuilla lapsettomat miehet pakotetaan osallistumaan perheiden - ja etupäässä naisten - tukemiseen. Siksi naiset ovat ns. hyvinvointivaltion kannattajia, koska hyvinvointivaltiossa raha liikkuu miehiltä naisille.
Naisilla ei ole ideologiaa tai moraalia. Naiset haluavat etuja. Naiset vaihtelevat kapitalismin ja kommunismin tai tasa-arvon ja epätasa-arvon välillä riippuen siitä kumpi tuottaa heille enemmän etuisuuksia.
Näin on aina ollut. Ja tästä syystä sivistynyt yhteiskunta sellaisena kuin me sen tunnemme on rakentamiseen kyvykkäämmän sukupuolen, miesten, rakentama.Mielestäsi siis huoli miesten jäämisestä tahtomattaan lapsettomaksi on turha ja paikkansapitämätön? Sinun mukaasihan naiset eivät miestä muuhun haluakaan kuin pakottaa heidät vastentahtoisesti perhettä perustamaan. Miksi me siis kannamme yhteiskunnallisella tasolla huolta miesten tahdonvastaisesta lapsettomuudesta, jos sellaista ei kerran ole olemassakaan ja se perhepaketti on kamalinta mitä tavalliselle miehelle voi tapahtua?
Mitä tulee lapsiperheiden tukiin, niin eivät ne mitään naisten tukia ole, vaan tarkoitettu lasten hyväksi. Eivätkä lapsettomat miehet ole ainoita, joiden verokertymästä rahaa lapsiperheiden tukiin käytetään. Valtaosa koko potista taitaa tulla ihan muualta kuin lapsettomilta miehiltä.
Viestisi loppuosan ilmiselvään misogyniaan en viitsi sen enempää ottaa kantaa. Mutta hieman ihmetyttää, että mitä nyt on tapahtunut, kun toisin kuin ennen, et nyt enää viitsi edes yrittää häivyttää naisvihaasi tekstissäsi.
Väännetäänpä asia rautalangasta.
Naisille tuntuu olevan ongelmallista ymmärtää ettei miehille ole merkityksetöntä koska ja millä ehdoilla mies saa kumppanin, seksiä ja perheen.
On suuri ero siinä saako mies tyttöystävän 18-vuotiaana vai 28-vuotiaana, sen jälkeen kun hän on vuosikymmenen ajan katsellut sivusta naisten hauskanpitoa aivan eri tyyppisten miesten kanssa, kuunnellen kuinka hänen kaltaisensa miehen kanssa pariutuminen on sen luokan uhraus että sitä ennen täytyy pitää hauskaa niin paljon kuin ehtii.
On suuri ero siinä perustetaanko perhe pitkän seurustelun jälkeen, vai 2 vuotta tapaamisesta koska naisella ei ollut kiire etsiä miestä, kunnes sitten lapsikuumeen iskettyä olikin.
On suuri ero siinä halusiko nainen miehen koska rakastui häneen, vai koska nainen halusi perhepaketin ja "sattumalta" juuri silloin ennen tylsä, mutta nyt tarpeellinen, betamies alkoikin tuntumaan Siltä Oikealta.
On suuri ero siinä onko naisen aloitteesta eroamisen todennäköisyys 10% vai yli 50%.
Jne.
Ymmärsitkö eron?
Nainen haluaa jännät panot ja sinkkuilun 28-vuotiaaksi, sitten pikapikaa avioon -> lapsia, ja suurella todennäköisyydellä lasten kasvettua aikuisiksi ihanan kevyen elämän ilman miestä.
Mies haluaa nuorena tyttöystävän, avioon ja lapsia kun ollaan hitsauduttu kunnolla yhteen, ja yhteisen vanhuuden rakastamansa naisen kanssa.
Nämä eivät ole sama asia. Ei sitten alkuunkaan.
En usko että naisille on lainkaan ongelmallista ymmärtää sitä, että sillä on merkitystä koska ja millä ehdoilla mies saa kumppanin ja lapsia. Sinulle sen sijaan tuntuu olevan todella vaikea ymmärtää, että ihan samoin naisetkin ajattelevat ja samoista asioista haaveilevat. Ihan niin kuin miehet, myös naiset pääosin haluavat 18-vuotiaana poikaystävän ja seurustella, ilman että vielä haaveillaan lapsista lähitulevaisuudessa. Ihan niin kuin miehet, myös naiset haluavat opiskella, tehdä töitä ja tutustua kumppaniinsa kunnolla ennen perhepakettia. Ja myös naiset haluavat miehen, joka rakastuu nimenomaan häneen, haluaa olla nimenomaan hänen kanssaan, eikä vain siksi, että kunhan edes joku on. Tälläkin palstalla miehet sanovat usein, että tavallinen mies joutuu tyytymään siihen naiseen mitä saa koska ei voi saada sitä mitä oikeasti haluaisi. Ja joka ikinen kerta ketju täyttyy naisista, jotka kertovat, että kukaan nainen ei halua olla kumppanilleen jotain, mihin mies tyytyi paremman puutteessa.
Toki sellaisiakin naisia varmasti on, jotka haluavat olla sinkkuja ja jänniä panoja 28-vuotiaaksi asti ja sitten pikapikaa jonkun jonka kanssa perustaa perhe. Mutta nämä naiset eivät ole naisten enemmistö. Jostain syystä sinä olet nyt tuon pienen osan kaikista naisista yleistänyt yleisnimikkeen naiset alle, ja jätät kaikki muut naiset kokonaan huomiotta. Miksi sinä teet näin? Miksi haluat ruokkia omaa naisvihaasi vääristämällä naiset sellaiseksi, mikä ei kuvaa naisten valtaosaa?
Ja ne miehet, jotka ovat lapsia saaneet, on huijattu isäksi. Lapsia saavat ihan väärät henkilöt.
soppakauha kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en halua lapsia ainakaan vielä. En koe mitään palavaa tarvetta lisääntyä, mutta voin tavallaan kuvitella itseni äidiksi... joskus kaukaisessa tulevaisuudessa, jos elämäntilanne muuttuu ja saan kunnon työpaikan.
Kuitenkin, jotta alkaisin edes harkita lisääntymistä suhteen täytyisi olla vakaalla pohjalla ja miehen pitää osallistua kotitöihin oma-aloitteisesti ja riittävästi. En tarkoita putipuhdasta siisteystasoa vaan enemmänkin sitä, että mies osaa siivota jälkensä ja tajuaa että joskus täytyy imuroida, pyyhkiä tasoja ja lartioita yms. eli ei sikolättiä.
Kotityöt on perseestä, mutta puhtaus on tärkeää ja toisen pitäisi sekä hoitaa oma tonttinsa että panostaa suhteeseen, samoin kuin minun, jotta voisin edes kuvitella perheen perustamista.
Nykyinen mieheni on muuten ihana, mutta inhoaa siivoamista kuten edellisetkin tapailukumppanit eikä harrasta sitä lähes ollenkaan. Hän sanoo haluavansa lapsia ja minä olen kertonut nuo em. seikat hänelle, mikään ei ole muuttunut. Edelleen ottaa lapsiasiaa puoliksi vitsinä esille aika usein. Ei kuitenkaan halua ikinä keskustella kasvatuksesta ja perheellisen tulevaisuudesta vakavasti. Siitä mitä hän kuvittelee sen olevan ja mitä kaikkea siihen kuuluisi yms. ja miten vastuu jaettaisiin.
Tilanteemme on myös työllistymisen kannalta huono eikä mies ole omalta osaltaan tehnyt sem eteen paljoakaan, esim. 2. asteen tutkinto puuttuu. Uskon että monet miehet kyllä sanoo että haluavat lapsia, mutta monet ei ole siihen oikeasti valmiita taloudellisesti tai henkisesti. "Kyllä mä sitten jaksan siivota jos.." on yksi argumentti jonka kuulin mieheltäni, mutta ei osannut vastata kun kysyin, miten univelkaisena väsyttävässä pikkulapsiarjessa jaksaa paremmin kuin kahden työttömän aikuisen taloudessa.
Loistava kommentti, joka pitäisi lukea hitaasti ääneen kaikille miehille.
Itse kolmekymppisenä naisena ja joskus lasten hankkimista miettineenä (päätynyt kuitenkin lapsettomuuteen) olen toistuvasti törmännyt miehiin, joilla on haave lapsista, mutta sillä ei ole mitään muuta pohjaa tai perustelua kuin se, että "lapset olisi kiva". Jollain epämääräisellä tavalla kiva. Koska muillakin, koska vanhempani haluavat isovanhemmiksi, koska suvun pitää jatkua.
Sitten kun kysytään, että mites lapsiperhearki, jota kestää sitten vähintään seuraavat 18 vuotta? Mites valvomiset, lapsen kiukuttelu, rahanmeno, loputon määrä kotitöitä, lapsen neuvolakäynnit, hankinnat, uudet vaatteet kun kasvaa nopeasti, koulunkäynnit, hammaslääkäri, vakuutukset, kuskaukset, läksyt, kasvattaminen, huomioiminen, mites parisuhteen hoito, entä kotityöt? Ja niin edelleen ja niin edelleen.
Jonkun mielestä kuulostaa negatiivisten asioiden esiintuomiselta, mutta kyllä tämä on realismia eikä negatiivista.Yksikään, toistan, yksikään tuntemistani miehistä ei ole realistisesti ajatellut asiaa tai sitä, mitä se lapsiperhearki oikeasti on ja millaista vastuuta se tuo mukanaan. Ei, he ajattelevat vain miten kivaa olisi viedä poika lätkämatsiin (kuka sanoi että lapsi olisi poika? sitä voi yrittää vaikka 10 kertaa ja silti tulee tyttöjä) ja että olisi jollain epämääräisellä tavalla kiva saada lapsia. Ja tosi moni haluaa pojan. Vaikka poika tulisikin, sehän ei tarkoita, että häntä millään muotoa kiinnostaisi isän haavekuvat ja harrastukset. Se lapsi on vanhemmistaan erillinen henkilö, jonka velvollisuus ei ole täyttää vanhempiensa toiveita.
En ole tavannut yhtäkään miestä, joka kypsästi ja realistisesti olisi miettinyt tätä asiaa. Joka nimenomaan haluaisi isäksi, kasvattaa uutta ihmistä maailmaan, niin että on valmis todella sitoutumaan siihen ja pystyy kantamaan vastuunsa ja jakamaan arjen hankalissakin tilanteissa.
Ei... kaiken pitäisi vain olla kivaa ja kun ei ole, aina voi lähteä poikien kanssa kaljalle. Naisen tehtävähän on hoitaa koti ja kakarat.
Ja sitten marisette, että "naiset haluaa vain noukkia rusinat pullista" koska eivät halua mieslapsia. Menkää nyt oikeasti itseenne, pyydän hartaasti.
Nuo kaksi pointtia eivät liity toisiinsa.
Sinun pointtisi on että on vaikeaa löytää miestä jota oikeasti kiinnostaisi perheen perustaminen ja siihen liittyvien velvoitteide hoitaminen. Hyvä on, sittenhän moisen löydön luulisi olevan kultaakin arvokkaampi.
Meidän pointtimme on että miksi se harvinainen vastuullinen mies alkaa kiinnostamaan vasta lapsikuumeen iskiessä? Naiset väittävät että ko. mies on se paras, rakas, elämänkumppani. Ei suinkaan yhden elämänvaiheen käytännöllinen valinta. Miksi sen harvinaisen luotettavan miehen kanssa ei haluttu seurustella nuorena, vaan valituksi tuli aivan erilainen mies, tai aviomiestä komeampi FWB?
soppakauha kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en halua lapsia ainakaan vielä. En koe mitään palavaa tarvetta lisääntyä, mutta voin tavallaan kuvitella itseni äidiksi... joskus kaukaisessa tulevaisuudessa, jos elämäntilanne muuttuu ja saan kunnon työpaikan.
Kuitenkin, jotta alkaisin edes harkita lisääntymistä suhteen täytyisi olla vakaalla pohjalla ja miehen pitää osallistua kotitöihin oma-aloitteisesti ja riittävästi. En tarkoita putipuhdasta siisteystasoa vaan enemmänkin sitä, että mies osaa siivota jälkensä ja tajuaa että joskus täytyy imuroida, pyyhkiä tasoja ja lartioita yms. eli ei sikolättiä.
Kotityöt on perseestä, mutta puhtaus on tärkeää ja toisen pitäisi sekä hoitaa oma tonttinsa että panostaa suhteeseen, samoin kuin minun, jotta voisin edes kuvitella perheen perustamista.
Nykyinen mieheni on muuten ihana, mutta inhoaa siivoamista kuten edellisetkin tapailukumppanit eikä harrasta sitä lähes ollenkaan. Hän sanoo haluavansa lapsia ja minä olen kertonut nuo em. seikat hänelle, mikään ei ole muuttunut. Edelleen ottaa lapsiasiaa puoliksi vitsinä esille aika usein. Ei kuitenkaan halua ikinä keskustella kasvatuksesta ja perheellisen tulevaisuudesta vakavasti. Siitä mitä hän kuvittelee sen olevan ja mitä kaikkea siihen kuuluisi yms. ja miten vastuu jaettaisiin.
Tilanteemme on myös työllistymisen kannalta huono eikä mies ole omalta osaltaan tehnyt sem eteen paljoakaan, esim. 2. asteen tutkinto puuttuu. Uskon että monet miehet kyllä sanoo että haluavat lapsia, mutta monet ei ole siihen oikeasti valmiita taloudellisesti tai henkisesti. "Kyllä mä sitten jaksan siivota jos.." on yksi argumentti jonka kuulin mieheltäni, mutta ei osannut vastata kun kysyin, miten univelkaisena väsyttävässä pikkulapsiarjessa jaksaa paremmin kuin kahden työttömän aikuisen taloudessa.
Loistava kommentti, joka pitäisi lukea hitaasti ääneen kaikille miehille.
Itse kolmekymppisenä naisena ja joskus lasten hankkimista miettineenä (päätynyt kuitenkin lapsettomuuteen) olen toistuvasti törmännyt miehiin, joilla on haave lapsista, mutta sillä ei ole mitään muuta pohjaa tai perustelua kuin se, että "lapset olisi kiva". Jollain epämääräisellä tavalla kiva. Koska muillakin, koska vanhempani haluavat isovanhemmiksi, koska suvun pitää jatkua.
Sitten kun kysytään, että mites lapsiperhearki, jota kestää sitten vähintään seuraavat 18 vuotta? Mites valvomiset, lapsen kiukuttelu, rahanmeno, loputon määrä kotitöitä, lapsen neuvolakäynnit, hankinnat, uudet vaatteet kun kasvaa nopeasti, koulunkäynnit, hammaslääkäri, vakuutukset, kuskaukset, läksyt, kasvattaminen, huomioiminen, mites parisuhteen hoito, entä kotityöt? Ja niin edelleen ja niin edelleen.
Jonkun mielestä kuulostaa negatiivisten asioiden esiintuomiselta, mutta kyllä tämä on realismia eikä negatiivista.Yksikään, toistan, yksikään tuntemistani miehistä ei ole realistisesti ajatellut asiaa tai sitä, mitä se lapsiperhearki oikeasti on ja millaista vastuuta se tuo mukanaan. Ei, he ajattelevat vain miten kivaa olisi viedä poika lätkämatsiin (kuka sanoi että lapsi olisi poika? sitä voi yrittää vaikka 10 kertaa ja silti tulee tyttöjä) ja että olisi jollain epämääräisellä tavalla kiva saada lapsia. Ja tosi moni haluaa pojan. Vaikka poika tulisikin, sehän ei tarkoita, että häntä millään muotoa kiinnostaisi isän haavekuvat ja harrastukset. Se lapsi on vanhemmistaan erillinen henkilö, jonka velvollisuus ei ole täyttää vanhempiensa toiveita.
En ole tavannut yhtäkään miestä, joka kypsästi ja realistisesti olisi miettinyt tätä asiaa. Joka nimenomaan haluaisi isäksi, kasvattaa uutta ihmistä maailmaan, niin että on valmis todella sitoutumaan siihen ja pystyy kantamaan vastuunsa ja jakamaan arjen hankalissakin tilanteissa.
Ei... kaiken pitäisi vain olla kivaa ja kun ei ole, aina voi lähteä poikien kanssa kaljalle. Naisen tehtävähän on hoitaa koti ja kakarat.
Ja sitten marisette, että "naiset haluaa vain noukkia rusinat pullista" koska eivät halua mieslapsia. Menkää nyt oikeasti itseenne, pyydän hartaasti.
Molemmissa sukupuolissa löytyy sama vika, yhden naisen kanssa olen seurustellut, jonka kanssa olisin uskaltanut hankkia lapsia. Vastuuntuntoinen, jalat maassa oleva tyyppi, mutta suhde kariutui erinäisistä syistä.
Muut seurustelukumppanit ovat olleet vastuuttomia "vauva olisi niin ihanaa"-tyyppisiä, ei realistisia tulevaisuudensuunnitelmia eikä minkäänlaista käsitystä mitä tarkoittaa kasvattaa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Koska tyyppillinen suomalainen mies näyttää jättävän naisen kun hän on raskaana tai viimeistään vuoden päästä lapsen syntymästä. Lisäksi toimen nainen aina mukana, ku oman naisen leho muuttui raskauden aikana ja tuli paha mieli.
Surullista myöntää, mutta näinhän se on. Valkoinen heteromies on maailman pilalle lellityin kakara, jolla ei pitäisi olla mitään valittamista tilanteestaan. Monen miehen elämä on naurettavan vaivatonta ja sitten kun pitäisi vähän nähdä vaivaa, niin jo menee sormi suuhun.
Jokainen pystyy parantamaan tilannettaan, jos haluaa. Se vain vaatii usein omalle epämukavuusalueelle menemistä. Eihän se kivaa ole, mutta on taatusti sen arvoista.
Tunnen varmaan toista kymmentä n35-40 vuotiasta miestä jotka olis halunneet lapsia. Jokainen heistä on töissä käyviä, melko varakkaitakin, osa yrittäjiä jne. Eikä ole myöskään alkoholi ongelmia.
Pari heistä on suhteessa paljon vanhemmuudenan naisen kanssa ja lapsen saanti on toivotonta. Loput miehet on sinkkuja, jokainen heistä on nuorena seurustellut, mutta naiset on päälle parikymppisenä lähteneet opiskelemaan. Uutta naista ei sit ole enää löytynyt, eikä vapaita potentiaalisia äiti ihmisiä ole lähi seuduilla.
Jokaisen miehen kohdalla on sellainen pikkunen mutta että ei yksinkertaisesti pysty muuttamaan esim omaisuuden, ammatin jne takia. Se on nimittäin uskomattoman vaikea löytää hyvä nainen ja vielä saada se muutamaan maalle.
Itselläni kävi tuuri ja nykyään on perhe, monen vuoden yrityksen jälkeen löyty nainen joka halusi muuttaa. Mutta alkuun oli vaikeat ajat kun kaikki jäi 400 kilsan päähän.
Vierailija kirjoitti:
Juu, näin se on. Olisin halunnut lapsia itsekin, mutta jossain vaiheessa tapasin yh:n joka ei päästänyt irti.
Onko sinut kahlittu lämpöpatteriin? Oletko yrittänyt soittaa poliisille saadaksesi apua?
Syy on lopulta tuossa +65v ahneessa sukupolvessa, joka parhaillaan kahmii keinoja kaihtamatta hautaansa viimeisetkin pennoset. Heidän tekosiaan on asumisen keinotekoinen kalleus ja perustyön halpuutus, joka pistää monen nuoren parin taloudellisesti ahtaalle.
Vain valmiiksi vauraalla on mahdollista elää edullisesti täällä maassa. Pärjääminenkin vaatii terveyttä, kylmää järkeä ja hieman onneakin. Lapsi on nykyään yhtälössä nuorelle rasite.
Terapia tosiaan auttaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monta hyvää puolta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä miehelle on lapsista?
Sukusi jatkuu, sinusta tulee isä, saat ehdotonta rakkautta ja ihailua, saat elämälle uuden merkityksen, voit tehdä taas uudestaan kaikkia lapsuudesta tuttuja juttuja, juhlapyhät, kuten joulu, ovat kivoja lasten kanssa jne.
Olen isä, mutta mikään noista ei ole tuntunut niin mahtavalta että hommaan oikeasti olisi kannattanut ryhtyä.
Ehkä sinulla on tunne-elämässä paha vika. Tuntuuko sinusta mikään niin mahtavalta, että siihen kannattaisi ryhtyä, lukuunottamatta vahvaa känniä?
Terve ihminen tuntee iloa siitä, että lapset ensinnäkin pysyvät hengissä, kasvavat, oppivat, luottavat vanhempaansa ja nousevat aikanaan omille jaloilleen. Sairasta ei ilahduta mikään, paitsi ehkä jääkiekon mm-kulta ja se pakollinen känni...
Minä tiedän saman kuin tuo mies ihan kokeilemattakin.
121212 kirjoitti:
soppakauha kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en halua lapsia ainakaan vielä. En koe mitään palavaa tarvetta lisääntyä, mutta voin tavallaan kuvitella itseni äidiksi... joskus kaukaisessa tulevaisuudessa, jos elämäntilanne muuttuu ja saan kunnon työpaikan.
Kuitenkin, jotta alkaisin edes harkita lisääntymistä suhteen täytyisi olla vakaalla pohjalla ja miehen pitää osallistua kotitöihin oma-aloitteisesti ja riittävästi. En tarkoita putipuhdasta siisteystasoa vaan enemmänkin sitä, että mies osaa siivota jälkensä ja tajuaa että joskus täytyy imuroida, pyyhkiä tasoja ja lartioita yms. eli ei sikolättiä.
Kotityöt on perseestä, mutta puhtaus on tärkeää ja toisen pitäisi sekä hoitaa oma tonttinsa että panostaa suhteeseen, samoin kuin minun, jotta voisin edes kuvitella perheen perustamista.
Nykyinen mieheni on muuten ihana, mutta inhoaa siivoamista kuten edellisetkin tapailukumppanit eikä harrasta sitä lähes ollenkaan. Hän sanoo haluavansa lapsia ja minä olen kertonut nuo em. seikat hänelle, mikään ei ole muuttunut. Edelleen ottaa lapsiasiaa puoliksi vitsinä esille aika usein. Ei kuitenkaan halua ikinä keskustella kasvatuksesta ja perheellisen tulevaisuudesta vakavasti. Siitä mitä hän kuvittelee sen olevan ja mitä kaikkea siihen kuuluisi yms. ja miten vastuu jaettaisiin.
Tilanteemme on myös työllistymisen kannalta huono eikä mies ole omalta osaltaan tehnyt sem eteen paljoakaan, esim. 2. asteen tutkinto puuttuu. Uskon että monet miehet kyllä sanoo että haluavat lapsia, mutta monet ei ole siihen oikeasti valmiita taloudellisesti tai henkisesti. "Kyllä mä sitten jaksan siivota jos.." on yksi argumentti jonka kuulin mieheltäni, mutta ei osannut vastata kun kysyin, miten univelkaisena väsyttävässä pikkulapsiarjessa jaksaa paremmin kuin kahden työttömän aikuisen taloudessa.
Loistava kommentti, joka pitäisi lukea hitaasti ääneen kaikille miehille.
Itse kolmekymppisenä naisena ja joskus lasten hankkimista miettineenä (päätynyt kuitenkin lapsettomuuteen) olen toistuvasti törmännyt miehiin, joilla on haave lapsista, mutta sillä ei ole mitään muuta pohjaa tai perustelua kuin se, että "lapset olisi kiva". Jollain epämääräisellä tavalla kiva. Koska muillakin, koska vanhempani haluavat isovanhemmiksi, koska suvun pitää jatkua.
Sitten kun kysytään, että mites lapsiperhearki, jota kestää sitten vähintään seuraavat 18 vuotta? Mites valvomiset, lapsen kiukuttelu, rahanmeno, loputon määrä kotitöitä, lapsen neuvolakäynnit, hankinnat, uudet vaatteet kun kasvaa nopeasti, koulunkäynnit, hammaslääkäri, vakuutukset, kuskaukset, läksyt, kasvattaminen, huomioiminen, mites parisuhteen hoito, entä kotityöt? Ja niin edelleen ja niin edelleen.
Jonkun mielestä kuulostaa negatiivisten asioiden esiintuomiselta, mutta kyllä tämä on realismia eikä negatiivista.Yksikään, toistan, yksikään tuntemistani miehistä ei ole realistisesti ajatellut asiaa tai sitä, mitä se lapsiperhearki oikeasti on ja millaista vastuuta se tuo mukanaan. Ei, he ajattelevat vain miten kivaa olisi viedä poika lätkämatsiin (kuka sanoi että lapsi olisi poika? sitä voi yrittää vaikka 10 kertaa ja silti tulee tyttöjä) ja että olisi jollain epämääräisellä tavalla kiva saada lapsia. Ja tosi moni haluaa pojan. Vaikka poika tulisikin, sehän ei tarkoita, että häntä millään muotoa kiinnostaisi isän haavekuvat ja harrastukset. Se lapsi on vanhemmistaan erillinen henkilö, jonka velvollisuus ei ole täyttää vanhempiensa toiveita.
En ole tavannut yhtäkään miestä, joka kypsästi ja realistisesti olisi miettinyt tätä asiaa. Joka nimenomaan haluaisi isäksi, kasvattaa uutta ihmistä maailmaan, niin että on valmis todella sitoutumaan siihen ja pystyy kantamaan vastuunsa ja jakamaan arjen hankalissakin tilanteissa.
Ei... kaiken pitäisi vain olla kivaa ja kun ei ole, aina voi lähteä poikien kanssa kaljalle. Naisen tehtävähän on hoitaa koti ja kakarat.
Ja sitten marisette, että "naiset haluaa vain noukkia rusinat pullista" koska eivät halua mieslapsia. Menkää nyt oikeasti itseenne, pyydän hartaasti.
Nuo kaksi pointtia eivät liity toisiinsa.
Sinun pointtisi on että on vaikeaa löytää miestä jota oikeasti kiinnostaisi perheen perustaminen ja siihen liittyvien velvoitteide hoitaminen. Hyvä on, sittenhän moisen löydön luulisi olevan kultaakin arvokkaampi.
Meidän pointtimme on että miksi se harvinainen vastuullinen mies alkaa kiinnostamaan vasta lapsikuumeen iskiessä? Naiset väittävät että ko. mies on se paras, rakas, elämänkumppani. Ei suinkaan yhden elämänvaiheen käytännöllinen valinta. Miksi sen harvinaisen luotettavan miehen kanssa ei haluttu seurustella nuorena, vaan valituksi tuli aivan erilainen mies, tai aviomiestä komeampi FWB?
Jospa se kaikista ihanin ja harvinaisen luotettava mies ei tullutkaan heti ensimmäisenä vastaan? Mutta kun sen oikean miehen on löytänyt, hänestä haluaa pitää kiinni, koska silloin tietää löytäneensä jotain parempaa kuin ne aiemmat yritykset vähemmän yhteensopivien kumppaneiden kanssa. Näin tämä täällä meidän planeetalla toimii, tervetuloa toistekin käymään.
Vierailija kirjoitti:
Terapia tosiaan auttaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monta hyvää puolta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä miehelle on lapsista?
Sukusi jatkuu, sinusta tulee isä, saat ehdotonta rakkautta ja ihailua, saat elämälle uuden merkityksen, voit tehdä taas uudestaan kaikkia lapsuudesta tuttuja juttuja, juhlapyhät, kuten joulu, ovat kivoja lasten kanssa jne.
Olen isä, mutta mikään noista ei ole tuntunut niin mahtavalta että hommaan oikeasti olisi kannattanut ryhtyä.
Ehkä sinulla on tunne-elämässä paha vika. Tuntuuko sinusta mikään niin mahtavalta, että siihen kannattaisi ryhtyä, lukuunottamatta vahvaa känniä?
Terve ihminen tuntee iloa siitä, että lapset ensinnäkin pysyvät hengissä, kasvavat, oppivat, luottavat vanhempaansa ja nousevat aikanaan omille jaloilleen. Sairasta ei ilahduta mikään, paitsi ehkä jääkiekon mm-kulta ja se pakollinen känni...
Minä tiedän saman kuin tuo mies ihan kokeilemattakin.
No miksi sitten tämä aloitus? Onko se nyt hyvä vai paha asia, että niin moni suomalaismies on lapseton?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnassa on alati kasvava pahoinvoivien ja syrjäytyneiden miesten luokka. Samaan aikaan maahan tulee koko ajan maahanmuuttajamiehiä, joiden kanssa suomalaisnaiset pariutuvat innokkaasti. Mulattikakarat ja hunnutetut suomalaisnaiset ovat jo näkyvä ja kasvava ilmiö. Se raivo, jota nämä syrjäänasetetut suomalaiset miehet kokevat asiasta, tulee muuttamaan tätä maata. "Turhat" ja vihaa täynnä olevat miehet ovat aina muuttaneet ja vavisuttaneet yhteiskuntia.
Miksi nainen ei saisi valita maahanmuuttajaa puolisokseen jos suomalainen ei sytytä? Tässä on perimmäinen ajatus: miksi nainen ei vieläkään saa tehdä kuten itse haluaa? Onko miehellä silloin oikeus väkivaltaan ja vihaan, jos nainen ei valitse häntä vaan maahanmuuttajan? Todella pelottavaa. Eli naiset nähdään yhteiskunnan omaistuutena jollakin tavoin?
Nuoria miehiä on jo ilman maahanmuuttoakin huomattavasti enemmän kuin ikäisiään naisia. Pakolaistilanne vain pahentaa tilannetta entisestään. Voitaisiko välillä tuoda vaikka Ukrainasta naisellisia naisia, joita feminismi ei ole vielä pilannut. Ihan vain siis siksi, että minua ei todellakaan sytytä mikään feministiakka.
Sinulla on sama oikeus kun kaikilla muilla olla vain sellaisen puolison kanssa kuin haluat. En nyt tosin ymmärtänyt mitä tilannetta pahennetaan jos sinä et edes suomalaista naista halua.
Nykyinen pakolaistilanne vain pahentaa jo muutenkin vääristynyttä sukupuolirakennetta. Aika optimisti saa olla, jos ei lainkaan mietitytä yhteiskuntamme tulevaisuus, kun yhä useampi mies joutuu elämään elämänsä ilman naista, kun niitä vain ei yksinkertaisesti riitä lähellekään kaikille.
" niitä vain ei yksinkertaisesti riitä lähellekään kaikille"
Vau tiesitkö että ihmiset ei ole mitään ämpäreitä joita jaetaan sadalle ensimmäiselle? Tuntevia ja tahtoa olentoja joka saavat itse päättää ovat suhteessa ja kenen kanssa.
Jos koet että sinulle ei ole riittänyt ämpärinaista kyse on vain sitä että kukaan nainen ei ole pitänyt sinua sopivana kumppanina vaan ovat halunneet olla jonkun muun kanssa. Se ei muutu mihinkään vaikka maanpäältä kausia kaikki muut miehet.Ymmärrän kyllä, että naisena nautit tilanteesta, kun jollekin 160kg siideripissiksellekin löytyy tasoaan parempi mies. Ihan kivoja etuoikeuksia toki.
Yhteiskuntarauhan takia tuollainen vain ei ole kovin kannattavaa.
Juuh elikkäs naisilta ihmisoikeuksiin kuuluva puolison valitsemisoikeus pois tai minä alan joksikin massamurhaajaksi.
Jännä juttu, että luulen tämän häiriintyneisyytesi olevan aika vastenmielistä niin naisten kuin normaalien miestenkin mielestä.
Tämä palsta on kyllä uskomaton olkiukkohelvetti.
Naisettomuus johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytyminen johtaa päihteisiin. Päihteet johtavat rikollisuuteen. Rikollisuus tuhoaa yhteiskuntarauhaa.
Voisiko joku nyt tulla kertomaan mikä siinä ahdistaa niin valtavasti, että joku toivoo sukupuolirakenteen tasoittuvan edes vähän miehiä edullisemmaksi. Oikeasti, joku?
No olis kannattanut suoltaa suustansa aikanaan jotain muuta kuin h uoraa tai läskiä tai lautaa. Päädyin avioliittoon ja lisääntymään ulkomaalaisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnassa on alati kasvava pahoinvoivien ja syrjäytyneiden miesten luokka. Samaan aikaan maahan tulee koko ajan maahanmuuttajamiehiä, joiden kanssa suomalaisnaiset pariutuvat innokkaasti. Mulattikakarat ja hunnutetut suomalaisnaiset ovat jo näkyvä ja kasvava ilmiö. Se raivo, jota nämä syrjäänasetetut suomalaiset miehet kokevat asiasta, tulee muuttamaan tätä maata. "Turhat" ja vihaa täynnä olevat miehet ovat aina muuttaneet ja vavisuttaneet yhteiskuntia.
Miksi nainen ei saisi valita maahanmuuttajaa puolisokseen jos suomalainen ei sytytä? Tässä on perimmäinen ajatus: miksi nainen ei vieläkään saa tehdä kuten itse haluaa? Onko miehellä silloin oikeus väkivaltaan ja vihaan, jos nainen ei valitse häntä vaan maahanmuuttajan? Todella pelottavaa. Eli naiset nähdään yhteiskunnan omaistuutena jollakin tavoin?
Nuoria miehiä on jo ilman maahanmuuttoakin huomattavasti enemmän kuin ikäisiään naisia. Pakolaistilanne vain pahentaa tilannetta entisestään. Voitaisiko välillä tuoda vaikka Ukrainasta naisellisia naisia, joita feminismi ei ole vielä pilannut. Ihan vain siis siksi, että minua ei todellakaan sytytä mikään feministiakka.
Sinulla on sama oikeus kun kaikilla muilla olla vain sellaisen puolison kanssa kuin haluat. En nyt tosin ymmärtänyt mitä tilannetta pahennetaan jos sinä et edes suomalaista naista halua.
Nykyinen pakolaistilanne vain pahentaa jo muutenkin vääristynyttä sukupuolirakennetta. Aika optimisti saa olla, jos ei lainkaan mietitytä yhteiskuntamme tulevaisuus, kun yhä useampi mies joutuu elämään elämänsä ilman naista, kun niitä vain ei yksinkertaisesti riitä lähellekään kaikille.
" niitä vain ei yksinkertaisesti riitä lähellekään kaikille"
Vau tiesitkö että ihmiset ei ole mitään ämpäreitä joita jaetaan sadalle ensimmäiselle? Tuntevia ja tahtoa olentoja joka saavat itse päättää ovat suhteessa ja kenen kanssa.
Jos koet että sinulle ei ole riittänyt ämpärinaista kyse on vain sitä että kukaan nainen ei ole pitänyt sinua sopivana kumppanina vaan ovat halunneet olla jonkun muun kanssa. Se ei muutu mihinkään vaikka maanpäältä kausia kaikki muut miehet.Ymmärrän kyllä, että naisena nautit tilanteesta, kun jollekin 160kg siideripissiksellekin löytyy tasoaan parempi mies. Ihan kivoja etuoikeuksia toki.
Yhteiskuntarauhan takia tuollainen vain ei ole kovin kannattavaa.
Juuh elikkäs naisilta ihmisoikeuksiin kuuluva puolison valitsemisoikeus pois tai minä alan joksikin massamurhaajaksi.
Jännä juttu, että luulen tämän häiriintyneisyytesi olevan aika vastenmielistä niin naisten kuin normaalien miestenkin mielestä.
Tämä palsta on kyllä uskomaton olkiukkohelvetti.
Naisettomuus johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytyminen johtaa päihteisiin. Päihteet johtavat rikollisuuteen. Rikollisuus tuhoaa yhteiskuntarauhaa.
Voisiko joku nyt tulla kertomaan mikä siinä ahdistaa niin valtavasti, että joku toivoo sukupuolirakenteen tasoittuvan edes vähän miehiä edullisemmaksi. Oikeasti, joku?
Vaikka naisia ja miehiä olisi yhtä paljon ja ulkomaalaiset puolisot kiellettäisiin lailla, ei ole takeita siitä että esimerkiksi juuri sinä saisit naisen.
Tuo sinun ajatusrakennelmasi on aivan uskomatonta tuubaa, samalla naurettavaa ja pelottavaa - etkö huomaa työntäväsi vastuuta omasta elämästäsi sen kuuluisan jonkunmuun harteille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ne lapsettomat suomalaismiehet ovat enemmän tai vähemmän Kil ttimiehiä joten vahinko ei ole kovin suuri :)
Suruun ja murheeseen monet heistä suutelevat Pirkka oluttölkin kylmää metallista pintaa joka viikonloppu ja ovat kateellisia jä nnämiehille.
Ja samaan aikaan j ännämiehen pakarat liikkuvat rytmikkäästi naisen yllä.
"Karvaiset pakarat" eikä unohdeta naisen uikutusta ja sitä että aktin jälkeen j ännämies pyyhkii vehkeensä verhoihin ja poistuu. :D
Moni täällä tuntuu haavelevan pakolaisnaisten roudaamisesta kehitysmaista. Monta päivää luulette kestävän, että he ymmärtävät ettei heidän tarvitse sitoutua hämä-savolaisiin miehiin? :) Täällä he ovat vapaita ja näin ollen kilpailevat hyvistä miehistä. Senkään takia Suominaiset eivät heitä tänne halua.
121212 kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Ketjusta selviää mihin suuntaan yhteiskunta on menossa.
Naiset haluavat rusinat pullasta. Kivikauden parinvalinta ja hyvinvointiyhteiskunnan tuet. Parinvalinta toimii siten että paras saalis - nuoret naiset - kuuluvatkin alfoille joiden kanssa pidetään hauskaa kolmekymppisiksi. Sitten on betaelättäjän vuoro hoitaa naiselle perhepaketti.
Kun miehet alkavat kyselemään että kun kerran naisella on vapaus sinkkuilla niin toki heilläkin pitää olla vapaus lähtemättä perheleikkiin mukaan, niin...no se ei käykään. Ja tässä kuvioon astuu verotus. Verotuksella ja tuilla lapsettomat miehet pakotetaan osallistumaan perheiden - ja etupäässä naisten - tukemiseen. Siksi naiset ovat ns. hyvinvointivaltion kannattajia, koska hyvinvointivaltiossa raha liikkuu miehiltä naisille.
Naisilla ei ole ideologiaa tai moraalia. Naiset haluavat etuja. Naiset vaihtelevat kapitalismin ja kommunismin tai tasa-arvon ja epätasa-arvon välillä riippuen siitä kumpi tuottaa heille enemmän etuisuuksia.
Näin on aina ollut. Ja tästä syystä sivistynyt yhteiskunta sellaisena kuin me sen tunnemme on rakentamiseen kyvykkäämmän sukupuolen, miesten, rakentama.Mielestäsi siis huoli miesten jäämisestä tahtomattaan lapsettomaksi on turha ja paikkansapitämätön? Sinun mukaasihan naiset eivät miestä muuhun haluakaan kuin pakottaa heidät vastentahtoisesti perhettä perustamaan. Miksi me siis kannamme yhteiskunnallisella tasolla huolta miesten tahdonvastaisesta lapsettomuudesta, jos sellaista ei kerran ole olemassakaan ja se perhepaketti on kamalinta mitä tavalliselle miehelle voi tapahtua?
Mitä tulee lapsiperheiden tukiin, niin eivät ne mitään naisten tukia ole, vaan tarkoitettu lasten hyväksi. Eivätkä lapsettomat miehet ole ainoita, joiden verokertymästä rahaa lapsiperheiden tukiin käytetään. Valtaosa koko potista taitaa tulla ihan muualta kuin lapsettomilta miehiltä.
Viestisi loppuosan ilmiselvään misogyniaan en viitsi sen enempää ottaa kantaa. Mutta hieman ihmetyttää, että mitä nyt on tapahtunut, kun toisin kuin ennen, et nyt enää viitsi edes yrittää häivyttää naisvihaasi tekstissäsi.
Väännetäänpä asia rautalangasta.
Naisille tuntuu olevan ongelmallista ymmärtää ettei miehille ole merkityksetöntä koska ja millä ehdoilla mies saa kumppanin, seksiä ja perheen.
On suuri ero siinä saako mies tyttöystävän 18-vuotiaana vai 28-vuotiaana, sen jälkeen kun hän on vuosikymmenen ajan katsellut sivusta naisten hauskanpitoa aivan eri tyyppisten miesten kanssa, kuunnellen kuinka hänen kaltaisensa miehen kanssa pariutuminen on sen luokan uhraus että sitä ennen täytyy pitää hauskaa niin paljon kuin ehtii.
On suuri ero siinä perustetaanko perhe pitkän seurustelun jälkeen, vai 2 vuotta tapaamisesta koska naisella ei ollut kiire etsiä miestä, kunnes sitten lapsikuumeen iskettyä olikin.
On suuri ero siinä halusiko nainen miehen koska rakastui häneen, vai koska nainen halusi perhepaketin ja "sattumalta" juuri silloin ennen tylsä, mutta nyt tarpeellinen, betamies alkoikin tuntumaan Siltä Oikealta.
On suuri ero siinä onko naisen aloitteesta eroamisen todennäköisyys 10% vai yli 50%.
Jne.
Ymmärsitkö eron?
Nainen haluaa jännät panot ja sinkkuilun 28-vuotiaaksi, sitten pikapikaa avioon -> lapsia, ja suurella todennäköisyydellä lasten kasvettua aikuisiksi ihanan kevyen elämän ilman miestä.
Mies haluaa nuorena tyttöystävän, avioon ja lapsia kun ollaan hitsauduttu kunnolla yhteen, ja yhteisen vanhuuden rakastamansa naisen kanssa.
Nämä eivät ole sama asia. Ei sitten alkuunkaan.
Oma mieheni sai ensimmäisen tyttöystävän 32 -vuotiaana. Mies oli ujo ja ei osannut olla tyttöjen kanssa. Tuli masennusta jne. 32 -vuotiaana natsasi. Me tapasimme kun minä olin 37 ja hän 39. Itselläni oli takana pitkä parisuhde, ei lapsia ja josta jäin leskeksi. Miehellä oli lyhyt avioliitto, joka ei toiminut. Nyt olemme olleet 10 vuotta yhdessä. On lapsi ja loppuikää yhdessä on aikomus viettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnassa on alati kasvava pahoinvoivien ja syrjäytyneiden miesten luokka. Samaan aikaan maahan tulee koko ajan maahanmuuttajamiehiä, joiden kanssa suomalaisnaiset pariutuvat innokkaasti. Mulattikakarat ja hunnutetut suomalaisnaiset ovat jo näkyvä ja kasvava ilmiö. Se raivo, jota nämä syrjäänasetetut suomalaiset miehet kokevat asiasta, tulee muuttamaan tätä maata. "Turhat" ja vihaa täynnä olevat miehet ovat aina muuttaneet ja vavisuttaneet yhteiskuntia.
Miksi nainen ei saisi valita maahanmuuttajaa puolisokseen jos suomalainen ei sytytä? Tässä on perimmäinen ajatus: miksi nainen ei vieläkään saa tehdä kuten itse haluaa? Onko miehellä silloin oikeus väkivaltaan ja vihaan, jos nainen ei valitse häntä vaan maahanmuuttajan? Todella pelottavaa. Eli naiset nähdään yhteiskunnan omaistuutena jollakin tavoin?
Nuoria miehiä on jo ilman maahanmuuttoakin huomattavasti enemmän kuin ikäisiään naisia. Pakolaistilanne vain pahentaa tilannetta entisestään. Voitaisiko välillä tuoda vaikka Ukrainasta naisellisia naisia, joita feminismi ei ole vielä pilannut. Ihan vain siis siksi, että minua ei todellakaan sytytä mikään feministiakka.
Sinulla on sama oikeus kun kaikilla muilla olla vain sellaisen puolison kanssa kuin haluat. En nyt tosin ymmärtänyt mitä tilannetta pahennetaan jos sinä et edes suomalaista naista halua.
Nykyinen pakolaistilanne vain pahentaa jo muutenkin vääristynyttä sukupuolirakennetta. Aika optimisti saa olla, jos ei lainkaan mietitytä yhteiskuntamme tulevaisuus, kun yhä useampi mies joutuu elämään elämänsä ilman naista, kun niitä vain ei yksinkertaisesti riitä lähellekään kaikille.
" niitä vain ei yksinkertaisesti riitä lähellekään kaikille"
Vau tiesitkö että ihmiset ei ole mitään ämpäreitä joita jaetaan sadalle ensimmäiselle? Tuntevia ja tahtoa olentoja joka saavat itse päättää ovat suhteessa ja kenen kanssa.
Jos koet että sinulle ei ole riittänyt ämpärinaista kyse on vain sitä että kukaan nainen ei ole pitänyt sinua sopivana kumppanina vaan ovat halunneet olla jonkun muun kanssa. Se ei muutu mihinkään vaikka maanpäältä kausia kaikki muut miehet.Ymmärrän kyllä, että naisena nautit tilanteesta, kun jollekin 160kg siideripissiksellekin löytyy tasoaan parempi mies. Ihan kivoja etuoikeuksia toki.
Yhteiskuntarauhan takia tuollainen vain ei ole kovin kannattavaa.
Juuh elikkäs naisilta ihmisoikeuksiin kuuluva puolison valitsemisoikeus pois tai minä alan joksikin massamurhaajaksi.
Jännä juttu, että luulen tämän häiriintyneisyytesi olevan aika vastenmielistä niin naisten kuin normaalien miestenkin mielestä.
Tämä palsta on kyllä uskomaton olkiukkohelvetti.
Naisettomuus johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytyminen johtaa päihteisiin. Päihteet johtavat rikollisuuteen. Rikollisuus tuhoaa yhteiskuntarauhaa.
Voisiko joku nyt tulla kertomaan mikä siinä ahdistaa niin valtavasti, että joku toivoo sukupuolirakenteen tasoittuvan edes vähän miehiä edullisemmaksi. Oikeasti, joku?
Vaikka naisia ja miehiä olisi yhtä paljon ja ulkomaalaiset puolisot kiellettäisiin lailla, ei ole takeita siitä että esimerkiksi juuri sinä saisit naisen.
Tuo sinun ajatusrakennelmasi on aivan uskomatonta tuubaa, samalla naurettavaa ja pelottavaa - etkö huomaa työntäväsi vastuuta omasta elämästäsi sen kuuluisan jonkunmuun harteille?
En kai minä niin ole väittänytkään. Jotkut naishaaveet nyt olen muutenkin jo melkein heittänyt romukoppaan. Ketjun aihe nyt vain sattuu olemaan suomalaismiesten lapsettomuus, ja minusta yksi merkittävä syy siihen on se, että miehiä on tässä maassa liikaa.
Kansakuntahan on vain joukko toisilleen tuntemattomia ihmisiä . En näe mitään syytä olla solidaarinen jollekin naistenvihaajamiehelle vain siksi, että meillä on saman maan kansalaisuus.