Lue keskustelun säännöt.
Miksi akateemiset pitävät itseään muita parempina?
Kommentit (116)
Kirjoitusvirheitä silti kylvelet. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nooo, ite oon amk-opiskelija. Pidän kyllä korkeakoulutettuja ja varsinkin akateemisia parempina kuin kouluttautumattomattomia tai amiksen käyneitä.
Jotenkin tulee mieleen, että jos ei ole edes amk:iin hakenut/päässyt, pitää olla jotenkin yksinkertainen.
Veljeni on yliopistolla ja on mua fiksumpi ja tulee tienaamaan mua paremmin.
Yks ystäväni, joka on merkonomi viljelee kokoajan jotain jargonia, että "tässä yhteiskunnassa tarvitaan kaikkia, mun mielestä on tärkeetä se, miten kohtelee muita, ja millainen on ihmisenä...jos ei olisi vaikka bussikuskeja, niin ei pääsisi minnekään julkisilla"... tulee välillä hänen seurassaan olo, että on vähän yksinkertainen ihminen, ja omaa ainakin liian pehmeät arvot. Kouluttautuminen on Suomessa ilmaista ja helppoa, niin miksei opiskelisi niin pitkälle, kuin se on taloudellisesti kannattavaa.
Vakuttaa siltä, että merkonomi ystäväsi on älykkäämpi kuin sinä. Tottahan tuo on. T. tohtori
Jos sinä olet tohtori niin minä olen Einstein.
- ei lainaamasi
Vierailija kirjoitti:
Monilla jotka ovat tauotta opiskelleet koko aikuisikänsä ei ole ollut aikaa kerryttää sydämen sivistystä. Tosin, tunnen myös monia akateemisia ihmisiä jotka eivät pidä itseään yhtään sen parempana kuin muitakaan ja täysin kouluttamattomia ihmisiä joilla ei ole edes sitä sydämen sivistystä.
Kyllä koulutetuilla on yleensä huomattavasti enemmän "sydämen sivistystä" kuin matalakoulutetuilla :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nooo, ite oon amk-opiskelija. Pidän kyllä korkeakoulutettuja ja varsinkin akateemisia parempina kuin kouluttautumattomattomia tai amiksen käyneitä.
Jotenkin tulee mieleen, että jos ei ole edes amk:iin hakenut/päässyt, pitää olla jotenkin yksinkertainen.
Veljeni on yliopistolla ja on mua fiksumpi ja tulee tienaamaan mua paremmin.
Yks ystäväni, joka on merkonomi viljelee kokoajan jotain jargonia, että "tässä yhteiskunnassa tarvitaan kaikkia, mun mielestä on tärkeetä se, miten kohtelee muita, ja millainen on ihmisenä...jos ei olisi vaikka bussikuskeja, niin ei pääsisi minnekään julkisilla"... tulee välillä hänen seurassaan olo, että on vähän yksinkertainen ihminen, ja omaa ainakin liian pehmeät arvot. Kouluttautuminen on Suomessa ilmaista ja helppoa, niin miksei opiskelisi niin pitkälle, kuin se on taloudellisesti kannattavaa.
Mitä jargonia, eli ammattislangia, tuossa nyt oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla jotka ovat tauotta opiskelleet koko aikuisikänsä ei ole ollut aikaa kerryttää sydämen sivistystä. Tosin, tunnen myös monia akateemisia ihmisiä jotka eivät pidä itseään yhtään sen parempana kuin muitakaan ja täysin kouluttamattomia ihmisiä joilla ei ole edes sitä sydämen sivistystä.
Kyllä koulutetuilla on yleensä huomattavasti enemmän "sydämen sivistystä" kuin matalakoulutetuilla :P
Totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus on saada seksiä.
Jos seksiä ei saakaan, akateemisuuden voi aina palauttaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole akateeminen vaikka olen yliopistossa opiskellut. Minusta on vähän outo ajatus, että kukaan ei voisi omata asioiden laajaa hahmotuskykyä ja olla analyyttinen kokonaisuuksien hahmottaja, ilman yliopisto opintoja.
Voisiko sanoa, että yliopistossa, kansakoulussa tai elämämkoulussa opiskeluista voisi vetää ainoastaan suuntaa antavia johtopäätöksiä, eikä mitään ehdottomia totuuksia, kuten "kyllähän se kertoo ihmisestä"?
Kyllä yleensä älykäs ihminen kaipaa älyllistä haastetta ja tietyn tasoisen työpaikan, johon nyt vaan yleensä tarvitaan yliopistokoulutus. Harva älykäs lähtee amis tai AMK tasolle opiskelemaan, koska on äärettömän turhauttavaa. Kyllä tutkinto kertoo paljonkin ihmisestä. Myös yliopistotutkintojen välillä on eroa. On ihan eri asia opiskella teoreettista fysiikkaa kuin vaikkapa taidehistoriaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akateeemiset ymärtää millä ihminen ruokiiitaan.
Vierailija kirjoitti:
Läheltä sitä maailmaa nähneenä voin sanoa, että suurin osa ei edes pidä. Se pieni osuus, jotka ehkä pitävätkin itseään parempana, ovat siitä yleensä kuitenkin hiljaa.
Ei korkeamman koulutuksen hankkineet pidä itseään sen parempana ihmisenä. Kyvykkäämpänä ja älykkäämpänä vaan. Ongelma on siinä että huonommin kouluttautuneet ovat alemmuudentuntoisia, katkeria ja kateellisia. Tästä syystä monet tuttavani eivät tiedä koulutustasostani mitään, sillä en sitä paljasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua, miksi työläisiä ja heikostikouluttautuneita jotenkin romantisoidaan. On heissäkin fiksua porukkaa, mutta yleisesti akateemiset ja kouluttautuneet ovat fiksumpia ja heillä on enemmän myös sitä elämänviisautta. Ehkä jättäisin pois jotkut tosi kovat arvot omaavat ekonomistit, mutta kyllähän hekin vanhemmiten viisastuvat.
Enpä ole moiseen törmännyt. Ehkä ihminen jolla on paha alemmuuskompleksi alkaa kuvitella että muutkin pitävät häntä huonompana. Itse olen vaan peruskoulupohjainen ja tunnen paljon myös akateemisia, ja ihan samoin ovat kohdelleet kuin kaltaisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö amis itseään pelkän peruskoulun käynyttä parempana? Pitääkö rikas itseään köyhää parempana? Pitääkö amk:n käynyt itseään amista parempana? Tekeekö koulutus paremmaksi ihmiseksi? Vai vain koulutetummaksi? Kukaan ei halua kuulla, että on pelkkä nolo nolla koulutuksensa vuoksi. Toisille koulutus on tärkeä asia, toisille se ei merkitse mitään. Mitä koulutetumpi ihminen sitä enemmän hän yleensä arvostaa kouluttautumista.
Kokonaan toinen asia on sitten se, millaisia kokemuksia ihmisillä on tietyn koulutuksen hankkineista. Jollain on huonoja kokemuksia amiksista, toisilla insinööreistä, kolmannet pitävät humanisteja idiootteja, neljäs arvostaa vain käden taitoja tai luovia aloja. Joku ei voi koskaan seurustella persun kanssa, toinen ei voi sietää vasemmiston kannattajia, kolmas pitää kokkareita ahneena jne, koska omat aatteet eroavat niin rankasti toisen kannattamista. Ihmiset arvottavat asioita ja toisia ihmisiä, ja samojen arvojen kannattajat viihtyvät toistensa kanssa. Akateeminen nainen ei ehkä halua amismiestä sen vuoksi, että hän arvostaa eri asioita kuin amismies. Siksi amismies voi dissata akateemista naista ja naisten mielipiteitä esim. koulutuksesta, koska ne eivät hänelle merkitse mitään. Kannattaa etsiä sellainen puoliso, joka jakaa itselleen tärkeät arvot. Jatkuva riitely ei ole hyväksi parisuhteelle.
Olisi kiva että näkisi minkä ikäiset täällä kirjoittelee näitä yleistyksiä. Hävettää ihan lukea.
Vierailija kirjoitti:
Duunarien kanssa ei voi puhua syvällisesti. Yliopistossa oppii näkemään rakenteita maailmassa, joita ei muuten näe. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää, tämän akateemiset ymmärtävät mutta duunarit eivät.
Tarkoitat varmaan että duunarien kanssa ei voi puhua syvällisesti, koska he näkevät maailman teidän akateemisten punavihreän kuplan ulkopuolella. Se jos mikä on pelottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Lasketaanko ammattikorkeakoulun käyneet akateemmisiksi? Tai diplomi-inssit? Eihän DI:t käy ylipistoa vaan teknillisen korkeakoulun. Toisaalta ärsyttää jonkun ammattikorkeakoulussa sosionomiksi käyneen rehvastelut korkeakoulututkinnostaan.
Tässäpä hyvä esimerkki siitä tietämättömyydestä, mikä vaivaa kouluttamattomia. Vai ei ole DI akateeminen? Tätä en ole ennen kuullutkaan kenenkään epäilevän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Duunarien kanssa ei voi puhua syvällisesti. Yliopistossa oppii näkemään rakenteita maailmassa, joita ei muuten näe. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää, tämän akateemiset ymmärtävät mutta duunarit eivät.
Tarkoitat varmaan että duunarien kanssa ei voi puhua syvällisesti, koska he näkevät maailman teidän akateemisten punavihreän kuplan ulkopuolella. Se jos mikä on pelottavaa.
Taas yleistämistä. Duunareilla nyt yleensä loppuu äly kesken, tai arvot on pehmeät tai sitten ollaan persuja. Ei kaikki akateemiset ole punavihreitä todellakaan, onneksi.
Yleisesti voisin sanoa, että en ole pitänyt itseäni ketään toista parempana. Olen toki tiedostanut, että kaikki eivät pysty yliopisto-opintoja suorittamaan ja olen ihan ylpeä ollut itsestäni, että olen ne itse suorittanut. Ikinä en kuitenkaan puheissani viittaa oppineisuuteeni.
Kuitenkin nyt keski-iässä olen rohkaistunut huomaamaan, että joskus tulee vastaan ihmisiä, joita parempi oikeasti koen olevani. Tämä ei ole siis mikään yleistys, joka koskisi kaikkia vastaantulevia. Vaan että pari sellaista yksilöä on tähän ikään mennessä oppinut tuntemaan, että rohkenen ajattelemaan (en sentään ääneen sanomaan), että nyt olen kyllä tyhmempäni seurassa.
Mutta eipä siitäkään suurempaa draamaa synny. Lähinnä koen tuhlaavani aikaani, ja siitä syystä pyrin siirtymään sivummalle säädyllisessä ajassa. Mieleen saattaa jäädä sääli siitä, miten kapealla ajattelulla toinen vetää elämänsä läpi. Mutta se on sen toisen elämää.
En ole akateeminen vaikka olen yliopistossa opiskellut. Minusta on vähän outo ajatus, että kukaan ei voisi omata asioiden laajaa hahmotuskykyä ja olla analyyttinen kokonaisuuksien hahmottaja, ilman yliopisto opintoja.
Voisiko sanoa, että yliopistossa, kansakoulussa tai elämämkoulussa opiskeluista voisi vetää ainoastaan suuntaa antavia johtopäätöksiä, eikä mitään ehdottomia totuuksia, kuten "kyllähän se kertoo ihmisestä"?