Miksi akateemiset pitävät itseään muita parempina?

Monilla jotka ovat tauotta opiskelleet koko aikuisikänsä ei ole ollut aikaa kerryttää sydämen sivistystä. Tosin, tunnen myös monia akateemisia ihmisiä jotka eivät pidä itseään yhtään sen parempana kuin muitakaan ja täysin kouluttamattomia ihmisiä joilla ei ole edes sitä sydämen sivistystä.

Mistäs moinen käsitys?

Miksi tässä joustamattomassa yhteiskunnassa halutaan aina nähdä joku paperi siitä oletetusta älykkyydestä ja sivistyksestä? Minäpä kerron: kyse on keskinkertaisten yksilöiden tittelinkipeydestä.

Miksi luulet niin? Kerro!

Ei kun DI.t ja lääkärit pitää itseään muita parempina.

Akateemiset ovat alemmin koulutettuja ja tietty kouluttamattomia parempia.

Di ja lääkäri ovat akateemisia. Akateeminen on yliopistokoulutuksen käynyt..

No en todellakaan pidä itseäni muita parempana. Olen ihan tavallinen tallaaja. 

Harva pitää. Lähinnä palstalle kirjoittavat ns. akateemikot. :D

Fiksuimmat hahmottavat, ettei maailma ole titteleistä kiinni.

Duunarien kanssa ei voi puhua syvällisesti. Yliopistossa oppii näkemään rakenteita maailmassa, joita ei muuten näe. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää, tämän akateemiset ymmärtävät mutta duunarit eivät.

Sama, en pidä itseäni parempana. Olen kyllä ylpeä koulutuksestani, mutten puhu siitä muille. Itseäni varten olen koulutukseni hankkinut, en muiden ihasteltavaksi.

Koska ne ovat vähän parempia ihmisiä ja korkeammin koulutettuja..hallelujah

Joskus tutustumisvaiheessa eräs korkeasti koulutettu nainen tuumasi, että kykenenkö elämään sen asian kanssa, että hän on luultavasti korkeammin koulutettu kuin minä, vaikka en vielä omaa koulutustaustaani ollutkaan kertonut. Vastasin, että hyvin helposti, koska jo nyt tiedän, että olen älykkäämpi kuin sinä.

Läheltä sitä maailmaa nähneenä voin sanoa, että suurin osa ei edes pidä. Se pieni osuus, jotka ehkä pitävätkin itseään parempana, ovat siitä yleensä kuitenkin hiljaa.

En pidä. Töissä ja harrastuksissa olen kyllä nähnyt että kaikenlaisia ihmisiä mahtuu kaikille koulutusasteille. Mutta harkitsisin silti pari kertaa ennen kun suostuisin treffeille ei-akateemisen miehen kanssa. Sen verran itsetunto-ongelmat pukkaavat monella pintaan kun kuulevat koulutukseni  (vastaan tietysti kun kysytään) ja alkaa haukkuminen ja dissaus. 

Huomaa että suurin osa vastaajista on nuoria akateemisesti suuntautuneita tyhjäpäitä. Hei mulla on teille kerrottavaa: ette ole mitenkään ihmeellisen fiksuja tai sivistyneitä. Voitte toki kuvitella että se tuotantotalouden dippainssin paperi tekee teistä parempia, mutta kuinka väärässä olettekaan.

Koska hirveän iso osa ei-akateemisistä on niitä möliseviä säkkejä jotka huutelee typeriä kadulla ja piereksii kahvitiloissa ja sanoo päälle et "pistetäämpäs vähä aromia kahvin sekaan räh räh" ja kaikin puolin yrittävät olla mahdollisiman isoja sikoja.

Harvassa on ne akateemiset joilla on noin ääliömäiset jutut ja asenne.

No mun kokemus on se, että vähemmän koulutetut jotenkin automaattisesti olettavat että akateemiset on leuhkoja. Asenne on monta kertaa muuttunut saman tien jos jossain ihan muussa yhteydessä on tullut ilmi että olen FT. Sen jälkeen kaikkea sanomista tulkitaan ihan toisella tapaa. Hohhoijaa, joillekin se on kova pala. Saan töissäni kilpailla ihan tarpeeksi, ei tulisi mieleenikään ruveta vapaalla keulimaan koulutuksella. Tai oikein millään muullakaan. Oon tyytyväinen itse, se ei kaipaa muilta kateutta/ihailua/ vahvistusta..

Niin sanotuilla akateemisilla tuntuu olevan aivan älyttömät ennakkoluulot ei-korkeakoulutettuja kohtaan. Kuvitellaan että kaikki ei-akateemiset ovat jotain purkkapalloja puhaltelevia, kynsiään viilailevia ja seiskaa tavaavia mölliköitä, ja itse tietenkin akateemisena ollaan niin sofistikoitunutta ja maailmaa nähnyttä että. Todella kapea sellainen elämänasenne.

Vierailija kirjoitti:

Duunarien kanssa ei voi puhua syvällisesti. Yliopistossa oppii näkemään rakenteita maailmassa, joita ei muuten näe. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää, tämän akateemiset ymmärtävät mutta duunarit eivät.

Syvällisesti ajattelevat osaavat jutella kenen kanssa vain. Yliopistomaailmassa näkee paljon ajatukseen opetettuja, jotka eivät silti ole oppineita.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on niin hienoa?

Kerro.

Älykkyys on se, mikä erottaa ihmisen eläimestä. Maailmaa eteenpäin vieneet filosofit, tiedemiehet ja keksijät ovat olleet akateemisia. Ennen saattoi joku työväentaustainen tehdä poikkeuksen, mutta nykyisenä tasa-arvon aikana kaikilla älykkäillä on mahdollisuus päästä yliopistoon ja aika hölmö on jos jättää mahdollisuuden käyttämättä.

Vaikka suurin osa akateemisesta ei ole luovia neroja, he ovat vähintäänkin ihmiskunnan älyllisen perinnön ylläpitäjiä, ja ilman heitä palattaisiin jonnekin pronssikaudelle.