Lue keskustelun säännöt.
Ihan oikeasti: mitä mun pitää tehdä, että saan kumppanin? 27v edition
17.04.2018 |
Luin tuon toisen keskustelun joka oli päälle 40-vuotiaan aloittama, ja mulla on samanlainen ongelma.
Itse tosin olen ollut tinderissä vuosia, treffaillut ahkerasti miehiä sieltä ja myös kavereiden kautta tutustunut uusiin miehiin. Silti ei kumppania löydy. Enkä ymmärrä miks? Olen tosiaan 27v lapseton, amk-koulutus ja vakituinen työpaikka, oma asunto, harrastan liikuntaa, olen normaalipainoinen ja ihan nätti, en kuitenkaan "liian kaunis" mielestäni. En keksi mikä mussa muka olisi niin pahasti vialla, joten en todellakaan ymmärrä miksen saa kumppania. Toisia ja kolmansia treffejä joo, en parisuhdetta.
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä eri "taso määritelmät" olivat mulle aivan vieraita, ennenkuin eksyin tänne uudestaan lasteni pikkulapsi ajan jälkeen. Pitäisikö tässä sitten olla kiitollinen, kun olen nykyisen avomiehen löytänyt jopa"parasta ennen" -iän jälkeen, eli 35-vuotiaana? Mies miellytti sekä mieltä että silmää heti ensi tapaamisesta lähtien. Kun olen ollut tietämätön näistä tasoista, niiin en ole tajunnut, että kaltaiseni yli-ikäisen yh:n olisi pitänytkin katsella ainoastaan jotain ei silmää miellyttäviä miehiä. Parasta omassa miehessä on fiksuus ja se, että hän on hyvä keskustelukumppani. Tutustuin mieheeni töiden kautta, tutustuimme ja sitten rakastuimme. Ap, kyllä se suhde voi löytyä ihan sattumaltakin. Olet oma itsesi, juttelet ihmisille ja olet iloinen. Niistä tasoista ei niin väliä.
Oletteko miehen kanssa samaa tasoa sitten?
Eihän teoriassa ole kyse välttämättä siitä, että kaikkien täytyy toimia sen mukaan tai että se on jonkinlainen sääntö. Kyse on siitä, että kun katsotaan pariutumista yleisesti, niin voidaan tehdä tuollainen vahva havainto. Komealla miehellä kaunis nainen, rumalla miehellä ruma nainen. Niin yksinkertainen juttu se on, että ehkä tämä teoriasta puhuminen vähän hämää.
Ei mene näin elävässä elämässä. Olen suht ruma ja minulla komea mies. Sisareni on todella kaunis ja hänellä on jos nyt ei ruma, niin tavallisen näköinen mies , etten itse kahdesti perään katsoisi. Kun olet siellä prismassa, niin ilmeisesti huomaat vaan parit, jotka vahvistavat omaa harhaasi. Mutta älä välitä sehän on vaan inhimmillistä objektiivisen havaintokyvyn puutetta.
Tämä menee nyt taas naurettavaksi. Joka ainoa meistä on jo päiväkodissa oppinut, ketkä ovat suosittuja ja ketkä eivät. Kaikki tietävät, mikä on halutun ihmisen malli mediassa ja muuten. Kaikki meistä näkevät, minkälaisia kumppaneita menestyvät ihmiset valikoivat. Ja niin edelleen.
Yksittäistapauksia on joka suuntaan, mutta älä nyt viitsi olla lapsellinen.
Miten se kuka on päiväkodissa suosittu liittyy siihen millaisia ihmisiä aikuiset haluvat parisuhteeseen? Älä anna sen cosmopolitanin ja median sekoittaa sitä päätäsi.
Kerro toki meille millaisia ne kaikkien haluamat ovat niin varmaan taas jokainen meistä saa kokea olevansa uniikkilumihiutale kun ei ole kuvailemasi kanssa.Keskustelemmeko me nyt tosiaan siitä, että mitään kauneus/komeusihanteita sun muuta ei olisi?
Tietysti on mutta miten se liittyy millaisen ihmisen kanssa halutaan suhteeseen?
Joku muu voi jatkaa tästä, en jaksa tällaista pelleilyä.
Sinusta asia oli päivänselvä mutta et kuitenkaan osaa sitä selittää. Selvä. Kuulostaa pelleilyltä minusta.
Sinun ajatuksesi implikoi, että kaikki ihmiset olisivat suunnilleen yhtä haluttuja parisuhteisiin. Muussa tapauksessa on oltava jokin osittain yhteinen kriteeristö, jolloin kysymykseltäsi on jo pohja pois.
Ihan jo arkikokemus on osoittanut riittävän vahvasti, että tässä parisuhdehaluttavuudessa eivät ihmiset ole läheskään samalla viivalla. Siksi tämä keskustelu on pelleilyä.
Vetosit halutun ihmisen malliin mediassa ja päiväkotiin. Miten nämä todistavat millaiset ihmiset siis oikeassa aikuisten elämässä ovat haluttuja suhteeseen?
Trollaat nyt hyvin, koska palaan tähän jankkaamiseen viesti toisensa jälkeen. Jos sinun ymmärryksesi mukaan hoikka ja kutsuvasti hymyilevä nuori nainen (median kauneusihanne) ei tosiaan ole halutumpi suhteeseen kuin myrtsi ja lihava viisikymppinen nainen (edellisen vastakohta), niin ihmettelen asiaa ja totean, että pidetään molemmat oma käsityksemme.
Ei sillä, etteikö tästä kaikenlaista evidenssiä varmasti löytyisi, mutta turhaa ajakäyttöä se molemmille meistä on.
Ahaa eli sinä olet näitä pinnallisia ihmisiä joille ei mikään muu kuin kuori merkitse suhteessa. No se selittää miksi emme ymmärrä toisiamme.
Se tuskin selittää, koska nythän emme puhu itsestämme, vaan yhteiskunnasta ja ihmisistä yleisesti.
Mutta sen miksi en ymmärrä mitä yrität sanoa (vaikka et edes yrittänyt) selittää se että katsomme parisuhteita yleisesti eri suunnista. Sinun suunnastasi pelkkä pinta määrittää parisuhteen. Minun suunnastani halutuin ihminen suhteeseen ei ole ulkokuori vaan se mitä on sisällä ja sen sopivuus yhteen.
Yhteiskunnalliselta kannalta jos haluamme asiaa tarkastella tarvisemme dataa niistä syistä miksi ihmiset ovat solmineet suhteen. Muuten puhumme vain omista näkökulmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tarkennusta kirjoitti:
Et kirjoittanut yhtään että oletko siis itse antanut pakkeja noille joiden kanssa kävit treffeillä?
Väitätkö että et kelpaa miehille vai että sinä et kelpuuta ketään?
Sanotaanko näin että olen antanut itse pakit muutamille ekojen treffien jälkeen, kun ei ole selkästi vaan iskenyt yhtään. Pidemmän tapailun jälkeen en ole ikinä antanut pakkeja, vaan aina mies.
Tapailet liian tasokkaita miehiä, ei ole muuta vaihtoehtoa.
Yleensä ottaen tavismiehillä ei todellakaan ole varaa antaa pakkeja naiselle koska kiinnostuneen naisen löytäminen on työn ja tuskan takana.
Mitähän ne on liian tasokkaat miehet...niinkuin ihmiset olis jotenkin toisiaan parempia...varmaan mielikuvituksessaan ovat parempia kuin muut.
Tavismiehellä ei varaa antaa pakkeja...on mulle ainakin antanu pakkeja tavismiehet, silloinkin kun olin nuori ja nätti. Kyllä mies aina seuraa saa, naiselle vaikeampaa.
Tuolla oli mielestäni kaksi hyvää neuvoa: "Neuvon sua ap keskittymään vain omaan elämääsi ja sitten jos joku mies ehtii ja uskaltaa ja pystyy pysymään siinä mukana niin siitä sitten pohtimaan haluatko sinä sen." ..."liiallinen innokkuus."
Kun jostain ihmisestä haistaa jo kilometrin päähän, että se etsii epätoivoisesti kumppania, niin silloin kyllä karkoittaa kaikki mahdolliset kumppanit.
Omat kumppanini ovat tulleet elämääni sattumalta ja hetkillä, jolloin en ole ollut etsimässä mitään. Joo, kannattaa keskittyä kaikkiin muihin juttuihin, iloita itse elämästä ja antaa sen yllättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi laskea rimaa?
Esitätkö tyhmää?
Olet aikaisemmin kelpuuttanut komeita miehiä -> kelpuuta sellaisia miehiä joita et kuvailisi komeaksi, sellaisia jotka ei saa sukkia pyörimään jaloissa jne
Olet aikaisemmin kelpuuttanut pitkiä miehiä -> kelpuuta lyhyempiä miehiä
Olet aikaisemmin kelpuuttanut sosiaalisia itsevarmoja ekstrovertteja -> kelpuuta hiljaisia epävarmoja ujoja
Olet aikaisemmin kelpuuttanut korkean statuksen miehiä -> kelpuuta ammattikoulun tai max amk:n käyneitä miehiä
Kannattaisi varmaan ensin ottaa selville millaisia miehiä ap on tapailette mutta eihän se teitä kiinnostaa kun pitää vaan tuota omaa mantraa maanisesti hokea.
Miten otamme siitä selvää, kun ap ei kerro?
AP voi tulla tänne kertomaan tapailleensa ihan tavallisia, opiskelevia ja/tai työssäkäyviä, tavallisen näköisiä miehiä.
Siihen minuutin sisään tulee joku palstasankari kertomaan, kuinka naiset on ahneita, kun mieheltä odotetaan työssäkäyntiä ja kuinka naiset ei edes tiedä, mikä on tavallisen näköinen mies, koska kaikki seksiin ja parisuhteeseen kelpaavat miehet kuuluvat johonkin prosentuaalisesti häviävän pieneen Todella Komeiden Miesten joukkoon.Heh juuri näin, t. ap
Tapailen mielestäni normaalin näköisiä normaaleja miehiä. En liian komeita, en vaadi isoa palkkaa, tiettyi koulutusta, pituutta tms. En mitään erikoista, lähinnä että jollain tasolla "klikkaa". Näitä olen löytänytkin, mutta lopulta miehet eivät ole olleet tarpeeksi kiinnostuneita.
Sellaista se nettideittailu on. Vaatii paljon työtä että löytyy se, jonka kanssa klikkaa. Harha on siinä, että ihmisen ihastuminen ei oikeasti toimi niin, että ensin selataan katalogia ja sitten lähdetään "työhaastatteluun". Oikeasti ihastutaan siihen, miten toinen on läsnä ja minkälaisia viboja hänestä tulee kun olet hänen seurassaan. Itse olen deittaillut sähköisesti jonkin verran, mutta lopulta se kumppani on aina löytynyt baarista livenä vanhan koulukunnan malliin. Suhtaudun nettideittailuun lähinnä lisäbuustina, eräänlaisena lottona joka saattaa ehkä tuurilla joskus jotain antaa.
Minulla kesti noin 5 vuotta löytää se oikea, täysin sopiva ihminen juuri minulle. Se ihminen, jollaista ei takuulla tule toista vastaan jos erottaisiin.
Ikävä totuus on se, että tässä on paljon tuurista kiinni. Pitää tavata se oikea ihminen oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Neuvoni on: mene ja elä elämääsi. Kokeile uusia asioita. Lopeta etsiminen ja mene niiden asioiden perässä mitkä sinua kiinnostavat. Todennäköisemmin se oikea tulee vastaan siinä matkan varrella.
Mutta nyt puhuttiin vain sellaisesta jos haluat juuri sen spessun ihmisen sulle. Semmoisia ok-tapauksia, joiden kanssa elämä voi varmasti mennä ihan mukavasti, on pilvinpimein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pitäisi yhtäkkiä pystyä laskemaan rimaa ku on tottunut ns. tiettyyn tasoon? Ei ne "huonommat" sillon paljon houkuttele
No sitten olet yksin etkä tee tällaisia valitusketjuja koska olet itse omalla toiminnallasi aiheuttanut tilanteen..
Miehet ei saa ketään ja naisille ei kelpaa kukaan..
Tämä ei ollut ap, ihan mielenkiinnosta kysyin. Että miten sitä saisi itsensä sitten kiinnostumaan "huonommista" miehistä, sellaisista joista ei ennen olisi kiinnostunut? Jos kiinnostaa vaan paremmisyta
Miten sä voit varmuudella tietää oletko henkilöstä kiinnostunut vai et jo ennen kuin edes tunnet häntä? Onko sun kiinnostus vain pinnallista tai statukseen perustuvaa?
Tottakai luonne on tärkein mutta kyllä sen ulkomuodonkin pitäisi jonkin verran miellyttää
Eli luonne on "tärkein", mutta ei kuitenkaan niin tärkeä, että rumaan tyytyisit?
Uskon että myös ihan ok-näköisen voi löytää jolla olisi hyvä luonne :D
Ja kuten kaikki tiedämme, naisten "ok-näköinen mies" tarkoittaa parasta 15-20 % miehistä (OkCupidin ja Tinderin datan mukaan). Ei siinä mitään, jokainen saa valita aivan kuten haluaa. Pointsit siitä, että myönnät olevasi pinnallinen.
Onko se tosiaan niin pinnallista haluta omaa silmää miellyttävä puoliso?
En tiedä, mikä pinnallisen virallinen määritelmä on. Kyllä se kuitenkin arkikielessä pinnalliselta kuulostaa, jos elämänkumppani valitaan Cosmopolitanista otetun ulkonäkökriteeristön perusteella.
Kiinnostaisi tietää, mitä muiden parisuhteissa tapahtuu, kun esimerkiksi ulkonäöllä on niin valtava merkitys. Omassa suhteessani hengaillaan yhdessä ja porukalla, harrastetaan, jutellaan, sumplitaan arjen juttuja, harrastetaan romantiikkaa ynnä muuta. Mitä ihmeen merkitystä naiseni perseen muodolla tai millä lie hiusten värillä on tuossa kuviossa?
Kyllä sinullakin raja menee jossain. Jos naisesi olisi alunperin ollut raajaton, palovammojen peitossa oleva kuolaaja, tuskin olisit häneen kiinnittänyt edes huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tarkennusta kirjoitti:
Et kirjoittanut yhtään että oletko siis itse antanut pakkeja noille joiden kanssa kävit treffeillä?
Väitätkö että et kelpaa miehille vai että sinä et kelpuuta ketään?
Sanotaanko näin että olen antanut itse pakit muutamille ekojen treffien jälkeen, kun ei ole selkästi vaan iskenyt yhtään. Pidemmän tapailun jälkeen en ole ikinä antanut pakkeja, vaan aina mies.
Tapailet liian tasokkaita miehiä, ei ole muuta vaihtoehtoa.
Yleensä ottaen tavismiehillä ei todellakaan ole varaa antaa pakkeja naiselle koska kiinnostuneen naisen löytäminen on työn ja tuskan takana.
Mitähän ne on liian tasokkaat miehet...niinkuin ihmiset olis jotenkin toisiaan parempia...varmaan mielikuvituksessaan ovat parempia kuin muut.
...niinkuin ihmiset olis jotenkin toisiaan halutuimpia...
Onhan toiset toisia parempiakin, mutta se ei nyt ole relevanttia tässä yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon ujoja, hiljaisia ja vaatimattomia työttömiä miehiä joille seura sekä rakkaus kelpaisi. Laita deitti-ilmo ja kokeile löytää sitä kautta joku.
Muuten hyvä mutta unohdat sen faktan että kukaan nainen ei valitse noita miehiä vaan kaikki naiset valitsevat niitä samoja 5-20% miesten parhaimmistoa jotka eivät ole ujoja ja hiljaisia.
Kyllähän sen näkee naisten miesongelmista että eivät todellakaan ole yhdessä ujojen ja hiljaisten miesten kanssa..
NIINKÖ TODELLA? 😂😂😂 Mistä tulevat ne tuppisuiset aviomiehet, joilta ei puristamallakaan irtoa puhetta ensimmäisen vuoden jälkeen ja siihenkin asti vain "Rakastan sua, anna p****a"?
Kokemani mukaan heitä "ujoja ja hiljaisia" on aviomiehistä 100 %.
Pidän tätä tasokeskustelua täysin absurdina. En usko, että itse kiinnostuisin jostain yleisesti hyvin "tasokkaana" pidetystä henkilöstä, kun mielipiteeni muutenkin eroavat useimmiten massan mielipiteistä. Ihmiset etsivät yleensä itsensä kaltaista kumppania ja samankaltaiset päätyvät yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pitäisi yhtäkkiä pystyä laskemaan rimaa ku on tottunut ns. tiettyyn tasoon? Ei ne "huonommat" sillon paljon houkuttele
No sitten olet yksin etkä tee tällaisia valitusketjuja koska olet itse omalla toiminnallasi aiheuttanut tilanteen..
Miehet ei saa ketään ja naisille ei kelpaa kukaan..
Tämä ei ollut ap, ihan mielenkiinnosta kysyin. Että miten sitä saisi itsensä sitten kiinnostumaan "huonommista" miehistä, sellaisista joista ei ennen olisi kiinnostunut? Jos kiinnostaa vaan paremmisyta
Miten sä voit varmuudella tietää oletko henkilöstä kiinnostunut vai et jo ennen kuin edes tunnet häntä? Onko sun kiinnostus vain pinnallista tai statukseen perustuvaa?
Tottakai luonne on tärkein mutta kyllä sen ulkomuodonkin pitäisi jonkin verran miellyttää
Eli luonne on "tärkein", mutta ei kuitenkaan niin tärkeä, että rumaan tyytyisit?
Uskon että myös ihan ok-näköisen voi löytää jolla olisi hyvä luonne :D
Ja kuten kaikki tiedämme, naisten "ok-näköinen mies" tarkoittaa parasta 15-20 % miehistä (OkCupidin ja Tinderin datan mukaan). Ei siinä mitään, jokainen saa valita aivan kuten haluaa. Pointsit siitä, että myönnät olevasi pinnallinen.
Onko se tosiaan niin pinnallista haluta omaa silmää miellyttävä puoliso?
Okcupidin aineistosta käy ilmi sekin, että rumatkin miehet saivat n 50% vastauksia komeiden miesten vastausmäärästä. Joten mitä väliä pitikö naiset komeana?
Yli neljäsosa miehistä oli rankattu kaikkein rumimpien joukkoon (naisista vain n. 5 %), joten siellä oli varmaan monia oikeasti vähintään kohtalaisen näköisiä miehiä. Ja tuo vastaushommakin riippuu tietenkin vastauksen luonteesta. Jos rumimmat miehet saavat keskimäärin joka viidenteen viestiinsä vastauksen, ja se vastaus on "kiitti mut ei kiitti", niin ei se kauheasti lohduta. Minusta tuo on lähinnä osoitus siitä, että naisten joukossa on kohtelias vähemmistö, joka vastaa epäkiinnostavien miestenkin viesteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi laskea rimaa?
Esitätkö tyhmää?
Olet aikaisemmin kelpuuttanut komeita miehiä -> kelpuuta sellaisia miehiä joita et kuvailisi komeaksi, sellaisia jotka ei saa sukkia pyörimään jaloissa jne
Olet aikaisemmin kelpuuttanut pitkiä miehiä -> kelpuuta lyhyempiä miehiä
Olet aikaisemmin kelpuuttanut sosiaalisia itsevarmoja ekstrovertteja -> kelpuuta hiljaisia epävarmoja ujoja
Olet aikaisemmin kelpuuttanut korkean statuksen miehiä -> kelpuuta ammattikoulun tai max amk:n käyneitä miehiä
Kannattaisi varmaan ensin ottaa selville millaisia miehiä ap on tapailette mutta eihän se teitä kiinnostaa kun pitää vaan tuota omaa mantraa maanisesti hokea.
Miten otamme siitä selvää, kun ap ei kerro?
AP voi tulla tänne kertomaan tapailleensa ihan tavallisia, opiskelevia ja/tai työssäkäyviä, tavallisen näköisiä miehiä.
Siihen minuutin sisään tulee joku palstasankari kertomaan, kuinka naiset on ahneita, kun mieheltä odotetaan työssäkäyntiä ja kuinka naiset ei edes tiedä, mikä on tavallisen näköinen mies, koska kaikki seksiin ja parisuhteeseen kelpaavat miehet kuuluvat johonkin prosentuaalisesti häviävän pieneen Todella Komeiden Miesten joukkoon.Heh juuri näin, t. ap
Tapailen mielestäni normaalin näköisiä normaaleja miehiä. En liian komeita, en vaadi isoa palkkaa, tiettyi koulutusta, pituutta tms. En mitään erikoista, lähinnä että jollain tasolla "klikkaa". Näitä olen löytänytkin, mutta lopulta miehet eivät ole olleet tarpeeksi kiinnostuneita.
Ongelma ei siis tunnu olevan että minä en kelpuuta ketään, vaan toisinpäin. En jostain kumman syystä kelpaa parisuhteeseen
Siinä esimerkki naisten logiikasta.
Tosiasia on että sinä kelpuutat vain liian tasokkaita miehiä ja siksi miehet ei halua parisuhdetta.
Jos kelpuuttaisit samantasoisia niin kelpaisit.
Kokeile seuraavaksi valita sellainen mies jota et pidä kovin kiinnostavana ja katso että antaako mies pakkeja, voin luvata että ei anna. Kaikki on tasosta kiinni.
Mistä tiedät ap tai niiden miesten tasot oi suuri parisuhdetietäjä?
Nämä kommentit nyt vaan on täysin älyvapaita eikä edes liity keskuteluun vaan tempaistaan täysin omasta päästä minne joku ne on näille lapsille syöttänyt. Eivät kykene ajattelemaan ketään yksilönä.
Vaikea uskoa, että ap:ssa olisi joku sellainen vika, joka estää häntä saamasta minkääntasoisia miehiä. Helppo uskoa, että ap:ssa on sellaisia "vikoja", jotka estävät häntä saamasta huippumiehiä.
Niin kauan kuin ap kertoo enemmän, niin järkevin oletus on se, että tapailtujen miesten taso on ollut liian korkea.
Tämä tasothan on pelkkää pinnallisuutta. Ja pelkästään pään sisällä. Ne ei liity siihen millainen ihminen on ihmisenä.
Liittyy taso muihinkin asioihin. Asiansa sotkenut huumesekoilija ei varmasti ole yhtä tasokas kumppaniehdokas kuin vastaava mies ilman huumesekoiluja ja niin edelleen. Kyse on kokonaiuudesta, jossa ulkonäkö on se ensimmäinen ovi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pitäisi yhtäkkiä pystyä laskemaan rimaa ku on tottunut ns. tiettyyn tasoon? Ei ne "huonommat" sillon paljon houkuttele
No sitten olet yksin etkä tee tällaisia valitusketjuja koska olet itse omalla toiminnallasi aiheuttanut tilanteen..
Miehet ei saa ketään ja naisille ei kelpaa kukaan..
Tämä ei ollut ap, ihan mielenkiinnosta kysyin. Että miten sitä saisi itsensä sitten kiinnostumaan "huonommista" miehistä, sellaisista joista ei ennen olisi kiinnostunut? Jos kiinnostaa vaan paremmisyta
Miten sä voit varmuudella tietää oletko henkilöstä kiinnostunut vai et jo ennen kuin edes tunnet häntä? Onko sun kiinnostus vain pinnallista tai statukseen perustuvaa?
Tottakai luonne on tärkein mutta kyllä sen ulkomuodonkin pitäisi jonkin verran miellyttää
Eli luonne on "tärkein", mutta ei kuitenkaan niin tärkeä, että rumaan tyytyisit?
Uskon että myös ihan ok-näköisen voi löytää jolla olisi hyvä luonne :D
Ja kuten kaikki tiedämme, naisten "ok-näköinen mies" tarkoittaa parasta 15-20 % miehistä (OkCupidin ja Tinderin datan mukaan). Ei siinä mitään, jokainen saa valita aivan kuten haluaa. Pointsit siitä, että myönnät olevasi pinnallinen.
Onko se tosiaan niin pinnallista haluta omaa silmää miellyttävä puoliso?
No en tiedä "niin pinnallisesta", mutta jos ei kelpuuta kumppaneita ulkonäön vuoksi, niin eikös se juurikin pinnallista ole? Ainahan sitä voi yrittää selitellä asiaa hyväksyttävämmäksi puhumalla "omaa silmää miellyttävistä", mutta samasta asiasta siinä on kyse kuin kauniita ja hoikkia naisia jahtaavan miehen kohdallakin. Omaa silmää ne kauniit ja hoikat naisetkin miellyttävät.
Me kaikki olemme pinnallisia, sehän se pointti onkin, jota ei haluta sanoa ääneen. Jokaisella meistä silmä rajaa automaattisesti pois tietyn joukon ihmisiä kumppanivalikoimasta, mutta se tapahtuu enimmäkseen tiedostamatta. Se ei tee siitä kuitenkaan epätodellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä eri "taso määritelmät" olivat mulle aivan vieraita, ennenkuin eksyin tänne uudestaan lasteni pikkulapsi ajan jälkeen. Pitäisikö tässä sitten olla kiitollinen, kun olen nykyisen avomiehen löytänyt jopa"parasta ennen" -iän jälkeen, eli 35-vuotiaana? Mies miellytti sekä mieltä että silmää heti ensi tapaamisesta lähtien. Kun olen ollut tietämätön näistä tasoista, niiin en ole tajunnut, että kaltaiseni yli-ikäisen yh:n olisi pitänytkin katsella ainoastaan jotain ei silmää miellyttäviä miehiä. Parasta omassa miehessä on fiksuus ja se, että hän on hyvä keskustelukumppani. Tutustuin mieheeni töiden kautta, tutustuimme ja sitten rakastuimme. Ap, kyllä se suhde voi löytyä ihan sattumaltakin. Olet oma itsesi, juttelet ihmisille ja olet iloinen. Niistä tasoista ei niin väliä.
Oletteko miehen kanssa samaa tasoa sitten?
Eihän teoriassa ole kyse välttämättä siitä, että kaikkien täytyy toimia sen mukaan tai että se on jonkinlainen sääntö. Kyse on siitä, että kun katsotaan pariutumista yleisesti, niin voidaan tehdä tuollainen vahva havainto. Komealla miehellä kaunis nainen, rumalla miehellä ruma nainen. Niin yksinkertainen juttu se on, että ehkä tämä teoriasta puhuminen vähän hämää.
Ulkopuolisen määritelmä joka ei kerro siinä suhteessa olevien subjektiivista kokemusta eli merkityksetön parisuhteen kannalta.
Subjektiivinen kokemus noudattelee tasoja, osittain tietoisesti ja osittain tiedostamattomasti. Jotkut eivät sitä halua myöntää tai arvioivat omaa ja muiden tasoa väärin, mutta kaikki toimii edelleen tasosääntöjen mukaisesti. Ei huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä eri "taso määritelmät" olivat mulle aivan vieraita, ennenkuin eksyin tänne uudestaan lasteni pikkulapsi ajan jälkeen. Pitäisikö tässä sitten olla kiitollinen, kun olen nykyisen avomiehen löytänyt jopa"parasta ennen" -iän jälkeen, eli 35-vuotiaana? Mies miellytti sekä mieltä että silmää heti ensi tapaamisesta lähtien. Kun olen ollut tietämätön näistä tasoista, niiin en ole tajunnut, että kaltaiseni yli-ikäisen yh:n olisi pitänytkin katsella ainoastaan jotain ei silmää miellyttäviä miehiä. Parasta omassa miehessä on fiksuus ja se, että hän on hyvä keskustelukumppani. Tutustuin mieheeni töiden kautta, tutustuimme ja sitten rakastuimme. Ap, kyllä se suhde voi löytyä ihan sattumaltakin. Olet oma itsesi, juttelet ihmisille ja olet iloinen. Niistä tasoista ei niin väliä.
Oletteko miehen kanssa samaa tasoa sitten?
Eihän teoriassa ole kyse välttämättä siitä, että kaikkien täytyy toimia sen mukaan tai että se on jonkinlainen sääntö. Kyse on siitä, että kun katsotaan pariutumista yleisesti, niin voidaan tehdä tuollainen vahva havainto. Komealla miehellä kaunis nainen, rumalla miehellä ruma nainen. Niin yksinkertainen juttu se on, että ehkä tämä teoriasta puhuminen vähän hämää.
Ei mene näin elävässä elämässä. Olen suht ruma ja minulla komea mies. Sisareni on todella kaunis ja hänellä on jos nyt ei ruma, niin tavallisen näköinen mies , etten itse kahdesti perään katsoisi. Kun olet siellä prismassa, niin ilmeisesti huomaat vaan parit, jotka vahvistavat omaa harhaasi. Mutta älä välitä sehän on vaan inhimmillistä objektiivisen havaintokyvyn puutetta.
Ei kannata luottaa omaan objektiivisuuteen tasojen määrittelyssä. Elämä näyttää mikä tasosi on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä eri "taso määritelmät" olivat mulle aivan vieraita, ennenkuin eksyin tänne uudestaan lasteni pikkulapsi ajan jälkeen. Pitäisikö tässä sitten olla kiitollinen, kun olen nykyisen avomiehen löytänyt jopa"parasta ennen" -iän jälkeen, eli 35-vuotiaana? Mies miellytti sekä mieltä että silmää heti ensi tapaamisesta lähtien. Kun olen ollut tietämätön näistä tasoista, niiin en ole tajunnut, että kaltaiseni yli-ikäisen yh:n olisi pitänytkin katsella ainoastaan jotain ei silmää miellyttäviä miehiä. Parasta omassa miehessä on fiksuus ja se, että hän on hyvä keskustelukumppani. Tutustuin mieheeni töiden kautta, tutustuimme ja sitten rakastuimme. Ap, kyllä se suhde voi löytyä ihan sattumaltakin. Olet oma itsesi, juttelet ihmisille ja olet iloinen. Niistä tasoista ei niin väliä.
Oletteko miehen kanssa samaa tasoa sitten?
Eihän teoriassa ole kyse välttämättä siitä, että kaikkien täytyy toimia sen mukaan tai että se on jonkinlainen sääntö. Kyse on siitä, että kun katsotaan pariutumista yleisesti, niin voidaan tehdä tuollainen vahva havainto. Komealla miehellä kaunis nainen, rumalla miehellä ruma nainen. Niin yksinkertainen juttu se on, että ehkä tämä teoriasta puhuminen vähän hämää.
Ei mene näin elävässä elämässä. Olen suht ruma ja minulla komea mies. Sisareni on todella kaunis ja hänellä on jos nyt ei ruma, niin tavallisen näköinen mies , etten itse kahdesti perään katsoisi. Kun olet siellä prismassa, niin ilmeisesti huomaat vaan parit, jotka vahvistavat omaa harhaasi. Mutta älä välitä sehän on vaan inhimmillistä objektiivisen havaintokyvyn puutetta.
Tämä menee nyt taas naurettavaksi. Joka ainoa meistä on jo päiväkodissa oppinut, ketkä ovat suosittuja ja ketkä eivät. Kaikki tietävät, mikä on halutun ihmisen malli mediassa ja muuten. Kaikki meistä näkevät, minkälaisia kumppaneita menestyvät ihmiset valikoivat. Ja niin edelleen.
Yksittäistapauksia on joka suuntaan, mutta älä nyt viitsi olla lapsellinen.
Miten se kuka on päiväkodissa suosittu liittyy siihen millaisia ihmisiä aikuiset haluvat parisuhteeseen? Älä anna sen cosmopolitanin ja median sekoittaa sitä päätäsi.
Kerro toki meille millaisia ne kaikkien haluamat ovat niin varmaan taas jokainen meistä saa kokea olevansa uniikkilumihiutale kun ei ole kuvailemasi kanssa.
Päiväkotitasolla alkaa jo erottelu viehättäviin ja epäviehättäviin, lapsetkin sen ymmärtävät. Siitä se luonnollisesti seuraa koko elämän. Toki ulkonäkö ei ole kaikki, mutta se on se ensimmäinen mitä toisesta nähdään ja sen pohjalta tehdään väistämättä ensimmäinen karsinta, jos ei muuten niin alitajunnassa. Turha tätä vastaan on potkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä eri "taso määritelmät" olivat mulle aivan vieraita, ennenkuin eksyin tänne uudestaan lasteni pikkulapsi ajan jälkeen. Pitäisikö tässä sitten olla kiitollinen, kun olen nykyisen avomiehen löytänyt jopa"parasta ennen" -iän jälkeen, eli 35-vuotiaana? Mies miellytti sekä mieltä että silmää heti ensi tapaamisesta lähtien. Kun olen ollut tietämätön näistä tasoista, niiin en ole tajunnut, että kaltaiseni yli-ikäisen yh:n olisi pitänytkin katsella ainoastaan jotain ei silmää miellyttäviä miehiä. Parasta omassa miehessä on fiksuus ja se, että hän on hyvä keskustelukumppani. Tutustuin mieheeni töiden kautta, tutustuimme ja sitten rakastuimme. Ap, kyllä se suhde voi löytyä ihan sattumaltakin. Olet oma itsesi, juttelet ihmisille ja olet iloinen. Niistä tasoista ei niin väliä.
Oletteko miehen kanssa samaa tasoa sitten?
Eihän teoriassa ole kyse välttämättä siitä, että kaikkien täytyy toimia sen mukaan tai että se on jonkinlainen sääntö. Kyse on siitä, että kun katsotaan pariutumista yleisesti, niin voidaan tehdä tuollainen vahva havainto. Komealla miehellä kaunis nainen, rumalla miehellä ruma nainen. Niin yksinkertainen juttu se on, että ehkä tämä teoriasta puhuminen vähän hämää.
Ei mene näin elävässä elämässä. Olen suht ruma ja minulla komea mies. Sisareni on todella kaunis ja hänellä on jos nyt ei ruma, niin tavallisen näköinen mies , etten itse kahdesti perään katsoisi. Kun olet siellä prismassa, niin ilmeisesti huomaat vaan parit, jotka vahvistavat omaa harhaasi. Mutta älä välitä sehän on vaan inhimmillistä objektiivisen havaintokyvyn puutetta.
Tämä menee nyt taas naurettavaksi. Joka ainoa meistä on jo päiväkodissa oppinut, ketkä ovat suosittuja ja ketkä eivät. Kaikki tietävät, mikä on halutun ihmisen malli mediassa ja muuten. Kaikki meistä näkevät, minkälaisia kumppaneita menestyvät ihmiset valikoivat. Ja niin edelleen.
Yksittäistapauksia on joka suuntaan, mutta älä nyt viitsi olla lapsellinen.
Miten se kuka on päiväkodissa suosittu liittyy siihen millaisia ihmisiä aikuiset haluvat parisuhteeseen? Älä anna sen cosmopolitanin ja median sekoittaa sitä päätäsi.
Kerro toki meille millaisia ne kaikkien haluamat ovat niin varmaan taas jokainen meistä saa kokea olevansa uniikkilumihiutale kun ei ole kuvailemasi kanssa.Keskustelemmeko me nyt tosiaan siitä, että mitään kauneus/komeusihanteita sun muuta ei olisi?
Tietysti on mutta miten se liittyy millaisen ihmisen kanssa halutaan suhteeseen?
Siten, että kun sinä katselet ihmisiä niin aivosi arvioivat fyysistä olemusta, raksuttavat koko ajan ja kertovat alitajunnallesi, kenet voisit edes kuvitella kumppaniksi ja ketä et. Ihan sama, mitä Disney-satuja tietoisella puolella yrität itsellesi selittää siitä, että se vanha ja haiseva puliukko on ihan samalla viivalla naisten silmissä kuin pidetty ja komea herra x(laita tähän oma suosikkisi) ja vain sisin ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä eri "taso määritelmät" olivat mulle aivan vieraita, ennenkuin eksyin tänne uudestaan lasteni pikkulapsi ajan jälkeen. Pitäisikö tässä sitten olla kiitollinen, kun olen nykyisen avomiehen löytänyt jopa"parasta ennen" -iän jälkeen, eli 35-vuotiaana? Mies miellytti sekä mieltä että silmää heti ensi tapaamisesta lähtien. Kun olen ollut tietämätön näistä tasoista, niiin en ole tajunnut, että kaltaiseni yli-ikäisen yh:n olisi pitänytkin katsella ainoastaan jotain ei silmää miellyttäviä miehiä. Parasta omassa miehessä on fiksuus ja se, että hän on hyvä keskustelukumppani. Tutustuin mieheeni töiden kautta, tutustuimme ja sitten rakastuimme. Ap, kyllä se suhde voi löytyä ihan sattumaltakin. Olet oma itsesi, juttelet ihmisille ja olet iloinen. Niistä tasoista ei niin väliä.
Oletteko miehen kanssa samaa tasoa sitten?
Eihän teoriassa ole kyse välttämättä siitä, että kaikkien täytyy toimia sen mukaan tai että se on jonkinlainen sääntö. Kyse on siitä, että kun katsotaan pariutumista yleisesti, niin voidaan tehdä tuollainen vahva havainto. Komealla miehellä kaunis nainen, rumalla miehellä ruma nainen. Niin yksinkertainen juttu se on, että ehkä tämä teoriasta puhuminen vähän hämää.
Ei mene näin elävässä elämässä. Olen suht ruma ja minulla komea mies. Sisareni on todella kaunis ja hänellä on jos nyt ei ruma, niin tavallisen näköinen mies , etten itse kahdesti perään katsoisi. Kun olet siellä prismassa, niin ilmeisesti huomaat vaan parit, jotka vahvistavat omaa harhaasi. Mutta älä välitä sehän on vaan inhimmillistä objektiivisen havaintokyvyn puutetta.
Tämä menee nyt taas naurettavaksi. Joka ainoa meistä on jo päiväkodissa oppinut, ketkä ovat suosittuja ja ketkä eivät. Kaikki tietävät, mikä on halutun ihmisen malli mediassa ja muuten. Kaikki meistä näkevät, minkälaisia kumppaneita menestyvät ihmiset valikoivat. Ja niin edelleen.
Yksittäistapauksia on joka suuntaan, mutta älä nyt viitsi olla lapsellinen.
Miten se kuka on päiväkodissa suosittu liittyy siihen millaisia ihmisiä aikuiset haluvat parisuhteeseen? Älä anna sen cosmopolitanin ja median sekoittaa sitä päätäsi.
Kerro toki meille millaisia ne kaikkien haluamat ovat niin varmaan taas jokainen meistä saa kokea olevansa uniikkilumihiutale kun ei ole kuvailemasi kanssa.Keskustelemmeko me nyt tosiaan siitä, että mitään kauneus/komeusihanteita sun muuta ei olisi?
Tietysti on mutta miten se liittyy millaisen ihmisen kanssa halutaan suhteeseen?
Joku muu voi jatkaa tästä, en jaksa tällaista pelleilyä.
Sinusta asia oli päivänselvä mutta et kuitenkaan osaa sitä selittää. Selvä. Kuulostaa pelleilyltä minusta.
Sinun ajatuksesi implikoi, että kaikki ihmiset olisivat suunnilleen yhtä haluttuja parisuhteisiin. Muussa tapauksessa on oltava jokin osittain yhteinen kriteeristö, jolloin kysymykseltäsi on jo pohja pois.
Ihan jo arkikokemus on osoittanut riittävän vahvasti, että tässä parisuhdehaluttavuudessa eivät ihmiset ole läheskään samalla viivalla. Siksi tämä keskustelu on pelleilyä.
Vetosit halutun ihmisen malliin mediassa ja päiväkotiin. Miten nämä todistavat millaiset ihmiset siis oikeassa aikuisten elämässä ovat haluttuja suhteeseen?
Trollaat nyt hyvin, koska palaan tähän jankkaamiseen viesti toisensa jälkeen. Jos sinun ymmärryksesi mukaan hoikka ja kutsuvasti hymyilevä nuori nainen (median kauneusihanne) ei tosiaan ole halutumpi suhteeseen kuin myrtsi ja lihava viisikymppinen nainen (edellisen vastakohta), niin ihmettelen asiaa ja totean, että pidetään molemmat oma käsityksemme.
Ei sillä, etteikö tästä kaikenlaista evidenssiä varmasti löytyisi, mutta turhaa ajakäyttöä se molemmille meistä on.
Ahaa eli sinä olet näitä pinnallisia ihmisiä joille ei mikään muu kuin kuori merkitse suhteessa. No se selittää miksi emme ymmärrä toisiamme.
Sinä olet näitä ihmisiä, jotka eivät voi hyväksyä olevansa ihan yhtä pinnallisia kuin kaikki muutkin. Siksi sinun on vaikea ymmärtää yhtään mitään. Vielä kerran, ulkonäkö ei ole tärkein, mutta jokaisella on joku naamaraja olemassa ja piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle turn off miehissä oli liiallinen innokkuus. Nämä olivat siis näitä miehiä, jotka olivat tasoni alapuolella ja he toki olivat aivan onnesta soikeana, että minunlaiseni nainen halusi heidän kanssa treffeille. Se innokkuus meni osalla ihan överiksi (jatkuvaa yhteydenpitoa ja kehumista). Ehkäpä miehet myös karttavat samaa naisissa.
Päinvastoin miehet tykkää innokkaista naisista. Itse rakastaisin sitä jos huomaisin naisesta hänen oikeasti tykkäävän musta eli kehuisi usein ja näyttäisi myös tekojen kautta sen..
Aamen!
Provo? Ei kyllä heru näin miehenä sympatioita. Mä oon 32, en ole koskaan käynyt treffeillä enkä ole koskaan ollut intiimissä kontaktissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Todennäköisesti olen kilon palasina pitkin ratapenkkaa, ennenkuin täytän 40 vee.
Ei pidä paikkaansa. Minun kanssani suhteeseen ovat aina halunneet miehet, joita moni muu pitäisi huomattavasti komeampana kuin nykyistä miestäni. Olen myös itse aina antanut pakit niillekin miehille, joita pidin maailman komeimpina (ja voitte uskoa, että korpesi antaa pakit sellaisille unelmamiehen näköisille miehille), jos tyyppi oli tylsä tai ei osannut keskustella.
Minulla on kovat kriteerit, kyllä. Mihen tulee jumaloida minua sellaisena kuin olen - ilman meikkiä ja huonot puoleni huomoiden. Sama toiseen suuntaan. Arvojen tulee olla yksyhteen. Mies ei saa olla koskaan minulle tarkoituksella ilkeä, enkä minä hänelle. Haluan tuntea itseni rakastetuksi ja maailman tärkeimmäksi juuri sille miehelle. Haluan siis sitä oikeaa, aitoa rakkautta, jonka turvin vanhuksina mennään tuolla käsikädessä.
Mieheni on kaikkea tuota. Hän ei ole rikas eikä tule valmistumaan minua parempipalkkaisempaan työhön. Hänen kanssaan tunnen kuitenkin sellaista sisäistä rauhaa, levollisuutta. Tunnen olevani täydellisen rakastettu.
Se, että mieheni miellyttää silmääni on kuitenkin hirvittävän tärkeää. Seksi sujuu ja haluan, että tämä ihminen koskettaa minua. Jos hänen ulkonäkönsä joskus muuttuisi, voi olla, etten viehättyisi sängyssä hänestä yhtä paljoa. Toivon siis, että kumpikaan ei mene pysyvästi lihomaan sitä +30kg :D Mutta ei se lihominen toista täysin tunnistamattomaksi silti tee (ellei nyt puhuta vahvoista lääkkeistä). Silloinkin varmasti tunnistan sen oman kultani sieltä kaiken turvotuksen yms. alta. Mieheni ei ole hyvännäköinen sen takia, että olisi sixpäkki-timmi.
Tiivistettynä: ei se hyvä ulkonäkö yksistään vaan koko paketti