Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaativa kimppakyytiläinen
16.04.2018 |
Työkaveri on kulkenut kyydissäni töihin. Matkaa työpaikalle on noin 35km. Nykyisin hän on useamman kerran pyytänyt että heitän hänet kotiin asti. Pari kertaa olen suostunut. Miten kannattaisi sanoa hänelle, että suostun kuskiksi vain sillä ehdolla, että lähdetään ja palataan minun starttipaikastani. Hän olettaa että samalla maksulla ajan hänet pihaansa, mikä kierrättää noin 6km.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Kimppakyydit on toimineet sillä tavalla, että on vuoroviikoin ajettu toisen autolla. Autotonta kyytiläistä ei ole ollut.
Joskus viime syksynä poimin kyytiin liftarin.
Selitti vastustavansa yksityisautoilua ja siksi liftaavansa.
En häkellykseltäni saanut sanottua, että tässähän sitä yksityisautoillaan...Minä kyllä ymmärrän liftarin logiikan. Yhdessä ajaminen ei kuormittanut luontoa yhtään sen enempää kuin jos olisit ajanut yksin. Tietysti jos kaikki ajattelisivat noin, kenelläkään ei olisi kohta autoa eikä kyytiä, mutta yksityisautoilun vastustajia se ei varmaan hirveästi haittaisi. Melkoinen yhteiskunnallinen muutos olisi tiedossa!
Ap:n ongelmaan vastaisin, että ei tarvitse viedä kotiin saakka, hyvä kyytiläinen joko tulee lähtöpaikkaan, korvaa toiselle aiheutuneen vaivan yhteisesti sovitulla summalla tai etsii muun kyydin. Satunnaisesti voisit kai heittää jos toisella on joku hyvä syy, mutta en ymmärrä miksi tuollaista matkaa ei voisi tulla pyörällä. Jos itsellä ei ole autoa, on varmasti tottunut pyöräilemään ja kävelemään.
No kovin moni ei pyöräile, varsinkaan talvella. Saati kävele ennen tai jälkeen työpäivän 2,5 kilometriä. Mutta samaa mieltä siitä, että bussilla tmv. voisi tulla sovittuun paikkaan. Tai sitten korvaa vaivan.
Minusta tosin kuulosti siltä, että ap:tä vituttaisi kieppaus, vaikka saisi siitä rahallisen korvauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Kimppakyydit on toimineet sillä tavalla, että on vuoroviikoin ajettu toisen autolla. Autotonta kyytiläistä ei ole ollut.
Joskus viime syksynä poimin kyytiin liftarin.
Selitti vastustavansa yksityisautoilua ja siksi liftaavansa.
En häkellykseltäni saanut sanottua, että tässähän sitä yksityisautoillaan...Minä kyllä ymmärrän liftarin logiikan. Yhdessä ajaminen ei kuormittanut luontoa yhtään sen enempää kuin jos olisit ajanut yksin. Tietysti jos kaikki ajattelisivat noin, kenelläkään ei olisi kohta autoa eikä kyytiä, mutta yksityisautoilun vastustajia se ei varmaan hirveästi haittaisi. Melkoinen yhteiskunnallinen muutos olisi tiedossa!
Ap:n ongelmaan vastaisin, että ei tarvitse viedä kotiin saakka, hyvä kyytiläinen joko tulee lähtöpaikkaan, korvaa toiselle aiheutuneen vaivan yhteisesti sovitulla summalla tai etsii muun kyydin. Satunnaisesti voisit kai heittää jos toisella on joku hyvä syy, mutta en ymmärrä miksi tuollaista matkaa ei voisi tulla pyörällä. Jos itsellä ei ole autoa, on varmasti tottunut pyöräilemään ja kävelemään.
No kovin moni ei pyöräile, varsinkaan talvella. Saati kävele ennen tai jälkeen työpäivän 2,5 kilometriä. Mutta samaa mieltä siitä, että bussilla tmv. voisi tulla sovittuun paikkaan. Tai sitten korvaa vaivan.
Minusta tosin kuulosti siltä, että ap:tä vituttaisi kieppaus, vaikka saisi siitä rahallisen korvauksen.
Tuollainen 6km "kieppaus" ruuhka-aikana lisää ap. työaikaa 0,5-1.15h. Jos on päiväkoti-ikäisiä lapsia, se lisää myös heidän hoitoaikaa. Ja jos työaika päättty klo 16.00 ja ajaa 35km työmatkan ja päälle vielä ylimääräistä 6km, niin lapset joutuvat olemaan hoidossa 10h ja ainainen kiire, ehtiikö hakea lapset ennen päiväkodin sulkemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan omalla autollani mieluiten yksikseni omassa rauhassa työmatkat. Jos haluan istua muiden ihmisten kanssa ja kuunnella heidän juttujaan ja haistella heidän hajuaan, menen julkisilla.
En ikinä suostuisi mihinkään vakituiseen kimppakyytijärjestelyyn. Arvostan yksityisyyttäni ja itsemääräämisoikeuttani sen verran paljon.
Kyytiläiset sotkee autoa, tuo autoon outoja hajuja, kuluttavat auton penkkiä ja saattavat naarmuttaa tai muuten vahingoittaa autoa.
Kyytiläinen autossa nostaa polttoaineen kulutusta.
En voi kuunnella haluamaani musiikkia kovalla kun kyytiläinen häiriintyy.
Syitä on lukemattomia, mutta loppujen lopuksi on kyse minun reviiristäni ja hetkestä rentoutua ja olla rauhassa. Sitä arvostan.
Minä taas inhoan yli kaiken kuskeja, jotka alkavat pistää jo auton huoltokulujakin repsikan kontolle. Tietysti lasketaan myös kulukorvauksia virallisista taulukoista. Missään nimessä ei kysytä, tuleeko toinen kyydillä, vaikka asuttaisiin lähekkäin, vaan aina toisen tulee anella.
Ei polttoaine ole ainoa kuluerä, vaan mitä enemmän painoa, sen suurempi kulutus ja huolto tarve. Ja se huomioidaan myös kilometrikorvauksissa, jos työntekijä joutuu kuljetamaan tavaraa autossa, siitä saa ylimääräisen korvauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Kimppakyydit on toimineet sillä tavalla, että on vuoroviikoin ajettu toisen autolla. Autotonta kyytiläistä ei ole ollut.
Joskus viime syksynä poimin kyytiin liftarin.
Selitti vastustavansa yksityisautoilua ja siksi liftaavansa.
En häkellykseltäni saanut sanottua, että tässähän sitä yksityisautoillaan...Minä kyllä ymmärrän liftarin logiikan. Yhdessä ajaminen ei kuormittanut luontoa yhtään sen enempää kuin jos olisit ajanut yksin. Tietysti jos kaikki ajattelisivat noin, kenelläkään ei olisi kohta autoa eikä kyytiä, mutta yksityisautoilun vastustajia se ei varmaan hirveästi haittaisi. Melkoinen yhteiskunnallinen muutos olisi tiedossa!
Ap:n ongelmaan vastaisin, että ei tarvitse viedä kotiin saakka, hyvä kyytiläinen joko tulee lähtöpaikkaan, korvaa toiselle aiheutuneen vaivan yhteisesti sovitulla summalla tai etsii muun kyydin. Satunnaisesti voisit kai heittää jos toisella on joku hyvä syy, mutta en ymmärrä miksi tuollaista matkaa ei voisi tulla pyörällä. Jos itsellä ei ole autoa, on varmasti tottunut pyöräilemään ja kävelemään.
No kovin moni ei pyöräile, varsinkaan talvella. Saati kävele ennen tai jälkeen työpäivän 2,5 kilometriä. Mutta samaa mieltä siitä, että bussilla tmv. voisi tulla sovittuun paikkaan. Tai sitten korvaa vaivan.
Minusta tosin kuulosti siltä, että ap:tä vituttaisi kieppaus, vaikka saisi siitä rahallisen korvauksen.
Ap:n kieppaus:
2x6 km päivässä = 12 km
5x12 km viikossa = 60 km
4x60 km kuukaudessa = 240 km
Hm. En jaksaisi. Kalliiksi tulee vuositasolla, vaikkei olisi kuin puolet tuosta määrästä.
Kyytiläinen kävelee nyt terveydekseen sen 2,5 km. Minä kävelen usein kun on sen verran matkaa töihin.
Hankalan ihmisen kanssa kimppakyytisysteemi ei toimi. Meillä oli kerran muutaman hengen kimppakyytiporukka. Yhden takia muut ajoivat muutaman kilsan määränpää kaupungissa muutaman kilsan turhan lenkin, mutta hän ei joustanut kenenkään takia. Hänen kotiovelleen olisi pitänyt viedä, mutta muut saivat kävellä, vaikka olisi ollut matkan varrella pysähdys. Ja muut olivat koko ajan kyytejä "velkaa", vaikka muut olisivat ajaneet useamman kerran putkeen ja hän ollut kyydissä. Kas kummaa hänelle ei pian enää ilmoiteltu kyydeistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli kerran kyytiläinen. Nuorena tyttönä just aloittanut työpaikassa, Mitään korvausta en kehdannut pyytää, eikä hän sitä kyllä tarjonnutkaan. Kerran työpaikan kahviossa hän tarjosi minulle kahvin, mutta suklaapatukka jonka olin kans ottanut, piti maksaa itse...
Aika jännä että tää aloittajan Kyytiläinen ei suostu maksamaan ylimääräisestä kuskaamisesta. Eli tilanneko on se, että ap toimii koko ajan kuskina? Tää Kyytiläinen kuitenkin varmasti hakee verottajalta matkakuluvähennykset vaikkei aja metriäkään työpaikalleen... ja sit kehtaa olla maksamatta kuskilleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan omalla autollani mieluiten yksikseni omassa rauhassa työmatkat. Jos haluan istua muiden ihmisten kanssa ja kuunnella heidän juttujaan ja haistella heidän hajuaan, menen julkisilla.
En ikinä suostuisi mihinkään vakituiseen kimppakyytijärjestelyyn. Arvostan yksityisyyttäni ja itsemääräämisoikeuttani sen verran paljon.
Kyytiläiset sotkee autoa, tuo autoon outoja hajuja, kuluttavat auton penkkiä ja saattavat naarmuttaa tai muuten vahingoittaa autoa.
Kyytiläinen autossa nostaa polttoaineen kulutusta.
En voi kuunnella haluamaani musiikkia kovalla kun kyytiläinen häiriintyy.
Syitä on lukemattomia, mutta loppujen lopuksi on kyse minun reviiristäni ja hetkestä rentoutua ja olla rauhassa. Sitä arvostan.
Minä taas inhoan yli kaiken kuskeja, jotka alkavat pistää jo auton huoltokulujakin repsikan kontolle. Tietysti lasketaan myös kulukorvauksia virallisista taulukoista. Missään nimessä ei kysytä, tuleeko toinen kyydillä, vaikka asuttaisiin lähekkäin, vaan aina toisen tulee anella.
Ei polttoaine ole ainoa kuluerä, vaan mitä enemmän painoa, sen suurempi kulutus ja huolto tarve. Ja se huomioidaan myös kilometrikorvauksissa, jos työntekijä joutuu kuljetamaan tavaraa autossa, siitä saa ylimääräisen korvauksen.
Niin tai näin, mutta en itse näe tällaisia oikein normaaleihin kaverisuhteisiin kuuluvina juttuina. Ei tosiaan kannata ottaa ketään kyytiin, jos laskee kaikkia kuluja pilkun päälle. Auton ostopäätöksen on tehnyt kuitenkin omistaja itse. Hieman vastaavalla logiikalla voisi ihmisiltä ottaa pääsymaksu esim. kotona, koska ainahan huonekalut kuluvat, kun niillä istutaan.
Asun Helsingissä ja työpaikka on Vantaalla. Itselläni on etätyömahdollisuus, joten kuljen mielelläni työkaverin kyydissä.
Asun häneltä n 2 km päässä, aamuisin kuljen fillarilla ja jätän sen hänen pihalle, illalla otan fillarin, kun tulemme hänen luo.
Talvella, kun oli kovia pakkasia, tuli noutamaan minut, jos kävelen n 1 km, häneltä on pieni ajomatka tähän ja sama takaisin. Hän itse tarjosi sitä.
Maksan hänelle 50 e kk ja tämä on jatkunut jo vuosia.
Kummatkin ollaan välillä kipeänä, silloin kuljen junalla ja ostan kertalippuja. Talvilomat meillä on kummallakin vielä, toivottavasti , vko 8.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun kyytiläinen lyö ovea ihan kamalan lujaa kiinni. Miten voi huomauttaa kohteliaasti? Muuten on ok.
Sanot, ettei autosi mikään Lada ole, kun kyytiläinen seuraavan kerran paukauttaa oven.
Aloitin opiskelun ja kävi ilmi että samalla suunnalla asui luokkakaveri. Sovittiin heti että kuljetaan kimpassa aina vaihdellen tasapuolisesti kuskia kun kerran kummallakin oli auto. Homma tuntui mukavalta siksikin ettei se sitonut jos oli vaikka omia menoja, toinen pääsi omalla autolla kouluun kyllä. Kimppaan löyttäytyi kolmaskin jolla ei ollut omaa autoa. Sovittiin että saa kulkea mukana mutta ei joka päiväksi luvattu varmaa kyytiä juuri omien aikataulujen takia. Sovittiin myös hinta matkalle.
Pummi istui kyllä mielellään kyydissä ja oli erittäin aktiivisesti järjestelemässä niitä. Viestejä ja soittoja riitti niin kauan kunnes jompikumpi hänet suostui hakemaan. Tai koulussa kyttäsi silmä kovana milloin pääsi livahtamaan autoon kotiapäin lähdettäessä. Kertaakaan ei maksanut mitään toiselle kuskille, minulle taisi maksaa 20 euroa vuoden kuskaamisesta. Ahdisti ja otti rajusti päähän, harmitti oma auttamishalu ja hyväntahtoisuus. En ole tyyppiä enää nähnyt, hävisi kuin pieru saharaan jättäessään koulun kesken. Joutui reppana pakenemaan koulusta sillä oli käynyt pummaamassa kaikilta mahdollisilta tahoilta rahaa ja kaikki velat oli tietenkin maksamatta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässäpä se syy, miksen kimppakyytiin suostuisi. Välttelen tilanteita, joissa aletaan puhua mahdollisuudesta edes kulkea minun kyydissä. Pidän autoa, koska menen ja tulen oman haluni mukaan. En ala sovittamaan aikatauluani tai kulkemistani minuuttiakaan toisen tarpeiden mukaan. Haluan myös halutessani seikkailla työmatkalla johonkin, jos tulee vaikka ihan päähänpistona mieleen. En halua olla kenellekään tilivelvollinen. En ole sillä tavoin pihi auton kanssa, että voin hyvin hakea kaverin (tarjoudun) vaikka juna-asemalta tai muuten vaan heitän ihmisiä tai haen tarpeen mukaan. Mutta nämä on kertaluontoisia järjestelyitä. Sellaisille en tarjoa, joiden kohdalla on vaarana, että asiasta alkaisi tulla joku vakituinen järjestely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan omalla autollani mieluiten yksikseni omassa rauhassa työmatkat. Jos haluan istua muiden ihmisten kanssa ja kuunnella heidän juttujaan ja haistella heidän hajuaan, menen julkisilla.
En ikinä suostuisi mihinkään vakituiseen kimppakyytijärjestelyyn. Arvostan yksityisyyttäni ja itsemääräämisoikeuttani sen verran paljon.
Kyytiläiset sotkee autoa, tuo autoon outoja hajuja, kuluttavat auton penkkiä ja saattavat naarmuttaa tai muuten vahingoittaa autoa.
Kyytiläinen autossa nostaa polttoaineen kulutusta.
En voi kuunnella haluamaani musiikkia kovalla kun kyytiläinen häiriintyy.
Syitä on lukemattomia, mutta loppujen lopuksi on kyse minun reviiristäni ja hetkestä rentoutua ja olla rauhassa. Sitä arvostan.
Minä taas inhoan yli kaiken kuskeja, jotka alkavat pistää jo auton huoltokulujakin repsikan kontolle. Tietysti lasketaan myös kulukorvauksia virallisista taulukoista. Missään nimessä ei kysytä, tuleeko toinen kyydillä, vaikka asuttaisiin lähekkäin, vaan aina toisen tulee anella.
Ei polttoaine ole ainoa kuluerä, vaan mitä enemmän painoa, sen suurempi kulutus ja huolto tarve. Ja se huomioidaan myös kilometrikorvauksissa, jos työntekijä joutuu kuljetamaan tavaraa autossa, siitä saa ylimääräisen korvauksen.
Niin tai näin, mutta en itse näe tällaisia oikein normaaleihin kaverisuhteisiin kuuluvina juttuina. Ei tosiaan kannata ottaa ketään kyytiin, jos laskee kaikkia kuluja pilkun päälle. Auton ostopäätöksen on tehnyt kuitenkin omistaja itse. Hieman vastaavalla logiikalla voisi ihmisiltä ottaa pääsymaksu esim. kotona, koska ainahan huonekalut kuluvat, kun niillä istutaan.
Huono vertaus. Eikä tässä ole kysymys aina rahasta vaan Ajasta. Tuollainen 2x6km lenkki lisää huomattavasti työaikaa ruuhka-aikana, kun nopeus on 30-40km ja on useammat liikennevalot ja siinä samalla ajalla moottoritiellä ajaa kymmeniä kilometrejä.
Ja jos työt päättyvät klo 16.00 ja on päiväkoti-ikäisiä lapsia, ongelmaksi muodostuu ehtiikö lapset hakea ennen sulkemisaikaa.
Ja monet kyytiläiset haluavat käydä matkan varrella kaupassa, ettei tarvitse kantaa raskaita ostoksiaan, vedoten autottomuuten.
Kimppakyyti toimii vain jos on selvät pelisäännöt eikä se lisää autoilijan työaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekin kimppakyytiläisenä kiinnostaa, että mikä on sopiva korvaus kyydistä?
Mä olen maksanut saman suuntaansa kuin mitä bussin kuukausilipulla olisi maksanut. Tai hiukan enemmän. Se mitä hyödyin itse, oli säästö matka-ajoissa. Minusta reilu maksu. Oma autokin on, joten tiedän, että autokulu on paljon kovempi mitä pelkät polttoainekulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan omalla autollani mieluiten yksikseni omassa rauhassa työmatkat. Jos haluan istua muiden ihmisten kanssa ja kuunnella heidän juttujaan ja haistella heidän hajuaan, menen julkisilla.
En ikinä suostuisi mihinkään vakituiseen kimppakyytijärjestelyyn. Arvostan yksityisyyttäni ja itsemääräämisoikeuttani sen verran paljon.
Kyytiläiset sotkee autoa, tuo autoon outoja hajuja, kuluttavat auton penkkiä ja saattavat naarmuttaa tai muuten vahingoittaa autoa.
Kyytiläinen autossa nostaa polttoaineen kulutusta.
En voi kuunnella haluamaani musiikkia kovalla kun kyytiläinen häiriintyy.
Syitä on lukemattomia, mutta loppujen lopuksi on kyse minun reviiristäni ja hetkestä rentoutua ja olla rauhassa. Sitä arvostan.
Minä taas inhoan yli kaiken kuskeja, jotka alkavat pistää jo auton huoltokulujakin repsikan kontolle. Tietysti lasketaan myös kulukorvauksia virallisista taulukoista. Missään nimessä ei kysytä, tuleeko toinen kyydillä, vaikka asuttaisiin lähekkäin, vaan aina toisen tulee anella.
Ei polttoaine ole ainoa kuluerä, vaan mitä enemmän painoa, sen suurempi kulutus ja huolto tarve. Ja se huomioidaan myös kilometrikorvauksissa, jos työntekijä joutuu kuljetamaan tavaraa autossa, siitä saa ylimääräisen korvauksen.
Niin tai näin, mutta en itse näe tällaisia oikein normaaleihin kaverisuhteisiin kuuluvina juttuina. Ei tosiaan kannata ottaa ketään kyytiin, jos laskee kaikkia kuluja pilkun päälle. Auton ostopäätöksen on tehnyt kuitenkin omistaja itse. Hieman vastaavalla logiikalla voisi ihmisiltä ottaa pääsymaksu esim. kotona, koska ainahan huonekalut kuluvat, kun niillä istutaan.
Vuosia kestävä kimppakyytisuhde on jotain muuta kuin normaali kaverisuhde. Kantsii pitää roolit erillään niin kaveruuskin säi!yy.
Minusta taas kimppakyytiläinen, joka laskee löpönkulutusta ja maksaa kyydistä sentilleen sen tai mieluummin alle, on pihi hyväksikäyttäjä ja saa etsiä kyytinsä muualta. Tienata ei ole tarkoitus ainakaan kyytiläisen kustannuksella, mutta sentinlaskijoille ei riitä ymmärrystä.
Olen ollut vuoroajokimpoissa, maksavana kyytiläisenä ja kuljettanut kyytiläisiä omalla autollani välillä ylimääräistä lenkkiä heittäen, joten kokemusta on kaikilta puolilta
En suostu enää ikinä kimppakyyteihin. Kokemus on osittanut, että itse siinä eniten kärsii. Enkä tarkoita rahaa. Mutta kyytiläisen ottaminen vakituisesti on hemmetin sitovaa. Kun sairastut, ei riitä, että ilmoitat pomolle jääväsi kotiin. On vielä ilmoitettava kyytiläisellekin, että nyt et huomenna pääse kyydissä etkä ehkä myöhemminkään. Kuuntele se huokailu ja narina sitten, että mitä mä nyt teen. Ei pitäisi olla minun ongelma, mutta ihan kuin olisin ollut syyllinen johonkin.
Kaikki on sitten mentävä aina normin mukaan, vaikka olisi mahdollisuus liukua työajoistakin, niin kyytiläisen kanssahan se ei onnistu.
Ja minun piti myös hakea ja tuoda työkaveri ovelta ovelle. Itse jouduin siinä pakkasaamuinakin raaputtelemaan auton jäästä ja lämmittelemään sitä, toinen siellä vaan odotteli mukavasti keittiön ikkunassa kahviaan hörppien, että koska kyyti tulee. Pääsi suoraan lämpimään autoon. Minulle hakumatkaa kertyi 7 km. Ja toinen ylimääräinen 7 km sitten työpäivän jälkeen.
Se oli sitten viimeinen pisara, kun kyytiläisen lapsi meni päiväkotiin, ja minun piti sitten vielä sekin hakea, ylimääräinen keikkaus tuli siitäkin vielä. Siinä sitten odottelin tarhan pihassa, kun työkaveri höpötteli ja löpötteli päiväkodin tätien kanssa ummet ja lammet, minun ajallani ei näyttänyt olevan mitään merkitystä. Minä olin yh ja minulla oli alakoululainen kotona äitiä odottamassa, mutta mitäpäs minun lapsestani.
Kyllä tämä työkaveri minulle mielellään ihan koitti korvata tätä, erilaisin jutuin, eikä siinä mitään, mutta minua tämä ajankäyttö kaikkein eniten rassasi. Ja se, että olisihan minulla ollut paljonkin asioita, joita olisi pitänyt päästä hoitamaan heti töiden jälkeen, vaan aina oli tämä kyytiläisen kuljetus.
Sain viimein sanotuksi, että en enää jatka tätä, pääset bussilla kyllä tai hoidat muuten työmatkasi, en pysty tähän, kun on omiakin asioita paljon. Vähän siitä tuli mutinaa ja kyselyä, että no milläs minä nyt pääsen töihin. Teki mieli karjaista, että mitä v----a se minulle kuuluu! Mutta sanoin vain, että en nyt tosiaan pysty tähän enää. Sitä paitsi olin ajatellut, että voisin käydä työssä polkupyörälläkin kesäaikaan, työmatkaahan ei minulle ollut kuin 10 kilometriä, ilman tuota ylimääräistä 12 kilsaa.
Tätäkin enemmän minua rassasi eräs toinen, joka kuulutti suureen ääneen, kuinka hänellä ei ole autoa sen vuoksi, ettei hän tarvitse sitä mihinkään ja kuinka hän säästää siinä, ettei ylläpidä autoa. Ja sitten oli aina tunkemassa kyytiin ja kysymässä, lähtisinkö hänen kanssaan sinne ja sinne, tarkoituksena kun oli kuitenkin, että minun autollani mentäisiin.
Alue: Aihe vapaa
Minä taas inhoan yli kaiken kuskeja, jotka alkavat pistää jo auton huoltokulujakin repsikan kontolle. Tietysti lasketaan myös kulukorvauksia virallisista taulukoista. Missään nimessä ei kysytä, tuleeko toinen kyydillä, vaikka asuttaisiin lähekkäin, vaan aina toisen tulee anella.