Lue keskustelun säännöt.
Mitä menetit, kun hankit lapsia?
Kommentit (176)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vapauden. Iäksi.
Miten tämäkin on mahdollista? Määrääkö se lapsi sinua? Sinä olet aikuinen ihminen ja saat tehdä ihan mitä haluat, lain puitteissa. Voit mennä naimisiin, voit äänestää vaaleissa, voit mennä ehdokkaaksi vaaleihin, voit perustaa yrityksen, voit muuttaa mihin maailman kolkkaan tahansa, voit erota, voit juoda viinaa ja polttaa tupakkaa, voit pelata veikkauksen pelejä, voit harrastaa mitä haluat, voit syödä mitä haluat... miten ihmeessä se lapsi vie vapautesi iäksi?
Vierailija kirjoitti:
Oman aikani. En tajunnut, että tulisin kaipaamaan sitä näin paljon. Samalla menivät rakkaimmat harrastukseni.
Missä se lapsen toinen vanhempi on? Mitkä harrastukset on sellaisia joita ei voi jatkaa jos on lapsi? En millään keksi yhtään. Sitä paitsi, kun lapsi kasvaa muutaman vuoden, ei sitä tarvi jatkuvasti vahtia, voi mennä pariksi tunniksi harrastamaan kun lapsi on koululainen ja kun lapsi on yläasteikäinen voit olla vaikka koko illan pois, ja lapsi laittaa sinulle ruuan valmiiksi kun tulet kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostais tietää, moniko näistä viesteistä on peräisin samasta IP-osoitteesta.
Etkö usko, että ihmiset kokevat noin?
En todellakaan usko (en ole tuo joka laittoi tuon viestin mihin vastasit) Mutta nämä vastaukset joita tulee on aika naurettavia, osalla on mennyt koko elämä ja kaikki mahdollinen yhyy en pysty pitämään enää mitään muita kenkiä kuin crockseja... yhyy en pysty enää menemään töihin... yhyy... en voi tehdä enää yhtään mitään.... yhyy lapsi katkaisi multa kädet ja jalat ja tyhjensi aivot.... voi jeesus.
Osa kertoo sen totuuden, mitään ei menetä. Vauvavuosi on sellainen että voi olla jotain rajoitteita jonkun asian suhteen, mutta ei iso lapsi enää mitään rajoita, varsinkaan jos lapsella on myös isä. Jollakin vielä aikuinen lapsikin rajoittaa... joo niin mullakin yhyy... lapsi asuu ulkomailla... yhyy... en voi lähteä kotoani mihinkään koska se lapsi on siellä ulkomailla elämässä omaa elämäänsä....
Oikeesti, teillä itsellänne on omat vanhemmat, onko teidän vanhempien elämä haihtunut pois silloin kun te synnyitte? Ei varmaankaan ole, itse olette aiheuttaneet omalla typerällä asenteellanne sen jos teidän elämästä on jotain hävinnyt lapsen myötä.
Oma äitini oli kotona lähes koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Hänelle ei jäänyt mitään kun isäni lähti hiukan sen jälkeen kun me lapset olimme muuttaneet kotoa. Tätä katkeruuden kitkerään höttöä saamme edelleen kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostais tietää, moniko näistä viesteistä on peräisin samasta IP-osoitteesta.
Etkö usko, että ihmiset kokevat noin?
En todellakaan usko (en ole tuo joka laittoi tuon viestin mihin vastasit) Mutta nämä vastaukset joita tulee on aika naurettavia, osalla on mennyt koko elämä ja kaikki mahdollinen yhyy en pysty pitämään enää mitään muita kenkiä kuin crockseja... yhyy en pysty enää menemään töihin... yhyy... en voi tehdä enää yhtään mitään.... yhyy lapsi katkaisi multa kädet ja jalat ja tyhjensi aivot.... voi jeesus.
Osa kertoo sen totuuden, mitään ei menetä. Vauvavuosi on sellainen että voi olla jotain rajoitteita jonkun asian suhteen, mutta ei iso lapsi enää mitään rajoita, varsinkaan jos lapsella on myös isä. Jollakin vielä aikuinen lapsikin rajoittaa... joo niin mullakin yhyy... lapsi asuu ulkomailla... yhyy... en voi lähteä kotoani mihinkään koska se lapsi on siellä ulkomailla elämässä omaa elämäänsä....
Oikeesti, teillä itsellänne on omat vanhemmat, onko teidän vanhempien elämä haihtunut pois silloin kun te synnyitte? Ei varmaankaan ole, itse olette aiheuttaneet omalla typerällä asenteellanne sen jos teidän elämästä on jotain hävinnyt lapsen myötä.
Eli vain sinun vastaus kelpaa?
Jos kysytään mitä menetin, niin vastaus on seksielämä ja vapaa-aika. Ja sen on fakta vaikka asian kääntäisi mitenpäin vaan.
Mutta ei tuo vastaus tarkoita, että koko elämä olisi pilalla. Me matkustelemme paljon ja toki vapaa-aikaakin on nyt enemmän kun lapset ovat koululaisia ja heitä ei tarvitse jatkuvasti hoitaa.
Seksi ei kyllä vieläkään kiinnosta vaimoa, mutta näillä mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä paha kysymys ja koitin pitkään miettiä vastausta, mutta en kyllä keksi yhtään asiaa jonka olisin lasteni vuoksi menettänyt. Sen sijaan olen saanut vaikka kuinka paljon enemmän sisältöä elämääni, oppinut kaikenlaista ja ennen kaikkea oppinut nauttimaan ihan erilaisista asioista kuin ennen. Joskus väsyttää ja kiukuttaa, harmittaa kun lapset sairastaa, on kiirettä kun pitää yhdistellä työt ja lastenhoidot ym. Mutta mitä se elämä sitten olisi ilman näitä? Tyhjää ja ennen kaikkea tyhjänpäiväistä.
Tarpeettomuuden tunteen, turhan murehtimisen, laiskuuden, kireän pipon, ikuisuuden kaipuun, kaiken turhan häsläämisen ja itsekkyyden.
Lasten myötä olen hauskempi ja leikkisämpi ihminen, otan päivän kerrallaan, nautin sydämeni pohjasta tai suren sydämeni pohjasta eli tunteeni syvenivät. Osaan vain istua hiljaa ja katsella sylissä nukkuvaa vauvaa, en tarvitse mitään, mihinkään ei ole kiire. Osaan siis pysähtyä hetkeen. Olen kiitollinen elämästäni ja terveistä päivistä. Olen kiitollinen, että kun kuolen, lapsen ja lapsenlapseni saavat elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman aikani. En tajunnut, että tulisin kaipaamaan sitä näin paljon. Samalla menivät rakkaimmat harrastukseni.
Missä se lapsen toinen vanhempi on? Mitkä harrastukset on sellaisia joita ei voi jatkaa jos on lapsi? En millään keksi yhtään. Sitä paitsi, kun lapsi kasvaa muutaman vuoden, ei sitä tarvi jatkuvasti vahtia, voi mennä pariksi tunniksi harrastamaan kun lapsi on koululainen ja kun lapsi on yläasteikäinen voit olla vaikka koko illan pois, ja lapsi laittaa sinulle ruuan valmiiksi kun tulet kotiin.
Oman lapseni toinen vanhempi kuoli, kun nuorempi lapsemme oli 2kk. Siinä tosiaan mene aika monta vuotta, kun sitä omaa elämää edes ehti ajattelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Harrastukset, työnarkomanian, monen työn tekemisen yhtäaikaa, kaverit, itseni, unelmoinnin ja haaveilun taidon.
Miten, ihan käytännössä, raskaana oleminen ja synnyttäminen, ja se että sinulla on lapsi, vei sulta kyvyn unelmoida ja haaveilla???
Eikö myöskään omat vanhempasi ole haaveilleet ja unelmoineet mistään sen jälkeen kun sinä synnyit?
Nämä on kyllä niin naurettavia väitteitä ettei mitään rajaa. Suurimmalla osalla ihmisiä on lapsia, ja ne ihmiset tekee huikeita juttuja, enkä nyt puhu edes mistään julkkiksista, vaan tavallisista ihmisistä. Tekevät vaativia uria, opiskelevat vaativia opintoja, matkustavat, rakentavat taloja, perustavat yrityksiä, harrastavat ihan mitä vaan. Oma äitinikin oli töissä ja opiskeli iltaisin koulussa uuden ammatin, vaikka vielä imetti nuorinta lastaan.
Esim. eräs perhe jossa oli monta lasta, pienen vielä ihan vauva, kiersivät omalla autolla monta kuukautta pitkin eurooppaa, kun tykkäävät matkustella. Jotkut vinkuvat kotona että ei voi mihinkään matkustaa kun on vauva tai isompikaan lapsi. No kyllä voi jos vaan ottaa ja lähtee. Ei se sen kummempaa ole jos ei ole ihan idiootti ja kädetön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vartaloni. Mulla oli tosi upea kroppa ennen lapsia; urheilullinen ja kiinteä ja solakka. Nyt se on pilalla eikä mikään jumppa auta patalappurintoihin tai roikkuvaan vatsanahkaan. Vaginakin on kuin pommin jäljiltä ja mulla on ollut pidätysongelmia :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostais tietää, moniko näistä viesteistä on peräisin samasta IP-osoitteesta.
Etkö usko, että ihmiset kokevat noin?
...
Oikeesti, teillä itsellänne on omat vanhemmat, onko teidän vanhempien elämä haihtunut pois silloin kun te synnyitte? Ei varmaankaan ole, itse olette aiheuttaneet omalla typerällä asenteellanne sen jos teidän elämästä on jotain hävinnyt lapsen myötä.
Mitä sinä oikein höpötät? Lukutaito kahdoksissa?
Tottakai lapsi muuttaa elämää ja paljonkin. Jotain jää, jotain uutta tulee tilalle. Ja tietenkin lapsi/lapset rajoittavat montaakin asiaa useamman vuoden.
Toisaalta paljon uuttakin tulee tilalle. Mutta miksi vain sinun näkemys on se oikea? Muilla ei saa olla omaa mielipidettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei sitä aitoa vapautta ja omaa aikaa kyllä enää lasten saamisen jälkeen ole. Eikä mahdollisuutta tehdä spontaaneja päätöksiä, kun on pakko miettiä aina ensiksi lapsia ja lasten takia todella moni asia jää kokematta väkisinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman aikani. En tajunnut, että tulisin kaipaamaan sitä näin paljon. Samalla menivät rakkaimmat harrastukseni.
Missä se lapsen toinen vanhempi on? Mitkä harrastukset on sellaisia joita ei voi jatkaa jos on lapsi? En millään keksi yhtään. Sitä paitsi, kun lapsi kasvaa muutaman vuoden, ei sitä tarvi jatkuvasti vahtia, voi mennä pariksi tunniksi harrastamaan kun lapsi on koululainen ja kun lapsi on yläasteikäinen voit olla vaikka koko illan pois, ja lapsi laittaa sinulle ruuan valmiiksi kun tulet kotiin.
Oman lapseni toinen vanhempi kuoli, kun nuorempi lapsemme oli 2kk. Siinä tosiaan mene aika monta vuotta, kun sitä omaa elämää edes ehti ajattelemaan.
Otan osaa. Ikävä juttu, mutta kyllä lapselle hoitajia saa jos haluaa, ei tarvi kaikkia harrastuksia jättää. Harvalla on tälläinen kuoleman tapaus on kuitenkaan syynä (onneksi), vaan ihan oma saamattomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei sitä aitoa vapautta ja omaa aikaa kyllä enää lasten saamisen jälkeen ole. Eikä mahdollisuutta tehdä spontaaneja päätöksiä, kun on pakko miettiä aina ensiksi lapsia ja lasten takia todella moni asia jää kokematta väkisinkin.
Aito vapaus? Mihin sinä sellaista tarvitset? Onko sinulla "aito vapaus" kun sinulla on työpaikka, lemmikki, puoliso, vanhemmat jne.?
Sano esimerkki mikä jää tekemättä jos on lapsia?
Jotkut asiat olivat tauolla kun lapsi oli pieni, mutta en mitään toki täysin menettänyt. Nyt lapsi jo koululainen ja yritän muistaa nauttia kun on viimeisiä vuosia lapsi. Lapset kasvaa niin äkkiä.
Menetin vatsan arvettoman ihon. Onneksi sektiosta ei sen enempää haittaa koitunut.
No olipas vastauksia..tuli mieleen jos koet että olet menettänyt kaiken niin miksi olet tehnyt lapsia? Mä vastaisin lyhyesti : hyvät yöunet. Tai nukkuminen pitkään edes 9 saakka.
Ainoa, joka oikeasti katosi elämästä on ravintoloissakäynti ja biletys yhdessä miehen kanssa. Kerran, pari vuodessa olisi kiva, mutta pärjään ilmankin eikä se nyt niin kovin surullista ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostais tietää, moniko näistä viesteistä on peräisin samasta IP-osoitteesta.
Etkö usko, että ihmiset kokevat noin?
...
Oikeesti, teillä itsellänne on omat vanhemmat, onko teidän vanhempien elämä haihtunut pois silloin kun te synnyitte? Ei varmaankaan ole, itse olette aiheuttaneet omalla typerällä asenteellanne sen jos teidän elämästä on jotain hävinnyt lapsen myötä.
Mitä sinä oikein höpötät? Lukutaito kahdoksissa?
Tottakai lapsi muuttaa elämää ja paljonkin. Jotain jää, jotain uutta tulee tilalle. Ja tietenkin lapsi/lapset rajoittavat montaakin asiaa useamman vuoden.
Toisaalta paljon uuttakin tulee tilalle. Mutta miksi vain sinun näkemys on se oikea? Muilla ei saa olla omaa mielipidettä?
En minä ole sanonut mitään siitä että vain mun näkemys on oikea, olen vain kyseenalaistanut sen vinkumisen että kaikki lähtee, vapaus, mielenterveys, seksi, oma itse, harrastukset, jopa unelmat, kun lapsi syntyy. Ihan hullu ajatus kun kuitenin ihmiset tekee vaikka mitä vaikka heillä on lapsia. Ei se lapsi ole mikään muu kuin tekosyy olla tekemättä jotain. Toki kun on lapsi, voi joutua ensin hankkimaan lapselle hoitajan, mutta pikkujuttu se on sen rinnalla että joutuisi muka luopumaan kokonaan ihan kaikesta.
Ja se että tekee lapsia monta peräkkäin on oma valinta, siinä menee sitten monta peräkkäistä vuotta niiden vauva-aikojen kanssa. Jotkut kuvittelee että toinen lapsi menee siinä sivussa, no ei mene, vaan työt kolminkertaistuu. Yhden kanssa pärjää aina ja missä vaan, kolmen kanssa ei. Se ei ole lapsen syytä, vaan omaa typeryyttä.
Mikä harrastus?
Ei ollut kyllä hyviä kavereita jos heidät menetit sen takia että sait lapsen, ne oli aika paskoja kavereita.