Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten kotikurisuhteeseen päädytään? Onko ne miehet henkisesti ihan hirviöitä vai osaavatko aidosti välittää?
17.04.2018 |
Olen nainen, jota aihe kiinnostaa. Hallitsevat miehet siis. Minulla on halu totella miestäni kaikessa sängyn ulkopuolellakin. Valitettavasti olen huomannut tässä deittaillessani, ettei ainakaan minun kohtaamistani miehistä ole moiseen vaan he vaativat naisen olevan sellainen määräävä. Tämä näkyy jo ihan ennen ensitreffejä ja siellä treffeilläkin miehet tahtovat naisen päättävän kaiken. Mutta jos sanon suoraan etsiväni sellaista kotikurisuhdetta, niin sehän houkuttelisi varmaan pelkkiä pervoja. :/ Minä kuitenkin etsin ihan rakkautta ja ihan oikeaa parisuhdetta, johon sitoudutaan.
Aihe kiinnostaa minua kovasti. Toivoisin kuulevani kokemuksia. :)
Kommentit (727)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia joku ei lue itsensä kehittämisen teoksia tai kirjoita vaikkapa vastuullisen elämän muistilappuja sen sijaan, että ihan ressukkana heittäytyy toisen armoille. Aikuisena ihmisenä luulisi osaavan sanoa, että tunge nyt ne rangaistuksesi sinne, minne aurinko ei paista. Tarvittaessa voi myös mennä poliisille.
Mitä sanoisit jos piiskaaminen auttaa jonkun ihmisen itsekurin puutteeseen, mutta itsensä kehittämisen teokset tai vastuullisen elämän muistilaput eivät auta? Pitäisikö se huono itsekuri silloin vaan hyväksyä, koska piiskaaminen on no-no?
Niin ja miksi mennä poliisille jos oma puoliso tekee jotain sellaista mitä on itse pyytänyt, eli pitää kotikuria?
Kyllä aika monet joutuvat vain hyväksymään huonon itsekurin. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Jos se huono itsekuri tuottaa ihan valtavia ongelmia, esimerkiksi omaisuuden jatkuvaa katoamista, niin silloin ei ole ongelma pelkästään itsekurissa, vaan myös elämänhallinnassa. Suurin osa ihmisistä elää ihan jatkuvasti sen itsekurin puutteen kanssa tasapainoillen.
ohis
Itsekurin puute voi tuottaa vaikkapa ylipainon, mikä on ongelma joka riivaa erittäin suurta osaa suomalaisista.
Niinpä. Ja kuten sanoin, jos ongelma paisuu valtavaksi, on kyse myös elämänhallinnasta ja ajatustavan pitää muuttua kokonaisvaltaisesti. Ei siinäkään auta, että joku tulee piiskan kanssa heilumaan, vaan silloin pitää hoitaa sitä itse ongelmaa ja ensinnäkin myöntää sen olemassaolo.
On totta, että ajatustavan pitää muuttua jos haluaa huonosta itsekurista eroon. Mutta ei se ajatustapa muutu yhtään sen paremmaksi, vaikka lausuisi tuhat kertaa sanan "elämänhallinta". Sen sijaan rangaistuksen uhka voi hyvinkin motivoida muuttamaan ajatusmallia.
Pelko opettaa vain välttämään pelon kohdetta. Se ei paranna mitään ajatuskulkua. Eikä auta mihinkään
Väität siis, että esimerkiksi poliisien suorittamasta ylinopeusvalvonnasta ja siihen liittyvästä sakottamisesta ei ole mitään hyötyä. Sillä sakkohan vain opettaa pelkäämään kiinnijäämistä, eli toisin sanoen ei vähennä ollenkaan sitä ylinopeuksien ajamista.
Kysymyksenä onkin, että miksi sitä sakottamista tehdään, kun se ei auta mihinkään ja tuskin on myöskään mikään psykologien suosittelema menetelmä.
Säälittäminen kuuluu yhteiskunnan sääntöihin. Jätä se tämän ulkopuolelle.
Kotona saa olla ilman sanottavaa
Ajan nopeusrajoitusten mukaan turvallisuuden takia. En pelon takia.
Voin ajaa vahingossa ylinopeuuta ja saada sakot. Se on ok. Ihan lain mukaan
Lain mukaan minulla on oikeus itse päättää asioistani. Minulla on fyysinen koskemattomuus. Siitä en luovuEn usko myöskään mihinkään pelolla kasvuun. Se ei toimi ihmisillä eikä eläimillä
Voisithan vaikka tehdä kansalaisaloitteen missä vaaditaan sakoista luopumista, koska ne vain kasvattavat pelolla ja ovat täysin tehottomia. Suomi on demokratia ja hyviksi kokemiaan poliittisia kysymyksiä kannattaa pyrkiä ajamaan eteenpäin.
Miksi? Sakot ja lait on täysin eri asia kuin pelolla kasvattaminen. Tai kurittaminen
Miksi ne ovat sinulle täysin eri asia, kun sakoissa de facto kuitenkin on kyse pelolla kasvattamisesta? Se lakisääteisyyskö sen tekee?
Lait ja yhteiskunnan säännöt on olemassa. Niiden mukaan on toimittava. Todennäköisesti siksi koska se on oikein. Ei sen vuoksi että pelkää jäävänsä kiinni. Lait laahaa moraalin perässä. Mutta kuvastaa kuitenkin sitä mikä on oikein.
Moraalin kasvu myös lapsella pitäisi olla sisäistä. Pohdinta mikä on oikein ja väärin. Miten kannattaa toimia.
Pelolla oppii vain välttämään kiinni jäämistä. Moraali ja valinnat eivät ole sisäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia joku ei lue itsensä kehittämisen teoksia tai kirjoita vaikkapa vastuullisen elämän muistilappuja sen sijaan, että ihan ressukkana heittäytyy toisen armoille. Aikuisena ihmisenä luulisi osaavan sanoa, että tunge nyt ne rangaistuksesi sinne, minne aurinko ei paista. Tarvittaessa voi myös mennä poliisille.
Mitä sanoisit jos piiskaaminen auttaa jonkun ihmisen itsekurin puutteeseen, mutta itsensä kehittämisen teokset tai vastuullisen elämän muistilaput eivät auta? Pitäisikö se huono itsekuri silloin vaan hyväksyä, koska piiskaaminen on no-no?
Niin ja miksi mennä poliisille jos oma puoliso tekee jotain sellaista mitä on itse pyytänyt, eli pitää kotikuria?
Kyllä aika monet joutuvat vain hyväksymään huonon itsekurin. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Jos se huono itsekuri tuottaa ihan valtavia ongelmia, esimerkiksi omaisuuden jatkuvaa katoamista, niin silloin ei ole ongelma pelkästään itsekurissa, vaan myös elämänhallinnassa. Suurin osa ihmisistä elää ihan jatkuvasti sen itsekurin puutteen kanssa tasapainoillen.
ohis
Itsekurin puute voi tuottaa vaikkapa ylipainon, mikä on ongelma joka riivaa erittäin suurta osaa suomalaisista.
Niinpä. Ja kuten sanoin, jos ongelma paisuu valtavaksi, on kyse myös elämänhallinnasta ja ajatustavan pitää muuttua kokonaisvaltaisesti. Ei siinäkään auta, että joku tulee piiskan kanssa heilumaan, vaan silloin pitää hoitaa sitä itse ongelmaa ja ensinnäkin myöntää sen olemassaolo.
On totta, että ajatustavan pitää muuttua jos haluaa huonosta itsekurista eroon. Mutta ei se ajatustapa muutu yhtään sen paremmaksi, vaikka lausuisi tuhat kertaa sanan "elämänhallinta". Sen sijaan rangaistuksen uhka voi hyvinkin motivoida muuttamaan ajatusmallia.
Et siis ymmärrä, mitä eroa on sillä, että lakkaat syömästä herkkuja, koska haluat elää terveellisesti ja sillä, että lakkaat syömästä herkkuja, ettet saa piiskaa? Ensimmäisessä kohdassa muutettiin ajatustapaa ja ihminen pystyy itse säätelemään omia tekemisiään. Jälkimmäisessä ihminen ei oppinut mitään, hän vain pelkää rangaistusta.
Tietenkin on parempi vaihtoehto, jos ihminen lopettaa turhan herkkujen ahmimisen ihan vaan siksi, koska tiedostaa sen epäterveelliseksi. Mutta pointti on, että erittäin moni ihminen ei kykene tällaiseen itsekurin ja itsehallinnan osoitukseen. Siinä tilanteessa voi olla tarvetta rangaistusten käytölle jos lihomiselta halutaan välttyä.
Tai sitten vaan syö herkkuja kunnes päättää toisin. Kaikki aikuisen holhoaminen on väärin
Sääti sitten väkivaltaMoni ihminen mieluummin hyväksyy piiskan uhan kuin antaa kroppansa paisua muodottomaksi pullataikinaksi.
Siis nythän sinulta meni ihan ristiin tämä. Jos ei anna kropan paisua, ei ole myöskään uhkaa piiskasta. Jos kroppa paisuu, tulee myös se piiska. Ei ollut tilannetta, jossa piti valita joko piiska tai lihavuus.
Miksi teet näin? Ettei äiti suutu...
Miksi teet näin? Se on oikein...
Miksi et tapa? Etten joudu vankilaan
Miksi et tapa? En vahingoita ihmistä, se on väärin
Näissä äidin ja vankilan pelkäävillä pitää kaikkeen olla joku neuvomassa oikea tai väärä. Ja nämä tekevät aina väärin ellei siitä jää kiinni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia joku ei lue itsensä kehittämisen teoksia tai kirjoita vaikkapa vastuullisen elämän muistilappuja sen sijaan, että ihan ressukkana heittäytyy toisen armoille. Aikuisena ihmisenä luulisi osaavan sanoa, että tunge nyt ne rangaistuksesi sinne, minne aurinko ei paista. Tarvittaessa voi myös mennä poliisille.
Mitä sanoisit jos piiskaaminen auttaa jonkun ihmisen itsekurin puutteeseen, mutta itsensä kehittämisen teokset tai vastuullisen elämän muistilaput eivät auta? Pitäisikö se huono itsekuri silloin vaan hyväksyä, koska piiskaaminen on no-no?
Niin ja miksi mennä poliisille jos oma puoliso tekee jotain sellaista mitä on itse pyytänyt, eli pitää kotikuria?
Kyllä aika monet joutuvat vain hyväksymään huonon itsekurin. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Jos se huono itsekuri tuottaa ihan valtavia ongelmia, esimerkiksi omaisuuden jatkuvaa katoamista, niin silloin ei ole ongelma pelkästään itsekurissa, vaan myös elämänhallinnassa. Suurin osa ihmisistä elää ihan jatkuvasti sen itsekurin puutteen kanssa tasapainoillen.
ohis
Itsekurin puute voi tuottaa vaikkapa ylipainon, mikä on ongelma joka riivaa erittäin suurta osaa suomalaisista.
Niinpä. Ja kuten sanoin, jos ongelma paisuu valtavaksi, on kyse myös elämänhallinnasta ja ajatustavan pitää muuttua kokonaisvaltaisesti. Ei siinäkään auta, että joku tulee piiskan kanssa heilumaan, vaan silloin pitää hoitaa sitä itse ongelmaa ja ensinnäkin myöntää sen olemassaolo.
On totta, että ajatustavan pitää muuttua jos haluaa huonosta itsekurista eroon. Mutta ei se ajatustapa muutu yhtään sen paremmaksi, vaikka lausuisi tuhat kertaa sanan "elämänhallinta". Sen sijaan rangaistuksen uhka voi hyvinkin motivoida muuttamaan ajatusmallia.
Pelko opettaa vain välttämään pelon kohdetta. Se ei paranna mitään ajatuskulkua. Eikä auta mihinkään
Väität siis, että esimerkiksi poliisien suorittamasta ylinopeusvalvonnasta ja siihen liittyvästä sakottamisesta ei ole mitään hyötyä. Sillä sakkohan vain opettaa pelkäämään kiinnijäämistä, eli toisin sanoen ei vähennä ollenkaan sitä ylinopeuksien ajamista.
Kysymyksenä onkin, että miksi sitä sakottamista tehdään, kun se ei auta mihinkään ja tuskin on myöskään mikään psykologien suosittelema menetelmä.
Säälittäminen kuuluu yhteiskunnan sääntöihin. Jätä se tämän ulkopuolelle.
Kotona saa olla ilman sanottavaa
Ajan nopeusrajoitusten mukaan turvallisuuden takia. En pelon takia.
Voin ajaa vahingossa ylinopeuuta ja saada sakot. Se on ok. Ihan lain mukaan
Lain mukaan minulla on oikeus itse päättää asioistani. Minulla on fyysinen koskemattomuus. Siitä en luovuEn usko myöskään mihinkään pelolla kasvuun. Se ei toimi ihmisillä eikä eläimillä
Voisithan vaikka tehdä kansalaisaloitteen missä vaaditaan sakoista luopumista, koska ne vain kasvattavat pelolla ja ovat täysin tehottomia. Suomi on demokratia ja hyviksi kokemiaan poliittisia kysymyksiä kannattaa pyrkiä ajamaan eteenpäin.
Miksi? Sakot ja lait on täysin eri asia kuin pelolla kasvattaminen. Tai kurittaminen
Miksi ne ovat sinulle täysin eri asia, kun sakoissa de facto kuitenkin on kyse pelolla kasvattamisesta? Se lakisääteisyyskö sen tekee?
No eihän se ole pelolla kasvattamisesta. Minä ainakin ajaisin rajoitusten mukaan ilman sakkovaaraakin. Turvallisuus menee minulla koska tahansa hengenvaarallisten valintojen edelle. Näin on kai useimmilla täysjärkisillä aikuisilla. Minä pystyisin myös helposti olemaan murhaamatta, vaikkei se olisi laitonta. Minulla on nääs moraali.
Kotikuri näyttää lisäävän yksinkertaisuutta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkä ketju, en ole lukenut kaikkea. Voi olla jo kysyttykin.
Mutta tuli mieleeni, että kuinka nämä, jotka hyväksyvät kotikurituksen kasvattavat eläimiä?
Jos heillä on hevonen, niin kuritetaanko sitä kun se ei opi tai osaa tehdä oikein? Lyödäänkö remmillä tms.
Entä kissaa tai koiraa?
Jos kerran ihmisiäkin saa piiskata tai lyödä, niin miten on eläinten kohdalla?
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet näin? Ettei äiti suutu...
Miksi teet näin? Se on oikein...Miksi et tapa? Etten joudu vankilaan
Miksi et tapa? En vahingoita ihmistä, se on väärinNäissä äidin ja vankilan pelkäävillä pitää kaikkeen olla joku neuvomassa oikea tai väärä. Ja nämä tekevät aina väärin ellei siitä jää kiinni
Nuo asiat eivät yleensä ole toistensa vaihtoehtoja. Tavallisesti ainakin kotiympyröissä pyritään ensin opettamaan miksi joku asia on väärin ja miksi sitä ei saa tehdä. Rangaistus tulee ajankohtaiseksi vasta sitten, jos ihminen osoittautuu siinä määrin kovapäiseksi, että tekee sitä kiellettyä asiaa opettamisesta huolimatta.
Tärkeintä on se, että sen kielletyn asian tekeminen saadaan estettyä. Joko rangaistuksella tai ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitkä ketju, en ole lukenut kaikkea. Voi olla jo kysyttykin.
Mutta tuli mieleeni, että kuinka nämä, jotka hyväksyvät kotikurituksen kasvattavat eläimiä?
Jos heillä on hevonen, niin kuritetaanko sitä kun se ei opi tai osaa tehdä oikein? Lyödäänkö remmillä tms.
Entä kissaa tai koiraa?Jos kerran ihmisiäkin saa piiskata tai lyödä, niin miten on eläinten kohdalla?
Se on ihan normaalia, että hevosta lyödään raipalla. Niitä hevosraippoja myydään kaupoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia joku ei lue itsensä kehittämisen teoksia tai kirjoita vaikkapa vastuullisen elämän muistilappuja sen sijaan, että ihan ressukkana heittäytyy toisen armoille. Aikuisena ihmisenä luulisi osaavan sanoa, että tunge nyt ne rangaistuksesi sinne, minne aurinko ei paista. Tarvittaessa voi myös mennä poliisille.
Mitä sanoisit jos piiskaaminen auttaa jonkun ihmisen itsekurin puutteeseen, mutta itsensä kehittämisen teokset tai vastuullisen elämän muistilaput eivät auta? Pitäisikö se huono itsekuri silloin vaan hyväksyä, koska piiskaaminen on no-no?
Niin ja miksi mennä poliisille jos oma puoliso tekee jotain sellaista mitä on itse pyytänyt, eli pitää kotikuria?
Kyllä aika monet joutuvat vain hyväksymään huonon itsekurin. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Jos se huono itsekuri tuottaa ihan valtavia ongelmia, esimerkiksi omaisuuden jatkuvaa katoamista, niin silloin ei ole ongelma pelkästään itsekurissa, vaan myös elämänhallinnassa. Suurin osa ihmisistä elää ihan jatkuvasti sen itsekurin puutteen kanssa tasapainoillen.
ohis
Itsekurin puute voi tuottaa vaikkapa ylipainon, mikä on ongelma joka riivaa erittäin suurta osaa suomalaisista.
Niinpä. Ja kuten sanoin, jos ongelma paisuu valtavaksi, on kyse myös elämänhallinnasta ja ajatustavan pitää muuttua kokonaisvaltaisesti. Ei siinäkään auta, että joku tulee piiskan kanssa heilumaan, vaan silloin pitää hoitaa sitä itse ongelmaa ja ensinnäkin myöntää sen olemassaolo.
On totta, että ajatustavan pitää muuttua jos haluaa huonosta itsekurista eroon. Mutta ei se ajatustapa muutu yhtään sen paremmaksi, vaikka lausuisi tuhat kertaa sanan "elämänhallinta". Sen sijaan rangaistuksen uhka voi hyvinkin motivoida muuttamaan ajatusmallia.
Et siis ymmärrä, mitä eroa on sillä, että lakkaat syömästä herkkuja, koska haluat elää terveellisesti ja sillä, että lakkaat syömästä herkkuja, ettet saa piiskaa? Ensimmäisessä kohdassa muutettiin ajatustapaa ja ihminen pystyy itse säätelemään omia tekemisiään. Jälkimmäisessä ihminen ei oppinut mitään, hän vain pelkää rangaistusta.
Tietenkin on parempi vaihtoehto, jos ihminen lopettaa turhan herkkujen ahmimisen ihan vaan siksi, koska tiedostaa sen epäterveelliseksi. Mutta pointti on, että erittäin moni ihminen ei kykene tällaiseen itsekurin ja itsehallinnan osoitukseen. Siinä tilanteessa voi olla tarvetta rangaistusten käytölle jos lihomiselta halutaan välttyä.
Tai sitten vaan syö herkkuja kunnes päättää toisin. Kaikki aikuisen holhoaminen on väärin
Sääti sitten väkivaltaMoni ihminen mieluummin hyväksyy piiskan uhan kuin antaa kroppansa paisua muodottomaksi pullataikinaksi.
Siis nythän sinulta meni ihan ristiin tämä. Jos ei anna kropan paisua, ei ole myöskään uhkaa piiskasta. Jos kroppa paisuu, tulee myös se piiska. Ei ollut tilannetta, jossa piti valita joko piiska tai lihavuus.
Piiskan uhka ja piiskan saanti ovat eri asia. Joku voi pysyä piiskan uhan vuoksi hoikkana vaikka ei koskaan lopulta saisi piiskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mahdotonta tajuta että kotikuria halutaan jonkun oman mielenliikahdusketjun tuottaman "tämä on hyvä" -tunteen takia.
Jos on esim. vaativassa ammatissa / haluaa elää ilman vastuuta, voi haluta että kotona on joku toinen joka määrää ja miettii miten tehdään.
Että on ns. selvät sävelet. Sitä piiskauspuolta en kyllä tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet näin? Ettei äiti suutu...
Miksi teet näin? Se on oikein...Miksi et tapa? Etten joudu vankilaan
Miksi et tapa? En vahingoita ihmistä, se on väärinNäissä äidin ja vankilan pelkäävillä pitää kaikkeen olla joku neuvomassa oikea tai väärä. Ja nämä tekevät aina väärin ellei siitä jää kiinni
Nuo asiat eivät yleensä ole toistensa vaihtoehtoja. Tavallisesti ainakin kotiympyröissä pyritään ensin opettamaan miksi joku asia on väärin ja miksi sitä ei saa tehdä. Rangaistus tulee ajankohtaiseksi vasta sitten, jos ihminen osoittautuu siinä määrin kovapäiseksi, että tekee sitä kiellettyä asiaa opettamisesta huolimatta.
Tärkeintä on se, että sen kielletyn asian tekeminen saadaan estettyä. Joko rangaistuksella tai ilman.
Niin, eli pitää olla kovapäinen, kun ei tajua sitä normaalia opetusta.
Ja miksi polkupyörä on tärkeämpi kuin fyysinen koskemattomuus? Miksi se, ettei enää hukata niitä polkupyöriä, on niin valtavan tärkeää, että pitää hakata toinen henkihieveriin? Ihmiset mokailevat. Ei kaikkea ole pakko saadakaan estettyä. Eikä se ole edes mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ehkä saa piiskaa kun pysyy hoikkana, mutta aika kamalaa elää koko ajan siinä piiskansiimalla. Hoikkuus ei ole omaehtoista eikä perustu omaan harkintaan vaan pelkoon.
Mitä jos tulee sairaus ja lihoo?
Saako silloin piiskaa?
Täytyykö pysyä grammalleen samassa painossa vai sallitaanko painon vaihtelu?
Lihooko alistettu jos piiskaaja kuolee tai lähtee littomaan?
Jos lihoo, niin se ihminen ei ole oppinut todellisuudessa pysymään hoikkana.
Eli hoikkuus perustui todellisuudessa siihen kuritukseen eikä omaan tahtoon. Kurittaja teki karhunpalveluksen piiskaamalla.
Vierailija kirjoitti:
No ei ehkä saa piiskaa kun pysyy hoikkana, mutta aika kamalaa elää koko ajan siinä piiskansiimalla. Hoikkuus ei ole omaehtoista eikä perustu omaan harkintaan vaan pelkoon.
Mitä jos tulee sairaus ja lihoo?
Saako silloin piiskaa?Täytyykö pysyä grammalleen samassa painossa vai sallitaanko painon vaihtelu?
Lihooko alistettu jos piiskaaja kuolee tai lähtee littomaan?
Jos lihoo, niin se ihminen ei ole oppinut todellisuudessa pysymään hoikkana.
Eli hoikkuus perustui todellisuudessa siihen kuritukseen eikä omaan tahtoon. Kurittaja teki karhunpalveluksen piiskaamalla.
Kaikkiin muihin paitsi viimeiseen kysymykseen oikea vastaus on tietysti, että ihan miten isäntä tahtoo - hän tietää kyllä mikä on rouvalle hyväksi. Ihanan vapauttavaa, kun ei tarvitse tuollaisia miettiä, eikö? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdotonta tajuta että kotikuria halutaan jonkun oman mielenliikahdusketjun tuottaman "tämä on hyvä" -tunteen takia.
Jos on esim. vaativassa ammatissa / haluaa elää ilman vastuuta, voi haluta että kotona on joku toinen joka määrää ja miettii miten tehdään.
Että on ns. selvät sävelet. Sitä piiskauspuolta en kyllä tajua.
No ei kyllä voi kovin vaativassa ammatissa pärjätä, jos kotona tapahtuva arjen pyörittäminen vaatii jotain suurta ajatustyötä. Se tekeminenhän siellä raskasta on eikä määräysvallan kasautuminen. Ja jotenkin vaikeaa uskoa, että tämä kotikuri tarkoittaisi sitä oikeaa arjen organisointia, vaan eikö se ole pikemminkin sitä mitä pikkurouva saa syödä, pukea päälleen ja minne hän saa mennä ja kenen kanssa. Ne oikeat organisoinnit (ruoanlaitto, aikataulut, lasten hoitojärjestelyt ja kuskaamiset jne) tuskin sitä alistajaa kiinnostaa pätkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdotonta tajuta että kotikuria halutaan jonkun oman mielenliikahdusketjun tuottaman "tämä on hyvä" -tunteen takia.
Jos on esim. vaativassa ammatissa / haluaa elää ilman vastuuta, voi haluta että kotona on joku toinen joka määrää ja miettii miten tehdään.
Että on ns. selvät sävelet. Sitä piiskauspuolta en kyllä tajua.
Eiköhän tämä ole vähän semmoinen elämässään epäonnistuneiden fantasia siitä, että jostain tulee se joku muu, joka järjestää heidän elämänsä siihen fantastiseen kuntoon, jossa he haluavat elämänsä olevan. Vähän liikaa 50 Shadesia, jossa se rikas hurmuri järjestää hulppean luksuselämän, täydellisesti stailatun garderoobin, oman kodinhoitajan, täydellisen turvallisuuden jne. Riittävästi masennusta, epävarmuutta tulevaisuudesta, sotkuinen kämppä ja takkuinen tukka varmaan usein näiden haaveiden pohjalla.
Miksi kielletyn asia tekeminen täytyy pakosta saada estettyä?
Kuka määrittelee mitkä ovat kiellettyjä asioita?
Onko määrittely yksipuolista?
Voiko alistettu itse mitenkään päättää mitkä asiat ovat kiellettyjä?
Onko rangistavien asioiden määrittely täysin mielivaltaista ja vailla järkeä?
Onko vessan vetämättä jättäminen yhtä paha kuin pyörän hukkaaminen?
Saako niistä saman rangaistuksen?
Vai pisteytetäänkö rangaistukset jotenkin?
Virhe A viisi piiskaniskua, virhe B kymmenen, virhe C viisitoista jne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdotonta tajuta että kotikuria halutaan jonkun oman mielenliikahdusketjun tuottaman "tämä on hyvä" -tunteen takia.
Jos on esim. vaativassa ammatissa / haluaa elää ilman vastuuta, voi haluta että kotona on joku toinen joka määrää ja miettii miten tehdään.
Että on ns. selvät sävelet. Sitä piiskauspuolta en kyllä tajua.
No ei kyllä voi kovin vaativassa ammatissa pärjätä, jos kotona tapahtuva arjen pyörittäminen vaatii jotain suurta ajatustyötä. Se tekeminenhän siellä raskasta on eikä määräysvallan kasautuminen. Ja jotenkin vaikeaa uskoa, että tämä kotikuri tarkoittaisi sitä oikeaa arjen organisointia, vaan eikö se ole pikemminkin sitä mitä pikkurouva saa syödä, pukea päälleen ja minne hän saa mennä ja kenen kanssa. Ne oikeat organisoinnit (ruoanlaitto, aikataulut, lasten hoitojärjestelyt ja kuskaamiset jne) tuskin sitä alistajaa kiinnostaa pätkääkään.
Ei kun pitää saada taloudellinen turvallisuus, unelmakroppa ja saattaa loppuun ne keskenjääneet opinnot, kun ei niihin ole koskaan yltänyt. Ei olisi ollenkaan kivaa vaikkapa sellainen todellisen elämän ns. vl-malli, jossa rouva hoitaa perheen ja kodin, suostuu seksiin aina, ei käytä ehkäisyä, hiusvärejä tai meikkejä ja saa huushollin pyörittämiseen rahaa kuussa satasen per perheenjäsen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kielletyn asia tekeminen täytyy pakosta saada estettyä?
Kuka määrittelee mitkä ovat kiellettyjä asioita?
Onko määrittely yksipuolista?
Voiko alistettu itse mitenkään päättää mitkä asiat ovat kiellettyjä?
Onko rangistavien asioiden määrittely täysin mielivaltaista ja vailla järkeä?Onko vessan vetämättä jättäminen yhtä paha kuin pyörän hukkaaminen?
Saako niistä saman rangaistuksen?Vai pisteytetäänkö rangaistukset jotenkin?
Virhe A viisi piiskaniskua, virhe B kymmenen, virhe C viisitoista jne?
Vastaus kaikkiin on että isäntä päättää, rouva voi esittää toiveita.
Mitä vapauttavaa siinä on, että esim. sen vaativan työpäivän jälkeen et voi itse valita, että käynpäs nyt sohvalle hetkeksi pitkälleen vaan sieltä tulee puolisolta käsky mitä pitää tehdä?
Alue: Aihe vapaa
Miksi ne ovat sinulle täysin eri asia, kun sakoissa de facto kuitenkin on kyse pelolla kasvattamisesta? Se lakisääteisyyskö sen tekee?