Ystävä naimisiin kesällä vaikka suhteen tila järkyttävä
Olen kaasona hyvälle ystävälle kesällä. Tulossa isot häät, vieraita on kutsuttu 300. Sukulaisten ja kavereiden lisäksi on kutsuttu kollegat perheineen, naapurit, hyvän päivän tutut jne. Rahaa palaa uskomaton määrä, jopa morsiamen hääpuku maksoi useita tuhansia. Jo tässä on aihetta suureen ihmettelyyn: ystäväni on normaalisti säästäväinen, eivätkä he varakkaita ole. Vanhemmat maksavat kyllä osan kustannuksista.
Suurempi kysymys on se, pitäisikö mitään häitä järjestää. Ystäväni ja miehensä ovat olleet yhdessä teineistä saakka (-> kasvaneet kiinni toisiinsa), mutta onnellisia en usko heidän olevan. Molemmat ovat pettäneet ja pettävät toisiaan, eroavat ehkä puolen vuoden välein pariksi päiväksi tai viikoksi. Heillä on parempia kausia ja sitten taas tosi huonoja, jolloin riitelevät ja molemmat ovat myös (lievästi) väkivaltaisia. Ovat sanoneet toisilleen aivan kauheita asioita. Jälkikasvua heillä jo on.
Kun tätä ystävääni tapaa, on kestopuheenaihe se, miten huono mies on ja miten kuluttava parisuhde on. Me ystävät olemme olleet eron kannalla useasti, samoin kuin hänen perheensä, mutta eivät he halua erota. En pysty käsittämään mikä heitä pitää yhdessä. Kyse ei ole mm. rahasta, koska kumpikaan ei ole varakas. Molemmat kuitenkin työelämässä, joten pärjäisivät rahallisesti ilman toisiaan.
Nyt häiden lähestyessä on vain paha maku suussa. Morsian ei ole kertaakaan valmistelujen aikana maininnutkaan, miten romanttista naimisiinmeno on tai miten ihana mies, siis sellaista mielestäni normaalia. Sen sijaan ainoastaan suuri juhla ja hienot puitteet kiinnostavat. Kaiken on oltava kallista, laadukasta ja säihkyvää. Meillä kaasoilla tulee menemään rahaa polttareihin ja merkkivaatteisiin, sillä kaikilla on oltava samanlaiset mekot (ja kampauksetkin kampaajalla) ja polttareiden vaatimuslista on metrin mittainen.
En tiedä miten minä voisin kääntää tai pysäyttää tätä koko projektia. En voi estää ystävää menemästä naimisiin miehensä, lastensa isän kanssa. Enkä voi jättäytyä pois juhlavalmisteluista ja polttareista tässä vaiheessa. En vaan usko että näissä häissä on järkeä miltään kannalta, ja olen hyvin ihmeissäni siitä miten materialistiseksi ystävä on muuttunut.
Pitkä teksti ja vaikea asia, mutta mitä te ajattelette?
Kommentit (138)
Minun kaasoni ja äitini eivät ap:n tavoin "kannattaneet" puolisovalintaani, ja niitä vaurioita on sitten korjailtu vuosia. Siis minun, kaasoni ja äitini välillä. Miehen kanssa menee hyvin. Minun neuvoni on se, että yritä päästä yli ajatuksesta että sinulla olisi tai pitäisi olla jotain sananvaltaa ystäväsi parinvalintaan. Ei ole. Hän on päätöksensä tehnyt ja sinun on syytä sitä kunnioittaa jos pidät ystävyyttänne arvossa.
Vierailija kirjoitti:
Neuvo: vie halpa lahja. Ero häämöttää kuukausien tai parin vuoden kuluttua.
Toivottavasti heillä ei ole lapsia.
Totta. Yli puolet eroaa.
Mikähän eroprosentti on avoliitoissa? Harmi, että uskollisuus on vanhanaikaista.
Tulee mieleen eräs epäonninen turkulainen morsio.
Se ei oo aun asia kenen kanssa kukakin menee naimisiin. Pettämiset ei kuulu parisuhteeseen, mutta se kuuluu että välillä vituttaa pelkkä toisen naamakin, ja sitte välillä lähennytään taas. Ja huomio voi olka että ystäväsi on avoimempi ja rehelliaempi kuin ne varatut ystäväsi jotka hehkuttaa vaan onnea, koska yksikään kauan yhdessä ollut pari, ei ole vain onnellisia ja jos koskaan ei riidellä niin enpä usko että se tarkoittaa onnellisuutta.
Joka tapauksessa vihaan tollasia jotka kuvittelee tietävänsä paremmin ja sit vielä yrittää erottaa toisia.
Anna häälahjaksi tunnekeskeiseen pariterapia an vaikka 8 käyntiä💗
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen eräs epäonninen turkulainen morsio.
Tämä sama tuli mullekkin heti mieleen! :DDD
Kummallisia aggressiivisia kommentteja täällä! Minä ymmärrän ap:n ajatuksia oikein hyvin. On suorastaan avioliiton pilkkaammista mennä naimisiin vain juhlien takia. Ja miksi kenenkään pitäisi puolustaa tai hyväksyä suhdetta jossa petetään toista ja käyttäydytään väkivaltaisesti? Vieläpä kun perheessä on lapsiakin?
Vierailija kirjoitti:
Juhlamorkkiksesta rules tavallista isompi. Omien juhlien suunnittelu on aina kivaa. Sitten tulee taas arki.
Tästä olen täysin eri mieltä. Juhlien järjestely on aivan hirveää. Itse olen myös menossa naimisiin kesällä eikä itse häiden järjestely voisi yhtään vähempää kiinnostaa. Itse olisin halunnut hoitaa koko homman maistraatissa ja käydä sen jälkeen syömässä lähimpien kesken, mutta mies halusi ihan kunnon häät. Suostuin tähän koska rakkauteni miestä kohtaan on suurempi kuin inhoni juhlien järjestämistä kohtaan. Se on kuitenkin vain yksi päivä :D
Mulla on ollut samantapainen kokemus tuttavan kanssa. Suhde huonolla tolalla ja tuntui, että sitä yritettiin paikata menemällä naimisiin ja puhallettiin yhteen hiileen edes sen vajaan vuoden, minkä aikana häitä kovalla tohinalla järjestettiin ja suunniteltiin. Ero tuli vuoden päästä häistä, mikä ei yllättänyt
Vierailija kirjoitti:
Kummallisia aggressiivisia kommentteja täällä! Minä ymmärrän ap:n ajatuksia oikein hyvin. On suorastaan avioliiton pilkkaammista mennä naimisiin vain juhlien takia. Ja miksi kenenkään pitäisi puolustaa tai hyväksyä suhdetta jossa petetään toista ja käyttäydytään väkivaltaisesti? Vieläpä kun perheessä on lapsiakin?
Miksi kenenkään,kahden aikuisen suhde kaipaisi hyväksyntää? "En hyväksy suhdettanne"...ok. Sillä ei ole mitään merkitystä tai valtaa mihinkään,ihmiset tekevät mitä haluavat riippumatta siitä hyväksytkö sinä tosiasioita vai et.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallisia aggressiivisia kommentteja täällä! Minä ymmärrän ap:n ajatuksia oikein hyvin. On suorastaan avioliiton pilkkaammista mennä naimisiin vain juhlien takia. Ja miksi kenenkään pitäisi puolustaa tai hyväksyä suhdetta jossa petetään toista ja käyttäydytään väkivaltaisesti? Vieläpä kun perheessä on lapsiakin?
Miksi kenenkään,kahden aikuisen suhde kaipaisi hyväksyntää? "En hyväksy suhdettanne"...ok. Sillä ei ole mitään merkitystä tai valtaa mihinkään,ihmiset tekevät mitä haluavat riippumatta siitä hyväksytkö sinä tosiasioita vai et.
Kylmää ajattelua. Jos minun läheiseni olisi sellaisessa suhteessa kuin ap kuvailee niin kyllä minulla sydän särkyisi ja olisin huolissani. Ei se tarkoita että suhteelle tarvitaan minun hyväksyntäni, ihmisillä vaan on taipumusta välittää läheistensä hyvinvoinnista. Sinun logiikallasi kellään ei olisi nokan koputtamista mm. siihen jos joku päättää haluta käyttää huumeita tms.
Vierailija kirjoitti:
Kalliilla häillä usein kompensoidaan huonoa puolisovalintaa.
Tässä voi oikeasti olla perää. Uskoisin, että sama pätee myös sormusten hintaan. (siis jos toinen tai molemmat vaatii erittäin kalliit sormukset)
Mieheni kosi minua yllättäen, oltiin kaksistaan kävelyllä. Sormus maksoi vain päälle 200 euroa. Minulle olisi ihan sama vaikka muovia olisi.
Meidät vihittiin maistraatissa. Sekin oli oikein mukava ratkaisu :) Perheenjäsenet kauhisteli että miksei "kunnollisia" häitä? :D
Veljeni ex taas vaati, että jos veljeni häntä joskus kosii, on sormuksen oltava vähintään 5000 euron hintainen. (olisi myös halunnut ökyhäät) Eipä mennyt kauaa kun pari erosi. :I
Ajattelisin, että kieltäytyisin kustantamasta omaa rahaa yhtään enempää tuohon showhun ja lakkaisin enää kommentoimasta mitään. Tekisin osani, nielisin ajatukseni ja antaisin vain olla. Mitään irtisanoutumisia häistä ei kannata enää tehdä, koska se olisi liian halpamainen temppu itseltä, mutta pitäisin pintani siitä, etten joutuisi laittamaan omaa varallisuuttani likoon yhden illan teatterilavastukseen.
Näemmä se pitää paikkaansa, että mitä prameammat häät, sen huonompi liitto. Itse halusin jotain pientä tulojen mukaan, kun taas olen nähnyt kavereilla överihäitä ja heistä jokainen on paikannut jotain. Luultavasti nytkin morsio tiedostaa että tekee ison virheen, muttei kehtaa perua häitä tai elää jopa kielteessä ja hän saattaa pienen ajan kuluttua häistä hakea eroa. Toisaalta häästressi saattaa vetää pintaan kaiken ikävän miehestä ja hän korostaa liiaksi asioita jotka ovat paisuneet omassa mielessä ihan mahdottomiksi, mutta onhan sekin äärimmäisen surullista. Ihan kuin häistä olisi tullut itse tarkoitus, eikä avioliitosta, ja miten se maailma romahtaakaan kun suuri päivä on ohi.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen eräs epäonninen turkulainen morsio.
Niin tuli minullekin mieleen jo aloituksesta, mutta en uskaltanut ennemmin ottaa puheeksi ettei viestiä poistatettaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen eräs epäonninen turkulainen morsio.
Niin tuli minullekin mieleen jo aloituksesta, mutta en uskaltanut ennemmin ottaa puheeksi ettei viestiä poistatettaisi.
Kukakukakukakuka?
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri meni naimisiin kuukauden tuttavuuden jälkeen turvapaikanhakijan kanssa. Sehän vasta on tosi romanttista on...
Mutta joo. Kaason roolista voi hypätä pois. Välit siinä menee, mutta kohtuuton taitaa tuo morsio olla. Esim polttareita varten voi olla toiveita, mutta ei niitä voi vaatia.
Ja jos kaasojen pukeutumisella on suuri merkitys ja kaikilla oltava samanlainen mekko, niin sitten hääpari maksaa ne koltut.
Kuka **ttu menee naimisii turvapaikanhakijan kanssa... Ei ihmekkää et tää hölmölandia islamisoituu pikkuhiljaa..
Aloittaja voisi olla nyt suorapuheinen ja sanoa ystävälleen, että tuntuu oudolta että he pitävät nyt häät, vaikka ystävä vain haukkuu miestään. Kysy, onko miehessä mitään hyvää ja miksi ovat yhdessä.
Joskus kavereiden kanssa puolisoista keskustelu menee vain siihen valitukseen ja negatiivisesti puhumiseen. Ystäville kun saa "vapaasti" haukkua puolisoaan ja itselle saa ymmärrystä ja empatiaa. Hankalissa kommunikaatiotilanteissa (puolison kanssa siis), ei empatiaa puolisoltaan nimittäin yleensä saa.
Älä ole kummankaan puolella, jos kerran vieläpä tiedät että molemmat ovat olleet yhtä pahoja. Luultavasti ystäväsi siloittelee omia pahuuksiaan ja suurentelee puolisonsa pahuuksia. Se on ihan normaali tapa kertoa harmituksistaan ja vaikeuksistaan ystäville.
Minä kannatan suoraa puhetta, eikä semmoista lässytystä että "minua harmittaa, että olet noin inhottavan miehen kanssa". Mielummin linjalla "miksi olet sen kanssa, jos on noin paska äijä? Rakastatko edes häntä?"
Ylimielinen yläpuolelle asettautuminen "heidän ei pitäisi mennä naimisiin" erottaa lopulta vain sinut ystävästäsi, ei suinkaan ystävää miehestään.
Ovat siis päättäneet "ajaa täysillä päin seinää". Saavat sitten korjata sen aiheuttamat tulokset. Ei voi enää mitään.
Onko joku kysynyt sinun kannatustasi tai lupaasi?