Ihan oikeasti: mitä mun pitää tehdä, että saan kumppanin? 27v edition
Luin tuon toisen keskustelun joka oli päälle 40-vuotiaan aloittama, ja mulla on samanlainen ongelma.
Itse tosin olen ollut tinderissä vuosia, treffaillut ahkerasti miehiä sieltä ja myös kavereiden kautta tutustunut uusiin miehiin. Silti ei kumppania löydy. Enkä ymmärrä miks? Olen tosiaan 27v lapseton, amk-koulutus ja vakituinen työpaikka, oma asunto, harrastan liikuntaa, olen normaalipainoinen ja ihan nätti, en kuitenkaan "liian kaunis" mielestäni. En keksi mikä mussa muka olisi niin pahasti vialla, joten en todellakaan ymmärrä miksen saa kumppania. Toisia ja kolmansia treffejä joo, en parisuhdetta.
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä eri "taso määritelmät" olivat mulle aivan vieraita, ennenkuin eksyin tänne uudestaan lasteni pikkulapsi ajan jälkeen. Pitäisikö tässä sitten olla kiitollinen, kun olen nykyisen avomiehen löytänyt jopa"parasta ennen" -iän jälkeen, eli 35-vuotiaana? Mies miellytti sekä mieltä että silmää heti ensi tapaamisesta lähtien. Kun olen ollut tietämätön näistä tasoista, niiin en ole tajunnut, että kaltaiseni yli-ikäisen yh:n olisi pitänytkin katsella ainoastaan jotain ei silmää miellyttäviä miehiä. Parasta omassa miehessä on fiksuus ja se, että hän on hyvä keskustelukumppani. Tutustuin mieheeni töiden kautta, tutustuimme ja sitten rakastuimme. Ap, kyllä se suhde voi löytyä ihan sattumaltakin. Olet oma itsesi, juttelet ihmisille ja olet iloinen. Niistä tasoista ei niin väliä.
Oletteko miehen kanssa samaa tasoa sitten?
Eihän teoriassa ole kyse välttämättä siitä, että kaikkien täytyy toimia sen mukaan tai että se on jonkinlainen sääntö. Kyse on siitä, että kun katsotaan pariutumista yleisesti, niin voidaan tehdä tuollainen vahva havainto. Komealla miehellä kaunis nainen, rumalla miehellä ruma nainen. Niin yksinkertainen juttu se on, että ehkä tämä teoriasta puhuminen vähän hämää.
Ei mene näin elävässä elämässä. Olen suht ruma ja minulla komea mies. Sisareni on todella kaunis ja hänellä on jos nyt ei ruma, niin tavallisen näköinen mies , etten itse kahdesti perään katsoisi. Kun olet siellä prismassa, niin ilmeisesti huomaat vaan parit, jotka vahvistavat omaa harhaasi. Mutta älä välitä sehän on vaan inhimmillistä objektiivisen havaintokyvyn puutetta.
Tämä menee nyt taas naurettavaksi. Joka ainoa meistä on jo päiväkodissa oppinut, ketkä ovat suosittuja ja ketkä eivät. Kaikki tietävät, mikä on halutun ihmisen malli mediassa ja muuten. Kaikki meistä näkevät, minkälaisia kumppaneita menestyvät ihmiset valikoivat. Ja niin edelleen.
Yksittäistapauksia on joka suuntaan, mutta älä nyt viitsi olla lapsellinen.
Miten se kuka on päiväkodissa suosittu liittyy siihen millaisia ihmisiä aikuiset haluvat parisuhteeseen? Älä anna sen cosmopolitanin ja median sekoittaa sitä päätäsi.
Kerro toki meille millaisia ne kaikkien haluamat ovat niin varmaan taas jokainen meistä saa kokea olevansa uniikkilumihiutale kun ei ole kuvailemasi kanssa.Keskustelemmeko me nyt tosiaan siitä, että mitään kauneus/komeusihanteita sun muuta ei olisi?
Tietysti on mutta miten se liittyy millaisen ihmisen kanssa halutaan suhteeseen?
Joku muu voi jatkaa tästä, en jaksa tällaista pelleilyä.
Sinusta asia oli päivänselvä mutta et kuitenkaan osaa sitä selittää. Selvä. Kuulostaa pelleilyltä minusta.
Sinun ajatuksesi implikoi, että kaikki ihmiset olisivat suunnilleen yhtä haluttuja parisuhteisiin. Muussa tapauksessa on oltava jokin osittain yhteinen kriteeristö, jolloin kysymykseltäsi on jo pohja pois.
Ihan jo arkikokemus on osoittanut riittävän vahvasti, että tässä parisuhdehaluttavuudessa eivät ihmiset ole läheskään samalla viivalla. Siksi tämä keskustelu on pelleilyä.
Oletteväärässä kirjoitti:
Kysymys teille, joiden mielestä ulkonäöllä ei ole väliä parinvalinnassa:
Suhteeseen kuuluu seksi, eikö? Mutta ei omasta mielestä epäviehättävän ihmisen kanssa kiihotu, jotta sitä seksiä voisi harrastaa.
Miten ratkaisette ongelman? :)
T. Nainen, joka sai unelmiensa miehen ja harrastaa mielellään paljon seksiä hänen kanssaan, koska pitää miestä jumalattoman seksikkäänä useiden vuosien jälkeenkin!
Kamalan yksisilmäinen näkökulma.
1. Vahvat tunteet voivat tehdä ei-niin-komeastakin maailman komeimman. Kauneus/komeus siinä mielessä todellakin on katsojan silmässä.
2. Entäs jos se puoliso muuttuu? Entä jos sinun miehesi olisi vaikka lihonut 30 kiloa suhteenne aikana? Et enää pitäisi häntä jumalattoman seksikkäänä, et enää kiihottuisi, et enää haluaisi seksiä. Jos seksuaalinen vetovoima perustuu vain ulkonäköön, mitä tapahtuu, jos se ulkonäkö muuttuu?
3. Kyllä seksistä pitää jotain muutakin saada kuin saada harrastaa sitä komean/kauniin ihmisen kanssa. Komeinkaan mies ei kyllä jaksa kauaa sytyttää, jos seksi ei muuten ole hyvää. Tutkimusten mukaan muuten kaikkein komeimmat miehet ovatkin huonoimpia sängyssä. Heidän ei ole koskaan tarvinnut nähdä vaivaa seksin eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä miehiä ap tapailet? Itse olen pistänyt merkille, että moni alle 35v. mies ei edes etsi mitään parisuhdetta. Eikä tarvitse edes olla mikään pelimies tms. Paljon helpompaa se on vaan silloin tällöin harrastaa seksiä, mutta nauttia silti omasta vapaudesta (kaverit, harrastukset, työ). Jos homma alkaa mennä liian totiseksi, niin se vaan pitää lopettaa, koska tulee pelko vapauden menettämisestä.
Siis täh?
En kyllä miehen iästä päättelisi mitään.
Minä olen aina halunnut vain parisuhteen ihan sieltä jostain 15 vuotiaasta lähtien nyt tähän 32v ikään mutta en ole sellaista koskaan vielä saanut kun naiset ei kelpuuta vaikka käyn paljon treffeillä.
Ihmettelen minkälaisia miehiä te naiset valitsette kun he ei ikinä halua parisuhdetta..
Millaisia naisia sinä sitten valitset, jos he eivät halua parisuhdetta? Miten olet treffeille päässyt? Missä kohtaa se tulee ilmi, että naiset ei halua parisuhdetta?
Tinderistä olen treffini saanut.
Naiset ovat olleet iältään noin 25-34 vuotiaita. Hoikkia tai sporttisia. Ok näköisistä nätteihin.
Naiset ovat yleensä lähettäneet 1. tai 2.treffien jälkeen viestin että eivät näe tästä tulevan mitään jne tai sitten muita kaikenlaisia tekosyitä on kyllä riittänyt.
Pääsin kyllä vuosi sitten 3kk tapailuun asti mutta silloinkin nainen laittoi viestin että ei tuntenut kemiaa.
Eli valitset naisia, jotka saavat ihan oikeasti niitä huippumiehiä. Sinä et ilmeisesti tällainen huippu ole, vaan tavis.
Hassua miten naiset aina väittää että tasoja ei ole olemassa mutta nyt kun mies kertoi naisista joiden kanssa oli käynyt treffeillä niin nainen käytännössä sanoi että pitäisi valita matalatasoisempia naisia :))
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä eri "taso määritelmät" olivat mulle aivan vieraita, ennenkuin eksyin tänne uudestaan lasteni pikkulapsi ajan jälkeen. Pitäisikö tässä sitten olla kiitollinen, kun olen nykyisen avomiehen löytänyt jopa"parasta ennen" -iän jälkeen, eli 35-vuotiaana? Mies miellytti sekä mieltä että silmää heti ensi tapaamisesta lähtien. Kun olen ollut tietämätön näistä tasoista, niiin en ole tajunnut, että kaltaiseni yli-ikäisen yh:n olisi pitänytkin katsella ainoastaan jotain ei silmää miellyttäviä miehiä. Parasta omassa miehessä on fiksuus ja se, että hän on hyvä keskustelukumppani. Tutustuin mieheeni töiden kautta, tutustuimme ja sitten rakastuimme. Ap, kyllä se suhde voi löytyä ihan sattumaltakin. Olet oma itsesi, juttelet ihmisille ja olet iloinen. Niistä tasoista ei niin väliä.
Oletteko miehen kanssa samaa tasoa sitten?
Eihän teoriassa ole kyse välttämättä siitä, että kaikkien täytyy toimia sen mukaan tai että se on jonkinlainen sääntö. Kyse on siitä, että kun katsotaan pariutumista yleisesti, niin voidaan tehdä tuollainen vahva havainto. Komealla miehellä kaunis nainen, rumalla miehellä ruma nainen. Niin yksinkertainen juttu se on, että ehkä tämä teoriasta puhuminen vähän hämää.
Ei mene näin elävässä elämässä. Olen suht ruma ja minulla komea mies. Sisareni on todella kaunis ja hänellä on jos nyt ei ruma, niin tavallisen näköinen mies , etten itse kahdesti perään katsoisi. Kun olet siellä prismassa, niin ilmeisesti huomaat vaan parit, jotka vahvistavat omaa harhaasi. Mutta älä välitä sehän on vaan inhimmillistä objektiivisen havaintokyvyn puutetta.
Tämä menee nyt taas naurettavaksi. Joka ainoa meistä on jo päiväkodissa oppinut, ketkä ovat suosittuja ja ketkä eivät. Kaikki tietävät, mikä on halutun ihmisen malli mediassa ja muuten. Kaikki meistä näkevät, minkälaisia kumppaneita menestyvät ihmiset valikoivat. Ja niin edelleen.
Yksittäistapauksia on joka suuntaan, mutta älä nyt viitsi olla lapsellinen.
Miten se kuka on päiväkodissa suosittu liittyy siihen millaisia ihmisiä aikuiset haluvat parisuhteeseen? Älä anna sen cosmopolitanin ja median sekoittaa sitä päätäsi.
Kerro toki meille millaisia ne kaikkien haluamat ovat niin varmaan taas jokainen meistä saa kokea olevansa uniikkilumihiutale kun ei ole kuvailemasi kanssa.Keskustelemmeko me nyt tosiaan siitä, että mitään kauneus/komeusihanteita sun muuta ei olisi?
Tietysti on mutta miten se liittyy millaisen ihmisen kanssa halutaan suhteeseen?
Joku muu voi jatkaa tästä, en jaksa tällaista pelleilyä.
Sinusta asia oli päivänselvä mutta et kuitenkaan osaa sitä selittää. Selvä. Kuulostaa pelleilyltä minusta.
Sinun ajatuksesi implikoi, että kaikki ihmiset olisivat suunnilleen yhtä haluttuja parisuhteisiin. Muussa tapauksessa on oltava jokin osittain yhteinen kriteeristö, jolloin kysymykseltäsi on jo pohja pois.
Ihan jo arkikokemus on osoittanut riittävän vahvasti, että tässä parisuhdehaluttavuudessa eivät ihmiset ole läheskään samalla viivalla. Siksi tämä keskustelu on pelleilyä.
Vetosit halutun ihmisen malliin mediassa ja päiväkotiin. Miten nämä todistavat millaiset ihmiset siis oikeassa aikuisten elämässä ovat haluttuja suhteeseen?
Näin tavismiehen joka on vastikään pariutunut mielestäni ulkonäöllisesti keskivertoa paremman naisen kanssa voisin väittää että ongelmasi, AP, on se että painotat liikaa asioita joilla ei loppujenlopuksi ole mitään väliä, paitsi ehkä siihen kun leikitään kotia. Ensin pitää saada se mies joka rakastaa sinua että kotia kannattaa alkaa leikkimään, joten nuo jutut - vaikka kivoja ovatkin - ovat sekundäärisiä.
Älä kerro meille koulutuksestasi, työpaikastasi, asunnostasi, vaan siitä miksi sinä olet sellainen tyyppi kehen mies ei ole vielä törmännyt ja jota ilman hän ei halua elää. Kun itse olin vielä sinkku, epäilin että naista tuskin elämääni tuleekaan koska olin liian nirso enkä halunnut enää naista vain siksi että sellainen olisi. Pärjään hyvin ihan itsekin, enkä joudu silloin tekemään kompromisseja kenenkään kanssa.
Ulkonäöllisesti viehättäviä ja kaikki asiat kunnossa tyylisiä naisia tuli vastaan ihan kohtuullisesti, mutta kenessäkään heissä ei ollut tarpeeksi yhteistä enkä halunnut heiltä kuin korkeintaan pillua. He olivat mukavia, mutta en missään nimessä olisi lähtenyt parisuhteeseen heidän kanssaan.
Kaikki muuttui tavatessani nykyisen tyttöystäväni. Hän on kaikkea sitä mitä voisin naiselta koskaan haluta. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa se, että hän on työtön (vaikkakin koulutettu) ja hänellä ei ole asuntoa tai omaisuutta, koska persoonana hän on lähes täydellinen ja meillä on hurjan hauskaa yhdessä. Hän ei myöskään halua elää minun rahoillani, vaan teemme lähinnä asioita jotka eivät rasita kukkaroa. Kaikki on meille hauskaa siksi että meillä on toisemme.
Muutuin hetkessä "haluan omaa rauhaa ja rakentaa omaa elämääni" tyypistä "haluan rakentaa yhteistä elämää kanssasi" tyypiksi pelkästään hänen maailmankatsomuksen ja persoonansa takia. Ne ovat niitä asioita joilla on oikeasti väliä. Muuta focus niihin ja mieti mikä sinusta tekee sellaisen, jota tuleva ex-miehesi ei voi vastustaa.
Onnea matkaan. Elämä on ihanaa kun ei joudu tyytymään. Toivottavasti löydät sellaisen kumppanin itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä miehiä ap tapailet? Itse olen pistänyt merkille, että moni alle 35v. mies ei edes etsi mitään parisuhdetta. Eikä tarvitse edes olla mikään pelimies tms. Paljon helpompaa se on vaan silloin tällöin harrastaa seksiä, mutta nauttia silti omasta vapaudesta (kaverit, harrastukset, työ). Jos homma alkaa mennä liian totiseksi, niin se vaan pitää lopettaa, koska tulee pelko vapauden menettämisestä.
Siis täh?
En kyllä miehen iästä päättelisi mitään.
Minä olen aina halunnut vain parisuhteen ihan sieltä jostain 15 vuotiaasta lähtien nyt tähän 32v ikään mutta en ole sellaista koskaan vielä saanut kun naiset ei kelpuuta vaikka käyn paljon treffeillä.
Ihmettelen minkälaisia miehiä te naiset valitsette kun he ei ikinä halua parisuhdetta..
Millaisia naisia sinä sitten valitset, jos he eivät halua parisuhdetta? Miten olet treffeille päässyt? Missä kohtaa se tulee ilmi, että naiset ei halua parisuhdetta?
Tinderistä olen treffini saanut.
Naiset ovat olleet iältään noin 25-34 vuotiaita. Hoikkia tai sporttisia. Ok näköisistä nätteihin.
Naiset ovat yleensä lähettäneet 1. tai 2.treffien jälkeen viestin että eivät näe tästä tulevan mitään jne tai sitten muita kaikenlaisia tekosyitä on kyllä riittänyt.
Pääsin kyllä vuosi sitten 3kk tapailuun asti mutta silloinkin nainen laittoi viestin että ei tuntenut kemiaa.
Eli valitset naisia, jotka saavat ihan oikeasti niitä huippumiehiä. Sinä et ilmeisesti tällainen huippu ole, vaan tavis.
Hassua miten naiset aina väittää että tasoja ei ole olemassa mutta nyt kun mies kertoi naisista joiden kanssa oli käynyt treffeillä niin nainen käytännössä sanoi että pitäisi valita matalatasoisempia naisia :))
Mistä tiedät ettei tuo ole sama joka naisille sitä jankuttaa tai ehkäpä kettuilua häntä kohtaan? ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä eri "taso määritelmät" olivat mulle aivan vieraita, ennenkuin eksyin tänne uudestaan lasteni pikkulapsi ajan jälkeen. Pitäisikö tässä sitten olla kiitollinen, kun olen nykyisen avomiehen löytänyt jopa"parasta ennen" -iän jälkeen, eli 35-vuotiaana? Mies miellytti sekä mieltä että silmää heti ensi tapaamisesta lähtien. Kun olen ollut tietämätön näistä tasoista, niiin en ole tajunnut, että kaltaiseni yli-ikäisen yh:n olisi pitänytkin katsella ainoastaan jotain ei silmää miellyttäviä miehiä. Parasta omassa miehessä on fiksuus ja se, että hän on hyvä keskustelukumppani. Tutustuin mieheeni töiden kautta, tutustuimme ja sitten rakastuimme. Ap, kyllä se suhde voi löytyä ihan sattumaltakin. Olet oma itsesi, juttelet ihmisille ja olet iloinen. Niistä tasoista ei niin väliä.
Oletteko miehen kanssa samaa tasoa sitten?
Eihän teoriassa ole kyse välttämättä siitä, että kaikkien täytyy toimia sen mukaan tai että se on jonkinlainen sääntö. Kyse on siitä, että kun katsotaan pariutumista yleisesti, niin voidaan tehdä tuollainen vahva havainto. Komealla miehellä kaunis nainen, rumalla miehellä ruma nainen. Niin yksinkertainen juttu se on, että ehkä tämä teoriasta puhuminen vähän hämää.
Ei mene näin elävässä elämässä. Olen suht ruma ja minulla komea mies. Sisareni on todella kaunis ja hänellä on jos nyt ei ruma, niin tavallisen näköinen mies , etten itse kahdesti perään katsoisi. Kun olet siellä prismassa, niin ilmeisesti huomaat vaan parit, jotka vahvistavat omaa harhaasi. Mutta älä välitä sehän on vaan inhimmillistä objektiivisen havaintokyvyn puutetta.
Tämä menee nyt taas naurettavaksi. Joka ainoa meistä on jo päiväkodissa oppinut, ketkä ovat suosittuja ja ketkä eivät. Kaikki tietävät, mikä on halutun ihmisen malli mediassa ja muuten. Kaikki meistä näkevät, minkälaisia kumppaneita menestyvät ihmiset valikoivat. Ja niin edelleen.
Yksittäistapauksia on joka suuntaan, mutta älä nyt viitsi olla lapsellinen.
Miten se kuka on päiväkodissa suosittu liittyy siihen millaisia ihmisiä aikuiset haluvat parisuhteeseen? Älä anna sen cosmopolitanin ja median sekoittaa sitä päätäsi.
Kerro toki meille millaisia ne kaikkien haluamat ovat niin varmaan taas jokainen meistä saa kokea olevansa uniikkilumihiutale kun ei ole kuvailemasi kanssa.Keskustelemmeko me nyt tosiaan siitä, että mitään kauneus/komeusihanteita sun muuta ei olisi?
Tietysti on mutta miten se liittyy millaisen ihmisen kanssa halutaan suhteeseen?
Joku muu voi jatkaa tästä, en jaksa tällaista pelleilyä.
Sinusta asia oli päivänselvä mutta et kuitenkaan osaa sitä selittää. Selvä. Kuulostaa pelleilyltä minusta.
Sinun ajatuksesi implikoi, että kaikki ihmiset olisivat suunnilleen yhtä haluttuja parisuhteisiin. Muussa tapauksessa on oltava jokin osittain yhteinen kriteeristö, jolloin kysymykseltäsi on jo pohja pois.
Ihan jo arkikokemus on osoittanut riittävän vahvasti, että tässä parisuhdehaluttavuudessa eivät ihmiset ole läheskään samalla viivalla. Siksi tämä keskustelu on pelleilyä.
Vetosit halutun ihmisen malliin mediassa ja päiväkotiin. Miten nämä todistavat millaiset ihmiset siis oikeassa aikuisten elämässä ovat haluttuja suhteeseen?
Trollaat nyt hyvin, koska palaan tähän jankkaamiseen viesti toisensa jälkeen. Jos sinun ymmärryksesi mukaan hoikka ja kutsuvasti hymyilevä nuori nainen (median kauneusihanne) ei tosiaan ole halutumpi suhteeseen kuin myrtsi ja lihava viisikymppinen nainen (edellisen vastakohta), niin ihmettelen asiaa ja totean, että pidetään molemmat oma käsityksemme.
Ei sillä, etteikö tästä kaikenlaista evidenssiä varmasti löytyisi, mutta turhaa ajakäyttöä se molemmille meistä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pitäisi yhtäkkiä pystyä laskemaan rimaa ku on tottunut ns. tiettyyn tasoon? Ei ne "huonommat" sillon paljon houkuttele
No sitten olet yksin etkä tee tällaisia valitusketjuja koska olet itse omalla toiminnallasi aiheuttanut tilanteen..
Miehet ei saa ketään ja naisille ei kelpaa kukaan..
Tämä ei ollut ap, ihan mielenkiinnosta kysyin. Että miten sitä saisi itsensä sitten kiinnostumaan "huonommista" miehistä, sellaisista joista ei ennen olisi kiinnostunut? Jos kiinnostaa vaan paremmisyta
Miten sä voit varmuudella tietää oletko henkilöstä kiinnostunut vai et jo ennen kuin edes tunnet häntä? Onko sun kiinnostus vain pinnallista tai statukseen perustuvaa?
Tottakai luonne on tärkein mutta kyllä sen ulkomuodonkin pitäisi jonkin verran miellyttää
Eli luonne on "tärkein", mutta ei kuitenkaan niin tärkeä, että rumaan tyytyisit?
Uskon että myös ihan ok-näköisen voi löytää jolla olisi hyvä luonne :D
Ja kuten kaikki tiedämme, naisten "ok-näköinen mies" tarkoittaa parasta 15-20 % miehistä (OkCupidin ja Tinderin datan mukaan). Ei siinä mitään, jokainen saa valita aivan kuten haluaa. Pointsit siitä, että myönnät olevasi pinnallinen.
Onko se tosiaan niin pinnallista haluta omaa silmää miellyttävä puoliso?
Okcupidin aineistosta käy ilmi sekin, että rumatkin miehet saivat n 50% vastauksia komeiden miesten vastausmäärästä. Joten mitä väliä pitikö naiset komeana?
Juuei. Onko lisää valheita?
https://cdn-images-1.medium.com/max/800/0*rRhMB4YoU-HURGeE.png
Ei ole, kiits
Itsekin kävin varmaan sadoilla Tinder-treffeillä, mutta molemminpuoleista kemiaa ei vaan syntytyt. Tosin minä saan syyttää osin itseäni, sillä olen ollut 9/10 tapauksista se pakkien antaja. Turha sitä on jäädä vatvomaan jos jokin miehessä tuntuu väärältä. Ei se myöhemmin muutu. Ja nämä väärältä tuntuneet asiat ovat siis saattaneet olla pieniä seikkoja, jotka saavat minut varpailleni, vaikka mies olisi muuten ollut mukava: esimerkiksi ehdottomuus mielipiteissä ei johda toisiin treffeihin.
Fun fact: olen nykyään yhdessä miehen kanssa, jonka tunsin noin 15-vuotiaasta asti, silloin omana opettajani. Romantiikkaa kehittyi välillemme kuitenkin vasta paljon myöhemmin. Ikäero ei ole suuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä eri "taso määritelmät" olivat mulle aivan vieraita, ennenkuin eksyin tänne uudestaan lasteni pikkulapsi ajan jälkeen. Pitäisikö tässä sitten olla kiitollinen, kun olen nykyisen avomiehen löytänyt jopa"parasta ennen" -iän jälkeen, eli 35-vuotiaana? Mies miellytti sekä mieltä että silmää heti ensi tapaamisesta lähtien. Kun olen ollut tietämätön näistä tasoista, niiin en ole tajunnut, että kaltaiseni yli-ikäisen yh:n olisi pitänytkin katsella ainoastaan jotain ei silmää miellyttäviä miehiä. Parasta omassa miehessä on fiksuus ja se, että hän on hyvä keskustelukumppani. Tutustuin mieheeni töiden kautta, tutustuimme ja sitten rakastuimme. Ap, kyllä se suhde voi löytyä ihan sattumaltakin. Olet oma itsesi, juttelet ihmisille ja olet iloinen. Niistä tasoista ei niin väliä.
Oletteko miehen kanssa samaa tasoa sitten?
Eihän teoriassa ole kyse välttämättä siitä, että kaikkien täytyy toimia sen mukaan tai että se on jonkinlainen sääntö. Kyse on siitä, että kun katsotaan pariutumista yleisesti, niin voidaan tehdä tuollainen vahva havainto. Komealla miehellä kaunis nainen, rumalla miehellä ruma nainen. Niin yksinkertainen juttu se on, että ehkä tämä teoriasta puhuminen vähän hämää.
Ei mene näin elävässä elämässä. Olen suht ruma ja minulla komea mies. Sisareni on todella kaunis ja hänellä on jos nyt ei ruma, niin tavallisen näköinen mies , etten itse kahdesti perään katsoisi. Kun olet siellä prismassa, niin ilmeisesti huomaat vaan parit, jotka vahvistavat omaa harhaasi. Mutta älä välitä sehän on vaan inhimmillistä objektiivisen havaintokyvyn puutetta.
Tämä menee nyt taas naurettavaksi. Joka ainoa meistä on jo päiväkodissa oppinut, ketkä ovat suosittuja ja ketkä eivät. Kaikki tietävät, mikä on halutun ihmisen malli mediassa ja muuten. Kaikki meistä näkevät, minkälaisia kumppaneita menestyvät ihmiset valikoivat. Ja niin edelleen.
Yksittäistapauksia on joka suuntaan, mutta älä nyt viitsi olla lapsellinen.
Miten se kuka on päiväkodissa suosittu liittyy siihen millaisia ihmisiä aikuiset haluvat parisuhteeseen? Älä anna sen cosmopolitanin ja median sekoittaa sitä päätäsi.
Kerro toki meille millaisia ne kaikkien haluamat ovat niin varmaan taas jokainen meistä saa kokea olevansa uniikkilumihiutale kun ei ole kuvailemasi kanssa.Keskustelemmeko me nyt tosiaan siitä, että mitään kauneus/komeusihanteita sun muuta ei olisi?
Tietysti on mutta miten se liittyy millaisen ihmisen kanssa halutaan suhteeseen?
Joku muu voi jatkaa tästä, en jaksa tällaista pelleilyä.
Sinusta asia oli päivänselvä mutta et kuitenkaan osaa sitä selittää. Selvä. Kuulostaa pelleilyltä minusta.
Sinun ajatuksesi implikoi, että kaikki ihmiset olisivat suunnilleen yhtä haluttuja parisuhteisiin. Muussa tapauksessa on oltava jokin osittain yhteinen kriteeristö, jolloin kysymykseltäsi on jo pohja pois.
Ihan jo arkikokemus on osoittanut riittävän vahvasti, että tässä parisuhdehaluttavuudessa eivät ihmiset ole läheskään samalla viivalla. Siksi tämä keskustelu on pelleilyä.
Vetosit halutun ihmisen malliin mediassa ja päiväkotiin. Miten nämä todistavat millaiset ihmiset siis oikeassa aikuisten elämässä ovat haluttuja suhteeseen?
Trollaat nyt hyvin, koska palaan tähän jankkaamiseen viesti toisensa jälkeen. Jos sinun ymmärryksesi mukaan hoikka ja kutsuvasti hymyilevä nuori nainen (median kauneusihanne) ei tosiaan ole halutumpi suhteeseen kuin myrtsi ja lihava viisikymppinen nainen (edellisen vastakohta), niin ihmettelen asiaa ja totean, että pidetään molemmat oma käsityksemme.
Ei sillä, etteikö tästä kaikenlaista evidenssiä varmasti löytyisi, mutta turhaa ajakäyttöä se molemmille meistä on.
Ahaa eli sinä olet näitä pinnallisia ihmisiä joille ei mikään muu kuin kuori merkitse suhteessa. No se selittää miksi emme ymmärrä toisiamme.
Minulla oli ap samanlainen ongelma vuosi sitten. Jatkuvasti pettymyksiä, kaikki tapailut kestivät max. 3 kk ja loppuivat miehen päätöksestä. Sitten se joku vaan tuli ja jäi! Moni näistä miehistä, joita tapailin on edelleenkin sinkkuja. Ehkäpä haluavatkin olla :)
Minulle turn off miehissä oli liiallinen innokkuus. Nämä olivat siis näitä miehiä, jotka olivat tasoni alapuolella ja he toki olivat aivan onnesta soikeana, että minunlaiseni nainen halusi heidän kanssa treffeille. Se innokkuus meni osalla ihan överiksi (jatkuvaa yhteydenpitoa ja kehumista). Ehkäpä miehet myös karttavat samaa naisissa.
Vierailija kirjoitti:
2. Entäs jos se puoliso muuttuu? Entä jos sinun miehesi olisi vaikka lihonut 30 kiloa suhteenne aikana? Et enää pitäisi häntä jumalattoman seksikkäänä, et enää kiihottuisi, et enää haluaisi seksiä. Jos seksuaalinen vetovoima perustuu vain ulkonäköön, mitä tapahtuu, jos se ulkonäkö muuttuu?
Lihoaminen on valinta. Lihoaminen on suhteen ja kumppanin laiminlyömistä. Joten suhtautuminen siihen on sen mukaista.
Olisit sanonut että sairastuu, tai joutuu onnettomuuteen.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä eri "taso määritelmät" olivat mulle aivan vieraita, ennenkuin eksyin tänne uudestaan lasteni pikkulapsi ajan jälkeen. Pitäisikö tässä sitten olla kiitollinen, kun olen nykyisen avomiehen löytänyt jopa"parasta ennen" -iän jälkeen, eli 35-vuotiaana? Mies miellytti sekä mieltä että silmää heti ensi tapaamisesta lähtien. Kun olen ollut tietämätön näistä tasoista, niiin en ole tajunnut, että kaltaiseni yli-ikäisen yh:n olisi pitänytkin katsella ainoastaan jotain ei silmää miellyttäviä miehiä. Parasta omassa miehessä on fiksuus ja se, että hän on hyvä keskustelukumppani. Tutustuin mieheeni töiden kautta, tutustuimme ja sitten rakastuimme. Ap, kyllä se suhde voi löytyä ihan sattumaltakin. Olet oma itsesi, juttelet ihmisille ja olet iloinen. Niistä tasoista ei niin väliä.
Oletteko miehen kanssa samaa tasoa sitten?
Eihän teoriassa ole kyse välttämättä siitä, että kaikkien täytyy toimia sen mukaan tai että se on jonkinlainen sääntö. Kyse on siitä, että kun katsotaan pariutumista yleisesti, niin voidaan tehdä tuollainen vahva havainto. Komealla miehellä kaunis nainen, rumalla miehellä ruma nainen. Niin yksinkertainen juttu se on, että ehkä tämä teoriasta puhuminen vähän hämää.
Ei mene näin elävässä elämässä. Olen suht ruma ja minulla komea mies. Sisareni on todella kaunis ja hänellä on jos nyt ei ruma, niin tavallisen näköinen mies , etten itse kahdesti perään katsoisi. Kun olet siellä prismassa, niin ilmeisesti huomaat vaan parit, jotka vahvistavat omaa harhaasi. Mutta älä välitä sehän on vaan inhimmillistä objektiivisen havaintokyvyn puutetta.
Tämä menee nyt taas naurettavaksi. Joka ainoa meistä on jo päiväkodissa oppinut, ketkä ovat suosittuja ja ketkä eivät. Kaikki tietävät, mikä on halutun ihmisen malli mediassa ja muuten. Kaikki meistä näkevät, minkälaisia kumppaneita menestyvät ihmiset valikoivat. Ja niin edelleen.
Yksittäistapauksia on joka suuntaan, mutta älä nyt viitsi olla lapsellinen.
Miten se kuka on päiväkodissa suosittu liittyy siihen millaisia ihmisiä aikuiset haluvat parisuhteeseen? Älä anna sen cosmopolitanin ja median sekoittaa sitä päätäsi.
Kerro toki meille millaisia ne kaikkien haluamat ovat niin varmaan taas jokainen meistä saa kokea olevansa uniikkilumihiutale kun ei ole kuvailemasi kanssa.Keskustelemmeko me nyt tosiaan siitä, että mitään kauneus/komeusihanteita sun muuta ei olisi?
Tietysti on mutta miten se liittyy millaisen ihmisen kanssa halutaan suhteeseen?
Joku muu voi jatkaa tästä, en jaksa tällaista pelleilyä.
Sinusta asia oli päivänselvä mutta et kuitenkaan osaa sitä selittää. Selvä. Kuulostaa pelleilyltä minusta.
Sinun ajatuksesi implikoi, että kaikki ihmiset olisivat suunnilleen yhtä haluttuja parisuhteisiin. Muussa tapauksessa on oltava jokin osittain yhteinen kriteeristö, jolloin kysymykseltäsi on jo pohja pois.
Ihan jo arkikokemus on osoittanut riittävän vahvasti, että tässä parisuhdehaluttavuudessa eivät ihmiset ole läheskään samalla viivalla. Siksi tämä keskustelu on pelleilyä.
Vetosit halutun ihmisen malliin mediassa ja päiväkotiin. Miten nämä todistavat millaiset ihmiset siis oikeassa aikuisten elämässä ovat haluttuja suhteeseen?
Trollaat nyt hyvin, koska palaan tähän jankkaamiseen viesti toisensa jälkeen. Jos sinun ymmärryksesi mukaan hoikka ja kutsuvasti hymyilevä nuori nainen (median kauneusihanne) ei tosiaan ole halutumpi suhteeseen kuin myrtsi ja lihava viisikymppinen nainen (edellisen vastakohta), niin ihmettelen asiaa ja totean, että pidetään molemmat oma käsityksemme.
Ei sillä, etteikö tästä kaikenlaista evidenssiä varmasti löytyisi, mutta turhaa ajakäyttöä se molemmille meistä on.
Ahaa eli sinä olet näitä pinnallisia ihmisiä joille ei mikään muu kuin kuori merkitse suhteessa. No se selittää miksi emme ymmärrä toisiamme.
Se tuskin selittää, koska nythän emme puhu itsestämme, vaan yhteiskunnasta ja ihmisistä yleisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2. Entäs jos se puoliso muuttuu? Entä jos sinun miehesi olisi vaikka lihonut 30 kiloa suhteenne aikana? Et enää pitäisi häntä jumalattoman seksikkäänä, et enää kiihottuisi, et enää haluaisi seksiä. Jos seksuaalinen vetovoima perustuu vain ulkonäköön, mitä tapahtuu, jos se ulkonäkö muuttuu?
Lihoaminen on valinta. Lihoaminen on suhteen ja kumppanin laiminlyömistä. Joten suhtautuminen siihen on sen mukaista.
Olisit sanonut että sairastuu, tai joutuu onnettomuuteen.
-eri
No, lihominen voi myös johtua sairastumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2. Entäs jos se puoliso muuttuu? Entä jos sinun miehesi olisi vaikka lihonut 30 kiloa suhteenne aikana? Et enää pitäisi häntä jumalattoman seksikkäänä, et enää kiihottuisi, et enää haluaisi seksiä. Jos seksuaalinen vetovoima perustuu vain ulkonäköön, mitä tapahtuu, jos se ulkonäkö muuttuu?
Lihoaminen on valinta. Lihoaminen on suhteen ja kumppanin laiminlyömistä. Joten suhtautuminen siihen on sen mukaista.
Olisit sanonut että sairastuu, tai joutuu onnettomuuteen.
-eri
Minusta kumppanin ja suhteen laiminlyömistä olisi keskuteluyhteyden kadottaminen mutta kappas meitä on erillaisia jotka haluvat suhteelta eri asioista. Siksi kannattaa tuntea itsensä ja millaisen suhteen haluaa ennen kuin alkaa etsiä suhdetta vain suhteen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi laskea rimaa?
Esitätkö tyhmää?
Olet aikaisemmin kelpuuttanut komeita miehiä -> kelpuuta sellaisia miehiä joita et kuvailisi komeaksi, sellaisia jotka ei saa sukkia pyörimään jaloissa jne
Olet aikaisemmin kelpuuttanut pitkiä miehiä -> kelpuuta lyhyempiä miehiä
Olet aikaisemmin kelpuuttanut sosiaalisia itsevarmoja ekstrovertteja -> kelpuuta hiljaisia epävarmoja ujoja
Olet aikaisemmin kelpuuttanut korkean statuksen miehiä -> kelpuuta ammattikoulun tai max amk:n käyneitä miehiä
En ole ap. Mutta en ole etsinyt ikinä komeita miehiä, varsinkin kovin komea pelottaisi. Se on myönnettävä etten haluaisi itseäni lyhempää miestä, olen lyhyt itse. Hiljaisen miehen kelpuuttaisin, kun nyt jotain saa suustaan. En yhdistä korkeaan statukseen koulutustasoa. Olen akateeminen, mutta ammattikoulun käynyt mies kävisi mainiosti.
Minusta jotain perusvaatimuksia saa olla. Kyllä mulle kävis lihava mies ja tupakoivakin, mutta jos liikaa juo tai käyttää huumeita, ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Minulle turn off miehissä oli liiallinen innokkuus. Nämä olivat siis näitä miehiä, jotka olivat tasoni alapuolella ja he toki olivat aivan onnesta soikeana, että minunlaiseni nainen halusi heidän kanssa treffeille. Se innokkuus meni osalla ihan överiksi (jatkuvaa yhteydenpitoa ja kehumista). Ehkäpä miehet myös karttavat samaa naisissa.
Päinvastoin miehet tykkää innokkaista naisista. Itse rakastaisin sitä jos huomaisin naisesta hänen oikeasti tykkäävän musta eli kehuisi usein ja näyttäisi myös tekojen kautta sen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että olet hieman halju perusnainen, joka on tapaillut dynaamisia pelimiehiä. Ja kun on käynyt ilmi, että olet liikkeellä tositarkoituksella, etkä halua irtoseksiä, niin he ovat hakeutuneet helpomman p*llun pariin tai sitten niiden unelmanaistensa perään.
Eli veikkaisin, että sinun pitää hieman heittäytyä irtoseksin puolelle tai kasvattaa tasoasi vaimomateriaalina. Jos se irtoseksi olisi tosi hyvää, niin ehkä he haluaisivat alkaa seukkaamaankin. Itsehän en kyllä irtoseksiin suostu, mutta tässä analyysini siis.
:D
Kyllä saa olla todella poikkeuksellista, se irtoseksi, siis aivan omaa luokkaansa, että panoksi tarkoitettu tapaaminen muuttuisi suhteeksi.
Moro, täällä mies jonka kolmesta parisuhteesta kaksi on lähtenyt tilanteesta, jonka piti alunperin olla yhden yön juttu. Ei siis edes panosuhde, vaan kertajysäys. Eikä sillä ole suoraa verrannollisuutta seksin hyvyyteen, vaan siihen että ihmiseen tutustuu siinä samalla kuitenkin ja edetään fyysiseen läheisyyteen. Silloin ollaan jo puolimatkassa. Orgasmit tosin kyllä aiheuttavat sellaisia hormonipurkauksia, jotka aiheuttavat kiintymyksen tunteita. Eivätkä ihmiset ihan oikeasti ymmärrä, miten luonto toimii?
Sinä sytyt vain 180+cm jykeväleukastatuslentäjäkirurgista.