Lue keskustelun säännöt.
Vaimo raskaana ja suhde umpikujassa.
VitutusMaximus
16.04.2018 |
Vaimoni on raskaana ja meidän suhteemme on umpikujassa. Emme tule toimeen, joka päivä jokin riita tai erimielisyys. Olemme kummatkin todella väsyneitä ja vittuuntuneita. Yritän ymmärtää ja teen kaikkeni että voisimme jatkaa yhdessä mutta teen ns. kaiken väärin.
Teen niin tai näin niin saan paskaa niskaani AIVAN KAIKESTA. Se on ihan sama mikä se asia on, kun vaimoni mielestä se on väärin tai sanon jotain väärin niin näin se on. Näitä ongelmia oli jo ennen raskautta ja nyt ne ovat pahentuneet entisestään. Hänestä minun pitäisi vaan kasvattaa itsehillintää ja niellä lähestulkoon kaikki paska mitä hänen suustaan tulee. Olen iloinen raskaudesta ja lapsi on toivottu, mutta tuntuu siltä ettei meillä ole yhteistä tulevaisuutta yhdessä. Tekee mieli lähinnä jättää vaimo ja lähteä lätkimään, sillä en ole ollut onnellinen kuukausiin.
Olen hyväksynyt sen tosiasian, että laitan oman onnellisuuteni taka-alalle ja yritän miellyttää vaimoani ja tehdä hänelle mahdollisimman hyvän fiiliksen raskauden ajaksi, sillä edistää se myös yhteisen lapsemme hyvinvointia. Tuntuu vaan siltä, että omat voimavarat loppuvat aivan täysin kun en osaa tehdä ikinä mitään oikein ja olen vaan ärsyttävä, vittumainen, turha paska, joka riitelee joka asiasta. MIKÄ AVUKSI? Olemme asiasta puhuneet ja vaimo sanoo ettei aio tai voi muuttua. Minun pitää vain olla hiljaa ja sietää kohtaloni. Asia ok, mutta uskoisin, että tilanne ei varmasti helpota kun lapsi syntyy. Silloinhan varmaan teenkin kaiken vielä enemmän päin vittua.
Onko ainut ratkaisu tilanne siis nyt se, että yritän vaan olla mahdollisimman neutraali ja feikata hymyä ja iloa vaikka vituttaa 24/7? On tää saatana yks työmaa...
Kommentit (88)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko keskustelleet asiasta?
O-lem-me a-si-as-ta pu-hu-neet
Kyllä, olemme keskustelleet asiasta ja hän sanoi ettei voi muuttua vaan minun pitää nyt vaan yrittää sietää häntä. Jossen kestä niin voin lähteä lätkimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimon pitäis ymmärtää, ettei raskaus oo mikään tekosyy vittuilla ja käyttäytyä epäasiallisesti toista kohtaan. Selvästi oot pohtinut tilannetta ja omaa käytöstäs, joten seuraava askel on se, että vaimo tekee saman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisia tekstejä pitäisi näyttää kaikille miehille, jotka keskutelevat naistystävän/vaimon kanssa mahdollisesta jälkikasvusta. Aina vedotaan hormooneihin, mutta kyllähän se ottaa koville, kun 9kk kuuntelee nalkuttamista joka asiasta. Edes astianpesukoneen täyttäminen ei mennyt oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä yritä miellyttää vaimoa jos et kuitenkaan siihen kykene. Keskity itseesi ja tulevaan lapseen. Hanki tieto ja tarvikkeita lasta varten.
Mistä hänen paha olo johtuu, mitä arvelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne voi kyllä muuttua raskauden jälkeen. En pidä hormoneihin vetoamisesta käytöksen selittäjänä, mutta raskaus on fyysisesti ja psyykkisesti potentiaalisesti todella raskas ja stressaava tila, poikkeustila ihmiselle.
Oliko kaikki hyvin välillänne ennen raskautta?
Mitä terapeutti sanoo, kun otat esille, ettet jaksa loputtomiin tuota kohtelua?
Kuulostat aikamoiselta tossukalta. Loppupeleissä naiset eivät tykkää tahdottomista miehistä, jotka tanssivat naisten pillien mukaan ja jotka jopa pelkäävät naista. Miehisty ja pidä puolesi! Kun nainen sanoo sinulle rumasti, sano vielä rumemmin takaisin. Ei hänellä ole mitään oikeutta puhua sinulle epäkunnioittavasti. Jos et pidä puoliasi, hän alkaa halveksia sinua vain enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meistä tukisi varmaan hyvä pari, koska minulla on vaimoasi vastaava mies. Teettää kaikki hommat minulla ja sitten kehtaa valittaa miten ne muka olisi pitänyt tehdä.
Jos vaihdetaan päikseen? :-D Siinä ne olis sitten kaksi täydellistä yhdessä, minun mieheni ja sinun vaimosi...
Joo huono vitsi. Luulen ymmärtäväni sinua täydellisesti, vaikka olenkin nainen.
Meillä meni niin, että mittani lopulta täyttyi ja nyt ero on vireillä. Vapauteni koittaa syyskuussa. En siis osaa sinua valitettavasti auttaa.
Ehkä teidän vaan on parasta erota. Mikäli terapia ja keskustelu ei ole auttanut, niin kovin vähän on tehtävissä. Ei raskaus muuta ketään monisteriksi. Ainakin itse olin vaan herkempi ja itkeä tillitin asiasta kuin asiasta. Jos toisen käytös on kohtuutonta ja jatkuvasti tulee riitaa niin ei siinä vaihtoehtoja juuri sitten ole. Ehkä sellainen tuumaustauko suhteesta voisi selventää asioita ne.
VitutusMaximus kirjoitti:
Kyllä, olemme keskustelleet asiasta ja hän sanoi ettei voi muuttua vaan minun pitää nyt vaan yrittää sietää häntä. Jossen kestä niin voin lähteä lätkimään.
Ei siitä mitään tule jos on tarve yrittää muuttaa toista, siinä mielessä vaimo on oikeassa että ei ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on tai olla hyväkymättä, jolloin on myös parasta lähteä (=erota)
Kuullostaa ihan perus raskaudelta.
Tää homma on oikeasti niin perseestä, että kyllä äijän naama vituttaa.
Ihan pelkkä olemassa olo, siis kaikkien ihmisten olemassa olo.
Koko ajan särkee ja oksettaa ja olo on yhtä tuskaa.
Lapsia ei vaan ilman tätä paskaa tule.
No voi jestas, joku toinen ei reagoi niinku sä. Mä en pillitä kun mulla on pahaolla mä huudan. Tekeekö se susta paremman tai musta huonomman? No ei, ainoastaan erilaisen. Lisäksi joku voi oikeasti masentuakkin jo raskausaikana, ei kukaan halua tuntea itseään hirviöksi, joten ehkä pitäisi selvittää miksi sillä tulevalla äidillä on pahaolla?
Mistä sä tiedät miten tämä kirjoittaja rouvaansa kohtelee?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä teidän vaan on parasta erota. Mikäli terapia ja keskustelu ei ole auttanut, niin kovin vähän on tehtävissä. Ei raskaus muuta ketään monisteriksi. Ainakin itse olin vaan herkempi ja itkeä tillitin asiasta kuin asiasta. Jos toisen käytös on kohtuutonta ja jatkuvasti tulee riitaa niin ei siinä vaihtoehtoja juuri sitten ole. Ehkä sellainen tuumaustauko suhteesta voisi selventää asioita ne.
Oletteko keskustelleet asiasta?