Erosin, jaoimme huonekalut puoliksi, ja eksä osti minun saamien tilalle aivan samanlaiset itselleen
Meillä oli melko iso asunto, eli kyse on isosta määrästä huonekaluja. Hän osti jopa itselleen samanlaisen maton, kuin se mikä jäi erossa minulle, ja samalaisen julistetaulun. Hän jäi asumaan vanhaan kotiimme, ja nyt koti näyttää aivan samalta kuin ennen eroamme. Olemme yhä jonkunlaisia ystäviä ja ihan hyvissä väleissä, ja tapaamme välillä, siksi tiedän tämän, kävin nimittäin poikkeamassa kahvilla vanhassa kodissamme. Hulluinta on, että erostamme on yli vuosi, ja hänen uusi nainen asuu nyt siellä hänen kanssaan, ihan virallisesti ja vakituisesti sisi. Ei taida tämä nainen tietää, että mikä huonekalujen historia on. Yhtään sen naisen huonekalua en nähnyt, ja kyse ei siis ole mistään parikymppisistä vaan ihmisistä, joilla on jo paljonkin elettyä elämää takana. Olen vähän järkyttynyt.
Kommentit (66)
Saiko ex lapset nyt kaupan päälle uudelta naiselta?
Vierailija kirjoitti:
Saiko ex lapset nyt kaupan päälle uudelta naiselta?
?
No ei, uusi nainen on lapseton.
Ap.
On minusta outoa. Olen eronnut ja minun vanhassa kodissa asuu uusi nainen. Kaikki sisustus on kuulemma laitettu uusiksi sanoivat lapset. Sinun kyllä kannattaa nyt unohtaa ex koska ei ole lapsia. Minä joudun raahaamaan ko ihmistä elämässäni hamaan hautaan asti lasten takia.
Ensinnä lopettaisin käymisen entisessä kodissasi, sinulla ei ole sinne mitään varsinaista asiaa ja pääset vähemmällä funtsimisella. Nyt exmiehesi ja entinen kotisi pörrää mielessäsi ihan turhaan. Naiset dramatisoivat asioita ja exmiehesi voi vain olla tottunut tiettyyn sisustukseen, ja halusi samanlaisen. Jos pitäisi analysoida mikä on aika hasardia niin mies oli enemmän kiintynyt tavaroihin kuin sinuun.
Ja kuulostaa pahalta sinun menin sinne kun kutsuttiin, erottiin ystävinä ja hyvissä väleissä ja exmieheni ottaa yhteyttä ja nykyinen mieheni tietää kyllä. Ei hyvä, eroon kuuluu irtautuminen ja teillähän ei ole yhteisiä lapsia. Eikä Artekkeja, kummallakin on nyt omat huonekalut ja elämät :) tuo en minä mutta exmieheni ja tutuilla tavataan vakuuttelu on vähän kuin luulisit menevän läpi selityksen, että olet vain apukuskina ja valintojasi sekä tilanteita ohjaa muut ihmiset. Selittelyn makua.
Itsestäni tuntui omituiselta kun exäni pyysi minua kylään uuteen kotiinsa missä asui uuden avopuolison kanssa ja käymään milloin missäkin. Periaatteessa tahdoin olla hyvissä väleissä mutta halusin myös tehdä selvän eron entiseen. Oloni oli ristiriitainen, että näissä pyynnöistä on jotain häiritsevää, vertailua entiseen ja todistelua, että nyt menee hyvin tai paremmin. Tai hyväksynnän hakemista minkä annat arvosanaksi nykyiselle elämälleni, kodilleni, sisustukselleni, puolisolleni, saippuapullolleni. Sanoin sitten, että kiitos kutsusta mutta se on teidän koti, minulla ei ole sinne mitään asiaa. En osannut muuten sanoa, minusta vähän creepyä ei kuulosta kohteliaalta.
Että saa vanhat systeemit pois mielestään niin joutuu tekemään vähän töitä. Itse turvauduin logiikkaan, eron jälkeen on hyvä hakea etäisyyttä eikä todistella mitään. Itselleen on hyvä olla rehellinen. Parempi keskittyä nykyhetkeen kun pohtia menneitä ja tulevia. Hyvät välit eivät tarkoita (muka)läheisiä välejä. Uusi kumppani ei välttämättä ilahdu exien kytkemisestä elämään niin kohteliaat mutta etäiset välit on turvallinen vaihtoehto. Älä selittele itsellesi, että tässä sitä ollaan hyviä ihmisiä ja pidetään hyvät välit kun pohjimmiltaan kyse on siitä voiko entinen rakastettu jatkaa elämäänsä ilman sinua (ja sisustusmakuasi) ja hyväksytkö sen, että pystyy. Että vuosien yhdessäolo vain haihtuu ja haalenee kuin sitä olisi koskaan ollutkaan.
Minusta ero pitkästä liitosta oli omituista, olen unohtanut mitä se oli, yksittäisten tapahtumien mielikuvia. Muut tietävät paremmin millaista meillä oli, minä en enää tiedä millainen liitto meillä oli. No, olen nyt ollut kauemmin erossa kuin siinä liitossa ja eroa en ole katunut. Halusin mahdollisuuden löytää merkittävän rakkauden ja löysinkin. Hyvä muistaa eron syy, se että ei kaipaa tätä elämää vaan kaipaa kipeästi toisenlaista elämää. Itse löysin vielä elämäni bingossa samanlaisen ihmisen kuin itse olen, yhteinen ymmärrys on kuin olisin tullut kotiin. Ihan sama minkälainen sisustus, tuo sohvalla hirsiä vetelevä kaunis mieheni on minun kotini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näytätkö nämä viestit uudelle miehellesi?
En, en koskaan näytä miehelleni mitä kirjoittelen vauvapalstalle. Sen sijaan hän saa ihan avoimesti kyllä nähdä eksäni kanssa käydyt viestinvaihdot ja kuulla puhelut, on myös tervetullut kanssani mukaan jos tapaan eksäni. Ap.
No tämä nyt jo kuulostaa creepyltä.
Jep, mua jotenkin ällöttää tää nykyinen kulttuuri, että eksien ja nyksien ja kaiken pitää pystyä elämään sulassa sovussa ja tulla toimeen, vaikka muuten ei olisi mitään yhteistä. Koska mikäpä sen hauskempaa, kuin raahata mennyttä elämäänsä mukanaan, kun irti päästäminen on jotenkin vaikeeta.
Hyvin sanottu, respect
Jep, mua jotenkin ällöttää tää nykyinen kulttuuri, että eksien ja nyksien ja kaiken pitää pystyä elämään sulassa sovussa ja tulla toimeen, vaikka muuten ei olisi mitään yhteistä. Koska mikäpä sen hauskempaa, kuin raahata mennyttä elämäänsä mukanaan, kun irti päästäminen on jotenkin vaikeeta.