Miksi pitkäaikaistyötön on muka työkunnoton palkkatyöhön, mutta kokopäiväiseen puolen vuoden työkokeiluun hän kelpaa?

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on 300 000 työtöntä ja 30 000 avointa työpaikkaa. Näistä lähtökohdista kiusataan työttömiä, haukutaan elämänhallinnan puutteesta ja laiskuudesta sopeutumisrahan voimin. Oksettavaa ja vastenmielistä.

Kukaan ei tiedä kuinka monta avointa työpaikkaa Suomessa on, koska niitä on mahdotonta listata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhriudu vaan ap, mutta pitkäaikaistyötön ei ole työkyvytön. Se, että annetaan mahdollisuus tutustua työelämään ei ole myöskään oikeaa työtä.

Se, että pakotetaan karenssin uhalla palkattomaan ”työkokeiluun” eli orjatyöhön, ei ole yhtä kuin ”annetaan mahdollisuus tutustua työelämään”. Hyvin monille ”kokeilijoille” työelämä on kyllä jo entuudestaan hyvinkin tuttu.

Aivan. Usean kymmenen vuoden työkokemuksella on naurettavaa laittaa tutustumaan työelämään. Virkailjoiden oma työkokemus saattaa olla hyvinkin lyhyt näihin nähden. Tämä vääristää työmarkkinoita. Käyttäisin toki itsekin ilmaisia työntekijöitä jos olisin yrittäjä, jos mahdollisuus on olemassa.

Palkattoman työn teettäminen (harjoittelijat, työkokeilijat) on eräs merkittävimmistä yksittäisistä massatyöttömyyden syistä. Esimerkkinä suurehko teollisuusyritys, jossa itse aikonaan suoritin harjoittelun opiskeluaikoina. Kaikille harjoittelijoille maksettiin tuolloin harjoittelijan palkkaa, nykyään ei kuulemma enää kenellekään, koska palkaton työ tiettyjen tehtävien osalta on muodostunut ”maan tavaksi”. MOT laski aikoinaan, että jo vuonna 2008 Suomessa tehtiin n. 62 000 palkatonta henkilötyövuotta. Nykyään luku on varmasti jo jotakin aivan muuta.

Palkattoman työvoiman käyttö tulee lisääntymään myös siksi, että ammatillinen koulutus painottuu yhä enemmän työssäoppimiseen. On toki hyviä työssäoppimispaikkoja, joissa opiskelija voi aidosti olla oppimassa ja perehtymässä. Monissa paikoissa opiskelijat kuitenkin tekevät töitä aivan samoin kuin palkattu henkilöstö, eivätkä tosiasiassa saa minkäänlaista ohjausta. Mm. hoitoalalla opiskelijat on palkaton työvoimareservi, joita näppärästi pyöritetään esim. resurssivajeiden paikkaajina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkäaikaiseen työttömyyteen on aina joku syy. Puoli vuottakin saattaa olla useimmille liikaa.

Niin. Työttömyys on se syy, kun ei ole töitä niin niitä ei ole. Sinä aikan jos urheilee nukkuu, niin mitä hemmetin kuntoutusta sen jälkeen tarvii. En ymmärrä.

Työttömyyteen on tutkitusti monia eri syitä. Koulutuksen puute tai vähäisyys, terveydelliset ongelmat, työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset, paikkakuntakohtaiset erot työvoiman tarpeissa jne.

Kuntoutusta vaativat ongelmat ovat poikkeuksetta laajempia kuin "urheilemalla ja nukkumalla" hoidettavia. Silloin puhutaan jo laaja-alaisesti arjen hallinnan ja syrjäytymisen problematiikasta, joihin usein liittyy mm. mielenterveys- tai päihdeongelmia. Tässä ryhmässä on paljon niitä, jotka oikeasti kuuluisivat työkyvyttömyyseläkkelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhriudu vaan ap, mutta pitkäaikaistyötön ei ole työkyvytön. Se, että annetaan mahdollisuus tutustua työelämään ei ole myöskään oikeaa työtä.

Se, että pakotetaan karenssin uhalla palkattomaan ”työkokeiluun” eli orjatyöhön, ei ole yhtä kuin ”annetaan mahdollisuus tutustua työelämään”. Hyvin monille ”kokeilijoille” työelämä on kyllä jo entuudestaan hyvinkin tuttu.

Aivan. Usean kymmenen vuoden työkokemuksella on naurettavaa laittaa tutustumaan työelämään. Virkailjoiden oma työkokemus saattaa olla hyvinkin lyhyt näihin nähden. Tämä vääristää työmarkkinoita. Käyttäisin toki itsekin ilmaisia työntekijöitä jos olisin yrittäjä, jos mahdollisuus on olemassa.

Palkattoman työn teettäminen (harjoittelijat, työkokeilijat) on eräs merkittävimmistä yksittäisistä massatyöttömyyden syistä. Esimerkkinä suurehko teollisuusyritys, jossa itse aikonaan suoritin harjoittelun opiskeluaikoina. Kaikille harjoittelijoille maksettiin tuolloin harjoittelijan palkkaa, nykyään ei kuulemma enää kenellekään, koska palkaton työ tiettyjen tehtävien osalta on muodostunut ”maan tavaksi”. MOT laski aikoinaan, että jo vuonna 2008 Suomessa tehtiin n. 62 000 palkatonta henkilötyövuotta. Nykyään luku on varmasti jo jotakin aivan muuta.

Palkattoman työvoiman käyttö tulee lisääntymään myös siksi, että ammatillinen koulutus painottuu yhä enemmän työssäoppimiseen. On toki hyviä työssäoppimispaikkoja, joissa opiskelija voi aidosti olla oppimassa ja perehtymässä. Monissa paikoissa opiskelijat kuitenkin tekevät töitä aivan samoin kuin palkattu henkilöstö, eivätkä tosiasiassa saa minkäänlaista ohjausta. Mm. hoitoalalla opiskelijat on palkaton työvoimareservi, joita näppärästi pyöritetään esim. resurssivajeiden paikkaajina.

Kyllä se harjoittelijan työpanos todellisuudessa on hyvin vaatimaton. Useimpia asioita ei saa tehdä, jos pystyisikin ja harvoin pystyy. Lähinnä se omalla alallani on vierestä katselua, hyödyllistä opinnoille toki sekin. Siltä ajalta saa sitten normiopintoetuudet. Jos sitten ollaan jo oikeasti hyödyksi, saa harjoittelusra sitten palkankin. Moni esim tekee viimeisen harjoittelun jo työssä, jota on tehnyt jo jokusen vuoden. Alallani on 100%:n työllisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhriudu vaan ap, mutta pitkäaikaistyötön ei ole työkyvytön. Se, että annetaan mahdollisuus tutustua työelämään ei ole myöskään oikeaa työtä.

Se, että pakotetaan karenssin uhalla palkattomaan ”työkokeiluun” eli orjatyöhön, ei ole yhtä kuin ”annetaan mahdollisuus tutustua työelämään”. Hyvin monille ”kokeilijoille” työelämä on kyllä jo entuudestaan hyvinkin tuttu.

Aivan. Usean kymmenen vuoden työkokemuksella on naurettavaa laittaa tutustumaan työelämään. Virkailjoiden oma työkokemus saattaa olla hyvinkin lyhyt näihin nähden. Tämä vääristää työmarkkinoita. Käyttäisin toki itsekin ilmaisia työntekijöitä jos olisin yrittäjä, jos mahdollisuus on olemassa.

Palkattoman työn teettäminen (harjoittelijat, työkokeilijat) on eräs merkittävimmistä yksittäisistä massatyöttömyyden syistä. Esimerkkinä suurehko teollisuusyritys, jossa itse aikonaan suoritin harjoittelun opiskeluaikoina. Kaikille harjoittelijoille maksettiin tuolloin harjoittelijan palkkaa, nykyään ei kuulemma enää kenellekään, koska palkaton työ tiettyjen tehtävien osalta on muodostunut ”maan tavaksi”. MOT laski aikoinaan, että jo vuonna 2008 Suomessa tehtiin n. 62 000 palkatonta henkilötyövuotta. Nykyään luku on varmasti jo jotakin aivan muuta.

Palkattoman työvoiman käyttö tulee lisääntymään myös siksi, että ammatillinen koulutus painottuu yhä enemmän työssäoppimiseen. On toki hyviä työssäoppimispaikkoja, joissa opiskelija voi aidosti olla oppimassa ja perehtymässä. Monissa paikoissa opiskelijat kuitenkin tekevät töitä aivan samoin kuin palkattu henkilöstö, eivätkä tosiasiassa saa minkäänlaista ohjausta. Mm. hoitoalalla opiskelijat on palkaton työvoimareservi, joita näppärästi pyöritetään esim. resurssivajeiden paikkaajina.

Kyllä se harjoittelijan työpanos todellisuudessa on hyvin vaatimaton. Useimpia asioita ei saa tehdä, jos pystyisikin ja harvoin pystyy. Lähinnä se omalla alallani on vierestä katselua, hyödyllistä opinnoille toki sekin. Siltä ajalta saa sitten normiopintoetuudet. Jos sitten ollaan jo oikeasti hyödyksi, saa harjoittelusra sitten palkankin. Moni esim tekee viimeisen harjoittelun jo työssä, jota on tehnyt jo jokusen vuoden. Alallani on 100%:n työllisyys.

Riippuu alasta. Monella alalla opiskelijan tai työkokeilijan työpanos on sellainen, että siitä hyvinkin maksettaisiin ihan kunnon palkka jos kyseessä olisi normaali työsuhde. Ei toki ammattilaisen palkkaa, mutta avustavan työntekijän palkka.

Vierailija kirjoitti:

Ap taitaa olla tyhmä kun ei tajua.

Itse olen tehnyt ns. "oikeita" töitä, oikealla palkalla ja myöskin 9e päivä "mukatöitä". Niissä on todella iso ero. Siinä missä "mukatyöt" on enemmän aikuisten päiväkotipaikkoja niin "oikeissa" töissä joutuu usein ottamaan paljon enemmän vastuuta teoistaan.

Toivottavasti tämä selvensi asiaa niille jotka eivät molempia asioita itse kokeneet.

No tosi kiva että sulla ollut näin. Itse olin ensin kuntouttavassa työtoiminnassa yhdessä paikassa ja myöhemmin tein siellä lyhyitä sijaisuuksia ihan palkallisena niin tein aivan samaa työtä molemmissa, ainoa ero oli päivän pituudessa kun työtoiminnassa se on rajattu kuuteen tuntiin ja sijaisena tein 7 t 45 min. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhriudu vaan ap, mutta pitkäaikaistyötön ei ole työkyvytön. Se, että annetaan mahdollisuus tutustua työelämään ei ole myöskään oikeaa työtä.

Se, että pakotetaan karenssin uhalla palkattomaan ”työkokeiluun” eli orjatyöhön, ei ole yhtä kuin ”annetaan mahdollisuus tutustua työelämään”. Hyvin monille ”kokeilijoille” työelämä on kyllä jo entuudestaan hyvinkin tuttu.

Aivan. Usean kymmenen vuoden työkokemuksella on naurettavaa laittaa tutustumaan työelämään. Virkailjoiden oma työkokemus saattaa olla hyvinkin lyhyt näihin nähden. Tämä vääristää työmarkkinoita. Käyttäisin toki itsekin ilmaisia työntekijöitä jos olisin yrittäjä, jos mahdollisuus on olemassa.

Palkattoman työn teettäminen (harjoittelijat, työkokeilijat) on eräs merkittävimmistä yksittäisistä massatyöttömyyden syistä. Esimerkkinä suurehko teollisuusyritys, jossa itse aikonaan suoritin harjoittelun opiskeluaikoina. Kaikille harjoittelijoille maksettiin tuolloin harjoittelijan palkkaa, nykyään ei kuulemma enää kenellekään, koska palkaton työ tiettyjen tehtävien osalta on muodostunut ”maan tavaksi”. MOT laski aikoinaan, että jo vuonna 2008 Suomessa tehtiin n. 62 000 palkatonta henkilötyövuotta. Nykyään luku on varmasti jo jotakin aivan muuta.

Palkattoman työvoiman käyttö tulee lisääntymään myös siksi, että ammatillinen koulutus painottuu yhä enemmän työssäoppimiseen. On toki hyviä työssäoppimispaikkoja, joissa opiskelija voi aidosti olla oppimassa ja perehtymässä. Monissa paikoissa opiskelijat kuitenkin tekevät töitä aivan samoin kuin palkattu henkilöstö, eivätkä tosiasiassa saa minkäänlaista ohjausta. Mm. hoitoalalla opiskelijat on palkaton työvoimareservi, joita näppärästi pyöritetään esim. resurssivajeiden paikkaajina.

Kyllä se harjoittelijan työpanos todellisuudessa on hyvin vaatimaton. Useimpia asioita ei saa tehdä, jos pystyisikin ja harvoin pystyy. Lähinnä se omalla alallani on vierestä katselua, hyödyllistä opinnoille toki sekin. Siltä ajalta saa sitten normiopintoetuudet. Jos sitten ollaan jo oikeasti hyödyksi, saa harjoittelusra sitten palkankin. Moni esim tekee viimeisen harjoittelun jo työssä, jota on tehnyt jo jokusen vuoden. Alallani on 100%:n työllisyys.

Riippuu alasta. Monella alalla opiskelijan tai työkokeilijan työpanos on sellainen, että siitä hyvinkin maksettaisiin ihan kunnon palkka jos kyseessä olisi normaali työsuhde. Ei toki ammattilaisen palkkaa, mutta avustavan työntekijän palkka.

Juuri näin. On jopa aloja, joissa oppilaitos kieltää palkanmaksun työssäoppimisjakson ajalta. Tähän on varmasti syitä, tarkemmin en niitä tiedä.

Toki olisinkin huolissani, jos opiskelija ei jo melko varhaisessa vaiheessa opintoja pystyisi muuhun, kuin katselemaan vierestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhriudu vaan ap, mutta pitkäaikaistyötön ei ole työkyvytön. Se, että annetaan mahdollisuus tutustua työelämään ei ole myöskään oikeaa työtä.

Se, että pakotetaan karenssin uhalla palkattomaan ”työkokeiluun” eli orjatyöhön, ei ole yhtä kuin ”annetaan mahdollisuus tutustua työelämään”. Hyvin monille ”kokeilijoille” työelämä on kyllä jo entuudestaan hyvinkin tuttu.

Aivan. Usean kymmenen vuoden työkokemuksella on naurettavaa laittaa tutustumaan työelämään. Virkailjoiden oma työkokemus saattaa olla hyvinkin lyhyt näihin nähden. Tämä vääristää työmarkkinoita. Käyttäisin toki itsekin ilmaisia työntekijöitä jos olisin yrittäjä, jos mahdollisuus on olemassa.

Palkattoman työn teettäminen (harjoittelijat, työkokeilijat) on eräs merkittävimmistä yksittäisistä massatyöttömyyden syistä. Esimerkkinä suurehko teollisuusyritys, jossa itse aikonaan suoritin harjoittelun opiskeluaikoina. Kaikille harjoittelijoille maksettiin tuolloin harjoittelijan palkkaa, nykyään ei kuulemma enää kenellekään, koska palkaton työ tiettyjen tehtävien osalta on muodostunut ”maan tavaksi”. MOT laski aikoinaan, että jo vuonna 2008 Suomessa tehtiin n. 62 000 palkatonta henkilötyövuotta. Nykyään luku on varmasti jo jotakin aivan muuta.

Palkattoman työvoiman käyttö tulee lisääntymään myös siksi, että ammatillinen koulutus painottuu yhä enemmän työssäoppimiseen. On toki hyviä työssäoppimispaikkoja, joissa opiskelija voi aidosti olla oppimassa ja perehtymässä. Monissa paikoissa opiskelijat kuitenkin tekevät töitä aivan samoin kuin palkattu henkilöstö, eivätkä tosiasiassa saa minkäänlaista ohjausta. Mm. hoitoalalla opiskelijat on palkaton työvoimareservi, joita näppärästi pyöritetään esim. resurssivajeiden paikkaajina.

Kyllä se harjoittelijan työpanos todellisuudessa on hyvin vaatimaton. Useimpia asioita ei saa tehdä, jos pystyisikin ja harvoin pystyy. Lähinnä se omalla alallani on vierestä katselua, hyödyllistä opinnoille toki sekin. Siltä ajalta saa sitten normiopintoetuudet. Jos sitten ollaan jo oikeasti hyödyksi, saa harjoittelusra sitten palkankin. Moni esim tekee viimeisen harjoittelun jo työssä, jota on tehnyt jo jokusen vuoden. Alallani on 100%:n työllisyys.

Riippuu alasta. Monella alalla opiskelijan tai työkokeilijan työpanos on sellainen, että siitä hyvinkin maksettaisiin ihan kunnon palkka jos kyseessä olisi normaali työsuhde. Ei toki ammattilaisen palkkaa, mutta avustavan työntekijän palkka.

Juuri näin. On jopa aloja, joissa oppilaitos kieltää palkanmaksun työssäoppimisjakson ajalta. Tähän on varmasti syitä, tarkemmin en niitä tiedä.

Toki olisinkin huolissani, jos opiskelija ei jo melko varhaisessa vaiheessa opintoja pystyisi muuhun, kuin katselemaan vierestä.

Esimerkiksi sosiaalityössä harjottelija ei välttämättä pääse kaikkiin asiakastilanteisiin, koska asiakas saa asian päättää eikä tällä luonnollisestikaan ole valtuuksia mihinkään päätöksiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhriudu vaan ap, mutta pitkäaikaistyötön ei ole työkyvytön. Se, että annetaan mahdollisuus tutustua työelämään ei ole myöskään oikeaa työtä.

Se, että pakotetaan karenssin uhalla palkattomaan ”työkokeiluun” eli orjatyöhön, ei ole yhtä kuin ”annetaan mahdollisuus tutustua työelämään”. Hyvin monille ”kokeilijoille” työelämä on kyllä jo entuudestaan hyvinkin tuttu.

Aivan. Usean kymmenen vuoden työkokemuksella on naurettavaa laittaa tutustumaan työelämään. Virkailjoiden oma työkokemus saattaa olla hyvinkin lyhyt näihin nähden. Tämä vääristää työmarkkinoita. Käyttäisin toki itsekin ilmaisia työntekijöitä jos olisin yrittäjä, jos mahdollisuus on olemassa.

Palkattoman työn teettäminen (harjoittelijat, työkokeilijat) on eräs merkittävimmistä yksittäisistä massatyöttömyyden syistä. Esimerkkinä suurehko teollisuusyritys, jossa itse aikonaan suoritin harjoittelun opiskeluaikoina. Kaikille harjoittelijoille maksettiin tuolloin harjoittelijan palkkaa, nykyään ei kuulemma enää kenellekään, koska palkaton työ tiettyjen tehtävien osalta on muodostunut ”maan tavaksi”. MOT laski aikoinaan, että jo vuonna 2008 Suomessa tehtiin n. 62 000 palkatonta henkilötyövuotta. Nykyään luku on varmasti jo jotakin aivan muuta.

Palkattoman työvoiman käyttö tulee lisääntymään myös siksi, että ammatillinen koulutus painottuu yhä enemmän työssäoppimiseen. On toki hyviä työssäoppimispaikkoja, joissa opiskelija voi aidosti olla oppimassa ja perehtymässä. Monissa paikoissa opiskelijat kuitenkin tekevät töitä aivan samoin kuin palkattu henkilöstö, eivätkä tosiasiassa saa minkäänlaista ohjausta. Mm. hoitoalalla opiskelijat on palkaton työvoimareservi, joita näppärästi pyöritetään esim. resurssivajeiden paikkaajina.

Kyllä se harjoittelijan työpanos todellisuudessa on hyvin vaatimaton. Useimpia asioita ei saa tehdä, jos pystyisikin ja harvoin pystyy. Lähinnä se omalla alallani on vierestä katselua, hyödyllistä opinnoille toki sekin. Siltä ajalta saa sitten normiopintoetuudet. Jos sitten ollaan jo oikeasti hyödyksi, saa harjoittelusra sitten palkankin. Moni esim tekee viimeisen harjoittelun jo työssä, jota on tehnyt jo jokusen vuoden. Alallani on 100%:n työllisyys.

Riippuu alasta. Monella alalla opiskelijan tai työkokeilijan työpanos on sellainen, että siitä hyvinkin maksettaisiin ihan kunnon palkka jos kyseessä olisi normaali työsuhde. Ei toki ammattilaisen palkkaa, mutta avustavan työntekijän palkka.

Esimerkiksi erilaisissa myymälöissä käytetään paljon palkattomia harjoittelijoita, jotka parin päivän jälkeen tekevät täsmälleen samaa työtä kuin kaikki muutkin työntekijät. Kesälomasijaistukset hoidetaan monessa paikassa 100% palkattomia harjoittelijoita käyttäen, eli kyseessä on työ, johon ilman muuta olisi jouduttu palkkaamaan määräaikaisia työntekijöitä ellei palkattomia orjia olisi saatavilla. Itsellänikin on tuosta kokemusta (myymäläpäällikkö ilmeisesti yksinkertaisuuttaan myönsi täysin avoimesti, että me harjoittelijat olimme siellä ”oikeaa” työvoimaa korvaamassa ja kehui kuinka myymäläkohtainen tulos saadaan pidettyä todella hyvänä kun ei tarvitse palkkoja maksella). Katkeroiduin noista pakollisista orjatyöharjoitteluista sen verran, etten itse hyväksy palkatonta harjoittelua enää missään enkä mistään syystä.

Työkokeilun alkuperäinen tavoite on varmasti ollut se, mitä lakiin on kirjattu. Ne tavoitteet ovat ihan järkeviä ja perusteltuja.

Valitettavasti systeemi mahdollistaa työkokeilun väärinkäytön, ja osa yrittäjistä sitä hyödyntää. Tiedän useita yrityksiä, jotka vuosi toisensa perään täyttävät resurssivajetta työkokeilijoilla. Te-hallinnon virkailijat ovat systeemistä tietoisia, mutta silti työnhakijoita ohjataan näihin paikkoihin.

Itse pääsin aikoinaan huonossa työllisyystilanteessa työkokeilun kautta antamaan näyttöä osaamisestani, ja sitä kautta kiinni työsuhteeseen. Oikein käytettynä yksi mahdollisuus työelämään kiinni pääsemiseksi.

Meidän työpaikalle haluaa koko ajan opiskelijoita oppisopimus- tai palkattomaan harjoitteluun. Otetaan vain yksi kerrallaan. Nyt yksi on ollut 7 kk.

Hän on meillä 18 tuntia viikossa. Ehdimme ohjata häntä n. 4 h viikossa. Sillä ohjauksen määrällä hän pystyi ekat kolme kuukautta käsittelemään postia, tuhoamaan tuhottavat paperit ja skannaamaan vanhoja asiakirjoja sähköiseen arkistoon. Nyt hän tekee edelleen tuota mutta n. 10 h viikossa jo laskujen tarkastusta ja pääsee kerran viikossa yhteistyöpalavereihin.

Vierailija kirjoitti:

Pitkäaikaiseen työttömyyteen on aina joku syy. Puoli vuottakin saattaa olla useimmille liikaa.

Mutta miksi työtön kuitenkin kelpaa tekemään tismalleen niitä samoja työtehtäviä kuin muutkin mutta ilman palkkaa? Oon itsekin harjoittelijana ollut tekemässä samoja töitä kuin palkallisetkin. Jopa oman alani töissä, johon mulla on koulutus, olen ollut harjoittelijana (koska karenssin uhka). Nyt onneksi palkkatyössä. Oli alentavaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap taitaa olla tyhmä kun ei tajua.

Itse olen tehnyt ns. "oikeita" töitä, oikealla palkalla ja myöskin 9e päivä "mukatöitä". Niissä on todella iso ero. Siinä missä "mukatyöt" on enemmän aikuisten päiväkotipaikkoja niin "oikeissa" töissä joutuu usein ottamaan paljon enemmän vastuuta teoistaan.

Toivottavasti tämä selvensi asiaa niille jotka eivät molempia asioita itse kokeneet.

Noh, minä ainakin olen ollut näissä muka-töissä vastuussa kokonaisesta lasten askarteluryhmästä jota siis vedin yksin, ollut useammassa paikassa kassalla yksin, ja ollut ylipäätään koko kiinteistössä monesti yksin. Olen jopa ollut usean viikon paikkaamassa lomalla ollutta siivoojaa, ja tullut näinä viikkoina varhain aamulla siivoamaan koko kiinteistön niin että muut ovat tulleet vasta joskus myöhemmin töihin. Minun 9e työpanoksellani korvattiin ihan kokonaan sijainen (jolle olisi täytynyt siis maksaa, mulle ei). Esimerkkinä. Enää en muuten tällaiseen suostuisi. Silloin olin nuori, ahkera ja tietämätön siitä mitä harjoittelijalla saa ja ei saa teettää.

Törkeää hyväksikäyttöä karenssin pelossa eläville. Suomessa on yksi työpaikka kymmentä työtöntä kohden. 

Sain töitä.

Korostan, että "aktiivimalli" ei siihen vaikuttanut mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Sain töitä.

Korostan, että "aktiivimalli" ei siihen vaikuttanut mitenkään.

No onnea vain sinulle. Good for you!

Heh, vai että ihan pitää raahata pankkitunnuksia mukana? Kuinka paljon ne oikein painaa?

Vierailija kirjoitti:

Heh, vai että ihan pitää raahata pankkitunnuksia mukana? Kuinka paljon ne oikein painaa?

En tiedä miten pankkitunnukset liittyvät työkokeiluun ja palkattomaan harjoitteluun...

Mutta. Jos se tunnuslappu vaikka unohtuu kotiin kun lähtee vaikka mökille?

Minulla ne on yleensä aina mukana ja olen töissä. Siitä huolimatta minulle(kin) sattuu joskus unohduksia- Olen esim. lähtenyt mökkireissulle lomalla pariksi viikoksi ja huomannut perillä että voi hitto, ei ole tunnuslukukorttia mukana ja piti maksaa laskuja ja tehdä passihakemus. Passihakemuksella oli hiukkasen kiire, joten tilanne oli oikeasti vähän hankala. Minulla on tili pankissa, jolla ei ole konttoreita joka niemessä notkossa ja saarelmassa - konttoristahan saa uuden tunnuslukukortin/lapun jos on henkkarit mukana. Ei auttanut kuin ajaa lähimpään isompaan kaupunkiin hakemaan kortti.

Ilman pankkitunnuksia ei pysty käyttämään mol:n sähköistä asiointia, joten tuossa tilanteessa olisi varmaan pakko tehdä samalla lailla kuin itse tein.

Minä tiesin sen vatsallani jo ennakkoon.

Tässä on jo neljättä päivää vaivannut todella löysät ulosteet tai oikeastaan ehkäpä jo ripuli olisi oikea termi.

Outoa tässä on se, että aamuisin kun herään, niin pitää juosta vessaan ja suoli tyhjenee todella ärhäkästi - miltei kerralla. Aamuisin vessassa tarvitsee rampata noin 2-4 kertaa. Ja tämän ripuloinnin jälkeen joskus tulee melko heikko olo.

Kuitenkin kun suoli on jo ihan täysin tyhjä, niin pystyn kuitenkin syömään ja juomaan ihan normaalisti, eikä vatsa tunnu siihen reakoivan mitenkaan huonosti, mutta kuitenkin sitten päivän mittaan ei tarvitse käydä lainkaan vessassa, vaan sitten taas seuraavana aamuna ja kaikki sitten tyhjeneekin taas ripulina ulos.

Olisiko mitään konsteja miten tämän vaivan voisi saada jotenkin kuriin? Olisi melko kiusallista jos tämä vaiva ehtisi jatkua ensi viikkoon saakka, kun työtkin alkaisi silloin, enkä todellakaan haluaisi mahdollisesti myöhästyä ripulin takia tai sitten siellä töissä käyttää aikaana vessassa ramppailuun.

Miten vakuutukset menevät työkokeilussa? Mikäli joutuu tällaiseen pakkotyöhön ja tuhoaa siellä jotain, tai itselle sattuu jotain, kuka vastaa ja kuka maksaa?