Narsismia perheessä. Aikuistuneet lapset eivät uskalla tai halua puhua perheen dynamiikasta tai lapsuudestaan.
Onko tämä kuinka yleistä? Menneisyys painetaan villaisella eikä perhe-elämää uskalleta jälkikäteen analysoida mitenkään. Kaikki ovat pääosin omaksuneet oman roolinsa hierarkiassa niin hyvin, ettei sitä uskalleta kyseenalaistaa.
Edes vanhempien väkivaltaisuudesta ei pystytä puhumaan, kun sitä "ei tarkkaan muisteta". Ja jos yrität saada aikaan keskustelua menneistä, niin sinut suljetaan perheen ulkopuolelle ikävänä ihmisenä?
Kommentit (212)
Miksi haluaisit muuttaa toimivaksi todettua dynamiikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Ei työpaikallakaan tämän tästä istuta pöytään ja ryhdytä miettimään, mitä tehtiin 3 tai 7 vuotta sitten, kuka sanoi mitä ja miksi. Perheissä sama juttu: ei ole normaalia viettää elämäänsä keksimällä valemuistoja.
Hehheh. Eri asia ja huono provo. Ihmiset voivat olla aika jumissa itsensä kanssa. Selviytymismekanismina voi olla se, että välttää kohtaamasta vaikeita asioita, jotta jaksaisi jotenkin päivästä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit muuttaa toimivaksi todettua dynamiikkaa?
Eikö paikalla ole muita kuin narsisteja?
Vierailija kirjoitti:
Ei työpaikallakaan tämän tästä istuta pöytään ja ryhdytä miettimään, mitä tehtiin 3 tai 7 vuotta sitten, kuka sanoi mitä ja miksi. Perheissä sama juttu: ei ole normaalia viettää elämäänsä keksimällä valemuistoja.
Uusia lapsuudentraumoja voi keksiä koska vain siltä tuntuu.
Koskaan ei ole myöhäistä kehitellä itselleen p@ska lapsuus - ja myllätä siinä vuositolkulla.
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei ole myöhäistä kehitellä itselleen p@ska lapsuus - ja myllätä siinä vuositolkulla.
Kehitä sinä itsellesi elämä. Voisi tehdä ihan hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei työpaikallakaan tämän tästä istuta pöytään ja ryhdytä miettimään, mitä tehtiin 3 tai 7 vuotta sitten, kuka sanoi mitä ja miksi. Perheissä sama juttu: ei ole normaalia viettää elämäänsä keksimällä valemuistoja.
Uusia lapsuudentraumoja voi keksiä koska vain siltä tuntuu.
Yrität vain provota. Huonosti.
Haluaisin kuulla narsismia lapsuudenperheessään kokeneiden kokemuksista enkä jauhaa narsistien kanssa. Onko ketään paikalla?
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuulla narsismia lapsuudenperheessään kokeneiden kokemuksista enkä jauhaa narsistien kanssa. Onko ketään paikalla?
Mene terapiaan jauhamaan iänikuista virttä.
Aurinko paistaa, lenkille. Tänään on tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuulla narsismia lapsuudenperheessään kokeneiden kokemuksista enkä jauhaa narsistien kanssa. Onko ketään paikalla?
Mene terapiaan jauhamaan iänikuista virttä.
Aurinko paistaa, lenkille. Tänään on tänään.
Poistu ketjusta. Ei sinun tähän tarvitse osallistua, jos aihe ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuulla narsismia lapsuudenperheessään kokeneiden kokemuksista enkä jauhaa narsistien kanssa. Onko ketään paikalla?
Minä
J_Minä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuulla narsismia lapsuudenperheessään kokeneiden kokemuksista enkä jauhaa narsistien kanssa. Onko ketään paikalla?
Minä
Onko kokemuksesi perheestäsi vastaava kuin minun aloituksessani mainitsema? Vai ovatko teillä asiat toisin?
Vierailija kirjoitti:
J_Minä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuulla narsismia lapsuudenperheessään kokeneiden kokemuksista enkä jauhaa narsistien kanssa. Onko ketään paikalla?
Minä
Onko kokemuksesi perheestäsi vastaava kuin minun aloituksessani mainitsema? Vai ovatko teillä asiat toisin?
Itselläni asia menee pääsääntöisesti niin, etten halua puhua omasta perheestäni tai lapsuudestani. Omalta osalta asiaan varmasti vaikuttaa se, että sekä välitän omasta vanhemmasta ja tietyllä tavalla kuitenkin haluaisin unohtaa koko ihmisen.
Keskustelun avaaminen saattaisi toimia paremmin jos olisit oikeasti hyvässä hengessä kiinnostunut toisen lapsuudesta. Nyt kuulostaa siltä että lähdet liikkeelle oletuksesta, että koko perhe on mielisairas ja haluat leimata toisten lapsuuden kurjuudeksi ja siinä sivussa itsesi heidän laupias vapahtajakseen. Pata kattilaa soimaa.
Ja sitäpaitsi, jos hyväksyisit vastauksia nuoremmalta sisarukseltani, hän pystyisi ehkä vastaamaan vähän tarkemmin perheen sisäisestä järjestyksestä
J_Minä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
J_Minä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuulla narsismia lapsuudenperheessään kokeneiden kokemuksista enkä jauhaa narsistien kanssa. Onko ketään paikalla?
Minä
Onko kokemuksesi perheestäsi vastaava kuin minun aloituksessani mainitsema? Vai ovatko teillä asiat toisin?
Itselläni asia menee pääsääntöisesti niin, etten halua puhua omasta perheestäni tai lapsuudestani. Omalta osalta asiaan varmasti vaikuttaa se, että sekä välitän omasta vanhemmasta ja tietyllä tavalla kuitenkin haluaisin unohtaa koko ihmisen.
Okei. Itse olisin kiinnostunut kuulemaan siitä, että millaiseksi lapsuus samassa perheessä on koettu. Siitä eivät kuitenkaan muut suostu puhumaan mitään. Ei siis edes sellaista, että "hyvinhän se pääosin omasta mielestä meni yms." Siitä ei vain puhuta mitään, joten jotain blokkeja mielessä toisilla taitaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun avaaminen saattaisi toimia paremmin jos olisit oikeasti hyvässä hengessä kiinnostunut toisen lapsuudesta. Nyt kuulostaa siltä että lähdet liikkeelle oletuksesta, että koko perhe on mielisairas ja haluat leimata toisten lapsuuden kurjuudeksi ja siinä sivussa itsesi heidän laupias vapahtajakseen. Pata kattilaa soimaa.
Mahtava draamantaju. Oletko käsikirjoittaja? Sait aika vähistä aineksista luotua paljon draamaa. Tuo on vain sinun tulkintaasi.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuulla narsismia lapsuudenperheessään kokeneiden kokemuksista enkä jauhaa narsistien kanssa. Onko ketään paikalla?
Ota yhteyttä NUT:iin eli Narsistien Uhrien Tukeen. Sieltä löytyy paljon toimintaa ja keskustelua aiheesta. Hieno järjestö
J_Minä kirjoitti:
Ja sitäpaitsi, jos hyväksyisit vastauksia nuoremmalta sisarukseltani, hän pystyisi ehkä vastaamaan vähän tarkemmin perheen sisäisestä järjestyksestä
Hyväksyisin vastauksia sisarukseltasi? Mitä tarkoitat tällä?
Ei työpaikallakaan tämän tästä istuta pöytään ja ryhdytä miettimään, mitä tehtiin 3 tai 7 vuotta sitten, kuka sanoi mitä ja miksi. Perheissä sama juttu: ei ole normaalia viettää elämäänsä keksimällä valemuistoja.