Lue keskustelun säännöt.
Ärsytän ihmisiä, mutta en tiedä miksi
12.04.2018 |
Olen huomannut, että ärsytän monia ihmisiä. Eniten puolituttuja tai sellaisia, erityisesti naispuoleisia. En vain yhtään tiedä miksi. Olen useammalta minut hyvin tuntevalta ihmiseltä kysynyt että mikä minussa on sellaista, että se ärsyttää monia uusia ihmisiä, mutta en ole saanut vastausta. Kuvittelet itse olevani uusille ihmsille ja puolitutuille ja kavereiden kavereille ja sellaisille ystävällinen, kohtelias, mukava jne. Miten saan selville että miksi ärsytän? En halua olla sellainen, josta ei tykätä.
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sanotaan usein hyökkääväksi.
Siihen ei tarvita muuta kuin että sanoo "ei" silloin kun siltä tuntuu.
Tai ilmaisee eriävän mielipiteensä, jättäytyy pois sellaisesta, mihin ei halua mukaan.En aio muuttua. Yleensä olen saanut katua, jos olen ryhtynyt johonkin vastoin omaa järkeäni ollakseni mieliksi.
Hmm. Minäkään en ole mielistelijä enkä hissukka vaan ilmaisen aika suoraan mielipiteeni, kohteliaasti kuitenkin. Osaan ja uskallan sanoa ei, jos siltä tuntuu. Ehkä sitten ole hyökkäävä? Vaikka olen aina kohtelias. Ap,
Minä olen samanlainen. Olen kohtelias, mutta suora ja itsevarma, kuitenkaan tyrkyttämättä mielipiteitäni. Minulle on sanottu, että puhetapani olisi ok, jos olisin mies.
Iän myötä törmäsin samaan ongelmaan. Itsetuntoni nousi ja uskalsin enemmän ilmaista ajatuksiani. Käytöstavat minulla on edelleen hallussa, osa ihmisistä vain on sitä mieltä, että jos ilmaisen mielipiteeni, minun pitäisi ensin pyytää anteeksi.
Oletko nainen ap?
T.Eräs toinen
Olen nainen, 34-vuotias. Olen itsevarma ja suora kuten sinäkin. Kommunikaatiotyylini on aika analyyttinen, ehkä miesmäinen, vaikka muuten naisellinen tyyppi olenkin. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut puolitutut ovat joskus kyllästyneet minuun.
Olisin halunnut ystävyyttä...no olen sit vaan antanut olla.
Minulla on siis ystäviä ja muutoin kaikki ok.
Mut se on kuin ihastumisessa..aina ei saa mitä haluaa
Sama vika. Ja oikeestaan pitkällisen analysoinnin jälkeen olen löytänyt vastauksen: minä en mielistele ketään. Olen kohtelias, kiinnostunut muista ja seurallinen, mutten koe tarvetta sen suurempaan mielistelyyn. Lisäksi olen aika erakkoluonne ja viihdyn yksikseni, vaikka viihdyn sopivissa annoksissa myös isommassa porukassa. Toiset kokevat sen niin, että koen olevani parempi kuin muut ja jotenkin ylimielinen, kun en aina kaipaa seuraa. Se ei kyllä pidä paikkansa.
En ole myöskään facessa enkä muualla somessa, mikä joidenkin mielestä tekee musta ihan huippuärsyttävän (vaikka en ikinä antisomeuttani mainosta muille).
Musta se on aika usein vastapuolen huonosta itsetunnosta kiinni. Tulkitsevat väärin.ja ottavat itseensä. Puhuvat seläntakana pahaa.
Nyt tapasinekaa kertaa tällaisen miehen. Ihme loukkaantuja.
Joidenkin naisten kanssa on vasn hankalaa.
Ulkonäkökin saattaa olla uhka....
Työkaveri, nainen, esim rutkasti ylipainoisten seurassa kovaan ääneen kauhistelee, miten hän on taas lihonut kilon ja pitää aloittaa tiukka dieetti. Hän on pieni ja siro ja mielluummin painoindeksin alarajalla. Nämä puheet ärsyttävät muita.
Hän on kiinnostunut muiden asioista, vaikkapa uudesta kodista, kehuu sisistusta ja ratkaisuja, mutta toisaalta toteaa, että itse hän ei missään tapauksessa asuisi tällä alueella ja kalsi kerros ratkaisu on todella huono. Ärsytys on lievä sana siitä, mitä tunteita nämä lausumat aiheuttavat.
Jatkuvasti vastaavaa. Ja sitten ihmettelyä, miksi hänellä on tunne, että hän ärsyttää muita.
Ja kun hän kysyy selitystä tälle tunteelleen, niin on lähes mahdotonta sanoa mitään niin, että hän sen hyväksyisi ilman raovostumista tai kiistämistä.
Ehkä ap:ssa on joku vastaava piirre, joa hän itse ei tiedosta. Vaikka niin, että hän on kaikkien mielestä kaunis, sopusuhtainen ja aina tyylikkäästi pukeutunut, mutta itse jatkuvasti suuna päänä vähättelee ulkonäköään ja sitä, miten vaikea on löytää sopivia vaatteita. Vaikka vähättely kohdistuu häneen itseensä, se ärsyttää muita. He kokevat sen oman kauden korostamisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin juuri tutkimuksen, jonka mukaan jos toinen ihminen näyttää ylimieliseltä, se nostaa stressitasoja. Siis ei tarvita muuta kuin että kasvonpiirteet on sellaiset joista saa sellaisen käsityksen. Käyttäytymisellä ei ole mitään väliä, mutta jos piirteet on vääränlaiset, ihmiset ei tykkää. Pinnallista, totta, mutta ihmiset on niin kehittymättömiä.
Olen ihmetelly samaa vuosikausia, mutta viime viikonloppuna sain vihdoinkin syyn miksei monet tykkää minusta: huumorini.
Minulla on suht musta / totinen huumori ja olen ollut siinä luulossa, että sitä kaikki ymmärtää, eikä tarvitse erikseen sanoa ”se oli vitsi”. Huumorini voi olla monelle loukkaavaa ja sävyni ilkeä, vaikka luulen olevani vain hauska...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sanotaan usein hyökkääväksi.
Siihen ei tarvita muuta kuin että sanoo "ei" silloin kun siltä tuntuu.
Tai ilmaisee eriävän mielipiteensä, jättäytyy pois sellaisesta, mihin ei halua mukaan.En aio muuttua. Yleensä olen saanut katua, jos olen ryhtynyt johonkin vastoin omaa järkeäni ollakseni mieliksi.
Hmm. Minäkään en ole mielistelijä enkä hissukka vaan ilmaisen aika suoraan mielipiteeni, kohteliaasti kuitenkin. Osaan ja uskallan sanoa ei, jos siltä tuntuu. Ehkä sitten ole hyökkäävä? Vaikka olen aina kohtelias. Ap,
Minä olen samanlainen. Olen kohtelias, mutta suora ja itsevarma, kuitenkaan tyrkyttämättä mielipiteitäni. Minulle on sanottu, että puhetapani olisi ok, jos olisin mies.
Iän myötä törmäsin samaan ongelmaan. Itsetuntoni nousi ja uskalsin enemmän ilmaista ajatuksiani. Käytöstavat minulla on edelleen hallussa, osa ihmisistä vain on sitä mieltä, että jos ilmaisen mielipiteeni, minun pitäisi ensin pyytää anteeksi.
Oletko nainen ap?
T.Eräs toinen
Olen nainen, 34-vuotias. Olen itsevarma ja suora kuten sinäkin. Kommunikaatiotyylini on aika analyyttinen, ehkä miesmäinen, vaikka muuten naisellinen tyyppi olenkin. Ap.
Olemme samaa ikäluokkaa ja itse perustelen asiani myös melko analyyttisesti, vaikka oikeasti olen enemmän tunneihminen.
Mieheni on joskus sanonut, että jotkut saattavat kokea syvällisen ajatteluni pelottavana. Ajattelen asiaa monen ihmisen näkökulmasta ennen kuin tuon oman mielipiteeni esille. Se voi olla joillekin liian haastavaa. Myönnän että small talk ei minulta suju niin luontevasti.
Tuohon miehekkääseen itsetuntoon ja puhetapaan voisin sanoa, että joissakin kaveriporukoissa miehet ja naiset jakautuu omiin ryhmiinsä. Minä usein viihdyn miesten kanssa, jos siellä mennään syvälle keskustelunaiheeseen. Naiset usein ohjaavat mielenkiintoisen aiheen johonkin ihan turhanpäiväiseen. Tosin kyllä miehetkin sitä tekevät.
T.Eräs toinen
Vierailija kirjoitti:
Vai valitatko koko ajan kaikesta? Ammattivalittajat eivät edes huomaa olevansa kamalan negatiivisia.
Mun luokalla on tyttö josta kukaan ei tykkää, korostaa koko ajan miten hänellä on niin kiire ja luettelee kiireitään ja valittaa niistä samalla. Tuohtuu kohtuuttoman paljon pikkujutuista ja valittaa niistä. Selittää todella paljon omista asioistaan marmattaen ja kaikki yrittää lähinnä vältellä katsekontaktia ettet päätyisi "uhriksi" jolle alkaa retostelemaan jotain asiaa...
Minä tiedän myös tällaisen ihmisen, hän saa normaaleista arkipäivän asioista jotenkin käännettyä päässään ihan jumalattoman isoja ylitsepääsemättömän vaikeita ongelmia. Tuntuu, että on jäänyt jotenkin teini-ikäisen tasolle sosiaalisilta taidoiltaan ja muutenkin elämänhallinnan kanssa vaikka ikää on jo lähemmäs 30 ja lapsiakin useampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei pitkään aikaan ollut kännykkää, en vain halunnut sellaista.
Se häiritsi uskomattoman paljon, vaikkei siitä ollut mitään käytännön ongelmaa.
Toinen mikä tuntuu ärsyttävän, niin se ettei katso juuri telkkaria. Sitäkin luullaan joksikin koppavuuden merkiksi. En puhu tv.ohjelmista kun en tunne niitä, enkä kiellä ketään muuta katsomasta mitä tahtoo. Silti tuntuu häiritsevän.
Kerran sanoin jollekin, että teillähän on monta telkkua. Niitä 3 tai 4. Yleensä en sano mitään.
Vierailija kirjoitti:
Musta se on aika usein vastapuolen huonosta itsetunnosta kiinni. Tulkitsevat väärin.ja ottavat itseensä. Puhuvat seläntakana pahaa.
Nyt tapasinekaa kertaa tällaisen miehen. Ihme loukkaantuja.
Joidenkin naisten kanssa on vasn hankalaa.
Ulkonäkökin saattaa olla uhka....
Tämä. Eräs ystäväni on pitkä ja hoikka sekä kasvoiltaan todella kaunis, iso osa naisista suhtautuu häneen vihamielisesti heti alusta pitäen, eivät anna hänelle edes mahdollisuutta tutustua. Toisaalta ärsyttää ja toisaalta huvittaa seurata sitä miten kipittävät kiireesti miestensä ja poikaystäviensä kainaloon kiinni ja mulkoilevat ystävääni viinilasin yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko sulla on oikeasti joku tosi ärsyttävä tyyli sun olemisessa tai puheessa.
Tai sitten kyse on jostain, mihin et voi itse vaikuttaa, vaan vika on vastaanottajan päässä (kirjaimellisesti).
Minä olen istunut "keskustelemassa käytöksestäni" esimieheni ja työkaverini kanssa. Työkaveri oli kannellut esimiehelle, että olen pelottava ja töykeä. Kun sitten kysyin tuossa keskustelussa, että missä tilanteessa olen ollut pelottava ja töykeä, ja millä tavoin, sain vastaukseksi: "Kerran kun pyysin apua sanoit 'en ennätä ihan nyt, odota hetki'." Sekä minä että esimies vilkaistiin toisiamme hämmentyneinä ja jäätiin aika sanattomiksi. Mulle oli muodostunut tuossa tiimissä jonkinlaisen konsultin työnkuva, haluamatta, ja kaikki tulivat jatkuvasti minulta kysymään neuvoa tai delegoivat hankalia keissejä ja korjauksia mulle. Ennätin hädin tuskin hoitaa omat hommani, ja siitä huolimatta, ja tämä on suora lainaus em. esimieheltä, hoidin kolme kertaa enemmän tapauksia, virheettömästi, kuin tiimissä seuraavaksi eniten tehnyt. Lisäksi minut oli lainattu osa-aikaisesti erääseen projektiin muistaakseni 15 tunniksi viikossa. Eli 22,5 tunnissa sain aikaiseksi kolme kertaa enemmän kuin muut 37,5 tunnissa. Ilmeisesti tämä tehokkuus yhdistettynä kyvyttömyyteeni jaksaa small talkia teki minusta joidenkin silmissä "pelottavan". Pitäisi kai enemmän kysellä parvekekukista ja lasten synttärikesteistä.
Sitten taas toisten työkavereiden mielestä olen ihana, hellyttävä, mukava, hauska, avulias ja aina hyväntuulinen. Mene ja tiedä, kaikkia ei voi miellyttää.
Itse olen ärsyttänyt ihmisiä:
1) Tiennyt esim. ravintolassa osuuteni laskusta. Maksoimme siis jokainen omat syötävämme ja juotavamme. Olen aika hyvä päässälaskussa ja tiesin heti oman osuuteni. Joku sai täydellisen raivarin.
2) Olemalla oma itseni: puhun huoliteltua kieltä, tykkään monenlaisesta musiikista, runoudesta. Teeskentelijän leimanhan siitä sai
3) Sanomalla mielipiteeni lähdetäänkö ravintolasta pois vai ei. En jaksanut sitä tyttöjen jahkaamista vaan sanoin, että lähdetään. Ulkona sitten alkoi hirveä raivoaminen, kun ”pakotin” poistumaan ravintolasta.
Näitä kun mietin, niin yleensä ei tykätä jos on vastaus valmiina, on jotain mieltä. Myös poikkeava käytös on jotenkin uhkaavaa, vaikkapa nyt erilainen kielenkäyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta se on aika usein vastapuolen huonosta itsetunnosta kiinni. Tulkitsevat väärin.ja ottavat itseensä. Puhuvat seläntakana pahaa.
Nyt tapasinekaa kertaa tällaisen miehen. Ihme loukkaantuja.
Joidenkin naisten kanssa on vasn hankalaa.
Ulkonäkökin saattaa olla uhka....Tämä. Eräs ystäväni on pitkä ja hoikka sekä kasvoiltaan todella kaunis, iso osa naisista suhtautuu häneen vihamielisesti heti alusta pitäen, eivät anna hänelle edes mahdollisuutta tutustua. Toisaalta ärsyttää ja toisaalta huvittaa seurata sitä miten kipittävät kiireesti miestensä ja poikaystäviensä kainaloon kiinni ja mulkoilevat ystävääni viinilasin yli.
Minkäs näköinen olet itse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta se on aika usein vastapuolen huonosta itsetunnosta kiinni. Tulkitsevat väärin.ja ottavat itseensä. Puhuvat seläntakana pahaa.
Nyt tapasinekaa kertaa tällaisen miehen. Ihme loukkaantuja.
Joidenkin naisten kanssa on vasn hankalaa.
Ulkonäkökin saattaa olla uhka....Tämä. Eräs ystäväni on pitkä ja hoikka sekä kasvoiltaan todella kaunis, iso osa naisista suhtautuu häneen vihamielisesti heti alusta pitäen, eivät anna hänelle edes mahdollisuutta tutustua. Toisaalta ärsyttää ja toisaalta huvittaa seurata sitä miten kipittävät kiireesti miestensä ja poikaystäviensä kainaloon kiinni ja mulkoilevat ystävääni viinilasin yli.
Minkäs näköinen olet itse?
Ihan normaali ja vähän lihava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta se on aika usein vastapuolen huonosta itsetunnosta kiinni. Tulkitsevat väärin.ja ottavat itseensä. Puhuvat seläntakana pahaa.
Nyt tapasinekaa kertaa tällaisen miehen. Ihme loukkaantuja.
Joidenkin naisten kanssa on vasn hankalaa.
Ulkonäkökin saattaa olla uhka....Tämä. Eräs ystäväni on pitkä ja hoikka sekä kasvoiltaan todella kaunis, iso osa naisista suhtautuu häneen vihamielisesti heti alusta pitäen, eivät anna hänelle edes mahdollisuutta tutustua. Toisaalta ärsyttää ja toisaalta huvittaa seurata sitä miten kipittävät kiireesti miestensä ja poikaystäviensä kainaloon kiinni ja mulkoilevat ystävääni viinilasin yli.
Minkäs näköinen olet itse?
Ihan normaali ja vähän lihava.
Haluaako kukaan olla kaunottaren vähän lihavan kaverin kanssa?
Täältähän löytyy sielunsiskoja! Pitäisikö perustaa vertais(tuki)ryhmä?!
Vierailija kirjoitti:
Täältähän löytyy sielunsiskoja! Pitäisikö perustaa vertais(tuki)ryhmä?!
läskihköt hottisten sidekickit ry?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta se on aika usein vastapuolen huonosta itsetunnosta kiinni. Tulkitsevat väärin.ja ottavat itseensä. Puhuvat seläntakana pahaa.
Nyt tapasinekaa kertaa tällaisen miehen. Ihme loukkaantuja.
Joidenkin naisten kanssa on vasn hankalaa.
Ulkonäkökin saattaa olla uhka....Tämä. Eräs ystäväni on pitkä ja hoikka sekä kasvoiltaan todella kaunis, iso osa naisista suhtautuu häneen vihamielisesti heti alusta pitäen, eivät anna hänelle edes mahdollisuutta tutustua. Toisaalta ärsyttää ja toisaalta huvittaa seurata sitä miten kipittävät kiireesti miestensä ja poikaystäviensä kainaloon kiinni ja mulkoilevat ystävääni viinilasin yli.
Minkäs näköinen olet itse?
Ihan normaali ja vähän lihava.
Haluaako kukaan olla kaunottaren vähän lihavan kaverin kanssa?
Eip, mutta se ei tosin haittaa, koska en ole miehistä kiinnostunut. Ne taas, jotka haluavat olla kanssani eivät ystävälleni kelpaa sukupuolensa perusteella.
Joskus on tullut tosi paha mieli, kun joku on tullut tivaamaan miksi olin vihainen tai aggressiivinen. En ollut kumpaakaan.
Jos kysyn miksi niin ajattelet, sanotaan että tuli vaan sellainen olo.
Näitä ihmisiä olen oppinut karttamaan.
Mulle ei tulisi mieleenkään mennä sanomaan toiselle ilman perusteita, että tunnutpa vihaiselta. Se ei ole mitenkään rakentavaa.69