Miten kotikurisuhteeseen päädytään? Onko ne miehet henkisesti ihan hirviöitä vai osaavatko aidosti välittää?
Olen nainen, jota aihe kiinnostaa. Hallitsevat miehet siis. Minulla on halu totella miestäni kaikessa sängyn ulkopuolellakin. Valitettavasti olen huomannut tässä deittaillessani, ettei ainakaan minun kohtaamistani miehistä ole moiseen vaan he vaativat naisen olevan sellainen määräävä. Tämä näkyy jo ihan ennen ensitreffejä ja siellä treffeilläkin miehet tahtovat naisen päättävän kaiken. Mutta jos sanon suoraan etsiväni sellaista kotikurisuhdetta, niin sehän houkuttelisi varmaan pelkkiä pervoja. :/ Minä kuitenkin etsin ihan rakkautta ja ihan oikeaa parisuhdetta, johon sitoudutaan.
Aihe kiinnostaa minua kovasti. Toivoisin kuulevani kokemuksia. :)
Kommentit (727)
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Avaus on vettä myllyyn alfamiesteoreetikoille.
Alfathan ovat hottia kamaa. Vedettyäni vuosia perässäni sub-henkistä miestä, olen hyvinkin kiinnostunut alfoista. Alfa ei tosin tarkoita minulle samaa kuin munapää.
Oivoi, poikamiehen kaipuussa luin koko ketjun, vaan mistä löytöisi tuollaisen??
Kunnon kristillinen kotikuri ja nöyryys myös seksin suhteen kuuluu normaalin ihmisen tavalliseen elämään.
Juuri oltiin metsässä lasten kanssa ja mies keksi alkaa läpsimään kepillä peppuparkaani. Jostain syystä sai halut heräämään, enkä malttaisi odottaa iltaa.
Meidän suhteeseen kuuluu lähinnä kämmenellä läpsiminen, mutta olisi se hauskaa saada jotain muutakin.
Jos oikeasti oma kumppani tuntuu muulta kuin turvalta tai riittävän sopivalta, niin parhainta mitä voi tehdä on jättää koko homma ja etsiä sellainen, jonka kanssa pystyy olemaan tasapainoisemmin ja näyttämään naamaansa. Mikään terve suhde pidä sisällään kurittamista, nöyryyttämistä, jne jne. Pidemmän päälle sairastutaan, ollaan pahassa olossa ja maalituksen kohteena kuin leikkikalut. Sama homma pyörii ja pyörii ja mitään muuta siitä irti saa kuin vastapuoli mielihyvät toisen alistamisesta ja rankaisemisesta.
Pieni palautus maan pinnalle tekee varsinkin feministeille oikein hyvää.