Miten kotikurisuhteeseen päädytään? Onko ne miehet henkisesti ihan hirviöitä vai osaavatko aidosti välittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Ei se ollut vähättelyä vaan fakta. Ihminen, joka aikuisena etsii miestä joka pitäisi hänet kurissa ja järjestyksessä, etsii selvästi isähahmoa. Lapsuus vaikuttaa myös seksuaalisuuteen, vanhemmat, kasvatus, muu elinpiiri, jne. Esimerkkinä ihminen, joka on kasvatettu uskomaan että seksi on syntiä,ei välttämättä pysty nauttimaan seksistä ilman syyllisyyttä aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, jota aihe kiinnostaa. Hallitsevat miehet siis. Minulla on halu totella miestäni kaikessa sängyn ulkopuolellakin. Valitettavasti olen huomannut tässä deittaillessani, ettei ainakaan minun kohtaamistani miehistä ole moiseen vaan he vaativat naisen olevan sellainen määräävä. Tämä näkyy jo ihan ennen ensitreffejä ja siellä treffeilläkin miehet tahtovat naisen päättävän kaiken. Mutta jos sanon suoraan etsiväni sellaista kotikurisuhdetta, niin sehän houkuttelisi varmaan pelkkiä pervoja. :/ Minä kuitenkin etsin ihan rakkautta ja ihan oikeaa parisuhdetta, johon sitoudutaan.

Aihe kiinnostaa minua kovasti. Toivoisin kuulevani kokemuksia. :)

Täyspäiset miehet eivät halua naisen päättävän kaikesta, he haluavat parisuhteessa päättää yhdessä asioista. Täytyy olla aika sukka jos suostuu kaikkeen mitä toinen sanoo.

Hassua, että tämä menee usein hieman överiksi. - Jos joku kertoo haaveielvansa "kotikuri suhteesta" niin en usko, että kovinkaan moni nainen saati mies unelmoi siitä, että voisi luovuttaa ja antaa kumppanilleen kaiken päätäntä ja harkinta vallan, jota toistaiseksi vielä käyttää ja omaa itse. Kun jonkun kerran olen  nähnyt kaupassa asioidessa miehen, joka kyselee joka asiasta (otetaank kurkkua, kotimaista vai ulkomaista? , haluatko millaisia banaaneja? Otanko valkaistua suodatinpapereita vai noita tummia? Otetaanko iltasanomat vai olsiko iltalehti parempi jne, jne ) ilm. kumppaninsa mielipidettä ja päätöstä niin voi olla, etttä joku toinen on näillä kerroilla nähnyt tasa-arvoisen pariskunnan. Itse taas kokisin tuollaisen kumppanin (minun kohdalla tosin naisen, jos sillä on mitään merkitystä) vain "hieman" raskaaksi. Kyllä toisen valintoihin ja päätöksiin täytyy voida luottaa. -Ja jos sitten on erimieltä niin avaa sitten suunsa ja kertoo mitä haluaa tai peräti vaatii itse. -  Satunnaisen päätäntävallan ja "kurinpidon" voi luovuttaa monessa muussakin asiassa. Tai toivoa, että toinen tajuaisi ottaa ohjaat käsiin, jollei itse osaa tai kykene asiaa ilmaisemaan. Ei tätä ole tarkoitettu ymmärreettäväksi niin, että olisi valmis mihin tahansa älyttömyyteen, jonka vastuuton päätöksen tekijä saattaisi saada päähänsä. Ei kuri ole synonyymi mielivallalle tai toista satuttavalle väkivallan käytölle.    

Mutta eihän tuo ole kuria vaan toisen mukautumista puolison tottumuksiin. Kyllä minä itse haluan ainakin päättää mitä syön :D, miten rytmitän päiväni jne.

Tämä, mitä edellä sanoin tai yritin kuvata on vaikea selittää. Sillä varmasti on myös niin, että useimmat meistä ovat sitä mieltä, että parisuhteessa(kin) joutuu tekemään kompromiseja. Toisnaan enemmän toisinaan vähemmän. Mutta pointtia jos nyt yritän kiteyttää niin oli se, että yrittäisi jonkun kerran elää kokonaan niin, että toinen pitää ohjat. - Toki tämä voi olla haastava tehtävä niille pariskunnille, jossa oma tahto on "sulanut" osaksi toisenkin tahtoa. Ei ole enää minä ja sinä vaan me. Ja arksissa valinnoissa enää harvoin (kaikkein onnekkaimmat eivät, ehkä juuri koskaan) törmää erimeilsyyksiin valinnosita tai päätöksisktä. Kaikki eivät myöskään innostu roolileikeistä seksin puolella, vaikka vastaavasti siellä korostettujen roolien ottaminen saattaisi osaa myös piristää. Mutta uskallus tai utelaisuus kokeilla puuttuu. Ja ellei kummallakin ole halua, niin asiasta on luovuttava.     

Okei sinulla on alistuminen sitkeesti veressä, arvostan. Alan ymmärtää miksi nainen on ollut aina niin alisteisessa asemassa. Tahtonne toteutukoon.

Nyt ymmärsit tahallasi väärin. Ei tasa-arvo ole sitä että naisen pitäsi muuttua mieheksi tai miehen naiseksi. - Mutta on, kuten joku sanoi jo täällä kovin rasasta jos aina on se, joka kantaa ja ottaa vastuuta ja tekee päätöksiä. Välillä sitä haluaisi, että toien pitäisi "kuria yllä." Mutta luonnollisesti tämä kysyy hyvin vahvaa luottamusta kumppania kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Sellainen fetissisuhde, joka jatkuu arkipäivään, on syystäkin pelottava suurimmalle osalle.

Esim. ajattele, jos vauvafetissaajat kulkisivat vaipoissa tutti suussa 24/7 kakkien vaippaan, tai vaikka virtsanjuojat hörppisivät virtsaa pitkin päivää kiihottuneina jne.

Melkein kaikilla seksuaalinen fetissi kuuluu pieneen osaan vuorokautta, kun ap haluaa sen olevan jatkuvasti päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Ei se ollut vähättelyä vaan fakta. Ihminen, joka aikuisena etsii miestä joka pitäisi hänet kurissa ja järjestyksessä, etsii selvästi isähahmoa. Lapsuus vaikuttaa myös seksuaalisuuteen, vanhemmat, kasvatus, muu elinpiiri, jne. Esimerkkinä ihminen, joka on kasvatettu uskomaan että seksi on syntiä,ei välttämättä pysty nauttimaan seksistä ilman syyllisyyttä aikuisena.

Eikö se alistussuhdetta etsivä saisi kuitenkin itse määritellä, onko haussa isähahmo (tällainenkin fetissi on, googleta daddy dom/ little girl tai yleisemmin age play), vai jokin muu? Vähättelyä on nimenomaan toisen mieltymysten diagnosoiminen jostain ongelmasta johtuviksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro minulle, mikä saa ihmisen haluamaan tuollaista leikkiä ihan jokapäiväiseen elämään. En oikeasti ymmärrä, miksi koko elämän pitäisi olla jotain teatteria. Eikö se ole hiton kuluttavaa, kun ei saa olla oma itsensä omassa kodissaan? 

Kuulehan nyt, tuliko edes mieleen, että jollekin se "oma itse" on nimenomaan alistuminen?

Juuri näin. Minusta siinä miehen määräävyydessä on jotain ihanan alkukantaista ja turvallistakin. En siis hae mitään sadistia, joka tahtoo vaan satuttaa minua. Tahtoisin miehen, joka hallitsee ja huolehtii minusta samalla. En siis viehäty kivun saamisesta, tykkään ainoastaan siitä miehen tottelemisesta kaikissa asioissa.

AP

Eli mies määrää mitä syöt, mitä puet, milloin menet nukkumaan, ketä tapaat, missä olet töissä, vie rahasi ja antaa viikkorahaa, mitä musiikkia kuuntelet, mitä kirjoja luet, mihin kouluttaudut...

Ja nämä ei muka etsi isää tai omaa narsistia 👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Sellainen fetissisuhde, joka jatkuu arkipäivään, on syystäkin pelottava suurimmalle osalle.

Esim. ajattele, jos vauvafetissaajat kulkisivat vaipoissa tutti suussa 24/7 kakkien vaippaan, tai vaikka virtsanjuojat hörppisivät virtsaa pitkin päivää kiihottuneina jne.

Melkein kaikilla seksuaalinen fetissi kuuluu pieneen osaan vuorokautta, kun ap haluaa sen olevan jatkuvasti päällä.

No ilmeisesti se ei ole ap:lle pelottava, joten toivottavasti hän löytää haluamansa suhteen.

Eikä hänen fetissinsä ole sellainen, mikä näkyisi ulospäin, joten eipä siitä sivullisetkaan pääse häiriintymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Niinpä.

Tässä ketjussa on erikoista tuomitsevaa asennetta erilaisuutta kohtaan.

Tuo ykksi tiukkapipo yrittää itse alistaa muut elämään kuten hän itse tahtoo. On varmaan itsekin jonkinlainen narsisti, vaikka syyttää siitä vain exäänsä.

Siis millaisista asioista tässä nyt annetaan sitä vastuuta? Eikö se nyt esim ole ihan normaali järjestely, että toinen esimerkiksi maksaa laskut ja toinen käy kaupassa eikä varmaan ole mitenkään tavatonta sekään, että toinen osapuoli tekee matkasuunnitelmat ja aloitteet suursiivouksen tekemiseen. Mutta onko tämä kotikuri sitten sitä, vai meneekö se niin pitkälle, että mies tulee sanomaan, että nyt nainen siivoat? Eihän se ole enää mitään vastuun kantamista, vaan käskyttämistä ja passuuttamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Sellainen fetissisuhde, joka jatkuu arkipäivään, on syystäkin pelottava suurimmalle osalle.

Esim. ajattele, jos vauvafetissaajat kulkisivat vaipoissa tutti suussa 24/7 kakkien vaippaan, tai vaikka virtsanjuojat hörppisivät virtsaa pitkin päivää kiihottuneina jne.

Melkein kaikilla seksuaalinen fetissi kuuluu pieneen osaan vuorokautta, kun ap haluaa sen olevan jatkuvasti päällä.

Mutta miksi sen pitäisi pelottaa muita ihmisiä? Ihan tavallinen moraali ja käytöstavat sanelevat, ettei sillä fettarielämällä häiritä muita. Toivoisin, että muutkaan eivät häiritsisi meidän pervojen elämää, ja onneksi siihen suuntaan on mentykin ja mennään koko ajan. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Sellainen fetissisuhde, joka jatkuu arkipäivään, on syystäkin pelottava suurimmalle osalle.

Esim. ajattele, jos vauvafetissaajat kulkisivat vaipoissa tutti suussa 24/7 kakkien vaippaan, tai vaikka virtsanjuojat hörppisivät virtsaa pitkin päivää kiihottuneina jne.

Melkein kaikilla seksuaalinen fetissi kuuluu pieneen osaan vuorokautta, kun ap haluaa sen olevan jatkuvasti päällä.

Mutta miksi sen pitäisi pelottaa muita ihmisiä? Ihan tavallinen moraali ja käytöstavat sanelevat, ettei sillä fettarielämällä häiritä muita. Toivoisin, että muutkaan eivät häiritsisi meidän pervojen elämää, ja onneksi siihen suuntaan on mentykin ja mennään koko ajan. :)

En ole oikeasti yhtään kiinnostunut siitä miksi sen pitäisi pelottaa, tai pelottaako.

Yritin avata teille, jotka ette ymmärrä, sitä minkä takia joku voi kokea 24/7 fetissin pelottavana.

Melkein kukaan ei pidä yllä bdsm suhdetta ympäri vuorokauden ja ulota sitä koskemaan koko elämää, luulisi sinun "fettarina" tietävän sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Sellainen fetissisuhde, joka jatkuu arkipäivään, on syystäkin pelottava suurimmalle osalle.

Esim. ajattele, jos vauvafetissaajat kulkisivat vaipoissa tutti suussa 24/7 kakkien vaippaan, tai vaikka virtsanjuojat hörppisivät virtsaa pitkin päivää kiihottuneina jne.

Melkein kaikilla seksuaalinen fetissi kuuluu pieneen osaan vuorokautta, kun ap haluaa sen olevan jatkuvasti päällä.

Ymmärrän, että koet olevasi oikeutettu määrittelemään, mikä on kenellekin hyväjsyttävä fetissi.

Itse ymmärrän hyvin ap:ta. Aivot on ihmisen tärkein elin seksissä. Minä en ainakaan saa mitään pelkästä sukupuolielinten hinkkauksesta, fantasiat on tärkein juttu ja se, mitä tapahtuu korvien välissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro minulle, mikä saa ihmisen haluamaan tuollaista leikkiä ihan jokapäiväiseen elämään. En oikeasti ymmärrä, miksi koko elämän pitäisi olla jotain teatteria. Eikö se ole hiton kuluttavaa, kun ei saa olla oma itsensä omassa kodissaan? 

Kuulehan nyt, tuliko edes mieleen, että jollekin se "oma itse" on nimenomaan alistuminen?

Juuri näin. Minusta siinä miehen määräävyydessä on jotain ihanan alkukantaista ja turvallistakin. En siis hae mitään sadistia, joka tahtoo vaan satuttaa minua. Tahtoisin miehen, joka hallitsee ja huolehtii minusta samalla. En siis viehäty kivun saamisesta, tykkään ainoastaan siitä miehen tottelemisesta kaikissa asioissa.

AP

Eli mies määrää mitä syöt, mitä puet, milloin menet nukkumaan, ketä tapaat, missä olet töissä, vie rahasi ja antaa viikkorahaa, mitä musiikkia kuuntelet, mitä kirjoja luet, mihin kouluttaudut...

Ja nämä ei muka etsi isää tai omaa narsistia 👍

En minäkään pysty mitenkään ymmärtämään, miten joku nainen voi viehättyä naisista seksuaalisessa ja romanttisessa mielessä, mutta sepä ei olekaan minun ongelmani. Siksi en ymmärrä, miksi minun etsimäni tällainen parisuhde on näin monelle ongelma.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Sellainen fetissisuhde, joka jatkuu arkipäivään, on syystäkin pelottava suurimmalle osalle.

Esim. ajattele, jos vauvafetissaajat kulkisivat vaipoissa tutti suussa 24/7 kakkien vaippaan, tai vaikka virtsanjuojat hörppisivät virtsaa pitkin päivää kiihottuneina jne.

Melkein kaikilla seksuaalinen fetissi kuuluu pieneen osaan vuorokautta, kun ap haluaa sen olevan jatkuvasti päällä.

No ilmeisesti se ei ole ap:lle pelottava, joten toivottavasti hän löytää haluamansa suhteen.

Eikä hänen fetissinsä ole sellainen, mikä näkyisi ulospäin, joten eipä siitä sivullisetkaan pääse häiriintymään.

Miten ihmeessä se ei näkyisi ulospäin? Et pääse tapaamaan kavereitasi silloin kun haluat, vaan sinun pitää pyytää mieheltä lupa. Et voi syödä ravintolassa mitä haluat, koska miehesi kielsi sinulta punaisen lihan. Et voi juhlissa puhua ja seurustella avoimesti, kun miehesi on koko ajan vierelläsi. Ja lapsetkaan eivät ihan idiootteja ole. 

Olen samaa mieltä tuon aiemman vastaajan kanssa, että seksuaalisten tekojen toteuttaminen arjessa on melko iljettävä ajatus. Ei sinustakaan varmasti ole kivaa, jos kuulet, että naapurin pekka runkkailee roskapussia viedessään tai autoa ajaessaan, vaikka et tapahtumaa itse näkisikään eikä se sinulle kuulu. 

Vierailija kirjoitti:

Siis millaisista asioista tässä nyt annetaan sitä vastuuta? Eikö se nyt esim ole ihan normaali järjestely, että toinen esimerkiksi maksaa laskut ja toinen käy kaupassa eikä varmaan ole mitenkään tavatonta sekään, että toinen osapuoli tekee matkasuunnitelmat ja aloitteet suursiivouksen tekemiseen. Mutta onko tämä kotikuri sitten sitä, vai meneekö se niin pitkälle, että mies tulee sanomaan, että nyt nainen siivoat? Eihän se ole enää mitään vastuun kantamista, vaan käskyttämistä ja passuuttamista. 

Minä kiihotun nimenomaan käskemisestä. Jos mieheni käskee määrtietoisesti, niin olen märkä puolessa sekunnissa.

Vähän epätoivoista yrittää kiistää, etteikö sellainen vetoaisi moneen naiseen. On syy, miksi uniformupukuisia upseereita ja poliiseja käsirautoineen pidetään sexyinä.

Etsi itseäsi melko paljon vanhempaa miestä! Ikä tuo valtaa, kokemusta ja auktoriteettia ja varmaankin myös kaipaamaasi kuria. Suurten ikäerojen suhteessa (vaikka olisikin tasa-arvoinen) on kuitenkin aina ainakin vivahde lapsi-vanhempi asetelmaan.

Enkä sano pahalla, elän itse huomattavasti vanhemman miehen kanssa. Ja huomaan hänen pyrkimyksensä dominointiin. En tosin "tottele", heh... 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Sellainen fetissisuhde, joka jatkuu arkipäivään, on syystäkin pelottava suurimmalle osalle.

Esim. ajattele, jos vauvafetissaajat kulkisivat vaipoissa tutti suussa 24/7 kakkien vaippaan, tai vaikka virtsanjuojat hörppisivät virtsaa pitkin päivää kiihottuneina jne.

Melkein kaikilla seksuaalinen fetissi kuuluu pieneen osaan vuorokautta, kun ap haluaa sen olevan jatkuvasti päällä.

Mutta miksi sen pitäisi pelottaa muita ihmisiä? Ihan tavallinen moraali ja käytöstavat sanelevat, ettei sillä fettarielämällä häiritä muita. Toivoisin, että muutkaan eivät häiritsisi meidän pervojen elämää, ja onneksi siihen suuntaan on mentykin ja mennään koko ajan. :)

En ole oikeasti yhtään kiinnostunut siitä miksi sen pitäisi pelottaa, tai pelottaako.

Yritin avata teille, jotka ette ymmärrä, sitä minkä takia joku voi kokea 24/7 fetissin pelottavana.

Melkein kukaan ei pidä yllä bdsm suhdetta ympäri vuorokauden ja ulota sitä koskemaan koko elämää, luulisi sinun "fettarina" tietävän sen.

Johan se on tässä ketjussa (minunkin toimestani) tuotu moneen kertaan esiin, että tuollaiset järjestelyt ovat harvinaisia eivätkä sovi useimmille. En silti tajua, miksi se olisi jotenkin pelottavaa, mitä toiset ihmiset tekevät keskenään vapaaehtoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro minulle, mikä saa ihmisen haluamaan tuollaista leikkiä ihan jokapäiväiseen elämään. En oikeasti ymmärrä, miksi koko elämän pitäisi olla jotain teatteria. Eikö se ole hiton kuluttavaa, kun ei saa olla oma itsensä omassa kodissaan? 

Kuulehan nyt, tuliko edes mieleen, että jollekin se "oma itse" on nimenomaan alistuminen?

Juuri näin. Minusta siinä miehen määräävyydessä on jotain ihanan alkukantaista ja turvallistakin. En siis hae mitään sadistia, joka tahtoo vaan satuttaa minua. Tahtoisin miehen, joka hallitsee ja huolehtii minusta samalla. En siis viehäty kivun saamisesta, tykkään ainoastaan siitä miehen tottelemisesta kaikissa asioissa.

AP

Eli mies määrää mitä syöt, mitä puet, milloin menet nukkumaan, ketä tapaat, missä olet töissä, vie rahasi ja antaa viikkorahaa, mitä musiikkia kuuntelet, mitä kirjoja luet, mihin kouluttaudut...

Ja nämä ei muka etsi isää tai omaa narsistia 👍

En minäkään pysty mitenkään ymmärtämään, miten joku nainen voi viehättyä naisista seksuaalisessa ja romanttisessa mielessä, mutta sepä ei olekaan minun ongelmani. Siksi en ymmärrä, miksi minun etsimäni tällainen parisuhde on näin monelle ongelma.

AP

Se johtuu siitä, että sinä ja sinunlaiset haluatte ns. rusinat pullasta.

Et ole oikeasti luopumassa esim. äänestysoikeudesta, perintöoikeudesta, oikeudesta tuo esille mielipiteesi (miksi olisit esim. täällä sitten), ruumillisesta koskemattomuudesta jne.

Haluat leikkiä alistettua naista, mutta säilyttää silti kaikki oikeutesi, se on monien mielestä feikkiä ja vastenmielistä.

Samoin haluat jonkun miehen hieman läpsivän ja komentelevan sinua, samalla säilyttäen oikeuden esim. ilmiantaa se mies milloin vain poliisille. Haluat kiihottua muiden kustannuksella ja sitäkään ei moni hyväksy.

Sinulla on oikeasti kaikki valta tuollaisessa suhteessa, voit milloin vain tuhota sen toisen elämän, koska halusit pimppisi märäksi. Haluat jättää kaiken vastuun toiselle, joka uupuu sen taakan alla, koska sekin on kiihottavaa. 

Tuossa syitä miksi sinun ns. fetissistä ei pidetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuollainen suhde.

Mutta yhdessä päätetään kaikki tärkeät asiat. Olen myös miestä koulutetumpi.

Mies tarvittaessa kurittaa. En voi kuvitella parempaa suhdetta. En myöskään tee mitään, mitä mies kieltää, mutta mies ei käytä tätä ikinä hyväkseen.

Miten onnistuit järjestämään asian? Kumman ehdotuksesta ja oliko vaikeaa aloittaa? Oliko kumpikin heti messissä vai epäröikö toinen ensin?

Olen aina tykännyt alistua seksissä, mutta myös välillä dominoida. Alistumishalu arjessa tuli yllätyksenä. Olin lukenut kotikuri-ketjuja ihan vahingossa ja kiihotuin niistä. Erityisesti rangaistuksista ja miehen auktoriteetestä. Niissä monessa mies välitti, ja oli oikeasti järkevä.

Edelleen, 8 vuoden jälkeen kiihotun miehestäni ihan hirveästi. Tämä toi suhteeseemme ihan uuden jutun. Kolme ensimmäistä vuotta oli vaniöijaa. Enää en seksissä pysty dominoimaan, ainakaan toissani. Usein kuritus johtaa seksiin, ainakin myöhemmin illalla.

Ilmapiiri on täällä av:lla kuitenkin aika tuomitseva, joten tänne tuskin kivaa ketjua tulee.

No mun mielestä määräilevää miestä ei ole todellakaan vaikea löytää. Se alun myötämielisyys on vain teatteria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Sellainen fetissisuhde, joka jatkuu arkipäivään, on syystäkin pelottava suurimmalle osalle.

Esim. ajattele, jos vauvafetissaajat kulkisivat vaipoissa tutti suussa 24/7 kakkien vaippaan, tai vaikka virtsanjuojat hörppisivät virtsaa pitkin päivää kiihottuneina jne.

Melkein kaikilla seksuaalinen fetissi kuuluu pieneen osaan vuorokautta, kun ap haluaa sen olevan jatkuvasti päällä.

Mutta miksi sen pitäisi pelottaa muita ihmisiä? Ihan tavallinen moraali ja käytöstavat sanelevat, ettei sillä fettarielämällä häiritä muita. Toivoisin, että muutkaan eivät häiritsisi meidän pervojen elämää, ja onneksi siihen suuntaan on mentykin ja mennään koko ajan. :)

En ole oikeasti yhtään kiinnostunut siitä miksi sen pitäisi pelottaa, tai pelottaako.

Yritin avata teille, jotka ette ymmärrä, sitä minkä takia joku voi kokea 24/7 fetissin pelottavana.

Melkein kukaan ei pidä yllä bdsm suhdetta ympäri vuorokauden ja ulota sitä koskemaan koko elämää, luulisi sinun "fettarina" tietävän sen.

Johan se on tässä ketjussa (minunkin toimestani) tuotu moneen kertaan esiin, että tuollaiset järjestelyt ovat harvinaisia eivätkä sovi useimmille. En silti tajua, miksi se olisi jotenkin pelottavaa, mitä toiset ihmiset tekevät keskenään vapaaehtoisesti.

Tämä sama koskee ylipäätään seksiä. On ihmisryhmä, joka ilmeisesti mietiskelee aika graafisesti kuvitellen, että mkten muut harrastavat seksiä ja milloin. Esim homoista osa ajattelee vain heitä harrastamassa seksiä, eivätkä he näe heitä ihmisinä ollenkaan. Joku trauma seksuaalisuuden suhteen, ehkä lapsuudessa opittu pitämään sitä 'iljettävänä'.