Lue keskustelun säännöt.
Syntyvyys laskee taas. Milloin uskalletaan alkaa puhua lapsettomuuden oikeista syistä?
06.04.2018 |
Lapsettomien motiiveja halutaan lapsellistaa. Puhutaan vastuuttomuudesta, nuoruuden pitkittymisestä ja bilettämisestä. Perheellinen ehkä luulee, että kaikki lapsettomat ovat samanlaisia kuin he itse olivat joskus ennen lapsia. Ihminen kasvaa, kehittyy ja kypsyy ilman niitä lapsiakin. Perheellinen ei vain enää pysty erottamaan omaa kasvua perheellistymisestä
Ajattelen että jos elämä olisi hyvää ja ennustettavaa niin sitten voisi tehdä lapsen. Koska silloin elämästä tulisi varmaan myös aika arkista ja tylsää. Lapsiperhe-elämä olisi uusi hieno elämänvaihe. Mutta nyt kun pitää samaan aikaan opiskella, tehdä pätkää, kevytyrittäjyyttä ja sitten vielä muuttaa työn perässä niin mä vaan yritän pysyä mukana. Ei puhettakaan että pystyis ees huonekasvia hankkimaan saati lasta. En tunne itseäni vastuuttomaksi tai nuoruuteni pitkittäjäksi. Tunnen itseni stressaantuneeksi ja velvollisuudentunteiseksi.
Että en halua lapsia, koska ei kai kukaan halua itselleen mitään mikä on käytännössä mahdotonta? Jos ois vakityö niin sitten ne lapsihalut vois herätä. En halua lapsia mutta tuntuu että se ei tavallaan ole oma päätös.. Jos joku ymmärtää mitä tarkoitan?
Kommentit (426)
Jos keskusteluun vaihtaisi sanan lapsi tilalle sanan kissa, niin äkkiä alkaisi tulla palautetta, että vain täysin edesvastuuton ihminen hankkii kokeilumielessä kissan selvittämättä etukäteen sitä, että onko kissan hoitamiseen voimavaroja yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikkuri sinne, leikkuri tänne ja mistäs vielä leikataan (paitsi yritystuista). Joka päivä lehdissä toitotetaan miten huonosti köyhällä Suomella menee ja leikata pitää kaikesta. Vaikeita, vaikeita päätöksiä pitää pääministerin tehdä (paitsi yritystuista). Niin pitää minunkin.
Kulta, jätetäänkö pois ehkäisy? No v'ttu ei tasan jätetä.
Ap oli kirjoittanut saman viestin Ylen nettisivuille.
Onks sul AP joku pro-lapsettomuuskamppis menossa?
Sanasta sanaan sama kirjoitus nimimerkillä
Bröödi 05.04.2018 - 20:04
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/05/en-jaksaisi-keskustella-hedelm…
Vierailija kirjoitti:
Ap oli kirjoittanut saman viestin Ylen nettisivuille.
Onks sul AP joku pro-lapsettomuuskamppis menossa?
Sanasta sanaan sama kirjoitus nimimerkillä
Bröödi 05.04.2018 - 20:04https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/05/en-jaksaisi-keskustella-hedelm…
Siis o-m-g, onpa hirveää, joku kirjoittanut saman tekstin KAHTEEN PAIKKAAN. Vuosisadan rikos on löytynyt....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Ryhdytiin yrittämään lasta, kun edes minulla oli ns. normaali päivätyö. Sitä ennen ajatus tuntuin tosi vaikealta, kun oltiin kummatkin (tosin vakituisessa) vuorotöissä. Saatikka, jos olisimme ollet pätkätöissä. Edelleen tulevaisuus huolettaa. Omilta vanhemmiltani kuulleena sanoivat, että ennen oli paremmin siksi, että tulevaisuutta uskalsi suunnitella, koska oli uskoa siihen, että on olemassa jotain pysyvää kuten työpaikka ja varma tulo. Nykyisin kuka vain voi saada lähtöpassit ja tippua ahdinkoon. Riskejä kuitenkin täytyy ottaa, joten pää pystyyn ja tsemppiä.
Juuri näin. Omat lapseni ovat jo kolmekymppisiä ja esikoinen sai alkunsa jo ennenkuin valmistuin. Syntyi pari kuukautta valmistumiseni jälkeen. Ei silloin tarvinnut olla huolissaan siitä, ettei äitiysloman jälkeen saisi töitä. Tottakai sai.
Jotain on muuttunut. Meillä tuli lapset 90 luvun suuressa lamassa. Suoraan sairaanhoitajaopistosta äitiysvapaalle, koska töitä ei ollut lamassa ja silloinhan syntyvyys nousi, koska monikin ajatteli että nyt on hyvä sauma hankkia lapsi, kun töihinkin on niin vaikea päästä. Mutta silloin ihmisillä oli luottamus siihen että lama menee ohi ja tulevaisuus on valoisampi. Nyt on todella kuuma nousukausi menossa ja siitä huolimatta suuri osa kansasta elää kurjuudessa ja tulevaisuus on todella epävarma. Mitäs sitten kun tulee seuraava lama?
Suhdanteita on ollut ennenkin, mutta nyt on samaaan aikaan porvarihallitus: ketään ei kiinnosta edes yrittää tukea kansaa laman pohjalla, jos jotain niin potkitaan karenssille. Ennen saattoi luottaa siihe, että edes jonkinkokoitsa tukea tulee siihen asti kunnes töihin pääsee. Nyt jos tekee yhdenkin virheliikkeen niin putoaa ansiosidonnaiselta suoraan tyhjän päälle. Tai työn perässä joutuu pienen lapsen äitinäkin lähtemään ties miten kauan - ja vaikka tappiolla. Mikään ei ole varmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap oli kirjoittanut saman viestin Ylen nettisivuille.
Onks sul AP joku pro-lapsettomuuskamppis menossa?
Sanasta sanaan sama kirjoitus nimimerkillä
Bröödi 05.04.2018 - 20:04https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/05/en-jaksaisi-keskustella-hedelm…
Siis o-m-g, onpa hirveää, joku kirjoittanut saman tekstin KAHTEEN PAIKKAAN. Vuosisadan rikos on löytynyt....
Se koira älähtää, johon... Kamppis meneillään. Miksi muutenkaan kukaan kävis monistamassa tekstiänsä sanasta sanaan eri paikkoihin? Tuskin jää kahteen foorumiin.
Tämä on vähän sama kuin Tämä alipalkkaus. On niin kivaa kun ihmiset menevät töihin. Palkalla ei sitten iloitakkaan.
Yrityksiin vaan ilmaistyöntekijöitä. Lopulta jää luu käteen. Yritykset menevät konkurssiin kun on yhä pienempi joukko joka voi kuluttaa ja ostaa mitään ylimääräistä.
Samoin lapsia saa tehdä enää vähenevä ihmisjoukko, vastuulliset kunnon työssä olevat.
Sanalla huudetaan vastuullista raskautta ja samalla osa-aikaisten ja pätkiätekevien naisten määrä kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloromahdus: 1980–1995 syntyneiden ”petos” totta Suomessakin – ”Suuret ikäluokat pelastivat nahkansa”
Pitkään jatkunut taantuma uhkaa katkaista sukupolvesta toiseen jatkuneen elintason kasvun Suomessa. Nuorten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on heikentynyt tuntuvasti, kun samalla vanhempien ikäluokkien tulokehitys on ollut keskimäärin vahvaa, Suomen Pankin analyysissä todetaan.
Pankin analyysin mukaan alle 35-vuotiaiden kotitalouksien elintaso ei juurikaan ole noussut vuosien 1990 ja 2013 välillä. Sen sijaan ”sitä vanhempien mutta alle 55-vuotiaiden kotitalouksien tulotaso on kuitenkin noussut noin 10 prosenttia korkeammaksi kuin edeltävällä sukupolvella”.
Sitten voidaan kysyä, miksi sukupolvelta toiselle elintason tulisi kasvaa? Eihän siinä ole maapallon kannalta mitään järkeä, elintason kasvun pysähtyminen olisi pelkästään hyvä asia pitkällä aikavälillä.
Samoin väkiluvun väheneminen on erittäin hyvä asia.
Maailman mittakaavassa kyllä. Suomen ei niinkään.
Suomi kuuluu maailmaan. Suomi ei ole mikään muusta maailmasta erillinen saareke. Jos Suomen väkiluvun kasvu ei ole ongelma, niin minkä maan sitten on? Äläkä sano että Afrikan. Afrikka ei ole maa. Afrikan väestöntiheys on pienempi kuin Euroopan. Monissa Afrikan maissa on pienempi asukasluku ja pienempi väestöntiheys kuin Suomessa.
Suomen asukasluku 5,5 miljoonaa. Väestöntiheys 18,1 asukasta neliökilometrillä.
Botswanan asukasluku 2 miljoonaa. Väestöntiheys 2,7 asukasta neliökilometrillä.
Namibian asukasluku 2 miljoonaa. Väestöntiheys 2,5 asukasta neliökilometrillä.
Mauritanian asukasluku 3,7 miljoonaa. Väestöntiheys 2,9 asukasta neliökilometrillä.
Jokainen suomalainen myös kuluttaa luonnonvaroja paljon enemmän kuin köyhien maiden ihmiset. Suomalaisia on nytkin liikaa.
En sanokaan. Ei ongelma ole minkään tietyn maan ihmiset, vaan että kokonaisuutena maapallolla on liikaa väkeä. Jos tyydyttäisiin alempaan elintasoon, ongelmaa ei olisi.
Silti puhtaasti suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta suomalaisia saisi syntyä enemmän. Maapallon näkökulmasta väestön voisi vaikka puolittaa, ja jäljelle jäävien elintasoa tiputtaa vielä puoleen. Sitten olisi ehkä aika jees.
Sipilä ja kumppanit on tämän maan tulevaisuuden pilanneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu siitä, onko elämä ilman lapsia parempaa kuin lasten kanssa on pohjimmiltaan turha. Molemmissa elämäntavoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Ne vain ovat erilaisia. Henkilökohtaisista mieltymyksistä sitten riippuu se, mitä kannattaa tavoitella.
Niin, mutta lapseton ei tiedä, miten paljon nauttisi lapsistaan, koska ei ole koskaan sitä onnea kokenut. Itselläni on lapsia, enkä todellakaan voinut ikinä kuvitella sitä tunnetta, jonka saa kun pitelee omaa vauvaa sylissään, imettää ja tuntee lapsen ihollaan. Olin toki lapsia hoitanut ennen omien lastenkin saamista, mutta ei sitä tunnetta tietenkään tullut ilman raskauden aiheuttamia hormonimuutoksia. Vauva-aika on fyysisesti raskas, mutta myös uskomattoman tyydyttävä. Ennen lasten saamista en olisi mitenkään voinut tietää, kannattiko äitiyttä tavoitella. Kyllä kannatti. Enkä itse tunne yhtäkään äitiä, joka oikeasti olisi valmis antamaan lapsensa pois tai joka ei tunnistaisi äidinrakkautta suurimmaksi ihmiselle mahdolliseksi tunteeksi.
Tässä on kyse pohjimmiltaan yksilön itsekkäästä halusta ja oman tarpeen tyydyttämisestä, joka ajaa tekemään lapsia. Niin minullekin kävi, mutta hatunnosto heille jotka osaavat olla epäitsekkäitä js jättää lapset tekemättä.
Täysin samaa mieltä. Minulle on aivan sama miksi osa naisista ei halua lapsia, vastustan vain sitä argumenttia, että he jättävät lapset tekemättä, koska se on heille tietoinen valinta. Lapsettomuus ei voi koskaan olla täysin informoitu valinta, koska lapseton ei tiedä minkä vaihtoehtojen välillä valitsee.
Lapsettomuuden valitseva tietää suunnilleen mitä saa.
Lapsen valitseva ei tiedä. Voi tulla ruusunpunaista unelmaa ja täyttymys. Tai pahin painajainen. Lapsi voi olla vaikeasti vammainen, voit tipahtaa köyhyyteen, avioliitto ei kestä eikä mielenterveytesi kestä tätä kaikkea. Tai ehkä et saa lasta lainkaan. Kun tekee päätöksen lapsesta, tulee olla valmis ottamaan vastaan sen mitä tulee, tietämättä mihin polku sinut vie. Joudut kantamaan vastuusi toisesta elämästä kaikissa tilanteissa.
Toisaalta totta, toisaalta ei. Vaikka olisi lapseton, voi silti elämä muuttua painajaiseksi. Voi itse vammautua, voi tipahtaa köyhyyteen, avioliitto tai mielentervetys ei kestä.
Se että pelätään maailman luonnollisimpia asioita kuten omia lapsia on oireellista ja vakavaakin. Mitä te niin hulluna pelkäätte? Kukaan ei ole taannut kellekään helppoa tai mukavaa elämää, miksi luulette että elämän edes tulisi olla sellainen? Minusta tämä on kammottavaa ja elämälle vierasta kontrollifriikkiyttä, ja väitän että se vielä kopsahtaa omaan nilkkaan joka tapauksessa, vaikka kuinka koittaisi elää riskittömästi ja helpon mukavasti ja ohjakset täysin omissa hyppysissä. Ei, niin se ei tule menemään.
Lapsettomat parit ovat itsekkäitä paskiaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin työtön ja ikää oli ja ei lasta. Halusin lapsen ja olimme naimisissa ja silti miehelle raskaus oli shokki. En ollut tiennytkään kuinka antoisaa on olla äiti mutta myös hyvin vaativaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisin kyllä, että isompi syy kuin talous, on se että lapsiperhe-elämästä annetaan aika ankea kuva julkisuudessa ja somessa tätä on helppo ruokkia. Ja tottahan se onkin, monesta saa tinkiä lasten hyväksi. Ero vaikkapa omiin vanhempiin korostuu jo ihan siinä, että heidän ollessaan nuoria aikuisia, maailma oli aika paljon "tylsempi", jos miettii ihan tarjontaa vaikkapa matkailun, huvitusten, harrastusten, opiskelumahdollisuuksien jne osalta./quote]
Itse en näe somessa lapsiperheestä kuin äärimmäisen vaaleanpunaisia, ihania ja omg-upeita kuvauksia. Kaikki on onnea ihanaa ja parasta.
Ei kukaan aikuinen ihminen ihan oikeasti jätä perhettä perustamatta siksi, että saa mielikuvia. Tämä on juuri sitä aloituksessa peräänkuulutettua motiivien tyhmentämistä, joka raivostuttaa. "Te ootte niin hölmöjä, tää on oikeesti ihanaa!" Ihminen tekee tosi vaativia ja rasittavia juttuja, ihan vain jos haluaa.
Jokaisella on kuitenkin ihan ensikäden kokemuksia lapsiperheestä: omansa. Ja monella se kokemus ei ole kovin hyvä.
Itse näen ympärilläni paljon onnellisia lapsiperheitä. Heille yhteistä on se, että lisääntymistä ei ole maltettu millään odottaa (lisääntyminen on ollut elämän ihan ykkösjuttuja; monillehan näin ei ole) tai sitten taloudellinen tilanne on vakaa (vakityöt molemmilla, omaisuutta esim. perintöjen tms kautta).
Lapsettomia yhdistää taloudellinen/tulevaisuuden epävakaus ja se, että lapset ei ole mikään elämän ykkösasia, jolloin perheellistyminen on yksi stressitekijä joka jätetään pois.
Ai niinkuin tälläkin palstalla aina hehkutetaan lapsiperheonnea? Eiku...
Tottakai some on yksi tekijä, joka muokkaa ihmisten ajatuksia. Se on niin keskeinen asia nykyään lähes jokaiselle, vaikkei olisi edes mikään somen suurkuluttaja. Kun lehdetkin huutavat prismaperheistä, lapsiperheiden ongelmista, koulujen ja päiväkotien ahdingosta, lastensuojelun ongelmista, terveydenhuollon resurssien vähentämisestä jne, tottakai mielipide pikku hiljaa muokkautuu kielteiseen suuntaan vähitellen. Keskusteluissa, blogeissa jne asia vaan korostuu, koska ihminen hakeutuu sellaisille foorumeille, joissa saa vastakaikua omille ajatuksilleen. Tämän takia erilaiset melko äärimmäisetkin ajattelumallit saavat helpommin nykyään jalansijaa ja vastakaikua kuin ennen. On helppo sulkeutua sinne omaan somekuplaan samanmielisten kanssa.
Kyllä. Ja lisäisin vielä, että toisaalta moni (etenkin nuori) seuraa somejulkkisten luksuselämää, missä matkustellaan, syödään aina ulkona, on jatkuvasti uudet kalliit vaatteet... Ja halutaan samaa. Kun tällaisessa ympäristössä elää teinistä asti, tai nuoremmastakin, ei ne lapset ja tavallinen elämä tunnu oikein miltään. Mielipide muokkautuu pikku hiljaa matkan varrella, ja siinä vaiheessa kun ollaan parhaassa lisääntymisiässä, ajatus tuntuu kovin kaukaiselta. Tähän kun lisätään monia muita seikkoja, joita tässäkin ketjussa on tuotu esiin, en yhtään ihmettele, että kulttuuri ja asenteet ovat muokkautuneet perhevastaisemmiksi.
Mutta nyt eletään niitä aikoja, kun perheenperustamisiässä ovat ensimmäiset sukupolvet, joiden elämään some on kuulunut koko ajan. Ei se voi olla vaikuttamatta.
Tää on aika samankuuloinen argumentti kuin kouluampumiset ja videopelit. Vanhemmat ihmiset osoittaa syyttävän sormensa sinne, mistä ei ymmärrä yhtään mitään jotta oikeasti tärkeisiin asioihin ei tulisi mitään muutosta.
"Nuorten kotitalouksilla tulokehitys heikkoa"
https://www.stat.fi/til/tjt/2015/02/tjt_2015_02_2017-03-24_kat_004_fi.h…
"Nuorten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on heikentynyt tuntuvasti, kun samalla vanhempien ikäluokkien tulokehitys on ollut keskimäärin vahvaa."
https://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/pitkittynyt-taantuma-hei…
"Nuorten heikon tulokehityksen taustalla on työttömyys, silpputyö sekä edeltäviä sukupolvia heikompi pääsy työmarkkinoille. Taantuma on vaikuttanut erityisesti 1980-luvulla ja myöhemmin syntyneiden työmarkkina-asemaan."
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/taantuma-heikentaa-nuorten…
"Nuorten työllistymisvaikeudet alkavat näkyä lapsiperheiden toimeentulossa"
http://www2.supertk.fi/?cat=22&lang=fi&year=2005&skip=0&hotid=81
On saavutettu siinä suhteessa merkittävä yhteiskunnallinen murros, että enää nuoremman sukupolven taloudellinen tilanne ei ole parempi kuin edellisen.
https://uutisvuoksi.fi/mielipide/paakirjoitukset/8a5a62cf-c2ad-4364-9f7…
Kuten sanottu, lopettakaa lapsettomien motiivien naiivistaminen tai sitten hyväksykää se, että Suomi on kuoleva maa.
Kuten sanoin, some yms ovat yksi selittävä tekijä. En ole itse olennaisesti vanhempaa ikäluokkaa ja työssäni teen some- ja mediatutkimusta, joten tiedän kyllä mistä puhun. Ei median vaikutusta ihmisten asenteisiin voi kieltää, vaikka kuinka haluaisi ajatella kaikkien motiivien olevan kovinkin "yleviä" ja meidän muodostavan mielipiteemme itse ja vailla ulkoista vaikutusta.
Itse työskentelen somen ja median parissa, tutkimukseni olen tehnyt muilla aloilla. Joten voinen kertoa sinulle pari perusasiaa: se, että some vaikuttaa asioihin tutkimusten mukaan, ei tarkoita että voit itse keksiä jonkun syy-seuraussuhteen ja väittää että se pätee. Voin mäkin sanoa, että ylinopeudet on somen syytä. Somessa jaetaan videoita joissa ajetaan kovaa.
Jotta asia olisi totta, niin sekä väitteen (somessa jaetaan videoita) että seurauksen (ylinopeudet on lisääntyneet somen takia) pitäisi olla todistettuja.
Sä olet nyt itse tehnyt tulkinnan jota väität oikeaksi sillä perusteella, että some vaikuttaa ihmisiin. Toivon tosiaan, että sulla on pätevät ohjaajat tutkimuksiasi syynäämässä...
Liikuttavaa ylimielisyyttä. Mutta olkoot, voit elellä kuplassasi vapaasti uskoen, että muodostat itse käsityksesi tästä maailmasta ja omat mielipiteesi asioista.
Somen ja yleisestikin median vaikutusta esimerkiksi ihmisten kulutustottumuksiin, tulevaisuuden näkymiin ja elintaso-odotuksiin tutkitaan hyvinkin paljon ja siitä on runsaasti tutkimustuloksia olemassa (googlellakin löytyy, jos kiinnostaa lukea).
Itse lapsettomana seuraan myös perheellisten blogeja, koska kiinnostaa nähdä elämää josta itsellä ei ole kokemusta. Ihan normaalilta vaikuttaa iloineen ja suruineen. Esimerkkejä tietysti saa myös ystävien perheistä. Varmasti antoisaa tietyn tyyppisille ihmisille ja hyvää elämää. Kuitenkin pohdittuani puolin ja toisin, ei perhe-elämä sovi pohdiskelevalle introvertille, joka arvostaa rauhaa sosiaalisen työn vastapainoksi. Raskaudesta en selviä ilman erikoisjärjestelyjä terveydentilan vuoksi.
Esität, että ihmiset tekevät päätöksiä virheellisen kuvan ja vaikutelmien perusteella. En ajattele, että ihmiset ovat lopulta niin johdateltavissa ilman kykyä asioiden kriittiseen punnitsemiseen. Voi olla, että vaikka käytössä olisi kaikki mahdollinen tieto asiasta, jotkut päätyvät silti erilaiseen ratkaisuun, kuin suurin osa. Tuntuu, että viittaat, etteivät lapsettomat osaa tehdä kriittisiä, punnittuja ratkaisuja, mutta perheelliset ovat somen vaikutuksille immuuneja. Väittämä: some ihannoi vapaata, lapsetonta luxuselämää. Velat: kyllä, tota oikeestaan haluan, niin, miksi tehdä lapsia? Perheelliset: Ei vaikuta minuun, haluan itsepintaisesti lapsia ja pystyn kriittisesti jättämään tämän ulkokultaisen pöhinän huomioitta.
Olen eri kommentoija kuin tuo jolle vastaat, mutta en usko, että kyse olisi tuosta. Meillä vaan on erilaisia arvoja ja esimerkiksi median vaikutus on eri ihmisiin erilainen. Siihenkin vaikuttaa moni, moni seikka, vaikkapa millainen perheen malli meillä on omasta lapsuudesta.
Mutta se, että yhä useammin elämän hohdokkuus näyttäytyy sellaisten asioiden kautta missä lapsista olisi vain haittaa, vaikuttaa varmasti niiden päätöksiin, joille perheen perustaminen ei ole arvoissa kärkisijalla. Sitten taas, jos omat arvot ovat hyvin perhekeskeiset, tuollainen ei juurikaan vaikuta vaan imemme mieluummin pönkitystä niistä kuvauksista, joissa lapsiperhe-elämä on vaaleanpunaista höttöä. Sitä se somekupla mistä joku aikaisemmin puhui tarkoittaa, imemme vaikutteita sieltä, mistä saamme parhaiten vastinetta omille arvoillemme.
((Ja tämä ei perustu mihinkään tieteeseen, vaan yleiseen kiinnostukseen sosiaalista mediaakin kohtaan))
Pieni jatko: Ja lopulta useimmat kuvaukset ovat enemmän tai vähemmän feikkiä, mutta kovin nuori ja vaikutuksille alttiina oleva ihminen ei välttämättä tätä täysin vielä sisäistä.
Kovin nuoren ja vaikutuksille alttiin tuskin tarvitsee vielä tehdä päätöksiä perheellisyydestä suuntaan tai toiseen. Tämä ei selitä, miksi aikuiset ihmiset tekisivät elämänsä päätökset perustuen somesta saatavaan kuvaan. Pointti oli se, että myös lapsettomat ymmärtävät somen olevan feikkiä, eivätkä perusta valintaansa muiden preferensseihin tai ihanne-elämään.
Tämä on juuri samaa motiivien "lapsellistamista" kuin vastuuttomuus, biologian ymmärtämättömyys ja nyt somen uhriksi joutuminen.
Mutta se jutun juju on siinä, että sosiaalinen media ilmiönä on aika nuori. Ja jos olet kuluttanut somea varhaisteinistä saakka, se on väkisinkin muokannut maailmankuvaa eri tavoin kuin tämän ikäisillä, jotka olemme viettäneet lapsuutemme ilman somen vaikutuksia. Kuitenkin suurimmat vaikutukset persoonaamme, tulevaisuuden haaveisiin jne kumpuavat juuri lapsuudesta ja teini-iästä.
Sitä en osaa sanoa vaikuttaako some juuri lastensaannin halukkuuteen, mutta tässä kohtaa silti 20v ja 40v käsitykset maailmasta ovat hyvin, hyvin eri tavoilla muotoutuneet (itse olen noin 40v).
Kun mietin omia teinejäni, heillä on välillä hyvinkin vahvoja mielipiteitä, koska joku heidän ihailemansa somejulkkis on sanonut jotain tai kehunut vaikkapa jotain tuotetta. Mielipiteet voivat olla aika rankkojakin ja tunteita herättävistä aiheista.
En näkisi mitenkään mahdottomana, etteivätkö he voisi muodostaa mielipiteitä myös perheen perustamiseen liittyen somea käyttäessään. On se sitten positiivinen tai negatiivinen. Ja monesti nuorena omaksutut ja sopivasti kolahtaneet mielipiteet pysyvät pitkään, vaikka vanhempana toki opitaan enemmän kriittisyyttä.
kyllä se muodostuu jo kotona haluaako perheen vai ei. Kotona jos ei eletä perheen tavoin vaikuttaa tietenkin negatiivisesti ja jos kotona hyvä perhemalli niin sitä haluaa perheen joskus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törkeän leimaava tämä keskustelussa toistunut väite, että huonot lapsuudenkokemukset lähes automaattisesti tekevät ihmisestä vapaaehtoisesti lapsettoman.
Kivuton synnytys taattava sitä haluaville naisille.
Maapallon kaikki ihmiset tulevat maailmaan naisen kehon kautta, joten jospa tätäkin puolta alettaisiin hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisin kyllä, että isompi syy kuin talous, on se että lapsiperhe-elämästä annetaan aika ankea kuva julkisuudessa ja somessa tätä on helppo ruokkia. Ja tottahan se onkin, monesta saa tinkiä lasten hyväksi. Ero vaikkapa omiin vanhempiin korostuu jo ihan siinä, että heidän ollessaan nuoria aikuisia, maailma oli aika paljon "tylsempi", jos miettii ihan tarjontaa vaikkapa matkailun, huvitusten, harrastusten, opiskelumahdollisuuksien jne osalta./quote]
Itse en näe somessa lapsiperheestä kuin äärimmäisen vaaleanpunaisia, ihania ja omg-upeita kuvauksia. Kaikki on onnea ihanaa ja parasta.
Ei kukaan aikuinen ihminen ihan oikeasti jätä perhettä perustamatta siksi, että saa mielikuvia. Tämä on juuri sitä aloituksessa peräänkuulutettua motiivien tyhmentämistä, joka raivostuttaa. "Te ootte niin hölmöjä, tää on oikeesti ihanaa!" Ihminen tekee tosi vaativia ja rasittavia juttuja, ihan vain jos haluaa.
Jokaisella on kuitenkin ihan ensikäden kokemuksia lapsiperheestä: omansa. Ja monella se kokemus ei ole kovin hyvä.
Itse näen ympärilläni paljon onnellisia lapsiperheitä. Heille yhteistä on se, että lisääntymistä ei ole maltettu millään odottaa (lisääntyminen on ollut elämän ihan ykkösjuttuja; monillehan näin ei ole) tai sitten taloudellinen tilanne on vakaa (vakityöt molemmilla, omaisuutta esim. perintöjen tms kautta).
Lapsettomia yhdistää taloudellinen/tulevaisuuden epävakaus ja se, että lapset ei ole mikään elämän ykkösasia, jolloin perheellistyminen on yksi stressitekijä joka jätetään pois.
Ai niinkuin tälläkin palstalla aina hehkutetaan lapsiperheonnea? Eiku...
Tottakai some on yksi tekijä, joka muokkaa ihmisten ajatuksia. Se on niin keskeinen asia nykyään lähes jokaiselle, vaikkei olisi edes mikään somen suurkuluttaja. Kun lehdetkin huutavat prismaperheistä, lapsiperheiden ongelmista, koulujen ja päiväkotien ahdingosta, lastensuojelun ongelmista, terveydenhuollon resurssien vähentämisestä jne, tottakai mielipide pikku hiljaa muokkautuu kielteiseen suuntaan vähitellen. Keskusteluissa, blogeissa jne asia vaan korostuu, koska ihminen hakeutuu sellaisille foorumeille, joissa saa vastakaikua omille ajatuksilleen. Tämän takia erilaiset melko äärimmäisetkin ajattelumallit saavat helpommin nykyään jalansijaa ja vastakaikua kuin ennen. On helppo sulkeutua sinne omaan somekuplaan samanmielisten kanssa.
Kyllä. Ja lisäisin vielä, että toisaalta moni (etenkin nuori) seuraa somejulkkisten luksuselämää, missä matkustellaan, syödään aina ulkona, on jatkuvasti uudet kalliit vaatteet... Ja halutaan samaa. Kun tällaisessa ympäristössä elää teinistä asti, tai nuoremmastakin, ei ne lapset ja tavallinen elämä tunnu oikein miltään. Mielipide muokkautuu pikku hiljaa matkan varrella, ja siinä vaiheessa kun ollaan parhaassa lisääntymisiässä, ajatus tuntuu kovin kaukaiselta. Tähän kun lisätään monia muita seikkoja, joita tässäkin ketjussa on tuotu esiin, en yhtään ihmettele, että kulttuuri ja asenteet ovat muokkautuneet perhevastaisemmiksi.
Mutta nyt eletään niitä aikoja, kun perheenperustamisiässä ovat ensimmäiset sukupolvet, joiden elämään some on kuulunut koko ajan. Ei se voi olla vaikuttamatta.
Tää on aika samankuuloinen argumentti kuin kouluampumiset ja videopelit. Vanhemmat ihmiset osoittaa syyttävän sormensa sinne, mistä ei ymmärrä yhtään mitään jotta oikeasti tärkeisiin asioihin ei tulisi mitään muutosta.
"Nuorten kotitalouksilla tulokehitys heikkoa"
https://www.stat.fi/til/tjt/2015/02/tjt_2015_02_2017-03-24_kat_004_fi.h…
"Nuorten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on heikentynyt tuntuvasti, kun samalla vanhempien ikäluokkien tulokehitys on ollut keskimäärin vahvaa."
https://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/pitkittynyt-taantuma-hei…
"Nuorten heikon tulokehityksen taustalla on työttömyys, silpputyö sekä edeltäviä sukupolvia heikompi pääsy työmarkkinoille. Taantuma on vaikuttanut erityisesti 1980-luvulla ja myöhemmin syntyneiden työmarkkina-asemaan."
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/taantuma-heikentaa-nuorten…
"Nuorten työllistymisvaikeudet alkavat näkyä lapsiperheiden toimeentulossa"
http://www2.supertk.fi/?cat=22&lang=fi&year=2005&skip=0&hotid=81
On saavutettu siinä suhteessa merkittävä yhteiskunnallinen murros, että enää nuoremman sukupolven taloudellinen tilanne ei ole parempi kuin edellisen.
https://uutisvuoksi.fi/mielipide/paakirjoitukset/8a5a62cf-c2ad-4364-9f7…
Kuten sanottu, lopettakaa lapsettomien motiivien naiivistaminen tai sitten hyväksykää se, että Suomi on kuoleva maa.
Kuten sanoin, some yms ovat yksi selittävä tekijä. En ole itse olennaisesti vanhempaa ikäluokkaa ja työssäni teen some- ja mediatutkimusta, joten tiedän kyllä mistä puhun. Ei median vaikutusta ihmisten asenteisiin voi kieltää, vaikka kuinka haluaisi ajatella kaikkien motiivien olevan kovinkin "yleviä" ja meidän muodostavan mielipiteemme itse ja vailla ulkoista vaikutusta.
Itse työskentelen somen ja median parissa, tutkimukseni olen tehnyt muilla aloilla. Joten voinen kertoa sinulle pari perusasiaa: se, että some vaikuttaa asioihin tutkimusten mukaan, ei tarkoita että voit itse keksiä jonkun syy-seuraussuhteen ja väittää että se pätee. Voin mäkin sanoa, että ylinopeudet on somen syytä. Somessa jaetaan videoita joissa ajetaan kovaa.
Jotta asia olisi totta, niin sekä väitteen (somessa jaetaan videoita) että seurauksen (ylinopeudet on lisääntyneet somen takia) pitäisi olla todistettuja.
Sä olet nyt itse tehnyt tulkinnan jota väität oikeaksi sillä perusteella, että some vaikuttaa ihmisiin. Toivon tosiaan, että sulla on pätevät ohjaajat tutkimuksiasi syynäämässä...
Liikuttavaa ylimielisyyttä. Mutta olkoot, voit elellä kuplassasi vapaasti uskoen, että muodostat itse käsityksesi tästä maailmasta ja omat mielipiteesi asioista.
Somen ja yleisestikin median vaikutusta esimerkiksi ihmisten kulutustottumuksiin, tulevaisuuden näkymiin ja elintaso-odotuksiin tutkitaan hyvinkin paljon ja siitä on runsaasti tutkimustuloksia olemassa (googlellakin löytyy, jos kiinnostaa lukea).
Itse lapsettomana seuraan myös perheellisten blogeja, koska kiinnostaa nähdä elämää josta itsellä ei ole kokemusta. Ihan normaalilta vaikuttaa iloineen ja suruineen. Esimerkkejä tietysti saa myös ystävien perheistä. Varmasti antoisaa tietyn tyyppisille ihmisille ja hyvää elämää. Kuitenkin pohdittuani puolin ja toisin, ei perhe-elämä sovi pohdiskelevalle introvertille, joka arvostaa rauhaa sosiaalisen työn vastapainoksi. Raskaudesta en selviä ilman erikoisjärjestelyjä terveydentilan vuoksi.
Esität, että ihmiset tekevät päätöksiä virheellisen kuvan ja vaikutelmien perusteella. En ajattele, että ihmiset ovat lopulta niin johdateltavissa ilman kykyä asioiden kriittiseen punnitsemiseen. Voi olla, että vaikka käytössä olisi kaikki mahdollinen tieto asiasta, jotkut päätyvät silti erilaiseen ratkaisuun, kuin suurin osa. Tuntuu, että viittaat, etteivät lapsettomat osaa tehdä kriittisiä, punnittuja ratkaisuja, mutta perheelliset ovat somen vaikutuksille immuuneja. Väittämä: some ihannoi vapaata, lapsetonta luxuselämää. Velat: kyllä, tota oikeestaan haluan, niin, miksi tehdä lapsia? Perheelliset: Ei vaikuta minuun, haluan itsepintaisesti lapsia ja pystyn kriittisesti jättämään tämän ulkokultaisen pöhinän huomioitta.
Olen eri kommentoija kuin tuo jolle vastaat, mutta en usko, että kyse olisi tuosta. Meillä vaan on erilaisia arvoja ja esimerkiksi median vaikutus on eri ihmisiin erilainen. Siihenkin vaikuttaa moni, moni seikka, vaikkapa millainen perheen malli meillä on omasta lapsuudesta.
Mutta se, että yhä useammin elämän hohdokkuus näyttäytyy sellaisten asioiden kautta missä lapsista olisi vain haittaa, vaikuttaa varmasti niiden päätöksiin, joille perheen perustaminen ei ole arvoissa kärkisijalla. Sitten taas, jos omat arvot ovat hyvin perhekeskeiset, tuollainen ei juurikaan vaikuta vaan imemme mieluummin pönkitystä niistä kuvauksista, joissa lapsiperhe-elämä on vaaleanpunaista höttöä. Sitä se somekupla mistä joku aikaisemmin puhui tarkoittaa, imemme vaikutteita sieltä, mistä saamme parhaiten vastinetta omille arvoillemme.
((Ja tämä ei perustu mihinkään tieteeseen, vaan yleiseen kiinnostukseen sosiaalista mediaakin kohtaan))
Pieni jatko: Ja lopulta useimmat kuvaukset ovat enemmän tai vähemmän feikkiä, mutta kovin nuori ja vaikutuksille alttiina oleva ihminen ei välttämättä tätä täysin vielä sisäistä.
Kovin nuoren ja vaikutuksille alttiin tuskin tarvitsee vielä tehdä päätöksiä perheellisyydestä suuntaan tai toiseen. Tämä ei selitä, miksi aikuiset ihmiset tekisivät elämänsä päätökset perustuen somesta saatavaan kuvaan. Pointti oli se, että myös lapsettomat ymmärtävät somen olevan feikkiä, eivätkä perusta valintaansa muiden preferensseihin tai ihanne-elämään.
Tämä on juuri samaa motiivien "lapsellistamista" kuin vastuuttomuus, biologian ymmärtämättömyys ja nyt somen uhriksi joutuminen.
Mutta se jutun juju on siinä, että sosiaalinen media ilmiönä on aika nuori. Ja jos olet kuluttanut somea varhaisteinistä saakka, se on väkisinkin muokannut maailmankuvaa eri tavoin kuin tämän ikäisillä, jotka olemme viettäneet lapsuutemme ilman somen vaikutuksia. Kuitenkin suurimmat vaikutukset persoonaamme, tulevaisuuden haaveisiin jne kumpuavat juuri lapsuudesta ja teini-iästä.
Sitä en osaa sanoa vaikuttaako some juuri lastensaannin halukkuuteen, mutta tässä kohtaa silti 20v ja 40v käsitykset maailmasta ovat hyvin, hyvin eri tavoilla muotoutuneet (itse olen noin 40v).
Kun mietin omia teinejäni, heillä on välillä hyvinkin vahvoja mielipiteitä, koska joku heidän ihailemansa somejulkkis on sanonut jotain tai kehunut vaikkapa jotain tuotetta. Mielipiteet voivat olla aika rankkojakin ja tunteita herättävistä aiheista.
En näkisi mitenkään mahdottomana, etteivätkö he voisi muodostaa mielipiteitä myös perheen perustamiseen liittyen somea käyttäessään. On se sitten positiivinen tai negatiivinen. Ja monesti nuorena omaksutut ja sopivasti kolahtaneet mielipiteet pysyvät pitkään, vaikka vanhempana toki opitaan enemmän kriittisyyttä.
kyllä se muodostuu jo kotona haluaako perheen vai ei. Kotona jos ei eletä perheen tavoin vaikuttaa tietenkin negatiivisesti ja jos kotona hyvä perhemalli niin sitä haluaa perheen joskus
Jokaisen lapsuuteen mahtuu eri suhteissa hyviä ja huonoja hetkiä. Tällä voi olla jotain vaikutusta perheen perustamisintoon, mutta ei tämä ole näin yksiselitteistä. Eivät kaikki lapsettomat itke huonoa lapsuuttaan eivätkä kaikki perheelliset ole eläneet idyllistä lapsuutta. Loppujen lopuksi emme tiedä, miksi joku haluaa lapsia ja joku toinen ei. Biologia sytyttää halun lisääntyä ja joskus ympäristö tukee sitä enemmän kuin toisinaan. Se ei silti pelkästään ratkaise lopullista päätöstä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Kivuton synnytys taattava sitä haluaville naisille.
Maapallon kaikki ihmiset tulevat maailmaan naisen kehon kautta, joten jospa tätäkin puolta alettaisiin hoitaa.
Synnytin toisen lapseni melko kivuttomasti, tajuttomana hätösektiolla. Sen jälkeen haava oli kuitenkin pitkään kipeä. Kivutonta synnytystä ei ole eikä tule.
Olen 37v ja yksi lapsi, jonka sain 34v. Meillä olisi "varaa" saada toinenkin lapsi, ja loput uskallusta (sillä eihän mikään vakituinenkaan työpaikka ole vakituinen kuin seuraaviin yt:hin saakka eli noin 3v jakson). Mutta eipä vaan ole tullut lasta vaikka 2v yritetty. Olisi varmaan pitänyt "tehdä" lapsia aiemmin, mutta eipä todellakaan ollut varaa (työt, asumistilanne, puoliso, ...) ja ensimmäisenkin kohdalla vaikutti myös synnytyspelko. Että sillei.
Mulla pahin lasten teon turn off on anoppi. Siinä on todellista syytä kerrakseen. Kun oltiin seurusteltu mieheni kanssa noin vajaa puoli vuotta niin siitä lähtien on jauhanut lasten tekemisestä. Olimme tuolloin +-
20 v, nyt sitten oltu yhdessä ikuisuus (35v). Ei oo lapsia tullut ja lähellä on etten puhu enää ikinä anopille sillä en pysty enää kauniisti sanomaan tuohon eikös teillekin jo lapsia, voi että olisin niin mieluusti mummo, kohtahan minäkin oon jo mummo-löpinöihin mitään.
Lapsettomuuden valitseva tietää suunnilleen mitä saa.
Lapsen valitseva ei tiedä. Voi tulla ruusunpunaista unelmaa ja täyttymys. Tai pahin painajainen. Lapsi voi olla vaikeasti vammainen, voit tipahtaa köyhyyteen, avioliitto ei kestä eikä mielenterveytesi kestä tätä kaikkea. Tai ehkä et saa lasta lainkaan. Kun tekee päätöksen lapsesta, tulee olla valmis ottamaan vastaan sen mitä tulee, tietämättä mihin polku sinut vie. Joudut kantamaan vastuusi toisesta elämästä kaikissa tilanteissa.