Onko järkee! Ihmiset syö nykyisin huonompaa ruokaa kuin koskaan

Nykyään kaikki on kylläkin käyneet personal trainer kursseja jonka pääaine on terveellinen ruokavalio.

Itse olen ihmetellyt mistä nämä nykyajan superlihavat ihmiset oikein tulee. Joo, tottakai ihmiset liikkuivat ennen enemmän mutta veikkaan että esim. Yhdysvalloissa ihmisten liikkuminen ei ole vähentynyt niin paljon jos vertaa esim. 70 tai 80-lukuja nykyhetkeen että se pelkästään selittäisi sairaalloisesti liikalihavien räjähdysmäisen kasvun.

Joo, ei ole monta vuosikymmentä kun suomen lapsetkin kärsi jos joistain puutostaudeista. Pelkästään jo c-vitamiin saanti talvella oli iso ongelma. Ruoka oli usein pilaantunutta, pikkulapset kuoli vatsatauteihin.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ihmetellyt mistä nämä nykyajan superlihavat ihmiset oikein tulee. Joo, tottakai ihmiset liikkuivat ennen enemmän mutta veikkaan että esim. Yhdysvalloissa ihmisten liikkuminen ei ole vähentynyt niin paljon jos vertaa esim. 70 tai 80-lukuja nykyhetkeen että se pelkästään selittäisi sairaalloisesti liikalihavien räjähdysmäisen kasvun.

Enää ei tarvitse hävetä itseä, enää ei tarvitse pelätä Jumalaa, nykyään on hienoa kun saa keskittyä vaan toteuttamaan itseä, jokaiselle ihmiselle maailmassa sopii omien unelmien perässä juokseva elämäntyyli ilman mitään suurempaa tarkoitusta. Kaikki saa tehdä mitä haluaa ja kattoa netistä ohjeet. Ja se on kaunis asia.

Luin jostain että on huomattu, ettei nykyiset raaka-aineet ole niin ravinteikkaita kuin ennen. Johtuneeko jalostuksesta vai mistä, mutta vähemmän vitamiinia ja muuta. Voin hyvin uskoa tämän, kun miettii mihin suuntaan maatalous on mennyt. Tämä tietenkin kertautuu sitten, kun eläimet syövät niitä ravintoköyhiä kasviksia niin lihakaan ei ole enää sitä mitä ennen. Jalostukset ja geenimanipuloinnit siihen päälle.

Eli vaikka kuinka tekisi ruuan hyviksi luulemistaan raaka-aineista, siinä ei ole välttämättä yhtä paljon ravinteita kuin joskus 50-100 vuotta taaksepäin.

Suurin uhka ihmiset terveydelle on huonolaatuisen ruoan määrä. Kasvikunnan tuotteita ja maaperän bakteereita saadaan edelleen liian vähän. Monet lounasravintoloiden ruoat ovat pitkälle prosessoituja eineksiä. Ihmiset syövät liian vähän oikeaa ruokaa, minkä vuoksi he korvaavat ateroita iltaisin napostelulla. Aikuiset ihmiset saattavat ostaa säkillisen karkkia ja vetää ne kerralla. Tätä kutsutaan metaboliseksi pommiksi. On hyvin harvoja ihmisiä, joiden aineenvaihdunta kestää tuollaisen ravinnon aiheuttaman stressin.

Vierailija kirjoitti:

Mihin aikakauteen menneillä ajoilla tässä keskustelussa viitataan? Perunat, läskisoosit, makaronivellit, puurot ja makkarat olivat ennen ihan yhtä yksipuolista ravintoa päivästä toiseen nautittuna kuin tämän päivän vastineensa, vaikka kotona tehtyjä olivatkin. Ennen pakastimen tuloa, kehittynyttä kasvihuoneviljelyä ja tuontiruokia vihannekset ja marjat olivat kausitavaraa, ei niitä syöty pitkin vuotta niin kuin nykyään. Hedelmiä ei ollut ollenkaan kotimaisia omenoita tms lukuunottamatta. Monet suomalaiset olivat pitkään 50-luvulle asti aliravittuja. Totta, että monet syövät nykyään epäterveellisesti ja yksipuolisesti ja lihavuus on kasvava ongelma. Ihmiset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä tässäkään asiassa. Ne, ketkä syövät monipuolisesti, voivat syödä monipuolisemmin kuin koskaan ennen Suomen oloissa.  

"Ennen pakastimen tuloa, kehittynyttä kasvihuoneviljelyä ja tuontiruokia vihannekset ja marjat olivat kausitavaraa, ei niitä syöty pitkin vuotta niin kuin nykyään."

Höpö höpö. Vihannekset ja juurekset säilöttiin maakellariin. Niitä syötiin ympäri vuoden.

Sienet suolattiin ja maakellariin säilöön. Jotkut kuivasivat yrttejä.

Hapatetut vihannekset tunnettiin.

Vielä omassa lapsuudessani 80-luvulla, mummi säilöi puolukat sokeriin ja ne nostettiin maakellarin yläoven viereen missä ne jäätyivät. Sieltä sitten pitkin talvea niitä rapsuteltiin mukaan.

Isäni lapsuudessa ruoka oli leipää, perunaa, ohrapuuroa ja läskiä.

Koulussa oli usein ruokana paleltuneista perunoista ja lampaantalista keitettyä keittoa, jota ei olisi syönyt, jos ei olisi ollut nälkä.

Kyllä nykyään ruoka on parempaa kuin koskaan, ellei sitten sipseillä ja limulla eläviä lasketa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin aikakauteen menneillä ajoilla tässä keskustelussa viitataan? Perunat, läskisoosit, makaronivellit, puurot ja makkarat olivat ennen ihan yhtä yksipuolista ravintoa päivästä toiseen nautittuna kuin tämän päivän vastineensa, vaikka kotona tehtyjä olivatkin. Ennen pakastimen tuloa, kehittynyttä kasvihuoneviljelyä ja tuontiruokia vihannekset ja marjat olivat kausitavaraa, ei niitä syöty pitkin vuotta niin kuin nykyään. Hedelmiä ei ollut ollenkaan kotimaisia omenoita tms lukuunottamatta. Monet suomalaiset olivat pitkään 50-luvulle asti aliravittuja. Totta, että monet syövät nykyään epäterveellisesti ja yksipuolisesti ja lihavuus on kasvava ongelma. Ihmiset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä tässäkään asiassa. Ne, ketkä syövät monipuolisesti, voivat syödä monipuolisemmin kuin koskaan ennen Suomen oloissa.  

"Ennen pakastimen tuloa, kehittynyttä kasvihuoneviljelyä ja tuontiruokia vihannekset ja marjat olivat kausitavaraa, ei niitä syöty pitkin vuotta niin kuin nykyään."

Höpö höpö. Vihannekset ja juurekset säilöttiin maakellariin. Niitä syötiin ympäri vuoden.

Sienet suolattiin ja maakellariin säilöön. Jotkut kuivasivat yrttejä.

Hapatetut vihannekset tunnettiin.

Vielä omassa lapsuudessani 80-luvulla, mummi säilöi puolukat sokeriin ja ne nostettiin maakellarin yläoven viereen missä ne jäätyivät. Sieltä sitten pitkin talvea niitä rapsuteltiin mukaan.

Puolukka taisi olla ainoa marja mitä suuremmassa määrin säilöttiin.

Lapsuudessani 70-80-luvulla porstuassa oli puolukkasaavi.

Hyvä maakellari oli harvinaisuus, peruna oli ainoa joka yleensä kuopassa pärjäsi.

Tasamaalla vesi keväisin nousi kuoppaan, joten sekin oli niin ja näin.

Minun kotiini saatiin vasta 1980-luvulla

kunnon kellari, kun se tehtiin betonista maan pinnan yläpuolelle.

Monipuoliseen puutarhanhoitoon oli oikein vanhana aikana mahdollisuuksia(aikaa) harvalla, tuotosten säilömiseen vielä harvemmalla.

Vanhempani alkoivat elää tuota vanhanajan idylliä vasta 1990-luvulla.

Molemmat ovat lapsuudestaan sitä mieltä että ruoka oli surkeaa, nälkä usein, ihmiset sairaita.

Minua huvittaa tai lähes itkettää nämä, jotka meuhkaavat, että luonto on puhdas ja terveellinen. Ja samaan henkäykseen teollinen on saastaista ja epäterveellistä. Kun se ei mene noin.

Luonnossa on paljon myrkkyjä. On arseenia, raskasmetalleja, orgaanisia myrkyjä ja muita. Luonnossa on vaarallisia bakteereita, viruksia, kasveja, sieniä ja muita. Ne kuuluvat luontoon.

Luonnosta kerätty sieni tai marja saattaa siaältää vaikkapa jotakin raskasmetallia, joka on luontaisesti maassa. Toisaalta kasvihuoneessa keinotekoisesti kasvatettu kasvis taas todennäköisesti ei sisällä paljoa vastaavia vaarallisia aineita. Mutta jos on käytetty torjunta-aineita, niitä saattaa olla.

Eli siis ei voida suoraan sanoa, että toinen olisi parempi kuin toinen. Teollisuuden tuotteita tutkitaan, luonnontuotteita ei. Noin karkeasti sanottuna. Itse syön kumpiakin antimia. Oikeasti kuluttajan on hyvin vaikea arvioida ruuan hyvyyttä tuolta kannalta.

Kalju Pitkätukka kirjoitti:

Isäni lapsuudessa ruoka oli leipää, perunaa, ohrapuuroa ja läskiä.

Koulussa oli usein ruokana paleltuneista perunoista ja lampaantalista keitettyä keittoa, jota ei olisi syönyt, jos ei olisi ollut nälkä.

Kyllä nykyään ruoka on parempaa kuin koskaan, ellei sitten sipseillä ja limulla eläviä lasketa mukaan.

Millä tavalla parempaa?  Teollinen leipä on sellaista, ettei sitä leiväksi voi kutsua, läskiä ei saa enää edes itkemällä.

Suurin osa markettien tavarasta on keinotekoista tuotetta, jolla ei ole mitään tekemistä ravinteikkaan ruuan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset eivät keskimäärin syö huonommin kuin ennen. Huomattava osa syö selvästi terveellisempää ruokaa kuin mitä syötiin vanhoina "hyvinä" aikoina.

Nykyään ei todellakaan syödä terveellisemmin. Ruoat ovat täynnä lisäaineita, kasvikset uitetaan vaarallisissa myrkyissä. Ihmiset ostavat usein einestä. Eläimet kasvatetaan soijalla. Leivät ovat käsiteltyjä.

Ennen ei ollut niin paljon ruokaa, mutta se mitä oli, oli kunnollista. Monet asuivat maalla. Omissa pelloissa kasvatettiin luomukasvikset ja juurekset. Monet kalastivat, järvet eivät olleet vielä pilalla. Marjoja syötiin myrkyllä siveltyjen kaukomaiden hedelmien asemasta. Leipä leivottiin itse ilman lisäaineita. Leipää ei myös jauhettu miin hienoksi kuin nykyisin, jolloin leipä oli terveellisempää, insuliini ei noussut pilviin leivän syömisen jälkeen. Eläimiä ei ruokittu soijalla. Tuolloin lihojen omega3/6 välinen suhde oli parempi.

Ja niitä limuja/sipsejä/pullavapusseja jne ei syöty kuin ehkä kerran tai pari vuodessa. Itse leivottiin marjapiirakat ja pullat silloin harvoin kuin niitä syötiin.

Millä metodilla on mitattu omega 3/6-suhde jostain 50, 100 tai 150 v sitten syödystä eläimestä?

Ja mikä on "ennen"? 50-luvulla kun appelsiinit tulivat Suomeen? Nälkävuosina kun syötiin pettuleipää? Mites me puutostaudit, kuten keripukki (yleinen Suomessa 1900-luvulle) ja riisitauti (1910-30-luvuilla siihen sairastui 44-80 % lapsista http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1995/4/duo50088 )?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset eivät keskimäärin syö huonommin kuin ennen. Huomattava osa syö selvästi terveellisempää ruokaa kuin mitä syötiin vanhoina "hyvinä" aikoina.

Nykyään ei todellakaan syödä terveellisemmin. Ruoat ovat täynnä lisäaineita, kasvikset uitetaan vaarallisissa myrkyissä. Ihmiset ostavat usein einestä. Eläimet kasvatetaan soijalla. Leivät ovat käsiteltyjä.

Ennen ei ollut niin paljon ruokaa, mutta se mitä oli, oli kunnollista. Monet asuivat maalla. Omissa pelloissa kasvatettiin luomukasvikset ja juurekset. Monet kalastivat, järvet eivät olleet vielä pilalla. Marjoja syötiin myrkyllä siveltyjen kaukomaiden hedelmien asemasta. Leipä leivottiin itse ilman lisäaineita. Leipää ei myös jauhettu miin hienoksi kuin nykyisin, jolloin leipä oli terveellisempää, insuliini ei noussut pilviin leivän syömisen jälkeen. Eläimiä ei ruokittu soijalla. Tuolloin lihojen omega3/6 välinen suhde oli parempi.

Ja niitä limuja/sipsejä/pullavapusseja jne ei syöty kuin ehkä kerran tai pari vuodessa. Itse leivottiin marjapiirakat ja pullat silloin harvoin kuin niitä syötiin.

Nykyään todella syödään terveellisimmin ja puhtaampaa ruokaa kuin ennen ja puhtaamman kasvatustavan lisäksi, korkeammasta hygieniasta ja ruuan säilytyksen ansiosta.

Suomessa vielä 50-60-luvulla kuinka käytettiin huoletta kasvimyrkkyjä, jotka nykyään ovat kiellettety, monet myrkyt levitettiin vielä lentokoneesta käsin ja myrkyt menivät suoraan marjoihin ja sieniin, eläimet söivät samaa kasvillisuutta. Ruuan säilyvyyttä parannettiin suolalla ja sokerilla, joita säilytettiin ulkorakennuksessa, oli lämpötila mikä tahansa. Ja kun jätekäsittelyä ei ollut, jätteet päätyivät maaperään tai poltettiin uunissa ja samassa uunissa paistettiin leivät ja tehtiin ruuat.

Nykyään elintarvikkeet ovat todella puhtaita ja suurin osa lisäainettomia esim. leipä. Samoin kylmäketju lähes katkeamaton ja hyvä hygieniataso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset eivät keskimäärin syö huonommin kuin ennen. Huomattava osa syö selvästi terveellisempää ruokaa kuin mitä syötiin vanhoina "hyvinä" aikoina.

Nykyään ei todellakaan syödä terveellisemmin. Ruoat ovat täynnä lisäaineita, kasvikset uitetaan vaarallisissa myrkyissä. Ihmiset ostavat usein einestä. Eläimet kasvatetaan soijalla. Leivät ovat käsiteltyjä.

Ennen ei ollut niin paljon ruokaa, mutta se mitä oli, oli kunnollista. Monet asuivat maalla. Omissa pelloissa kasvatettiin luomukasvikset ja juurekset. Monet kalastivat, järvet eivät olleet vielä pilalla. Marjoja syötiin myrkyllä siveltyjen kaukomaiden hedelmien asemasta. Leipä leivottiin itse ilman lisäaineita. Leipää ei myös jauhettu miin hienoksi kuin nykyisin, jolloin leipä oli terveellisempää, insuliini ei noussut pilviin leivän syömisen jälkeen. Eläimiä ei ruokittu soijalla. Tuolloin lihojen omega3/6 välinen suhde oli parempi.

Ja niitä limuja/sipsejä/pullavapusseja jne ei syöty kuin ehkä kerran tai pari vuodessa. Itse leivottiin marjapiirakat ja pullat silloin harvoin kuin niitä syötiin.

Nykyään todella syödään terveellisimmin ja puhtaampaa ruokaa kuin ennen ja puhtaamman kasvatustavan lisäksi, korkeammasta hygieniasta ja ruuan säilytyksen ansiosta.

Suomessa vielä 50-60-luvulla kuinka käytettiin huoletta kasvimyrkkyjä, jotka nykyään ovat kiellettety, monet myrkyt levitettiin vielä lentokoneesta käsin ja myrkyt menivät suoraan marjoihin ja sieniin, eläimet söivät samaa kasvillisuutta. Ruuan säilyvyyttä parannettiin suolalla ja sokerilla, joita säilytettiin ulkorakennuksessa, oli lämpötila mikä tahansa. Ja kun jätekäsittelyä ei ollut, jätteet päätyivät maaperään tai poltettiin uunissa ja samassa uunissa paistettiin leivät ja tehtiin ruuat.

Nykyään elintarvikkeet ovat todella puhtaita ja suurin osa lisäainettomia esim. leipä. Samoin kylmäketju lähes katkeamaton ja hyvä hygieniataso.

Missä satumaailmasa oikein elät? Suurin osa elintarvikkeista on nykyään lisäaineilla kyllästettyjä, myös leipä.

Vierailija kirjoitti:

Kalju Pitkätukka kirjoitti:

Isäni lapsuudessa ruoka oli leipää, perunaa, ohrapuuroa ja läskiä.

Koulussa oli usein ruokana paleltuneista perunoista ja lampaantalista keitettyä keittoa, jota ei olisi syönyt, jos ei olisi ollut nälkä.

Kyllä nykyään ruoka on parempaa kuin koskaan, ellei sitten sipseillä ja limulla eläviä lasketa mukaan.

Millä tavalla parempaa?  Teollinen leipä on sellaista, ettei sitä leiväksi voi kutsua, läskiä ei saa enää edes itkemällä.

Suurin osa markettien tavarasta on keinotekoista tuotetta, jolla ei ole mitään tekemistä ravinteikkaan ruuan kanssa.

Millä tavalla kotona leivottu leipä esim. ruisleipä eroaa teollisesti leivotusta leivästä?

Ja läskiä on edelleen myynnissä esim. Prismassa, kauppahallissa jne. Ei ole ollut mitään vaikeuksia ostaa sitä, ainakaan minulla, kun käytän sitä valurautapannujen puhdistukseen ja linnuille. Joskus myös ruuanlaittiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kalju Pitkätukka kirjoitti:

Isäni lapsuudessa ruoka oli leipää, perunaa, ohrapuuroa ja läskiä.

Koulussa oli usein ruokana paleltuneista perunoista ja lampaantalista keitettyä keittoa, jota ei olisi syönyt, jos ei olisi ollut nälkä.

Kyllä nykyään ruoka on parempaa kuin koskaan, ellei sitten sipseillä ja limulla eläviä lasketa mukaan.

Millä tavalla parempaa?  Teollinen leipä on sellaista, ettei sitä leiväksi voi kutsua, läskiä ei saa enää edes itkemällä.

Suurin osa markettien tavarasta on keinotekoista tuotetta, jolla ei ole mitään tekemistä ravinteikkaan ruuan kanssa.

Millä tavalla kotona leivottu leipä esim. ruisleipä eroaa teollisesti leivotusta leivästä?

Ja läskiä on edelleen myynnissä esim. Prismassa, kauppahallissa jne. Ei ole ollut mitään vaikeuksia ostaa sitä, ainakaan minulla, kun käytän sitä valurautapannujen puhdistukseen ja linnuille. Joskus myös ruuanlaittiin.

Teollisesti leivottu ruisleipä tehdään nopeasti, kotona leivottu hitaasti. Sisältökin eroaa. Tässä yksi eroavaisuus. Tosin marketeista saa ruisleipää etsiä kissojen ja koirien kanssa, suurin osa on jotain sekaleipää ja vielä rypsiöljyllä liukastettua.

En nyt jaksa muuten sekaantua aiheeseen, mutta suurelta osin odotettavissa olevaan elinikään vaikuttaa lapsikuolleisuuden väheneminen lähes olemattomiin. Myöskään synnytykseen ja sen jälkeisiin komplikaatioihin ei enää kuolla. Ihmisiä on opittu elvyttämään ja muilla tavoin pelastamaan esim. onnettomuuksiin liittyen. Niitä meidänkin mittapuulla pitkäikäisiä oli kyllä ihan 1800-luvulla jo.

Jatkakaa!

Nykyään ihmiset ovat liikalihavia, mutta aliravittuja. Ruoka on korvikeruokaa, kyllästetty soijalla ja maissilla eri muodoissaan (sakeuttamisaineena jne). Ruuasta luonnollisesti olevat ravinteet häviävät prosessoitaessa, eivätkä jälkikäteen lisätyt vastaa aitoja. Tämä näkyy esim sydän- ja verisuonitautien ja syöpien lisääntymisenä. Mutta niiden hoitaminen on myös hyvää bisnestä, joten who cares!

Mummoni vietti maalla hyvin köyhän lapsuuden. Ruokana oli lähinnä suolakalaa ja perunoita. Välillä vähän porkkanoita ja muuta kasvista. Hän sairasti riisitaudin d-vitamiinin puutoksen takia, ja 15v vuotiaana tuli struuma jodin puutteen takia. 16v mummo lähti naapuritaloon lapsenhoitajaksi kun siellä sentään sai syödä vatsansa täyteen. Eli ei se elämä niin auvoista ollut. Äitini kotona oli taas joka aterialla perunoita ja lisukkeena ruskeeta kastiketta, halpaa makkaraa tai paistettuja silakoita. Ja sitten niitä porkkanoita ja välillä kaalia. Aamupalaksi juotiin sokerista kahvia ja pullaa, jonka päälle pantiin voita. Kaksi äidin sisaruksista on kuollut sydäriin varmaan juuri makkaran ja voin ahmimisen takia. Itse koen syöväni terveellisemmin kuin äitini ja mummini ainoinaan.

Vierailija kirjoitti:

Mummoni vietti maalla hyvin köyhän lapsuuden. Ruokana oli lähinnä suolakalaa ja perunoita. Välillä vähän porkkanoita ja muuta kasvista. Hän sairasti riisitaudin d-vitamiinin puutoksen takia, ja 15v vuotiaana tuli struuma jodin puutteen takia. 16v mummo lähti naapuritaloon lapsenhoitajaksi kun siellä sentään sai syödä vatsansa täyteen. Eli ei se elämä niin auvoista ollut. Äitini kotona oli taas joka aterialla perunoita ja lisukkeena ruskeeta kastiketta, halpaa makkaraa tai paistettuja silakoita. Ja sitten niitä porkkanoita ja välillä kaalia. Aamupalaksi juotiin sokerista kahvia ja pullaa, jonka päälle pantiin voita. Kaksi äidin sisaruksista on kuollut sydäriin varmaan juuri makkaran ja voin ahmimisen takia. Itse koen syöväni terveellisemmin kuin äitini ja mummini ainoinaan.

Kunnon makkara ja voi ei mitään sydäriä aiheuta.

Kerro, mitä sinä syöt.