Oletko riitauttanut irtisanomisesi?

Vierailija kirjoitti:

Sitten otat vuokrafirmasta vaan. Paljon joustavampaa. Ei mitään järkeä hirttää firmaa oman tai lapsen takia saikuttelijoihin tms.

Ei tarvi, olen saanut muutaman kusetettua nollasopimuksiin. Ei jää käteen itselle mitään jos tässä on vielä vuokrafirma ottamassa omansa välistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jaa, mielestäni on tärkeää työntekijöiden pitää puoliaan, eikä hyväksyä työnantajilta mitä tahansa lainvastaista käytöstä. Sinä voit toki hymyillen ottaa mitä vaan *skaa niskaan. 

Meillä on ero siinä, että mä en jää ottamaan sitä paskaa niskaan. Ymmärrän kyllä jos työpanostani ei arvosteta tai en sovi työyhteisöön. Mutta huvinsa kullakin, jotkut jää itkemään (muka)poljettuja oikeuksiaan ja toiset menee eteenpäin.

Jos ero tulee kaverista, puolisosta tai työpaikasta, niin silloin etsitään uusi. Ei silloin jäädä parkumaan exälle, että ota nyt takaisin ja eiei et saa erota musta, tuun vaikka väkisin sun kainaloon.

Outoja nämä sinun vertauksesi. Ensin vertaat raiskaukseen ja nyt parisuhteen loppumiseen.

Kyseessä on kuitenkin työ ja työoloja säädellään lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla. 

Väitätkö tosiaan, että työnantajille pitäisi antaa kaikki valtuudet polkea nämä heidän toimintaansa säätelevät lait ja sopimukset!

Tuliko pelko pe**eeseen? 

Taidatkin itse olla työnantaja, joka kohtelee työntekijöitään sikamaisesti ja nyt pelkää, että joutuu vielä vastuuseen törkeistä teoistaan. Nyt sitten täällä pelottelet ihmispoloja AV:lla. Näitä on tosiaan nähty, näitä sinun kaltaisiasi ihmisläjiä. 

Tietysti ap pitää puoliaan ja riitauttaa työsuhteensa päättymisen, jos niin haluaa. Mene sinä muualle kiusaamaan ihmisiä, vaikka sitä vaimoa, jota olet raiskannut ja heittänyt pellolle milloin mistäkin syystä. Vielä se vaimokin tuosta nousee jaloilleen, ottaa eron sinusta ja nylkee sinut putipuhtaaksi vahingonkorvauksien muodossa. Kaikista näistä kärsimyksen vuosista saat maksaa isot rahat. 

Näen todellakin, että pitää olla molemmilla osapuolilla aina oikeus irtisanoa työsuhde irtisanomisajan puitteissa. Haluan joustavan työmarkkinan, jossa uuden työn löytäminen on helppoa. En työmarkkinaa, jossa minua huonommat pitävät hommansa vain siksi, että ovat sattuneet sen ammoisina aikoina jotenkin puolituurilla saamaan.

Sosiaaliturva on sitä varten, ettei kukaan jää tyhjän päälle. Työmarkkina saisi toimia markkinaehtoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut irtisanottiin väärin perustein.  Tässä vaiheessa huomasin, mikä sen ammattiliittoon kuulumisen merkitys on! Otin yhteyttä liiton juristiin, joka alkoi hoitaa asiaa. Karenssia päivärahoihin ei tullut, koska olin "riitauttanut" jutun. Liiton juristi kävi neuvotteluja työnantajan kanssa ja ne olivat aika pitkälliset. Työnantaja maksoi korvaukset pitkin hampain mutta kuitenkin vuoden neuvottelujen jälkeen. Seuraava vaihe olisi ollut oikeuteen meneminen. Joustin itse jonkin verran korvausvaatimuksistani, koska kaikkinensahan tuo prosessi oli aika uuvuttava ja oikeudenkäynti olisi pitkittänyt sitä lisää. Kun sopimus ex-työnantajan kanssa oli allekirjoitettu ja korvausrahat tilillä, fiilis oli hyvä ja asian sai jättää taakseen. Olin tyytyväinen, että olin taistellut ja pitänyt puoleni. Ehkä työnantajakin tuosta oppi, ettei työntekijöitä voi kohdella miten vain ilman seurauksia.

Ikävintä tässä on, että et pystynyt luomaan arvoa organisaatiossa. Peruste oli siis tosiasiassa aivan oikea.

Onneksi et ole yrittäjä, koska silloin olisit kohdannut konkurssin. Asiakkailta ei voi hakea korvauksia, jos oma duuni ei suju.

Höpö löpö. Heti potkujen jälkeen minulle soitettiin ja pyydettiin töihin toisen saman alan toimijan palvelukseen. Ihan hyvää teki itsetunnolle potkujen jälkeen tuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut irtisanottiin väärin perustein.  Tässä vaiheessa huomasin, mikä sen ammattiliittoon kuulumisen merkitys on! Otin yhteyttä liiton juristiin, joka alkoi hoitaa asiaa. Karenssia päivärahoihin ei tullut, koska olin "riitauttanut" jutun. Liiton juristi kävi neuvotteluja työnantajan kanssa ja ne olivat aika pitkälliset. Työnantaja maksoi korvaukset pitkin hampain mutta kuitenkin vuoden neuvottelujen jälkeen. Seuraava vaihe olisi ollut oikeuteen meneminen. Joustin itse jonkin verran korvausvaatimuksistani, koska kaikkinensahan tuo prosessi oli aika uuvuttava ja oikeudenkäynti olisi pitkittänyt sitä lisää. Kun sopimus ex-työnantajan kanssa oli allekirjoitettu ja korvausrahat tilillä, fiilis oli hyvä ja asian sai jättää taakseen. Olin tyytyväinen, että olin taistellut ja pitänyt puoleni. Ehkä työnantajakin tuosta oppi, ettei työntekijöitä voi kohdella miten vain ilman seurauksia.

Ikävintä tässä on, että et pystynyt luomaan arvoa organisaatiossa. Peruste oli siis tosiasiassa aivan oikea.

Onneksi et ole yrittäjä, koska silloin olisit kohdannut konkurssin. Asiakkailta ei voi hakea korvauksia, jos oma duuni ei suju.

 

Höpö löpö. Heti potkujen jälkeen minulle soitettiin ja pyydettiin töihin toisen saman alan toimijan palvelukseen. Ihan hyvää teki itsetunnolle potkujen jälkeen tuo.

No miksi irtisanottiin tuollainen sateentekijä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut irtisanottiin väärin perustein.  Tässä vaiheessa huomasin, mikä sen ammattiliittoon kuulumisen merkitys on! Otin yhteyttä liiton juristiin, joka alkoi hoitaa asiaa. Karenssia päivärahoihin ei tullut, koska olin "riitauttanut" jutun. Liiton juristi kävi neuvotteluja työnantajan kanssa ja ne olivat aika pitkälliset. Työnantaja maksoi korvaukset pitkin hampain mutta kuitenkin vuoden neuvottelujen jälkeen. Seuraava vaihe olisi ollut oikeuteen meneminen. Joustin itse jonkin verran korvausvaatimuksistani, koska kaikkinensahan tuo prosessi oli aika uuvuttava ja oikeudenkäynti olisi pitkittänyt sitä lisää. Kun sopimus ex-työnantajan kanssa oli allekirjoitettu ja korvausrahat tilillä, fiilis oli hyvä ja asian sai jättää taakseen. Olin tyytyväinen, että olin taistellut ja pitänyt puoleni. Ehkä työnantajakin tuosta oppi, ettei työntekijöitä voi kohdella miten vain ilman seurauksia.

Ikävintä tässä on, että et pystynyt luomaan arvoa organisaatiossa. Peruste oli siis tosiasiassa aivan oikea.

Onneksi et ole yrittäjä, koska silloin olisit kohdannut konkurssin. Asiakkailta ei voi hakea korvauksia, jos oma duuni ei suju.

 

Höpö löpö. Heti potkujen jälkeen minulle soitettiin ja pyydettiin töihin toisen saman alan toimijan palvelukseen. Ihan hyvää teki itsetunnolle potkujen jälkeen tuo.

Mm, paska haisee vaikka olen keskellä kaupunkia...?

Vierailija kirjoitti:

En tajua tätä ajatusmaailmaa. Jos työpaikka ei miellytä työntekijää tai työntekijä ei miellytä työpaikkaa, niin eikö silloin ole kaikille parasta, että irtisanomisajan puitteissa työ päättyy? Miten voi olla luotu sellainen kuvio, että työntekijää ei voikaan irtisanoa? Sänkyysi tulee sinun ja lastesi vihaama mies väkisin yö toisensa jälkeen, mutta mitään et voi tehdä, vaan seksiä on annettava.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, outoja nämä sinun vertauksesi. 

Vertaat työntekoa raiskaukseksi. Millaisissa työpaikoissa SINÄ oikein työskentelet?

Mutta jos tarkemmin ajatellaan, niin vinha perä sittenkin näissä sinun vertauksissasi. Työnantajan laitonta irtisanomista voidaan hyvällä syyllä verrata raiskaukseksi. Sitä ei kuitenkaan pidä kestää hammasta purren päivästä ja vuodesta toiseen vaan pitää pitää omista oikeuksista huolen. Raiskattu tekee rikosilmoituksen ja oletusarvona on, että raiskaaja tuomitaan tekemästään rikoksesta lain mukaan. 

Samalla tavalla lainrikkoja-työnantaja pitää pistää vastuuseen omista rikkomuksistaan. Meillä on jo #meetoo. On aika työntekijöiden ruveta pitämään puoliaan työnantajien lainvastaisuuksia vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jaa, mielestäni on tärkeää työntekijöiden pitää puoliaan, eikä hyväksyä työnantajilta mitä tahansa lainvastaista käytöstä. Sinä voit toki hymyillen ottaa mitä vaan *skaa niskaan. 

Meillä on ero siinä, että mä en jää ottamaan sitä paskaa niskaan. Ymmärrän kyllä jos työpanostani ei arvosteta tai en sovi työyhteisöön. Mutta huvinsa kullakin, jotkut jää itkemään (muka)poljettuja oikeuksiaan ja toiset menee eteenpäin.

Jos ero tulee kaverista, puolisosta tai työpaikasta, niin silloin etsitään uusi. Ei silloin jäädä parkumaan exälle, että ota nyt takaisin ja eiei et saa erota musta, tuun vaikka väkisin sun kainaloon.

Outoja nämä sinun vertauksesi. Ensin vertaat raiskaukseen ja nyt parisuhteen loppumiseen.

Kyseessä on kuitenkin työ ja työoloja säädellään lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla. 

Väitätkö tosiaan, että työnantajille pitäisi antaa kaikki valtuudet polkea nämä heidän toimintaansa säätelevät lait ja sopimukset!

Tuliko pelko pe**eeseen? 

Taidatkin itse olla työnantaja, joka kohtelee työntekijöitään sikamaisesti ja nyt pelkää, että joutuu vielä vastuuseen törkeistä teoistaan. Nyt sitten täällä pelottelet ihmispoloja AV:lla. Näitä on tosiaan nähty, näitä sinun kaltaisiasi ihmisläjiä. 

Tietysti ap pitää puoliaan ja riitauttaa työsuhteensa päättymisen, jos niin haluaa. Mene sinä muualle kiusaamaan ihmisiä, vaikka sitä vaimoa, jota olet raiskannut ja heittänyt pellolle milloin mistäkin syystä. Vielä se vaimokin tuosta nousee jaloilleen, ottaa eron sinusta ja nylkee sinut putipuhtaaksi vahingonkorvauksien muodossa. Kaikista näistä kärsimyksen vuosista saat maksaa isot rahat. 

Näen todellakin, että pitää olla molemmilla osapuolilla aina oikeus irtisanoa työsuhde irtisanomisajan puitteissa. Haluan joustavan työmarkkinan, jossa uuden työn löytäminen on helppoa. En työmarkkinaa, jossa minua huonommat pitävät hommansa vain siksi, että ovat sattuneet sen ammoisina aikoina jotenkin puolituurilla saamaan.

Sosiaaliturva on sitä varten, ettei kukaan jää tyhjän päälle. Työmarkkina saisi toimia markkinaehtoisesti.

Jatkettakoon vielä, että itse olen uraa aloittelemassa, mutta nähnyt, minkälaisia tunareita nauttii vakiliksaa ja miten firmat eivät uskalla palkata meikäläistä tai kavereitani. Kun on kuulemma iso riski ja meillä näitä työntekijöitä jo vähän liikaakin on ja whatnot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut irtisanottiin väärin perustein.  Tässä vaiheessa huomasin, mikä sen ammattiliittoon kuulumisen merkitys on! Otin yhteyttä liiton juristiin, joka alkoi hoitaa asiaa. Karenssia päivärahoihin ei tullut, koska olin "riitauttanut" jutun. Liiton juristi kävi neuvotteluja työnantajan kanssa ja ne olivat aika pitkälliset. Työnantaja maksoi korvaukset pitkin hampain mutta kuitenkin vuoden neuvottelujen jälkeen. Seuraava vaihe olisi ollut oikeuteen meneminen. Joustin itse jonkin verran korvausvaatimuksistani, koska kaikkinensahan tuo prosessi oli aika uuvuttava ja oikeudenkäynti olisi pitkittänyt sitä lisää. Kun sopimus ex-työnantajan kanssa oli allekirjoitettu ja korvausrahat tilillä, fiilis oli hyvä ja asian sai jättää taakseen. Olin tyytyväinen, että olin taistellut ja pitänyt puoleni. Ehkä työnantajakin tuosta oppi, ettei työntekijöitä voi kohdella miten vain ilman seurauksia.

Ikävintä tässä on, että et pystynyt luomaan arvoa organisaatiossa. Peruste oli siis tosiasiassa aivan oikea.

Onneksi et ole yrittäjä, koska silloin olisit kohdannut konkurssin. Asiakkailta ei voi hakea korvauksia, jos oma duuni ei suju.

 

Höpö löpö. Heti potkujen jälkeen minulle soitettiin ja pyydettiin töihin toisen saman alan toimijan palvelukseen. Ihan hyvää teki itsetunnolle potkujen jälkeen tuo.

No miksi irtisanottiin tuollainen sateentekijä?

Oisko ollut vika työnantajapäässä, niin uskomattomalta kuin se sinusta voi kuulostaakin. No mutta nyt jätän vastaamisen trollailuihisi tähän ja keskutelen vain asiallisten kommentoijien kanssa, jotka on sisäistäneet sen, että laki se työnantajienkin toimintaa säätelee. Ja että niin on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja irtisanoi väärin perustein. Tästä lain mukaan korvauksia 3-24 kk palkka. Mitäs luulisit miksi haluan riitauttaa...?

Sen kun googlaat lakimiehen itsellesi, onhan noita: 250e ja lähettävät ikävän kirjeen ex-työnantajallesi. Johtaako se mihinkään, on sitten toinen juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua tätä ajatusmaailmaa. Jos työpaikka ei miellytä työntekijää tai työntekijä ei miellytä työpaikkaa, niin eikö silloin ole kaikille parasta, että irtisanomisajan puitteissa työ päättyy? Miten voi olla luotu sellainen kuvio, että työntekijää ei voikaan irtisanoa? Sänkyysi tulee sinun ja lastesi vihaama mies väkisin yö toisensa jälkeen, mutta mitään et voi tehdä, vaan seksiä on annettava.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, outoja nämä sinun vertauksesi. 

Vertaat työntekoa raiskaukseksi. Millaisissa työpaikoissa SINÄ oikein työskentelet?

Mutta jos tarkemmin ajatellaan, niin vinha perä sittenkin näissä sinun vertauksissasi. Työnantajan laitonta irtisanomista voidaan hyvällä syyllä verrata raiskaukseksi. Sitä ei kuitenkaan pidä kestää hammasta purren päivästä ja vuodesta toiseen vaan pitää pitää omista oikeuksista huolen. Raiskattu tekee rikosilmoituksen ja oletusarvona on, että raiskaaja tuomitaan tekemästään rikoksesta lain mukaan. 

Samalla tavalla lainrikkoja-työnantaja pitää pistää vastuuseen omista rikkomuksistaan. Meillä on jo #meetoo. On aika työntekijöiden ruveta pitämään puoliaan työnantajien lainvastaisuuksia vastaan. 

Sehän tässä ongelma on, että ihan perus irtisanominen on lainvastaista. Miksi sinun mielestäsi on oikein, että molemmat osapuolet eivät saa päättää työsuhdetta? Ja miksi haluat miinoittaa tällä niiden etenemistä, jotka eivät vielä ole päässeet työuraan kiinni? Onhan selvää, että mitä isompi irtisanomisen kynnys, sitä isompi palkkaamisen kynnys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen, että onko joidenkiin elämän sisältö sitä, että halutaan riidellä vaikka väkisin. Kun samaan aikaan sen energian voisi käyttää siihen, että rakentaa omaa tulevaisuuttaan esimerkiksi etsimällä uutta työtä. Tuo työn etsiminen toisi itselle hyvää elämää vuosiksi eteenpäin. Mutta sen sijaan haetaan lyhytkestoista tyydytystä riitelemällä ja pyrkimällä siinä voittoon, josta ei edes ole mitään takuuta.

Mutta tunnetustihan joidenkin lasi on puoliksi tyhjä kun toisten on puoliksi täynnä...

Toisin kuin luulet KAIKKI irtisanomiset eivät kestä päivänvaloa, ja jos irtisanottu työntekijä on esim. yli 50-vuotias, niin ei kai sitä nyt ehdoin tahdoin työttömäksi heittäydytä, varsinkaan kun irtisanominen (laiton tai ei) johtaa useimmiten aina karenssiin. Tässä ainoa oikea ratkaisu on riitauttaa irtisanominen, jotta saa edes sen verran korvausta, että karenssista selviää.

Kenen karenssiin irtisanominen johtaa? Tarkkuutta nyt siellä näppiksen päässä.

Irtisanominen ei johda ainakaan työntekijän karenssiin, mutta irtisanoutuminen voi johtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jatkettakoon vielä, että itse olen uraa aloittelemassa

No shit... Emme olisikaan millään arvanneet :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut irtisanottiin väärin perustein.  Tässä vaiheessa huomasin, mikä sen ammattiliittoon kuulumisen merkitys on! Otin yhteyttä liiton juristiin, joka alkoi hoitaa asiaa. Karenssia päivärahoihin ei tullut, koska olin "riitauttanut" jutun. Liiton juristi kävi neuvotteluja työnantajan kanssa ja ne olivat aika pitkälliset. Työnantaja maksoi korvaukset pitkin hampain mutta kuitenkin vuoden neuvottelujen jälkeen. Seuraava vaihe olisi ollut oikeuteen meneminen. Joustin itse jonkin verran korvausvaatimuksistani, koska kaikkinensahan tuo prosessi oli aika uuvuttava ja oikeudenkäynti olisi pitkittänyt sitä lisää. Kun sopimus ex-työnantajan kanssa oli allekirjoitettu ja korvausrahat tilillä, fiilis oli hyvä ja asian sai jättää taakseen. Olin tyytyväinen, että olin taistellut ja pitänyt puoleni. Ehkä työnantajakin tuosta oppi, ettei työntekijöitä voi kohdella miten vain ilman seurauksia.

Ikävintä tässä on, että et pystynyt luomaan arvoa organisaatiossa. Peruste oli siis tosiasiassa aivan oikea.

Onneksi et ole yrittäjä, koska silloin olisit kohdannut konkurssin. Asiakkailta ei voi hakea korvauksia, jos oma duuni ei suju.

 

Höpö löpö. Heti potkujen jälkeen minulle soitettiin ja pyydettiin töihin toisen saman alan toimijan palvelukseen. Ihan hyvää teki itsetunnolle potkujen jälkeen tuo.

No miksi irtisanottiin tuollainen sateentekijä?

 

Oisko ollut vika työnantajapäässä, niin uskomattomalta kuin se sinusta voi kuulostaakin. No mutta nyt jätän vastaamisen trollailuihisi tähän ja keskutelen vain asiallisten kommentoijien kanssa, jotka on sisäistäneet sen, että laki se työnantajienkin toimintaa säätelee. Ja että niin on hyvä.

Totta kai jokainen urheilujoukkuekin heittää tähtipelaajansa ulos tuosta vaan. Naurettavaa paskaa suollat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkettakoon vielä, että itse olen uraa aloittelemassa

No shit... Emme olisikaan millään arvanneet :D

Niin. Varmaan ymmärrät, miksi en halua saavutettuja etuja puolustaa.

Hymiö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkettakoon vielä, että itse olen uraa aloittelemassa

No shit... Emme olisikaan millään arvanneet :D

Kokoomusnuorista työelämään siirtynyt untuvikko. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua tätä ajatusmaailmaa. Jos työpaikka ei miellytä työntekijää tai työntekijä ei miellytä työpaikkaa, niin eikö silloin ole kaikille parasta, että irtisanomisajan puitteissa työ päättyy? Miten voi olla luotu sellainen kuvio, että työntekijää ei voikaan irtisanoa? Sänkyysi tulee sinun ja lastesi vihaama mies väkisin yö toisensa jälkeen, mutta mitään et voi tehdä, vaan seksiä on annettava.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, outoja nämä sinun vertauksesi. 

Vertaat työntekoa raiskaukseksi. Millaisissa työpaikoissa SINÄ oikein työskentelet?

Mutta jos tarkemmin ajatellaan, niin vinha perä sittenkin näissä sinun vertauksissasi. Työnantajan laitonta irtisanomista voidaan hyvällä syyllä verrata raiskaukseksi. Sitä ei kuitenkaan pidä kestää hammasta purren päivästä ja vuodesta toiseen vaan pitää pitää omista oikeuksista huolen. Raiskattu tekee rikosilmoituksen ja oletusarvona on, että raiskaaja tuomitaan tekemästään rikoksesta lain mukaan. 

Samalla tavalla lainrikkoja-työnantaja pitää pistää vastuuseen omista rikkomuksistaan. Meillä on jo #meetoo. On aika työntekijöiden ruveta pitämään puoliaan työnantajien lainvastaisuuksia vastaan. 

Sehän tässä ongelma on, että ihan perus irtisanominen on lainvastaista. Miksi sinun mielestäsi on oikein, että molemmat osapuolet eivät saa päättää työsuhdetta? Ja miksi haluat miinoittaa tällä niiden etenemistä, jotka eivät vielä ole päässeet työuraan kiinni? Onhan selvää, että mitä isompi irtisanomisen kynnys, sitä isompi palkkaamisen kynnys.

Sinulla on nyt näköjään puurot ja vellit ihan sekaisin. Tässä ketjussa puhutaan laittomasta irtisanomisesta - siis tapauksesta, jossa todennäköisesti työnantaja on rikkonut työlainsäädäntöä. 

Älä sinä sotke niitä laillisiin irtisanomisiin. Niitäkin on, ja niitä pitää olla. Tutustu aluksi vaikkapa työlainsäädäntöön, milloin työntekijä voi irtisanoa laillisesti. Finex löytyy netistä. 

Vierailija kirjoitti:

Totta kai jokainen urheilujoukkuekin heittää tähtipelaajansa ulos tuosta vaan. Naurettavaa paskaa suollat.

Takuulla heittää jos pelaajalla sattuu tulla jotain elämässään vastaan, sairautta tms. Vai meinaatko että palkkataso kyllä säilyy ja paikka joukkueessa, kun pelaaja jää vanhempainvapaalle tai sairastuu vakavasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai jokainen urheilujoukkuekin heittää tähtipelaajansa ulos tuosta vaan. Naurettavaa paskaa suollat.

Takuulla heittää jos pelaajalla sattuu tulla jotain elämässään vastaan, sairautta tms. Vai meinaatko että palkkataso kyllä säilyy ja paikka joukkueessa, kun pelaaja jää vanhempainvapaalle tai sairastuu vakavasti?

Ei se mikään tähti sen jälkeen olekaan. Tuo kirjoittaja väitti olevansa huippu, mutta silti tuli irtisanotuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen, että onko joidenkiin elämän sisältö sitä, että halutaan riidellä vaikka väkisin. Kun samaan aikaan sen energian voisi käyttää siihen, että rakentaa omaa tulevaisuuttaan esimerkiksi etsimällä uutta työtä. Tuo työn etsiminen toisi itselle hyvää elämää vuosiksi eteenpäin. Mutta sen sijaan haetaan lyhytkestoista tyydytystä riitelemällä ja pyrkimällä siinä voittoon, josta ei edes ole mitään takuuta.

Mutta tunnetustihan joidenkin lasi on puoliksi tyhjä kun toisten on puoliksi täynnä...

Toisin kuin luulet KAIKKI irtisanomiset eivät kestä päivänvaloa, ja jos irtisanottu työntekijä on esim. yli 50-vuotias, niin ei kai sitä nyt ehdoin tahdoin työttömäksi heittäydytä, varsinkaan kun irtisanominen (laiton tai ei) johtaa useimmiten aina karenssiin. Tässä ainoa oikea ratkaisu on riitauttaa irtisanominen, jotta saa edes sen verran korvausta, että karenssista selviää.

Kenen karenssiin irtisanominen johtaa? Tarkkuutta nyt siellä näppiksen päässä.

Irtisanominen ei johda ainakaan työntekijän karenssiin, mutta irtisanoutuminen voi johtaa. 

No korjataan nyt sen verran, että tuotannolliset/taloudelliset syyt irtisanomisperusteena eivät johda karenssiin, mutta jos syy on joku muu, niin silloin karenssi paukkuu (ja työntekijälle siis). Tuskin kovin monesti ns. saneerausirtisanomisia riitautetaankaan, joten erehdyksessä jätin ne huomioimatta tässä yhteydessä.

Ensin sain pari perusteetonta varoitusta, esim. asioista joiden tapahtuma aikana olin kesälomalla. Sitten eräs kaunis aamu pyydettiin neukkariin, iskettiin paperi eteen josssa itse irtisanoudun. Pyysin persteluja moiseen, kuulemma työkeverini eivätkä pomot pidä minusta:). Kysyin mitä jos e irtisanoudu, sitten kuulemma ensi viikolla minua hiilostetaan ja firma irtisanoo. Ilmoitin että palataan asiaan ensi viikolla. Samoin liiton lakimies jutteli henksujohtajan kanssa. No ei mua sitten irtisanottu, mutta oli tietysti vähän outo fiilis jonkin aikaa. Työkaverini olivat kauhistuneita kun kerroin heille asiasta.