Lue keskustelun säännöt.
Ärsytän ihmisiä, mutta en tiedä miksi
12.04.2018 |
Olen huomannut, että ärsytän monia ihmisiä. Eniten puolituttuja tai sellaisia, erityisesti naispuoleisia. En vain yhtään tiedä miksi. Olen useammalta minut hyvin tuntevalta ihmiseltä kysynyt että mikä minussa on sellaista, että se ärsyttää monia uusia ihmisiä, mutta en ole saanut vastausta. Kuvittelet itse olevani uusille ihmsille ja puolitutuille ja kavereiden kavereille ja sellaisille ystävällinen, kohtelias, mukava jne. Miten saan selville että miksi ärsytän? En halua olla sellainen, josta ei tykätä.
Kommentit (222)
Minä olen joidenkin mielestä ärsyttävän täydellinen. En siis todellakaan ole, minua kiusattiin koko peruskoulun ajan, tykkäsin esiintyä ja olen aina tullut paremmin toimeen opettajien kuin oman ikäisesteni kanssa. Olen persoonallisuudeltani perfektionisti ja ennen se näkyi kaikille, mutta viime vuosina olen ollut paljon armollisempi virheille. Olen masentunut ja nuorena ollut itsetuhoinenkin. Ihmiset kyllä tiesivät heikkouteni, mutta eivät suostuneet näkemään niitä, koska monen vuoden ystävyys särkyi, kun eräs ystävä petti luottamukseni ja myönsi, että teki sen kateuksissaan, koska olenhan "neiti Täydellinen". Eräs mies haastoi aina riitaa, koska "ei kukaan voi olla aina noin iloinen". Nykyään en ärsytä ihmisiä kun en ole ihmisten kanssa tekemisissä enkä puhu paljoa. Ainoastaan töissä tai av-palstalla saatan olla ärsyttävä, jos kieltäydyn jostain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin juuri tutkimuksen, jonka mukaan jos toinen ihminen näyttää ylimieliseltä, se nostaa stressitasoja. Siis ei tarvita muuta kuin että kasvonpiirteet on sellaiset joista saa sellaisen käsityksen. Käyttäytymisellä ei ole mitään väliä, mutta jos piirteet on vääränlaiset, ihmiset ei tykkää. Pinnallista, totta, mutta ihmiset on niin kehittymättömiä.
Heh, tässä on selitys sille, miksi Henna Virkkunen tilanteessa kuin tilanteessa nostaa minussa ärsytystsunamin. Ihan sama mitä hän sanoo, niin olen vaistomaisesti eri mieltä ja epäilen hänen motiiviensa puhtautta. Oikeasti se ei varmaan ole sen kummempi kuin muutkaan poliitikot jargoneineen. Mutta hänen perusilmeensä näyttää ihan äärettömän ylimieliseltä.
Yritän tietoisesti kehittää itseäni, etten arvioisi ja tuomitsisi ketään näin pinnallisten tulkintojen kautta. Ikävä kyllä se on lajityypillinen ilmiö ihmisellä kuin ihmisellä, että tehdään muista ihmisistä nopeita (virhe)päätelmiä pelkän habituksen perusteella. Taustalla on ne alkukantaiset vaistot, joilla skannataan potentiaaliset liittolaiset ja viholliset. Ja toisin kun usein väitetään, omiin vaistoihin ei kannata aina sokeasti luottaa. Primitiivisimmät vaistot on usein syrjiviä ja arvottavia ilman "oikeaa" syytä. Muutenkin, ihmisaivot on totuustulkintojen suhteen aivan äärettömän epäluotettava ja vääristelevä laitos. Valuvika vai selviytymisen edellytys, tiedä häntä. Eläimiä mekin vaan ollaan.
***ttumainen perusilme, omituinen virnistely ym. ärsyttää, samoin liian iholle tunkeminen.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ärsyttänyt ihmisiä:
1) Tiennyt esim. ravintolassa osuuteni laskusta. Maksoimme siis jokainen omat syötävämme ja juotavamme. Olen aika hyvä päässälaskussa ja tiesin heti oman osuuteni. Joku sai täydellisen raivarin.
2) Olemalla oma itseni: puhun huoliteltua kieltä, tykkään monenlaisesta musiikista, runoudesta. Teeskentelijän leimanhan siitä sai
3) Sanomalla mielipiteeni lähdetäänkö ravintolasta pois vai ei. En jaksanut sitä tyttöjen jahkaamista vaan sanoin, että lähdetään. Ulkona sitten alkoi hirveä raivoaminen, kun ”pakotin” poistumaan ravintolasta.
Näitä kun mietin, niin yleensä ei tykätä jos on vastaus valmiina, on jotain mieltä. Myös poikkeava käytös on jotenkin uhkaavaa, vaikkapa nyt erilainen kielenkäyttö.
Kolahti!
Mäkin puhun tarkasti ja joskus tulen käyttäneeksi sivistyssanoja, mitä joku ei ymmärrä. En minäkään ymmärrä aina vieraita murresanoja. Silloin kysyn, enkä ärry.
Mua kehutaan kielellisestä ilmaisuvoimasta, kun menee sukset ristiin, samasta asiasta haukutaan antaumuksella. Olen kyllästynyt molempiin.
Olen myös saanut kuulla, että olen pelottava.
Vierailija kirjoitti:
Täältähän löytyy sielunsiskoja! Pitäisikö perustaa vertais(tuki)ryhmä?!
Joo. Mä ainakin tykkään melkein kaikista tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ärsyttänyt ihmisiä:
1) Tiennyt esim. ravintolassa osuuteni laskusta. Maksoimme siis jokainen omat syötävämme ja juotavamme. Olen aika hyvä päässälaskussa ja tiesin heti oman osuuteni. Joku sai täydellisen raivarin.
2) Olemalla oma itseni: puhun huoliteltua kieltä, tykkään monenlaisesta musiikista, runoudesta. Teeskentelijän leimanhan siitä sai
3) Sanomalla mielipiteeni lähdetäänkö ravintolasta pois vai ei. En jaksanut sitä tyttöjen jahkaamista vaan sanoin, että lähdetään. Ulkona sitten alkoi hirveä raivoaminen, kun ”pakotin” poistumaan ravintolasta.
Näitä kun mietin, niin yleensä ei tykätä jos on vastaus valmiina, on jotain mieltä. Myös poikkeava käytös on jotenkin uhkaavaa, vaikkapa nyt erilainen kielenkäyttö.
Kolahti!
Mäkin puhun tarkasti ja joskus tulen käyttäneeksi sivistyssanoja, mitä joku ei ymmärrä. En minäkään ymmärrä aina vieraita murresanoja. Silloin kysyn, enkä ärry.Mua kehutaan kielellisestä ilmaisuvoimasta, kun menee sukset ristiin, samasta asiasta haukutaan antaumuksella. Olen kyllästynyt molempiin.
Olen myös saanut kuulla, että olen pelottava.
Pelottavuus jäikin vielä pois tuosta vertaisryhmän listasta! Hyvä pointti, joka ehkä selittää ne ihmisten reaktiot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ärsyttänyt ihmisiä:
1) Tiennyt esim. ravintolassa osuuteni laskusta. Maksoimme siis jokainen omat syötävämme ja juotavamme. Olen aika hyvä päässälaskussa ja tiesin heti oman osuuteni. Joku sai täydellisen raivarin.
2) Olemalla oma itseni: puhun huoliteltua kieltä, tykkään monenlaisesta musiikista, runoudesta. Teeskentelijän leimanhan siitä sai
3) Sanomalla mielipiteeni lähdetäänkö ravintolasta pois vai ei. En jaksanut sitä tyttöjen jahkaamista vaan sanoin, että lähdetään. Ulkona sitten alkoi hirveä raivoaminen, kun ”pakotin” poistumaan ravintolasta.
Näitä kun mietin, niin yleensä ei tykätä jos on vastaus valmiina, on jotain mieltä. Myös poikkeava käytös on jotenkin uhkaavaa, vaikkapa nyt erilainen kielenkäyttö.
Kolahti!
Mäkin puhun tarkasti ja joskus tulen käyttäneeksi sivistyssanoja, mitä joku ei ymmärrä. En minäkään ymmärrä aina vieraita murresanoja. Silloin kysyn, enkä ärry.Mua kehutaan kielellisestä ilmaisuvoimasta, kun menee sukset ristiin, samasta asiasta haukutaan antaumuksella. Olen kyllästynyt molempiin.
Olen myös saanut kuulla, että olen pelottava.
Pelottavuus jäikin vielä pois tuosta vertaisryhmän listasta! Hyvä pointti, joka ehkä selittää ne ihmisten reaktiot.
Pelottavaksikin pääsee tosi helposti: puhuu, ei puhu, nauraa, ei naura, puhuu selvästi, on eri mieltä...
On se aika loukkaavaa. Äiti pelästytti aikanaan systerin ekan kundikaverin sydänjuuria myöten.
Äiti oli saanut ekat kaksteholasit, ja katseli kaksimetristä poikaa ystävällisesti silmiin linssien alaosalla niska kenossa. Pojan mielestä äiti oli "varmaan inhonnut häntä kun oli katsellut nenänvartta myöten".
Ehkä pelottavuus kulkee meillä suvussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä itsetunto koetaan varsin usein ylimielisyytenä. Voisiko syy olla tämä?
No ainakin muutaman piirteen suhteen ärsyynnyn itsekin, esimerkiksi:
- superterveysjankkaajat. Muutama työkaveri tämmöinen. "Mitä kuuluu?" ja alkaa armoton monologi lajista x ja miten taisi nilkka venähtää ja onko vettä juotu tarpeeksi ja kauhee kun söin ihan pastaa viikonloppuna.. kamalan pitkäveteistä.
- humble braggaajat. Näihin on törmätty opinnoissa (opiskelen taidealaa) ja joidenkin on vain pakko päästä korostamaan omaa erinomaisuuttaan joka välissä. "Ai tää tehtävä oli sulle haastava? No hei kun se oli mulle ihan ylihelppoa ja taidan olla luontainen lahjakkuus, niin mähän voin jeesiä sua ens kerralla?"
- pomottajat. Entisissä opinnoissani törmäsin muutamiin tällaisiin. Heidän ideansa ovat parhaat, muiden "keskusteltavissa". Ja yhtäkkiä tämä tyyppi on nimennyt itsensä projektipäälliköksi ja jakelee hommia muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta se on aika usein vastapuolen huonosta itsetunnosta kiinni. Tulkitsevat väärin.ja ottavat itseensä. Puhuvat seläntakana pahaa.
Nyt tapasinekaa kertaa tällaisen miehen. Ihme loukkaantuja.
Joidenkin naisten kanssa on vasn hankalaa.
Ulkonäkökin saattaa olla uhka....Tämä. Eräs ystäväni on pitkä ja hoikka sekä kasvoiltaan todella kaunis, iso osa naisista suhtautuu häneen vihamielisesti heti alusta pitäen, eivät anna hänelle edes mahdollisuutta tutustua. Toisaalta ärsyttää ja toisaalta huvittaa seurata sitä miten kipittävät kiireesti miestensä ja poikaystäviensä kainaloon kiinni ja mulkoilevat ystävääni viinilasin yli.
Minkäs näköinen olet itse?
Jos ne naiset ei vaan välitä lesboista?
Ihan suotta väritit kertomustasinuoletko pillua?
Ihan normaali ja vähän lihava.
Haluaako kukaan olla kaunottaren vähän lihavan kaverin kanssa?
Eip, mutta se ei tosin haittaa, koska en ole miehistä kiinnostunut. Ne taas, jotka haluavat olla kanssani eivät ystävälleni kelpaa sukupuolensa perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Sama vika. Ja oikeestaan pitkällisen analysoinnin jälkeen olen löytänyt vastauksen: minä en mielistele ketään. Olen kohtelias, kiinnostunut muista ja seurallinen, mutten koe tarvetta sen suurempaan mielistelyyn. Lisäksi olen aika erakkoluonne ja viihdyn yksikseni, vaikka viihdyn sopivissa annoksissa myös isommassa porukassa. Toiset kokevat sen niin, että koen olevani parempi kuin muut ja jotenkin ylimielinen, kun en aina kaipaa seuraa. Se ei kyllä pidä paikkansa.
En ole myöskään facessa enkä muualla somessa, mikä joidenkin mielestä tekee musta ihan huippuärsyttävän (vaikka en ikinä antisomeuttani mainosta muille).
Voi apua, sinähän olet kuin minä.
N41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysin näistä kommenteista monta ärsyttäväksi ilmoitettua asiaa, jotka täsmäävät minuun.
Musta huumori, jota ilmeisesti osa ei ymmärrä. Analyyttisyys ja se ettei mielistele. Ei omista telkkaria joten ei osaa puhua tv-ohjelmista. Ei roiku somessa eikä päivitä mitään someen. Ajattelee asioista monesta näkökulmasta ja analyyttisesti, se tulkitaan haasteelliseksi ja ylimieliseksi.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että ärsytän monia ihmisiä. Eniten puolituttuja tai sellaisia, erityisesti naispuoleisia. En vain yhtään tiedä miksi. Olen useammalta minut hyvin tuntevalta ihmiseltä kysynyt että mikä minussa on sellaista, että se ärsyttää monia uusia ihmisiä, mutta en ole saanut vastausta. Kuvittelet itse olevani uusille ihmsille ja puolitutuille ja kavereiden kavereille ja sellaisille ystävällinen, kohtelias, mukava jne. Miten saan selville että miksi ärsytän? En halua olla sellainen, josta ei tykätä.
ap tässä vielä
Olen normaaliälyinen, kielellistä kykyä mittaavissa tehtävissä jopa hiukan keskimääräistä älykkäämpi. Kuitenkin tosielämässäni huomaan, että moni pitää minua henkisesti jälkeenjääneenä ja moni luulee minun asuvan jossain kehitysvammaisten asuntolassa. He ovat sitten todella ihmeissään, jos heille selviää, että asun yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä oikeasti inhoan, niin ihmisiä, jotka piikittelee toisia, mieluiten juuri sillä tavalla että sattuu. Sitten hymyillään tyytyväisenä, kun uhri silmin nähden kärsii.
Jos näille mölöille huomautetaan, se oli kuulemma vain vitsailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että ärsytän monia ihmisiä. Eniten puolituttuja tai sellaisia, erityisesti naispuoleisia. En vain yhtään tiedä miksi. Olen useammalta minut hyvin tuntevalta ihmiseltä kysynyt että mikä minussa on sellaista, että se ärsyttää monia uusia ihmisiä, mutta en ole saanut vastausta. Kuvittelet itse olevani uusille ihmsille ja puolitutuille ja kavereiden kavereille ja sellaisille ystävällinen, kohtelias, mukava jne. Miten saan selville että miksi ärsytän? En halua olla sellainen, josta ei tykätä.
ap tässä vielä
Olen normaaliälyinen, kielellistä kykyä mittaavissa tehtävissä jopa hiukan keskimääräistä älykkäämpi. Kuitenkin tosielämässäni huomaan, että moni pitää minua henkisesti jälkeenjääneenä ja moni luulee minun asuvan jossain kehitysvammaisten asuntolassa. He ovat sitten todella ihmeissään, jos heille selviää, että asun yksin.
Miksi esität olevasi ap, vaikka et ole?
Ap.
Minä tiedän oman ongelmani. Mulla on taipumusta besserwisseröintiin. En valita enkä ole aggressiivinen, mutta multa vain lipsahtaa helposti mielipiteet jostain asioista. Vaikka nyt vapaaehtoistoiminnassa, missä pidetään joskus myyjäisiä. Olen ärsyttänyt sanomalla, että kahvimaidon alla pitäisi olla jotain kylmää, vaikka kylmäkalle, siis tällaisia yksinkertaisia asioista. Lisäksi se kuulemma ärsyttää, että olen varsinainen Touho Ankka. Eli häslään koko ajan jotain, kun en osaa olla yhdessä kohdin. Sekä se, kun mä olen joskus ihan hiljaa. Olen päättänyt, etten puhu mitään pahaa muista ja se tuntuu saavan ihmiset ärsyyntymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että ärsytän monia ihmisiä. Eniten puolituttuja tai sellaisia, erityisesti naispuoleisia. En vain yhtään tiedä miksi. Olen useammalta minut hyvin tuntevalta ihmiseltä kysynyt että mikä minussa on sellaista, että se ärsyttää monia uusia ihmisiä, mutta en ole saanut vastausta. Kuvittelet itse olevani uusille ihmsille ja puolitutuille ja kavereiden kavereille ja sellaisille ystävällinen, kohtelias, mukava jne. Miten saan selville että miksi ärsytän? En halua olla sellainen, josta ei tykätä.
ap tässä vielä
Olen normaaliälyinen, kielellistä kykyä mittaavissa tehtävissä jopa hiukan keskimääräistä älykkäämpi. Kuitenkin tosielämässäni huomaan, että moni pitää minua henkisesti jälkeenjääneenä ja moni luulee minun asuvan jossain kehitysvammaisten asuntolassa. He ovat sitten todella ihmeissään, jos heille selviää, että asun yksin.
Tämä on kuin minä: jengi luulee mua jälkeenjääneeksi kun mulla on toispuoleinen kasvohalvaus.
Toinen suupieli on veltto ja kuola valuu...olen silti dipins koulutukseltani
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän oman ongelmani. Mulla on taipumusta besserwisseröintiin. En valita enkä ole aggressiivinen, mutta multa vain lipsahtaa helposti mielipiteet jostain asioista. Vaikka nyt vapaaehtoistoiminnassa, missä pidetään joskus myyjäisiä. Olen ärsyttänyt sanomalla, että kahvimaidon alla pitäisi olla jotain kylmää, vaikka kylmäkalle, siis tällaisia yksinkertaisia asioista. Lisäksi se kuulemma ärsyttää, että olen varsinainen Touho Ankka. Eli häslään koko ajan jotain, kun en osaa olla yhdessä kohdin. Sekä se, kun mä olen joskus ihan hiljaa. Olen päättänyt, etten puhu mitään pahaa muista ja se tuntuu saavan ihmiset ärsyyntymään.
Et ole ap..lopeta!!!!
Vierailija kirjoitti:
Löysin näistä kommenteista monta ärsyttäväksi ilmoitettua asiaa, jotka täsmäävät minuun.
Musta huumori, jota ilmeisesti osa ei ymmärrä. Analyyttisyys ja se ettei mielistele. Ei omista telkkaria joten ei osaa puhua tv-ohjelmista. Ei roiku somessa eikä päivitä mitään someen. Ajattelee asioista monesta näkökulmasta ja analyyttisesti, se tulkitaan haasteelliseksi ja ylimieliseksi.
Ap.
Musta huumori on vaikea laji.
Jos esim. alkaa vääntää hautajaisaiheista vitsiä ihmiselle joka on hiljattain menettänyt läheisen, ei ole vitsikäs, vaan julma tai moukka.
Mustaa huumoria voi katsella elokuvista. Mutta en suosittele sen viljelyä. Paitsi jos tekee pilaa itsestään.
En kyllä tarkoittanut niitä, vaan näitä vähän ärsyttäviä, suoraan puhuvia, tehokkaita, itsevarmoja, oudon huumorin omaavia, väärinymmärrettyjä ja joskus jopa hyvännäköisiä jne... 😁