Lue keskustelun säännöt.
Mitä menetit, kun hankit lapsia?
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Vapauden matkustaa ja olla matkalla lomalla. Mahdollisuuden lomailuun loppuiäksi. Vapauden suunnitella jokainen vuosi yksilöllisesti.
Oltiin just kaksi viikkoa matkoilla ja lapsi kiukutteli koko matkan ajan ja ilmoitinkin, että ensi vuonna lähden ilman heitä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siinä menettää koko elämänsä.
En mitään. Sain vain enemmän.
Taas huomaa vuodenaikojen vaihtumisenkin.
Mua kiinnostais tietää, moniko näistä viesteistä on peräisin samasta IP-osoitteesta.
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostais tietää, moniko näistä viesteistä on peräisin samasta IP-osoitteesta.
Etkö usko, että ihmiset kokevat noin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostais tietää, moniko näistä viesteistä on peräisin samasta IP-osoitteesta.
Äitimyytti <3
Vierailija kirjoitti:
Kelailevatko ihmiset oikeasti elämäänsä tällä tavalla, vai onko tämä joku yksi pakkomielteinen henkilö, joka jankuttaa tätä samaa asiaa? ...
En nyt mitenkään jatkuvasti, mutta nyt kun kysyttiin, niin kyllä nuo asiat ovat ne, mitä ei enää ole.
T: #12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapauden toteuttaa omia haluja harrastaa, matkustaa ylipäätään toteuttaa omaa itseään.
Eräänlainen vankila vähintään siihen saakka kun lapsi/lapset on "omillaan" mutta vanha sanonta pitää paikkansa et äiti ei lakkaa huolehtimasta lapsestaan vaikka lapsi on aikuinen.
Oma lukunsa lapsi tai lapset joiden elämä ei tahdo kulkea normaaleissa puitteissa. Voi olla tai tulla mtt- ongelmia, taloudellisia tai päihdeongelmia. Niiden kanssa menee sitten loppuelämä ja jos noita ei ole lapsilla niin vähintään jollain lapsenlapsella on. Elämä kulkee kriisistä toiseen, välillä helpompaa.
Edelliset kirjoitin osin omista ja osin tuttujen ja sukulaisten kokemina ja nähtyinä. Harvan elämä on ollut helppoa ja en löydä ainuttakaan kymmenistä kohtaloista ja kokemuksista. Surullista mutta totta.
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostais tietää, moniko näistä viesteistä on peräisin samasta IP-osoitteesta.
No ainakin numero 12 tuli sellaisesta ip-osoitteesta, mistä ei sitä aikaisemmin vastattu tähän ketjuun.
Etkö sinä usko näitä vastuksia, vai mistä tämä kysymyksesi kumpusi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitään en menettänyt. Saanut olen paljon ja elämäni alkoi silloin, kun esikoinen syntyi.
Äidillä ja lapsella sama syntymäpäivä.
Jännää!
En yhtään mitään. Kun sain esikoisen olin ollut masentunut ainakin 3 vuotta, olin työtön, enkä harrastanut mitään muuta kuin lukemista ja telkkarin katsomista, en käynyt missään muualla kuin lähikaupassa ostamassa suklaata. Edelleen 23 vuotta myöhemmin olen luultavasti masentunut, luen, katson telkkaria ja syön suklaata, mutta muita harrastuksia on tullut paljon enemmän ja elämässä on tapahtunut kaikenlaista, positiivista ja negatiivista, suurin osa niistä asioista ei liity lapsiin mitenkään. Lapset on olleet mulle läpi elämän kannustava asia, ilman lapsia olisin varmaan luovuttanut jo aikoja sitten, jäänyt sänkyyn makaamaan ja kenties tehnyt jopa itsemurhan.
Suurimmat muutokset mun elämässä on aiheuttaneet puoliso ja työ/työttömyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Plussan puolella vahvasti ollaan. Pikemminkin voisi kysyä, mitä olisin menettänyt ilman lapsia? Monta hyvää, aitoa hetkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni.
Osus ja upposi. En enää tunne itseäni yhtään. En olisi koskaan voinut kuvitella olevani se ihminen joka huutaa ja meuhkaan ja asioiden olevan ihan heukunkeikun.
Hormonit. Mulle teki e-pillerit täydellisen "luonteen muutoksen". Olin hermoheikko joka saa raivo- ja itkukohtauksia joka päivä siihen päivään asti kun lopetin pillerit, sen jälkeen olinkin rauhallinen kuten olin ollut lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostais tietää, moniko näistä viesteistä on peräisin samasta IP-osoitteesta.
Samasta velan ip-osoitteesta... Sama kävi mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Työura. Jostain syystä en ole sen jälkeen jaksanut paneutua työasioihin ja opiskella kuten ennen. Aiemmin oli ammatillista kunnianhimoa, lapsen syntymän jälkeen ei ole ollut voimia siihen. Aina on tullut jotain, joka on kiireellisempää ja huolestuttavampaa, vaikka lapsi on jo 18. En oikeasti osannut odottaa tällaista.
Tekosyy. Lapsella ei ole mitään tekemistä tuon asian kanssa, tai luultavasti teit sen lapsen tekosyyksi ja raukka yrität siihen vedota vielä vaikka lapsi on jo aikuinen ja omillaan. Olisitko oikeasti jaksanut panostaa uraan ilman yhtä lasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostais tietää, moniko näistä viesteistä on peräisin samasta IP-osoitteesta.
Etkö usko, että ihmiset kokevat noin?
En todellakaan usko (en ole tuo joka laittoi tuon viestin mihin vastasit) Mutta nämä vastaukset joita tulee on aika naurettavia, osalla on mennyt koko elämä ja kaikki mahdollinen yhyy en pysty pitämään enää mitään muita kenkiä kuin crockseja... yhyy en pysty enää menemään töihin... yhyy... en voi tehdä enää yhtään mitään.... yhyy lapsi katkaisi multa kädet ja jalat ja tyhjensi aivot.... voi jeesus.
Osa kertoo sen totuuden, mitään ei menetä. Vauvavuosi on sellainen että voi olla jotain rajoitteita jonkun asian suhteen, mutta ei iso lapsi enää mitään rajoita, varsinkaan jos lapsella on myös isä. Jollakin vielä aikuinen lapsikin rajoittaa... joo niin mullakin yhyy... lapsi asuu ulkomailla... yhyy... en voi lähteä kotoani mihinkään koska se lapsi on siellä ulkomailla elämässä omaa elämäänsä....
Oikeesti, teillä itsellänne on omat vanhemmat, onko teidän vanhempien elämä haihtunut pois silloin kun te synnyitte? Ei varmaankaan ole, itse olette aiheuttaneet omalla typerällä asenteellanne sen jos teidän elämästä on jotain hävinnyt lapsen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Seksielämä sekä iso osa vapaa-ajasta.
Mihin ihmeeseen se seksielämä katosi?
Ja iso osa vapaa-ajasta menee yleensä töissä, eikä siitä täällä uikuteta. Kai sulla on vapaa-aikaa lapsesta huolimatta jos ei töissä tarvi olla 24/7, oletko alkanut tehdä kotitöitä koko illan töiden jälkeen? Se ei ole lapsen vika.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyteni. Olen ollut nyt masentunut jo kolmatta vuotta.
Jos lapsi aiheuttaa sinulle masennusta, anna se pois. Äläkä missään nimessä koskaan tee toista, susta kun ei siihen ole.
Vierailija kirjoitti:
Itseni.
Miten tämä muka on mahdollista? En mitenkään ymmärrä. En tunne ketään jolla on lapsia, joka olisi muuttunut eri ihmiseksi saatuaan lapsen. En pystyisi muuttamaan itseäni vaikka miten yrittäisin, ja minulla sentään on kolme lasta.
Elämässä kun ei sitä ennustettavuutta ole kukaan meistä ei voi tietää miten yleisessäkin tiedossa olevat asiat kokee. Kuten jo kerroinkin en olisi koskaan voinut kuvitellakaan olevani se ihminen jota olen nyt.