Miten kotikurisuhteeseen päädytään? Onko ne miehet henkisesti ihan hirviöitä vai osaavatko aidosti välittää?

Persujen puolue on täynnä näitä sankareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me päädyytiin tähän, kun aloin vain tehdä kaiken miehen haluamalla tavalla, ja kysyä häneltä "luvan". Luin aiheesta, ja mieskin luki ja innostui.

Toimii!

Kuulostaapas tosi aidolta ihmissuhteelta, kun pitää oikein netistä lukea ohjeet sen sijaan, että vain keskustellaan ja sovitaan, mikä tuntuu parhaalta. Juuri tätä ihmettelen, kun on niin keinotekoinen järjestely.

Kuulostatpas tosi avarakatseiselta ja mukavalta, suvaitsevalta ihmiseltä.

Niinpä tietysti. Kun perusteet loppuvat..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, jota aihe kiinnostaa. Hallitsevat miehet siis. Minulla on halu totella miestäni kaikessa sängyn ulkopuolellakin. Valitettavasti olen huomannut tässä deittaillessani, ettei ainakaan minun kohtaamistani miehistä ole moiseen vaan he vaativat naisen olevan sellainen määräävä. Tämä näkyy jo ihan ennen ensitreffejä ja siellä treffeilläkin miehet tahtovat naisen päättävän kaiken. Mutta jos sanon suoraan etsiväni sellaista kotikurisuhdetta, niin sehän houkuttelisi varmaan pelkkiä pervoja. :/ Minä kuitenkin etsin ihan rakkautta ja ihan oikeaa parisuhdetta, johon sitoudutaan.

Aihe kiinnostaa minua kovasti. Toivoisin kuulevani kokemuksia. :)

Täyspäiset miehet eivät halua naisen päättävän kaikesta, he haluavat parisuhteessa päättää yhdessä asioista. Täytyy olla aika sukka jos suostuu kaikkeen mitä toinen sanoo.

Hassua, että tämä menee usein hieman överiksi. - Jos joku kertoo haaveielvansa "kotikuri suhteesta" niin en usko, että kovinkaan moni nainen saati mies unelmoi siitä, että voisi luovuttaa ja antaa kumppanilleen kaiken päätäntä ja harkinta vallan, jota toistaiseksi vielä käyttää ja omaa itse. Kun jonkun kerran olen  nähnyt kaupassa asioidessa miehen, joka kyselee joka asiasta (otetaank kurkkua, kotimaista vai ulkomaista? , haluatko millaisia banaaneja? Otanko valkaistua suodatinpapereita vai noita tummia? Otetaanko iltasanomat vai olsiko iltalehti parempi jne, jne ) ilm. kumppaninsa mielipidettä ja päätöstä niin voi olla, etttä joku toinen on näillä kerroilla nähnyt tasa-arvoisen pariskunnan. Itse taas kokisin tuollaisen kumppanin (minun kohdalla tosin naisen, jos sillä on mitään merkitystä) vain "hieman" raskaaksi. Kyllä toisen valintoihin ja päätöksiin täytyy voida luottaa. -Ja jos sitten on erimieltä niin avaa sitten suunsa ja kertoo mitä haluaa tai peräti vaatii itse. -  Satunnaisen päätäntävallan ja "kurinpidon" voi luovuttaa monessa muussakin asiassa. Tai toivoa, että toinen tajuaisi ottaa ohjaat käsiin, jollei itse osaa tai kykene asiaa ilmaisemaan. Ei tätä ole tarkoitettu ymmärreettäväksi niin, että olisi valmis mihin tahansa älyttömyyteen, jonka vastuuton päätöksen tekijä saattaisi saada päähänsä. Ei kuri ole synonyymi mielivallalle tai toista satuttavalle väkivallan käytölle.    

Sovitaanko niin, että ihmiset, jotka eivät kotikurista tykkää, poistuvat ketjusta. Ehkä saataisiin kiinnostavaa keskustelua aikaiseksi siten.

En minäkään mene vaikka kasvossyöjäfoorumille haukkumaan kasvissyöjiä tai kissanomistajaketjuun haukkumaan kissoista pitäviä.

Niin eli haluaako naiset nyt sinne 50-luvulle mad men luvulle. Kuvittelin että vain miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me päädyytiin tähän, kun aloin vain tehdä kaiken miehen haluamalla tavalla, ja kysyä häneltä "luvan". Luin aiheesta, ja mieskin luki ja innostui.

Toimii!

Kuulostaapas tosi aidolta ihmissuhteelta, kun pitää oikein netistä lukea ohjeet sen sijaan, että vain keskustellaan ja sovitaan, mikä tuntuu parhaalta. Juuri tätä ihmettelen, kun on niin keinotekoinen järjestely.

Niin sanottuun "normisuhteeseen" tai "vaniljasuhteeseen" saa mallia ja opastusta pienestä lapsesta asti kaikkialta mediasta ja lähiympäristöstä.

Näihin harvinaisempiin järjestelyihin ei saa vastaavaa kasvatusta, ellei sitten satu olemaan tällaisia lähipiirissä. Lisäksi tuollainen 24/7 -alistussuhde on varmasti monella tavoin vaativampi molemmille osapuolille kuin "tavallinen" suhde.

Näistä syistä on ihan hyväksi tutustua aiheeseen lukemalla ennen kuin menee kovin pitkälle.

Kaikki järjestelyt ovat keinotekoisia siinä mielessä, että ne ovat ihmisen keksimiä. Siksi niitä sanotaan järjestelyiksi.

Eiköhän jostain peräkorven uskonlahkosta noita löytyisi, karusti yleistäen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli vastatkaa nyt: 

a) pystyt elämään ihan normaalia kunnollista elämää ilman holhousta

b) et pysty elämään normaalia kunnollista elämää ilman holhousta

c) jotain muuta, mitä

En ole aloittaja, enkä elä tai haaveile "kotikurisuhteesta", mutta vastaus on joka tapauksessa c.

Kyse ei ole siitä, ettei pystyisi elämään "normaalia" elämää, vaan siitä, että haluaa omaksua dom/sub roolin joko täysin 24/7 tai niin, että rooleista poistutaan vain vähäksi aikaa kerrallaan. Kyseessä on siis tietyssä mielessä roolileikki, joskin ainakin täydessä 24/7 -suhteessa se omaksuttu rooli tulee lähes kokonaan aikaisemman arkiminän tilalle ainakin ulospäin.

Parempia ja yksityiskohtaisempia selityksiä saat, jos käytät googlea.

No niin. Eli kuten jo alussa sanoin, rooli ja teatteria. Tämä kutenkin tuolla varsin voimakkaasti kiellettiin. 

Niin, tavallaan kaikki sosiaaliset suhteet ovat enemmän tai vähemmän roolia ja teatteria. Töissä sinulla on tietty rooli, kotona sinulla on isän/ äidin/ puolison jne. rooli, suhteessa vanhempiisi sinulla on lapsen rooli jne.

Tuollaiset ihan aidot 24/7 suhteet ovat ilmeisestikin todella vaativia molemmille osapuolille ja siksi harvinaisia, kuitenkin niitäkin on ja ihmiset ovat myös niissä onnellisia. Sellaisessa suhteessa alkaa jo hämärtyä, onko se dom/sub -rooli yhtään enempää rooli kuin tavallinen parisuhdepuolison rooli. Kummastakin voi toki lähteä, jos rooli ja siihen liittyvät odotukset eivät enää miellytä.

Ensimmäisellä sivulla kysyin, eikö ole rasittavaa omassa kodissaan esittää roolia. Tässähän on nyt selitetty, että alistettavalta kielletään se liian riehakas ja huoleton meno. Eihän tuota voi mitenkään verrata niihin muihin arjen rooleihin, joissa kuitenkin pohjimmiltasi toteutat sitä itsellesi tyypillistä käytöstä.

Ne kommentit riehakkaasta ja huolettomasta menosta olivat yhdeltä kirjoittajalta, joka ei ymmärtääkseni edes ole ketjun aloittaja.

Ihmisiä ja suhteita on monenlaisia, samoin on monenlaisia syitä haluta tietynlaista suhdetta. Jokainen tehköön niinkuin parhaaksi näkee, toivottavasti ilman pelkoa muiden tuomioista.

Hän nyt sattui olemaam ainoa, joka kertoi, mihin tarvitsee kurinpitäjää. Kuulisin kyllä mielelläni muitakin kommentteja aiheesta.

Minä olen kertonut, että haluaisin kotikurisuhteen, koska se kiihottaa minua seksuaalisesti.

Taidankin ketjusta innoittuneena ottaa asian uudestaan esiin miehen kanssa tänään.

Tietääkö joku, voiko sitä tv-sarjaa katsoa jodtain netistä tai onko aiheesta tilattavana hyviä muita videoita tai kirjoja?

Vierailija kirjoitti:

Sovitaanko niin, että ihmiset, jotka eivät kotikurista tykkää, poistuvat ketjusta. Ehkä saataisiin kiinnostavaa keskustelua aikaiseksi siten.

En minäkään mene vaikka kasvossyöjäfoorumille haukkumaan kasvissyöjiä tai kissanomistajaketjuun haukkumaan kissoista pitäviä.

Kuka sanoi, ettei tykkää. Kunhan kysyin perusteluja. Joita ei näköjään tule.

Tosi hyvä keino kieltää epäloogisuudet: "me ei puhuta sulle enää". :D onhan se nyt kamalaa, jos joku on eri mieltä ja vielä perustelee.

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Vierailija kirjoitti:

Sovitaanko niin, että ihmiset, jotka eivät kotikurista tykkää, poistuvat ketjusta. Ehkä saataisiin kiinnostavaa keskustelua aikaiseksi siten.

En minäkään mene vaikka kasvossyöjäfoorumille haukkumaan kasvissyöjiä tai kissanomistajaketjuun haukkumaan kissoista pitäviä.

Me vaan halutaan sun parasta, ja että joku ei alista sua suhteeseen, josta et enää elävänä pois kävele. Usko pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, jota aihe kiinnostaa. Hallitsevat miehet siis. Minulla on halu totella miestäni kaikessa sängyn ulkopuolellakin. Valitettavasti olen huomannut tässä deittaillessani, ettei ainakaan minun kohtaamistani miehistä ole moiseen vaan he vaativat naisen olevan sellainen määräävä. Tämä näkyy jo ihan ennen ensitreffejä ja siellä treffeilläkin miehet tahtovat naisen päättävän kaiken. Mutta jos sanon suoraan etsiväni sellaista kotikurisuhdetta, niin sehän houkuttelisi varmaan pelkkiä pervoja. :/ Minä kuitenkin etsin ihan rakkautta ja ihan oikeaa parisuhdetta, johon sitoudutaan.

Aihe kiinnostaa minua kovasti. Toivoisin kuulevani kokemuksia. :)

Täyspäiset miehet eivät halua naisen päättävän kaikesta, he haluavat parisuhteessa päättää yhdessä asioista. Täytyy olla aika sukka jos suostuu kaikkeen mitä toinen sanoo.

Hassua, että tämä menee usein hieman överiksi. - Jos joku kertoo haaveielvansa "kotikuri suhteesta" niin en usko, että kovinkaan moni nainen saati mies unelmoi siitä, että voisi luovuttaa ja antaa kumppanilleen kaiken päätäntä ja harkinta vallan, jota toistaiseksi vielä käyttää ja omaa itse. Kun jonkun kerran olen  nähnyt kaupassa asioidessa miehen, joka kyselee joka asiasta (otetaank kurkkua, kotimaista vai ulkomaista? , haluatko millaisia banaaneja? Otanko valkaistua suodatinpapereita vai noita tummia? Otetaanko iltasanomat vai olsiko iltalehti parempi jne, jne ) ilm. kumppaninsa mielipidettä ja päätöstä niin voi olla, etttä joku toinen on näillä kerroilla nähnyt tasa-arvoisen pariskunnan. Itse taas kokisin tuollaisen kumppanin (minun kohdalla tosin naisen, jos sillä on mitään merkitystä) vain "hieman" raskaaksi. Kyllä toisen valintoihin ja päätöksiin täytyy voida luottaa. -Ja jos sitten on erimieltä niin avaa sitten suunsa ja kertoo mitä haluaa tai peräti vaatii itse. -  Satunnaisen päätäntävallan ja "kurinpidon" voi luovuttaa monessa muussakin asiassa. Tai toivoa, että toinen tajuaisi ottaa ohjaat käsiin, jollei itse osaa tai kykene asiaa ilmaisemaan. Ei tätä ole tarkoitettu ymmärreettäväksi niin, että olisi valmis mihin tahansa älyttömyyteen, jonka vastuuton päätöksen tekijä saattaisi saada päähänsä. Ei kuri ole synonyymi mielivallalle tai toista satuttavalle väkivallan käytölle.    

Mutta eihän tuo ole kuria vaan toisen mukautumista puolison tottumuksiin. Kyllä minä itse haluan ainakin päättää mitä syön :D, miten rytmitän päiväni jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sovitaanko niin, että ihmiset, jotka eivät kotikurista tykkää, poistuvat ketjusta. Ehkä saataisiin kiinnostavaa keskustelua aikaiseksi siten.

En minäkään mene vaikka kasvossyöjäfoorumille haukkumaan kasvissyöjiä tai kissanomistajaketjuun haukkumaan kissoista pitäviä.

Kuka sanoi, ettei tykkää. Kunhan kysyin perusteluja. Joita ei näköjään tule.

Tosi hyvä keino kieltää epäloogisuudet: "me ei puhuta sulle enää". :D onhan se nyt kamalaa, jos joku on eri mieltä ja vielä perustelee.

Minä en ole tilivelvollinen sinulle seksuaalisista mieltymyksistäni. Todella kummallista, että tunnut luulevan niin. Jos sinulla ei ole positiivista annettavaa tähän keskusteluun, niin lopeta häiriköinti. Live and let live.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli vastatkaa nyt: 

a) pystyt elämään ihan normaalia kunnollista elämää ilman holhousta

b) et pysty elämään normaalia kunnollista elämää ilman holhousta

c) jotain muuta, mitä

En ole aloittaja, enkä elä tai haaveile "kotikurisuhteesta", mutta vastaus on joka tapauksessa c.

Kyse ei ole siitä, ettei pystyisi elämään "normaalia" elämää, vaan siitä, että haluaa omaksua dom/sub roolin joko täysin 24/7 tai niin, että rooleista poistutaan vain vähäksi aikaa kerrallaan. Kyseessä on siis tietyssä mielessä roolileikki, joskin ainakin täydessä 24/7 -suhteessa se omaksuttu rooli tulee lähes kokonaan aikaisemman arkiminän tilalle ainakin ulospäin.

Parempia ja yksityiskohtaisempia selityksiä saat, jos käytät googlea.

No niin. Eli kuten jo alussa sanoin, rooli ja teatteria. Tämä kutenkin tuolla varsin voimakkaasti kiellettiin. 

Niin, tavallaan kaikki sosiaaliset suhteet ovat enemmän tai vähemmän roolia ja teatteria. Töissä sinulla on tietty rooli, kotona sinulla on isän/ äidin/ puolison jne. rooli, suhteessa vanhempiisi sinulla on lapsen rooli jne.

Tuollaiset ihan aidot 24/7 suhteet ovat ilmeisestikin todella vaativia molemmille osapuolille ja siksi harvinaisia, kuitenkin niitäkin on ja ihmiset ovat myös niissä onnellisia. Sellaisessa suhteessa alkaa jo hämärtyä, onko se dom/sub -rooli yhtään enempää rooli kuin tavallinen parisuhdepuolison rooli. Kummastakin voi toki lähteä, jos rooli ja siihen liittyvät odotukset eivät enää miellytä.

Ensimmäisellä sivulla kysyin, eikö ole rasittavaa omassa kodissaan esittää roolia. Tässähän on nyt selitetty, että alistettavalta kielletään se liian riehakas ja huoleton meno. Eihän tuota voi mitenkään verrata niihin muihin arjen rooleihin, joissa kuitenkin pohjimmiltasi toteutat sitä itsellesi tyypillistä käytöstä.

Ne kommentit riehakkaasta ja huolettomasta menosta olivat yhdeltä kirjoittajalta, joka ei ymmärtääkseni edes ole ketjun aloittaja.

Ihmisiä ja suhteita on monenlaisia, samoin on monenlaisia syitä haluta tietynlaista suhdetta. Jokainen tehköön niinkuin parhaaksi näkee, toivottavasti ilman pelkoa muiden tuomioista.

Hän nyt sattui olemaam ainoa, joka kertoi, mihin tarvitsee kurinpitäjää. Kuulisin kyllä mielelläni muitakin kommentteja aiheesta.

Minä olen kertonut, että haluaisin kotikurisuhteen, koska se kiihottaa minua seksuaalisesti.

Taidankin ketjusta innoittuneena ottaa asian uudestaan esiin miehen kanssa tänään.

Tietääkö joku, voiko sitä tv-sarjaa katsoa jodtain netistä tai onko aiheesta tilattavana hyviä muita videoita tai kirjoja?

Eli muodostat arkesi kiihottuaksesi? Elämäsi pyörii seksin ympärillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?

Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa. 

Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.

Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.

Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.

Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.

Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.

Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.

Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, jota aihe kiinnostaa. Hallitsevat miehet siis. Minulla on halu totella miestäni kaikessa sängyn ulkopuolellakin. Valitettavasti olen huomannut tässä deittaillessani, ettei ainakaan minun kohtaamistani miehistä ole moiseen vaan he vaativat naisen olevan sellainen määräävä. Tämä näkyy jo ihan ennen ensitreffejä ja siellä treffeilläkin miehet tahtovat naisen päättävän kaiken. Mutta jos sanon suoraan etsiväni sellaista kotikurisuhdetta, niin sehän houkuttelisi varmaan pelkkiä pervoja. :/ Minä kuitenkin etsin ihan rakkautta ja ihan oikeaa parisuhdetta, johon sitoudutaan.

Aihe kiinnostaa minua kovasti. Toivoisin kuulevani kokemuksia. :)

Täyspäiset miehet eivät halua naisen päättävän kaikesta, he haluavat parisuhteessa päättää yhdessä asioista. Täytyy olla aika sukka jos suostuu kaikkeen mitä toinen sanoo.

Hassua, että tämä menee usein hieman överiksi. - Jos joku kertoo haaveielvansa "kotikuri suhteesta" niin en usko, että kovinkaan moni nainen saati mies unelmoi siitä, että voisi luovuttaa ja antaa kumppanilleen kaiken päätäntä ja harkinta vallan, jota toistaiseksi vielä käyttää ja omaa itse. Kun jonkun kerran olen  nähnyt kaupassa asioidessa miehen, joka kyselee joka asiasta (otetaank kurkkua, kotimaista vai ulkomaista? , haluatko millaisia banaaneja? Otanko valkaistua suodatinpapereita vai noita tummia? Otetaanko iltasanomat vai olsiko iltalehti parempi jne, jne ) ilm. kumppaninsa mielipidettä ja päätöstä niin voi olla, etttä joku toinen on näillä kerroilla nähnyt tasa-arvoisen pariskunnan. Itse taas kokisin tuollaisen kumppanin (minun kohdalla tosin naisen, jos sillä on mitään merkitystä) vain "hieman" raskaaksi. Kyllä toisen valintoihin ja päätöksiin täytyy voida luottaa. -Ja jos sitten on erimieltä niin avaa sitten suunsa ja kertoo mitä haluaa tai peräti vaatii itse. -  Satunnaisen päätäntävallan ja "kurinpidon" voi luovuttaa monessa muussakin asiassa. Tai toivoa, että toinen tajuaisi ottaa ohjaat käsiin, jollei itse osaa tai kykene asiaa ilmaisemaan. Ei tätä ole tarkoitettu ymmärreettäväksi niin, että olisi valmis mihin tahansa älyttömyyteen, jonka vastuuton päätöksen tekijä saattaisi saada päähänsä. Ei kuri ole synonyymi mielivallalle tai toista satuttavalle väkivallan käytölle.    

Mutta eihän tuo ole kuria vaan toisen mukautumista puolison tottumuksiin. Kyllä minä itse haluan ainakin päättää mitä syön :D, miten rytmitän päiväni jne.

Tämä, mitä edellä sanoin tai yritin kuvata on vaikea selittää. Sillä varmasti on myös niin, että useimmat meistä ovat sitä mieltä, että parisuhteessa(kin) joutuu tekemään kompromiseja. Toisnaan enemmän toisinaan vähemmän. Mutta pointtia jos nyt yritän kiteyttää niin oli se, että yrittäisi jonkun kerran elää kokonaan niin, että toinen pitää ohjat. - Toki tämä voi olla haastava tehtävä niille pariskunnille, jossa oma tahto on "sulanut" osaksi toisenkin tahtoa. Ei ole enää minä ja sinä vaan me. Ja arksissa valinnoissa enää harvoin (kaikkein onnekkaimmat eivät, ehkä juuri koskaan) törmää erimeilsyyksiin valinnosita tai päätöksisktä. Kaikki eivät myöskään innostu roolileikeistä seksin puolella, vaikka vastaavasti siellä korostettujen roolien ottaminen saattaisi osaa myös piristää. Mutta uskallus tai utelaisuus kokeilla puuttuu. Ja ellei kummallakin ole halua, niin asiasta on luovuttava.     

Okei. Tässä teillä olisi nyt ollut mahdollisuus avartaa niitä näkökulmia meille ymmärtämättömille, mutta eipä tämä asia tule koskaan aukeamaan kuin sille pienelle sisäpiirille, kun asiallisiin kysymyksiin ei vastata kuin haukkumalla tyhmäksi ja ahdasmieliseksi.

Pitäkää toki suhteenne millaisina haluatte, mutta turha odottaa ymmärrystä, jos ette ole valmiita pohtimaan ja avaamaan niitä motiivejanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, jota aihe kiinnostaa. Hallitsevat miehet siis. Minulla on halu totella miestäni kaikessa sängyn ulkopuolellakin. Valitettavasti olen huomannut tässä deittaillessani, ettei ainakaan minun kohtaamistani miehistä ole moiseen vaan he vaativat naisen olevan sellainen määräävä. Tämä näkyy jo ihan ennen ensitreffejä ja siellä treffeilläkin miehet tahtovat naisen päättävän kaiken. Mutta jos sanon suoraan etsiväni sellaista kotikurisuhdetta, niin sehän houkuttelisi varmaan pelkkiä pervoja. :/ Minä kuitenkin etsin ihan rakkautta ja ihan oikeaa parisuhdetta, johon sitoudutaan.

Aihe kiinnostaa minua kovasti. Toivoisin kuulevani kokemuksia. :)

Täyspäiset miehet eivät halua naisen päättävän kaikesta, he haluavat parisuhteessa päättää yhdessä asioista. Täytyy olla aika sukka jos suostuu kaikkeen mitä toinen sanoo.

Hassua, että tämä menee usein hieman överiksi. - Jos joku kertoo haaveielvansa "kotikuri suhteesta" niin en usko, että kovinkaan moni nainen saati mies unelmoi siitä, että voisi luovuttaa ja antaa kumppanilleen kaiken päätäntä ja harkinta vallan, jota toistaiseksi vielä käyttää ja omaa itse. Kun jonkun kerran olen  nähnyt kaupassa asioidessa miehen, joka kyselee joka asiasta (otetaank kurkkua, kotimaista vai ulkomaista? , haluatko millaisia banaaneja? Otanko valkaistua suodatinpapereita vai noita tummia? Otetaanko iltasanomat vai olsiko iltalehti parempi jne, jne ) ilm. kumppaninsa mielipidettä ja päätöstä niin voi olla, etttä joku toinen on näillä kerroilla nähnyt tasa-arvoisen pariskunnan. Itse taas kokisin tuollaisen kumppanin (minun kohdalla tosin naisen, jos sillä on mitään merkitystä) vain "hieman" raskaaksi. Kyllä toisen valintoihin ja päätöksiin täytyy voida luottaa. -Ja jos sitten on erimieltä niin avaa sitten suunsa ja kertoo mitä haluaa tai peräti vaatii itse. -  Satunnaisen päätäntävallan ja "kurinpidon" voi luovuttaa monessa muussakin asiassa. Tai toivoa, että toinen tajuaisi ottaa ohjaat käsiin, jollei itse osaa tai kykene asiaa ilmaisemaan. Ei tätä ole tarkoitettu ymmärreettäväksi niin, että olisi valmis mihin tahansa älyttömyyteen, jonka vastuuton päätöksen tekijä saattaisi saada päähänsä. Ei kuri ole synonyymi mielivallalle tai toista satuttavalle väkivallan käytölle.    

Mutta eihän tuo ole kuria vaan toisen mukautumista puolison tottumuksiin. Kyllä minä itse haluan ainakin päättää mitä syön :D, miten rytmitän päiväni jne.

Tämä, mitä edellä sanoin tai yritin kuvata on vaikea selittää. Sillä varmasti on myös niin, että useimmat meistä ovat sitä mieltä, että parisuhteessa(kin) joutuu tekemään kompromiseja. Toisnaan enemmän toisinaan vähemmän. Mutta pointtia jos nyt yritän kiteyttää niin oli se, että yrittäisi jonkun kerran elää kokonaan niin, että toinen pitää ohjat. - Toki tämä voi olla haastava tehtävä niille pariskunnille, jossa oma tahto on "sulanut" osaksi toisenkin tahtoa. Ei ole enää minä ja sinä vaan me. Ja arksissa valinnoissa enää harvoin (kaikkein onnekkaimmat eivät, ehkä juuri koskaan) törmää erimeilsyyksiin valinnosita tai päätöksisktä. Kaikki eivät myöskään innostu roolileikeistä seksin puolella, vaikka vastaavasti siellä korostettujen roolien ottaminen saattaisi osaa myös piristää. Mutta uskallus tai utelaisuus kokeilla puuttuu. Ja ellei kummallakin ole halua, niin asiasta on luovuttava.     

Okei sinulla on alistuminen sitkeesti veressä, arvostan. Alan ymmärtää miksi nainen on ollut aina niin alisteisessa asemassa. Tahtonne toteutukoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro minulle, mikä saa ihmisen haluamaan tuollaista leikkiä ihan jokapäiväiseen elämään. En oikeasti ymmärrä, miksi koko elämän pitäisi olla jotain teatteria. Eikö se ole hiton kuluttavaa, kun ei saa olla oma itsensä omassa kodissaan? 

Kuulehan nyt, tuliko edes mieleen, että jollekin se "oma itse" on nimenomaan alistuminen?

Juuri näin. Minusta siinä miehen määräävyydessä on jotain ihanan alkukantaista ja turvallistakin. En siis hae mitään sadistia, joka tahtoo vaan satuttaa minua. Tahtoisin miehen, joka hallitsee ja huolehtii minusta samalla. En siis viehäty kivun saamisesta, tykkään ainoastaan siitä miehen tottelemisesta kaikissa asioissa.

AP