Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Eksäni harrastaa eksyttämistä vol 2 - vanha keskustelu poistettu jostain syystä

Vierailija
01.04.2018 |

Eksäni harrastaa eksyttämistä, lukkojen taakse jättämistä ja paikalta poistumista ilman mitään selityksiä. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun hänen vuokseen seisoin ilman avaimia pakkasessa, lähdin kaupungille siinä uskossa että tapaamme tai hän perui treffit juuri kun seisoin päätepysäkillä matkalla hänen luoksensa. Silti kismittävintä olivat ne jatkuvat katoamistemput mitä inhottavimmalla hetkellä.

Jossain vaiheessa meillä olivat kämppään ainoastaan yhdet avaimet ja mies piti oikeuden pitää niitä ainokaisia itsellään. Sanoin lauantaipäivällä lähteväni käymään kävelyllä, ja että mies tulee avaamaan oven tai heittämään avaimet parvekkeelta kun tulen takaisin ellei hän luovuta avaimiaan suosiolla. Lähdin ja palattuani virkistävältä lenkiltä mies ei vastaakaan puhelimeen eikä reagoi mihinkään viesteihin. Seison alaovella, ja yksikään naapuri ei kulje ohi että pääsisin edes rappukäytävään kotiovemme taakse hakkaamaan ovikelloa. Lopulta puolitoistatuntia myöhemmin huomaan ainoan toimivan ovipuhelimen ja saan sitä kautta aivan tuurilla kotona olevan naapurin etäavaamaan minulle oven. Selitin hänelle rappiksessa nolona että mies ei päästä minua sisälle. Ovikelloa hakattua aikani mietin onko käynyt jotain, mutta minulle selviääkin että mies oli nukahtanut kännykkä pään vieressä äänettömällä. Sen jälkeen en suostunut lähtemään minnekään ilman avaimia.

Lähdimme kerran hänen kavereidensa kanssa juhlimaan, ja baarin jonossa hän alkoi marmattaa kauheaa kusihätää. Käänsin vain selkäni, niin hän oli siinä välissä häipynyt sanaakaan sanomatta. Kaverit sanoivat hänen lähteneen lähikuppilaan etsimään vessaa kun ihmettelin hänen katoamistaan. Yritin soittaa hänen peräänsä kyselläkseni minne hän lähti, mutta jätkä ei vastannut puhelimeen sen enempää kuin viesteihin vaan kylmästi ignoorasi olemassaoloni. Jono alkaa liikkua, odottelen häntä ja mietin menenkö samaan paikkaan hänen kavereidensa kanssa vai lähdenkö etsimään häntä. Lopulta kun sain hänet langan päähän, niin hän lupaili tulla takaisin samaan baariin pian perässä kunhan on ensin jutellut parin tutun kanssa. Lopulta maksan itseni sisälle, vien takin narikkaan. Aika kuluu, minä odotan ja yritän pysyä hänen kavereidensa perässä ja seurassa on jokseenkin vaivautunutta, koska olin siinä vaiheessa uusi kasvo kaveriporukassa ja miehen temppu aiheutti lisää vaivautuneisuutta puolin jos toisin - ja osa hänen kavereidensa tyttöystävistä kyti pyhää raivoa häntä kohtaan. Sitä paitsi miehen tempun takia hänen kavereitaan vaivasi jokin ja he mainitsivat siitä monesti. Lopulta tajuan ettei sitä idioottia kuulu takaisin, ja pian koitan saada häntä kiinni jo senkin takia, koska hänellä ovat ne kämpän ainoat avaimet.

Kommentit (156)

Vierailija
141/156 |
05.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nosto

Vierailija
142/156 |
05.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää on sata 100% varma keksitty satu päästä. Ei kukaan suomalainen nainen nyt noin tyhmä voi olla, että on tuollaisen kanssa erehtynyt  tai mennyt suhteeseen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/156 |
05.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teille, jotka ette usko että nämä jutut ovat totta: olkaa iloisia että ette itse ole joutuneet näiden hullujen uhreiksi. Ihan käsittämättömiltä nämä jutut varmaan kuulostavat jos on saanut elää normaaleissa ihmissuhteissa.

Olen tuo lapsena kirjastoon hylätty ja oma isäni tosiaan harrasti tätä vuosikymmenestä toiseen. Vanhempieni avioliitto päättyikin sitten yhdenlaiseen katoamistemppuun kun isä lähti aamulla töihin, mutta ei ikinä palannut takaisin kotiin. Ei vastannut puhelimeen, eikä viesteihin. Hädissämme me perheenjäsenet soittelimme maat ja mannut ympäri ja etsimme kadonnutta miestä. Pari päivää myöhemmin sitten paljastui että oli kadonnut suoraan toisen naisen kotiin, ja töissäkään ei ollut käynyt enää useampaan kuukauteen. 

 

Että joo. On näitä psykoja ihan tosielämässä.

Vierailija
144/156 |
05.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan jää tuollaisen kanssa elämään?

Exä yritti kerran eksyttää minut eli oltiin hänen autollaan minulle vieraassa kaupungissa, kun hän sai päähänsä ihan vain käväistä kaverilla sillä aikaa kun minä olin kampaajalla (olimme menossa häihin). Laukkuni jäi hänen autoonsa, mutta mies ei tajunnut, että rahat ja puhelin olivat taskussani.

Kun olin valmis, soitin miehelle -ei vastausta. Laitoin tekstarin. Ei vastausta. Kysyin kampaajalta lähimmän kahvilan osoitteen, menin sinne odottamaan. Kului tunti, mies ei vastaa, häiden alkuun oli aikaa enää 40 minuuttia, vaatteeni oli miehen autossa, hotellihuone oli varattuna, joten soitin hotellille, että oliko mies tullut sinne. Jo vain oli, mies oli tullut paikalle lähes 2 tuntia aikaisemmin, missään kaverilla se ei edes ehtinyt käymään. Pyysin yhdistämään puhelun huoneeseen ja mies vastasi, että oli nukahtanut ja puhelin on äänettömällä. Sanoi tulevansa hakemaan minut, mutta vastasin tulevani taksilla.

Ajoin rautatieasemalle ja seuraavalla junalla kotiin.

Joskus mietin, mitä mies mahtoi tehdä juhlamekkoni, sukkahousujen ja meikkipussin kanssa. Emme nähneet enää koskaan.

Näin tervepäinen nainen hoitaa asian. 

Tällaisia kokemuksia toivoisin kuulevani enemmänkin. 

Vierailija
145/156 |
05.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kärsin keväällä pahasta tasapaino-ongelmasta asentohuimauksen takia ja olin miehen kyydissä tulossa lääkäristä. En siis kyennyt liikkumaan ilman taluttajaa. Lääkärin vastaanotto oli venynyt joten en ollut määräaikana valmis. Tästä syystä mies kiukutteli minulle koko kotimatkan ja jätti kerrostalon parkkipaikalle huojumaan auton viereen ja käveli itsekseen kotiin. Pääsin kotiin kun pyysin tuntematonta ohikulkijaa taluttamaan minut kotiovelle.

Tästä hyvästä sain vielä haukut kotona koska tasapaino-ongelma oli kuulemma vain huomiohuorausta. Lääkärin diagnoosi ei painanut asiassa mitään.

Toivottavasti jätit hänet tuon jälkeen. 

Vierailija
146/156 |
05.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tää on sata 100% varma keksitty satu päästä. Ei kukaan suomalainen nainen nyt noin tyhmä voi olla, että on tuollaisen kanssa erehtynyt  tai mennyt suhteeseen. 

 

Tietäisitpä millaisia ihmisiä on parisuhteissa. Monella on kulissit kunnossa, niin voi näyttää päällepäin ihan hyvältä se suhde.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/156 |
05.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on sata 100% varma keksitty satu päästä. Ei kukaan suomalainen nainen nyt noin tyhmä voi olla, että on tuollaisen kanssa erehtynyt  tai mennyt suhteeseen. 

Tietäisitpä millaisia ihmisiä on parisuhteissa. Monella on kulissit kunnossa, niin voi näyttää päällepäin ihan hyvältä se suhde.

Niinpä. Ei tällaisesta usein kehtaa kertoa edes omille ystäville, ainakaan ennen kuin suhde on ohi. Käytös on niin älytöntä, että sitä on itsekin niin pihalla että mitä oikein tapahtuu ja olenko itse syypää kaikkeen. 

Vierailija
148/156 |
05.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulle tuli naurut kun muistin omat lapsuusmuistot, tosin meillä tilanne oli täysin päinvastainen. Mun äidillä ei ole suuntavaistoa, ei sitten minkäänlaista. Se eksyy vaikka suoralla tiellä. Äiti kuitenkin rakastaa leipomista, marjastamista ja maatalon tyttö kun oli, metsässä kävelyä. Minä olin aika villi viikari, luonteeltani hyvin huoleton ja seikkailunhaluinen. Minulla oli myös isoveli ja sisko, jolla ainoana meistä sentään oli jotain vastuuntuntoa ja selviytymiskykyä.  Meistä kaikista oli tosi kiva yhteisharastus mennä metsään poimimaan marjoja. Äiti poimi onnessaan ämpäreittäin mustikoita ja minä ja veli juostiin pitkin mettää. Ainoa joka ei tuntunut nauttivan reissuista oli isä, jonka tehtävä oli juosta pitkin milloin ketäkin onnellista eksyjää etsimässä.  Ei meillä koskaan mitään hätää ollut, siellähän me oltiin kun herran kukkarossa ja piiperrettiin menemään.  Ihmettelin pitkään miksi isä ei tunnettuna metsämiehenä halunnut viedä omaa perhettään metsäretkille kun pari kertaa kesässä, kun se muuten ravasi siellä yhtenään. Isä vaan joskus kommentoi että se teidän kanssa metsään meneminen on vähän  stressaavaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/156 |
05.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli naurut kun muistin omat lapsuusmuistot, tosin meillä tilanne oli täysin päinvastainen. Mun äidillä ei ole suuntavaistoa, ei sitten minkäänlaista. Se eksyy vaikka suoralla tiellä. Äiti kuitenkin rakastaa leipomista, marjastamista ja maatalon tyttö kun oli, metsässä kävelyä. Minä olin aika villi viikari, luonteeltani hyvin huoleton ja seikkailunhaluinen. Minulla oli myös isoveli ja sisko, jolla ainoana meistä sentään oli jotain vastuuntuntoa ja selviytymiskykyä.  Meistä kaikista oli tosi kiva yhteisharastus mennä metsään poimimaan marjoja. Äiti poimi onnessaan ämpäreittäin mustikoita ja minä ja veli juostiin pitkin mettää. Ainoa joka ei tuntunut nauttivan reissuista oli isä, jonka tehtävä oli juosta pitkin milloin ketäkin onnellista eksyjää etsimässä.  Ei meillä koskaan mitään hätää ollut, siellähän me oltiin kun herran kukkarossa ja piiperrettiin menemään.  Ihmettelin pitkään miksi isä ei tunnettuna metsäm

 No tässä näkyy ero siinä miten oikea mies huolehtii perheestään ja ap:n tarinassa taas lapsellinen mies koittaa saada toisen panikoimaan, jotta pystyisi tuntemaan itsensä edes jotenkin tärkeäksi. Ero on se, ettei toisen tarvitse pelata mitään mitään piiloleikkejä parkkipaikoilla, koska häntä ihan oikeasti tarvitaan. 

Vierailija
150/156 |
06.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi eksä tapasi jättää mut yksin ja juosta pakoon tapahtumissa ym. Yhden kerran hänen puolijulkkis työkaverinsa isoissa hääjuhlissa jäin taas yksin, näin hänestä aina siellä täällä vain vilaukselta ja hän meni pakoon ennen kuin sain hänet kiinni.

En tuntenut juhlista oikein ketään, ja hän oli sanonut että lähdetään kotiin heti jos alkaa tuntua etten viihdy. Olin jo koettanut soittaa ja laittaa hänelle viestiä, että yritän saada taksin, hän saa jäädä juhlimaan. Ei vastausta. Tunsin jo vähän hänen tapojaan, joten olin onneksi varannut rutkasti rahaa mahdollista pitkää taksimatkaa varten.

Tilaamani taksi ei koskaan tullut, tai ehkä joku muu ehti viedä sen, joten ehdin odotella kauan, sillä juhlien sijainti oli hyvin syrjäinen. Kumma kyllä mies sitten löytyi välittömästi paikalle, kun pari muuta naista oli lähdössä taksilla samaan suuntaan kuin minäkin ja aloin nousta samaan autoon. Taksinkuljettajan (tomera nainen) piti pidellä miestä, että pääsin autoon ja ettei tämä saanut revittyä minua ulos. 

Mies oli minulle tästä myöhemmin todella vihainen, kun tällä tavalla nöyryytin häntä. Hänelle oli muutenkin aina tärkeää, että minä naisystävänä olen mukana kaikissa tapahtumissa, ja hän syyllisti ja uhkaili lähtevänsä jonkun muun naisen petiin jos hänen pitää yksin mennä. Näin jälkeenpäin tuntuu, että hän halusi antaa kaikille kuvan, että minä tungen väkisin mukaan joka paikkaan vahtimaan häntä, tms. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/156 |
06.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vanha ketju

Mun äidissä on hieman tuota ja jopa miehessäni, mutta kerron lapseni luokkakaverin äidistä. 

Heidän perheensä oli automatkan päässä kauppareissulla. Nainen eksytti (en ole varma, oliko mies mukana, mutta ainakin muut 2 lasta oli mukana) lapseni alakoulun luokkakaverin sinne kauppaan ja lähti muiden kanssa kotiin. Lapsi hätääntyneenä soitti jonkin ajan kuluttua äidilleen. Äitinsä kommentoi vaan, että "ai jaa, oletko sinä vielä siellä. Me olemme kotona." Se siitä. Lapsi sai omin voimin mennä kotiin. Matkaa ehkä pari kilometriä. Nöyryyttävää.

Tarina sai siten jatkoa, että tuo lapsi yritti tehdä saman minun lapselleni. Olivat kolmen porukassa jossain ja tuo omituisen äidin lapsen johdolla nuo 2 eksytti minun lapseni.  

Sain tietää vasta myöhemmin, että lapsi toisti äitinsä tekoa. Lapsi oli kertonut ahdistavasta kokemuksesta toisen luokkakaverin äidille, joka kertoi minulle miettien

Toivottavasti teit lasun

Vierailija
152/156 |
06.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti on tuollainen ja on siis ihan häiriintynyt ja outo välillä, uskon että hänellä on joku persoonallisuushäiriö ja diagnosoimaton ADHD myös koska meillä on sitä perheessä, hän vain ei halua hyväksyä että hänessä on mitään vikaa. On huomannut että hän on yksinäisempi ja kaipaa seuraa vanhemmiten ja me lapset ei yhtään ihmetellä miksi hänellä on aina niin vaikeaa eikä löydä kavereita, iskä alkanut juomaan sen jälkeen kun me lapset lennettiin pesästä enkä ihmettele miksi, varmasti aiheuttanut paljon stressiä olla äidin kanssa yksin, en tiedä miten alunperinkään päätyivät yhteen.

Kaikkia muitakin hän syyttää eikä itseään. Tekee myös tuota eksyttämistä, kauppaan ei voi hänen kanssa mennä koska laukkaa heti omille teilleen, ei voida luottaa siihen että hän on ajoissa paikalla tai muutenkaan ikinä kerro menoistaan saati vastaa puhelimeen, unohtelee asioita myös eikä tajua kunnioittaa muita, hänellä on tapana sei

Mulla on tuollainen mies. Nuorempana ehkä osasi tai jaksoi pitää pahimman häiriintyneisyytensä piilossa, mutta ajan myötä ei enää. Ja tokihan menimme naimisiin ja saimme lapset. Ei siitä niin vain sitten lähdetäkään. 

Kuvailit kyllä äidissäsi mun miehen niin tarkkaan, että tuli kylmät väreet. Isäsi on tehnyt kovan työn kun huolehtinut teistä lapsista, kuulostat järkevältä ja empatiakykyiseltä ihmiseltä. Toivon kaikkea hyvää sinulle, siskoillesi ja isällesi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/156 |
06.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nämä tarinat ovat pelottavia!

Että maassa on näin häiriintyneitä tapauksia, täällä joukossamme😱

Vierailija
154/156 |
06.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa narsistilta. Joka ei välitä.

Minut jätettiin iltamyöhällä Hongkongissa ravintolassa yksin, kun hän meni lopuksi vessaan ja odottaessa minullekin tuli mieleen mennä vessaan. Olin vessassa vain  3-4min eikä aulassa ollut häntä eikä myöskään kadulla. Ei jäänyt odottamaan minua edes hetkeksi. Jäin yksin ilman hotellin nimeä pikkuhiprakassa naisena pimenevään vieraaseen ravintolaan, mihin tultu taksilla.

Onneksi sain taksin ja muistin taksissa hotellin nimen. Herra oli nukkumassa ja kertoi luulleensa minun vaan lähteneen, kun ihmettelin, miksei odottanut hetkeä, jos minäkin vessassa. Mies jäi tämän jälkeen.

No tätä kannattaa miettiä toisinkin päin, jos mies tuli vessasta juuri kun itse menit sinne, 3-4 minuutin odotus on oikeasti pitkä. Varsinkin kun et sanonut meneväsi vessaan, eikä sinua näy missään, mies suuttui kun luuli sinun lähtenee

 

Jaa 4 minuuttia on oikeasti pitkä? Oletko taapero? Aikakäsityksesi ja tunne-elämäsi ovat ainakin sillä tasolla. Tuossa ei ole mitään suuttumista eikä sitä paitsi suuttuminen oikeuta häipymään tuollaisessa tilanteessa ja jättämään toista pulaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/156 |
06.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nämä tarinat ovat pelottavia!

Että maassa on näin häiriintyneitä tapauksia, täällä joukossamme😱

Suurin osa näistä noin 99% on keksittyjä tarinoita.

Vierailija
156/156 |
06.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tarinat ovat pelottavia!

Että maassa on näin häiriintyneitä tapauksia, täällä joukossamme😱

Suurin osa näistä noin 99% on keksittyjä tarinoita.

Osa ehkä on, mutta suurin osa tuskin. Ihminen ei osaa kuvitellakaan asioita, joita hän ei (vielä) itse ole elämässään kohdannut. Siksi moni myös jääkin tällaisiin suhteisiin, kun ei vain voi uskoa ja käsittää, että joku aikuinen ihminen voi olla niin vinksahtanut että tarkoituksenmukaisesti kiusaa kumppaniaan tai läheisiään.