Eksäni harrastaa eksyttämistä vol 2 - vanha keskustelu poistettu jostain syystä
Eksäni harrastaa eksyttämistä, lukkojen taakse jättämistä ja paikalta poistumista ilman mitään selityksiä. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun hänen vuokseen seisoin ilman avaimia pakkasessa, lähdin kaupungille siinä uskossa että tapaamme tai hän perui treffit juuri kun seisoin päätepysäkillä matkalla hänen luoksensa. Silti kismittävintä olivat ne jatkuvat katoamistemput mitä inhottavimmalla hetkellä.
Jossain vaiheessa meillä olivat kämppään ainoastaan yhdet avaimet ja mies piti oikeuden pitää niitä ainokaisia itsellään. Sanoin lauantaipäivällä lähteväni käymään kävelyllä, ja että mies tulee avaamaan oven tai heittämään avaimet parvekkeelta kun tulen takaisin ellei hän luovuta avaimiaan suosiolla. Lähdin ja palattuani virkistävältä lenkiltä mies ei vastaakaan puhelimeen eikä reagoi mihinkään viesteihin. Seison alaovella, ja yksikään naapuri ei kulje ohi että pääsisin edes rappukäytävään kotiovemme taakse hakkaamaan ovikelloa. Lopulta puolitoistatuntia myöhemmin huomaan ainoan toimivan ovipuhelimen ja saan sitä kautta aivan tuurilla kotona olevan naapurin etäavaamaan minulle oven. Selitin hänelle rappiksessa nolona että mies ei päästä minua sisälle. Ovikelloa hakattua aikani mietin onko käynyt jotain, mutta minulle selviääkin että mies oli nukahtanut kännykkä pään vieressä äänettömällä. Sen jälkeen en suostunut lähtemään minnekään ilman avaimia.
Lähdimme kerran hänen kavereidensa kanssa juhlimaan, ja baarin jonossa hän alkoi marmattaa kauheaa kusihätää. Käänsin vain selkäni, niin hän oli siinä välissä häipynyt sanaakaan sanomatta. Kaverit sanoivat hänen lähteneen lähikuppilaan etsimään vessaa kun ihmettelin hänen katoamistaan. Yritin soittaa hänen peräänsä kyselläkseni minne hän lähti, mutta jätkä ei vastannut puhelimeen sen enempää kuin viesteihin vaan kylmästi ignoorasi olemassaoloni. Jono alkaa liikkua, odottelen häntä ja mietin menenkö samaan paikkaan hänen kavereidensa kanssa vai lähdenkö etsimään häntä. Lopulta kun sain hänet langan päähän, niin hän lupaili tulla takaisin samaan baariin pian perässä kunhan on ensin jutellut parin tutun kanssa. Lopulta maksan itseni sisälle, vien takin narikkaan. Aika kuluu, minä odotan ja yritän pysyä hänen kavereidensa perässä ja seurassa on jokseenkin vaivautunutta, koska olin siinä vaiheessa uusi kasvo kaveriporukassa ja miehen temppu aiheutti lisää vaivautuneisuutta puolin jos toisin - ja osa hänen kavereidensa tyttöystävistä kyti pyhää raivoa häntä kohtaan. Sitä paitsi miehen tempun takia hänen kavereitaan vaivasi jokin ja he mainitsivat siitä monesti. Lopulta tajuan ettei sitä idioottia kuulu takaisin, ja pian koitan saada häntä kiinni jo senkin takia, koska hänellä ovat ne kämpän ainoat avaimet.
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/maailma/art-2000011899512.html
Somettajat alkoivat kertoilla alppieroistaan sen jälkeen, kun 37-vuotias itävaltalaismies tuomittiin helmikuussa naisystävänsä jättämisestä vuorelle. Nainen kuoli hypotermiaan lähelle vuorenhuippua.
Alppijättäjä saattaa syyttää jätettyä siitä, ettei tämä kävellyt riittävän nopeasti, pukeutunut oikein tai ottanut tarpeeksi vettä mukaan.”Empatiakyvyttömät ihmiset haluavat antaa toisille opetuksen”, Sarkis sanoo.
Enpä ollut ikinä törmännyt tähän, mutta selvästi sama ilmiö kuin tässä ketjussa.
Siis pitäisi tajuta jättää tuollainen mues jo heti ensimmäisestä eksyttämisestä. Eikä ikinä pidä sokeasti luottaa mieheen. Minulla on aina exit suunnitelma jos homma kusee. Kaikkiin tilanteisiin. Enkä hankkiudu vuorelle tai metsään ilman taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
17vuotiaana olin silloisen poikakaverin kanssa pussikaljalla. Kun kävin pissalla pusikossa,kundi hävisi mukanaan reppuni jossa oli mm. kotiavaimet ja tärkeät lääkkeeni (migreeni). Ei ollut kännyköitä niin en saanut jätkää kiinni heti. Isänsä asunnolta löytyi sitten naureskelemasta. Pistin nuoruuden ja alkoholin piikkiin,mutta halusin silti erota.
30vuotiaana tapasin hänet uudestaan,viihdyimme yhdessä ja aloimme seurustella uudestaan. Sitten lähdimme risteilylle ja Tallinnassa mies katosi tyystin. Soitin perään,ei vastannut. Palasin laivalle ja siellä makoili hytissä sama vi""mainen virne naamalla kuin vuosia sitten isänsä asunnossa. Silloin tajusin ettei kyse ole iästä vaan tyyppi on kus"ipää! Varmaan siellä Tallinnassa olisi vienyt käsilaukkuni jos olisi saanut.
Toivottavasti blokkasit kokonaan ja et edes kaveeranu tuon jälkeen.
Syyte varkaudesta olisi ollut paikallaan kun varasti repun. Poliisit kun olisi tullut sinne isänsä asunnolle niin ei olisi hymyillyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/maailma/art-2000011899512.html
Somettajat alkoivat kertoilla alppieroistaan sen jälkeen, kun 37-vuotias itävaltalaismies tuomittiin helmikuussa naisystävänsä jättämisestä vuorelle. Nainen kuoli hypotermiaan lähelle vuorenhuippua.
Alppijättäjä saattaa syyttää jätettyä siitä, ettei tämä kävellyt riittävän nopeasti, pukeutunut oikein tai ottanut tarpeeksi vettä mukaan.”Empatiakyvyttömät ihmiset haluavat antaa toisille opetuksen”, Sarkis sanoo.
Enpä ollut ikinä törmännyt tähän, mutta selvästi sama ilmiö kuin tässä ketjussa.Siis pitäisi tajuta jättää tuollainen mues jo heti ensimmäisestä eksyttämisestä. Eikä ikinä pidä sokeasti luottaa mieheen. Minulla on aina exit suunnitelma jos homma kusee. Kaikkiin tilanteisiin. Enkä hankkiudu vuorelle tai metsään ilman taitoja.
Niin mies käytännössä mrhasi naisystävänsä kerta tiesi ettei nainen omaa erämaataitoja, vaikuttaa tahalliselta ja sen kootut selitykset.
Sosiopaatit ja psykopaatit eivät kykene tuntemaan normaaleja tunteita ja tarvitsevat voimakkaita simulaatioita, etteivät pitkästy.
Yleensä näitä stimulaatioita he saavat riitelemällä muiden ihmisten kanssa, varastelemalla ja rikkomalla muille tärkeitä juttuja ja tekemällä kiusaa. Näin he tuntevat olevansa niskan päällä ja saavat edes joitain tunteita latteaan elämäänsä.
Hyvä, että pääsit eroon. Mies on toksinen ja persoonallisuushäiriöinen ja sellaisen seura ei tee kenellekään hyvää.
17 vuotias on alaikäinen joten kaljan yms alkoholin välittäminen alaikäiselle on rikos
Eksyttäjät haluavat että eksytetty itkisi hysteerisenä ja juoksentelisi etsimässä heitä.
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä hänen kavereittensa tyttöystävien kanssa saamme hänet viimein kiinni, ja hän kävelee hymy naamalla vastaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, mutta ei suostu millään kertomaan missä vietti kokonaiset neljä tuntia. Kotona hän alkoi hakata nyrkillä kaapinovia ja raivoamaan miten nolasin hänet hänen selkänsä takana kun kehtasin kyseenalaistaa hänen tapansa toimia kavereidensa nähden.
Kerran hän ilmoitti lähtevänsä kaupungille ja kyseli jos tulisin mukaan, jollen heti niin ainakin pian perässä. Saatuani hommani valmiiksi pistin viestiä missä hän on, että jospa seuraisin häntä ja käytäisiin jossain vaikka syömässä. Normaalin ihmisen kuvittelisi ilmoittavansa suunnitelmistaan tai kertovansa haluaako ketään mukaansa. Sen sijaan eksäni kun sai tietää että olin valmistautumassa lähtemään, niin hän vaivautui ilmoittamaan vasta kun olin perillä torin laidalla, että hän oli lähtenytkin toiselle puolelle kaupunkia käymään jossain kauppakeskuksessa. Missään tapauksessa ei olisi kannattanut ajoissa ilmoittaa suunnitelmistaan, etten vahingossakaan laita aikaa valmistautumiseen ja matkaan.
Silloin muistan pimahtaneeni hänelle kunnolla kun sovimme näkevämme Stockan alakerran kahvilassa tietyllä kellonlyömällä. Istuin tapaamispaikalla yksin 20 minuuttia ja odottelin herraa saapuvaksi. Jossain vaiheessa nöyryytettynä ja kiukkuisena ohareista laitoin hänelle viestiä, että minulla on kiire, niin mies ilmoittaa tulleensa jo tunti sitten mutta kyllästyttyään odotteluun oli lähtenyt kiertelemään ympäri Stockmania teepaita-alennusten perässä. Silloin muistan miten kiukkuista palautetta annoin hänelle täysin säälittä ja mies suu alaspäin ihmetteli mikä minulle tuli.
Olin sopinut että mies nostaa minulle rahaa koska oma korttini oli mennyt toimintakelvottomasti ja uusi oli vasta postissa tulossa ja oli viikonloppu, mutta hän lahjakkaasti "unohti" koko asian. Istuin pakattujen tavaroiden kanssa eteisessä, kun hän ilmoittaa vain nopeasti käyvänsä kaupassa. Yritin soittaa hänen peräänsä, koska oli tarkoitus ehtiä illan viimeiseen junaan ja tarvitsin käteistä sitä varten, mutta miespä ei taaskaan vastaa. Lopulta huomaan, että hän oli jättänyt kännykkänsä kotiin mutta jostain syystä viiden minuutin kauppareissu vain venyy ja venyy. Kun lopulta juoksen kauppaan hänen peräänsä, niin hän juoksee minua karkuun ympäri hallia ja lopulta tajuan että sen juoksuttamisen jälkeen kello on jo niin paljon, etten ehtisi millään asemalle ajoissa. Vihaisena pakotin miehen mukaan maksamaan taksin, ja nostamaan sen rahan ja kauhealla riidalla mies suostui siihen, mutta ehdin kulkuneuvoon sentään ja pääsin määränpäähäni. Kotona oli hyytävä tunnelma palattuani ja mies pummasi minulta taksikyytiin mennyttä summaa jota en muuten maksanut.
Jossain vaiheessa oli vain uskottava, että se mies ei tuosta muutu ja niin lopetin seurustelumme kokonaan. Jopa vuokrasopimusta irtosanottaessa hän yritti sooloilla parhaansa mukaan, mutta pysyin tiukkana. Mietin vain miten eksä mahtaa kohdella nykyistä tyttöystäväänsä.
Miksi et käynyt suutarilla teettämässä itsellesi omaa avainta?
Yksi kaverini (nainen) harrasti parikymppisenä eksyttämistä. Hän aina pyysi baariin hänen ja muiden kavereidensa kanssa, ja sitten teki katoamistempun seurueineen. Hänessä oli muutenkin narsistisia piirteitä ja oli erittäin hankala ihminen.
Välillä eksyttäjät suuttuvat jos ei välitäkään heidän katoamisestaan yhtään, vaan alkaa tekemään jotain muuta tai löytää jotain muuta seuraa.
Exälläni oli samantyyppistä tapaa. Ei eksyttänyt, mutta jätti noutamatta sovitusti esimerkiksi työmatkalta tullessa, ei vastannut puhelimeen jne. Selvästi nautti, kun olin talvipakkasilla ja keskellä yötä pulassa. Silloin en tajunnut, mutta liittyi muuhunkin alistamiseen ja kontrolliin.
Niille, jotka kyselevät, miksi naiset näihin suhteisiin jäävät: meillä tämä käytös alkoi pikkuhiljaa, enenevässä määrin vasta avioliiton ja yhteisen omistusasunnon myötä. Ensimmäiset 1-2 vuotta käyttäytyi normaalisti. Siksi uhri usein ajattelee että vika on itsessä tai että itse kuvittelee kaiken.
Minäkin tajusin lähteä vasta vuosien jälkeen, kun mies ylitti viimeisen rajan ja hakkasi. Etäisyys on auttanut näkemään suhteen sellaisena kun se oli: alusta asti toisella oli tarkoituksena houkutella ansaan ja sen jälkeen alistaa, kiusata ja käyttää valtaa.
Kannattaa suhtautua näihin merkkeihin vakavasti. Mieleltään terve ihminen ei nauti toisen kiusaamisesta tai hätääntymisen katselusta.
Meni aikansa, ennen kuin tajusin tämän. Istutin miehen alas ja sanoin, että huomaatko, mitä teet. Kävimme pitkän keskustelun ja hänkin totesi, että olethan oikeassa. Homma loppui ja elämäntilanteetkin muuttui, mutta sanoin hänelle, että passiivisaggressiivuus on todella toksista ja syö älyttömästi luottamusta monilla alueilla. Kuten sillä, että voinko luottaa, että hän puhuu huonoista fiiliksistä, eikä ala purkaa niitä pskoilla tavoilla.
Silmien avaus! Kiitos tästä viestistä, meilläkin taitaa olla keskustelu edessä.
Tämä auttoi nyt sata kertaa enemmän kuin tuo hokeminen, että miks olet miehen ottanut, sinun pitää nyt jänkäti jänkäti.
Meillä on myös käytös muuttunut elämäntilanteen vuoksi ja nyt ymmärränkin mistä on kyse. Olen ollut aika ymmällä.
Vierailija kirjoitti:
ERI puolilla sosiaalista mediaa naiset kertovat, kuinka miehet kulkevat vaelluksilla heidän edellään liian kovaa vauhtia, turhautuvat ja katoavat lopulta näkyvistä.
Nainen jää yksin erämaahan, eikä suhteella ole sen jälkeen tulevaisuutta. Ilmiö on nimetty alppieroksi, ja siitä kertoo muun muassa The Guardian.
Somettajat alkoivat kertoilla alppieroistaan sen jälkeen, kun 37-vuotias itävaltalaismies tuomittiin helmikuussa naisystävänsä jättämisestä vuorelle. Nainen kuoli hypotermiaan lähelle vuorenhuippua.
Mies sai tuomion törkeästä kuolemantuottamuksesta. Hänen tarkoituksenaan ei oikeuden mukaan ollut, että nainen kuolisi, mutta hänen tekemänsä virhearviot edesauttoivat, ettei naista pelastettu ajoissa.
Oikeudessa kuultiin myös miehen entistä tyttöystävää, joka kertoi tämän kerran hylänneen hänet vaelluksella.
Päivän juttu Hesarissa!Eli tämä on ihan tosiaankin totta ja tapahtuu ympäri maailmaa! Jumankeisson, mitä muqquja.
Miesten kannattaisi ottaa vaelluksille kavereiksi vain transnaisia, jotka kykenevät, kiitos poikavuosien testosteronimurrosiän, ylläpitämään samaa vauhtia.
Kyllähän tuo Itävallan tapaus on ihan omaa luokkaansa, kaipa kaveri päätyy jonkunlaisen mielialatutkimukseen. Nimittäin jos aie oli murhata, niin olipas huono tapa, sillä väistämättä tuossa jää kiinni johtuen noista vastaamattomista puheluista jne.
Siitä huolimatta kyllä todellakin tuollainen eksyttämisen kautta vallan käyttäminen on yllättävän yleistä. Ja tosiaan sitä tapahtuu parisuhteissa ja kaveripiireissä. Yksi naisystävä teki tuota myös, eli halusi baariin ja jossain vaiheessa iltaa häipyi eikä enää vastannut soittoihin tai viesteihin. Aluksi hätäännyin, en omasta puolestani, vaan hänestä, että onko tapahtunut jotain ja onko päässyt kotiin. Aamupäivästä sitten vastasi, että halusi kotiin. Ok, noh. Viesti ois ollut kiva.
Toisen kerran vastasi omahyväisellä äänellä seuraavana päivänä, että olin niin humalassa, että hän ei jaksanut katsella, joten lähti kotiin. Niin siis mitenkä. Olin ab-kuurilla, joten en juonut ollenkaan. Silloin tajusin pelin hengen ja aloin ottamaan etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tämmöinen tosi passiivisaggressiivista toimintaa on. Oma mieheni oli 30+ vuotta todella tarkka, olimme aina ajoissa joka paikassa, koska lähdimme yhteisymmärryksessä ajoissa ja reippaasti aina liikkeelle. Elämän tilanne muuttui ja hän joutui ottamaan vähän ikäviä vastuita, eli kuskaamaan minua töihin tms.
Hän reagoi siihen huonosti ja alkoi viivytellä lähdössä. Aina oli jotain, mitä alettiin tekemään lähdön hetkellä, nukuttiin viimeiseen minuuttiin jne. Oli todella raivostuttavaa, kun huomasi hokevansa että hei mä myöhästyn kohta, nyt pitää lähteä jne. En myöhästynyt koskaan, koska meidän tapa lähteä kyllä kesti sen 10 min mutta silti se oli kamalaa.
Meni aikansa, ennen kuin tajusin tämän. Istutin miehen alas ja sanoin, että huomaatko, mitä teet. Kävimme pitkän keskustelun ja hänkin totesi, että olethan oikeassa. Homma loppui ja elämäntilanteetkin muuttui, mutta sanoin hänelle, että passiivisaggressiivuus on todella toksista ja syö älyttömästi luottamusta monilla alueilla. Kuten sillä, että voinko luottaa, että hän puhuu huonoista fiiliksistä, eikä ala purkaa niitä pskoilla tavoilla.
Ei siis eksyttämistä, mutta samaa mallia käytös. Näoäyttely, osoittelu, vallankäyttö ja joillain kyllä ihan puhdas sairas sadismi, nautinto toisen hädästä ja ahdingosta.
Exä oli tällainen. Aina myöhässä, viivytteli lähtöjä, juoksi ja kulki vauhdilla monta metriä edellä, kaupassa yhtäkkiä katosi viereltä johonkin mitään sanomatta jopa kun puhuin hänelle, pyöräillessä polki 30 m edellä ja reitin päättäessään ei ilmoittanut mihin suuntaan käännytään ja valitti hitauttani.
Exä oli muille todella kiltti ja avulias, lapioi tuntemattomien autot lumesta ja soitti humalassa kaatuneille juopoille avun. Minulla sai oli kuinka pieni tai suuri avuntarve tahansa ei auttanut ikinä silti.
Erikoista valtapeliä joillain miehillä. Exä monesti tahallaan myöhästyi kun oli joku sovittu meno minun puolelta. Lupasi heittää autolla töihin tai oltiin luvattu mennä toiselle paikkakunnalle vanhemmilleni niin aina myöhässä tai viivytteli. Tiesi etten itse voi lähteä ilman häntä koska en omistanut autoa.
Tuota kyllä harrastaa molemmat sukupuolet ihan huolella, mutta varmaan kyllä niin, että naiset kohdistaa sen naisystäviin, harvemmin puolisoon ja miehet puolisoon, ei vahingossakaan miesystäviin.
Sama vallankäytön halu siellä kuitenkin on takana.
Vierailija kirjoitti:
Exälläni oli samantyyppistä tapaa. Ei eksyttänyt, mutta jätti noutamatta sovitusti esimerkiksi työmatkalta tullessa, ei vastannut puhelimeen jne. Selvästi nautti, kun olin talvipakkasilla ja keskellä yötä pulassa. Silloin en tajunnut, mutta liittyi muuhunkin alistamiseen ja kontrolliin.
Niille, jotka kyselevät, miksi naiset näihin suhteisiin jäävät: meillä tämä käytös alkoi pikkuhiljaa, enenevässä määrin vasta avioliiton ja yhteisen omistusasunnon myötä. Ensimmäiset 1-2 vuotta käyttäytyi normaalisti. Siksi uhri usein ajattelee että vika on itsessä tai että itse kuvittelee kaiken.
Minäkin tajusin lähteä vasta vuosien jälkeen, kun mies ylitti viimeisen rajan ja hakkasi. Etäisyys on auttanut näkemään suhteen sellaisena kun se oli: alusta asti toisella oli tarkoituksena houkutella ansaan ja sen jälkeen alistaa, kiusata ja käyttää valtaa.
Kannattaa suhtautua näihin merkkeihin vakavasti. Mieleltään terve ihminen ei nauti toisen kiusaamisesta tai hätääntymisen katselusta.
L/over -ikuisesti minun kertoo paljon.
Ei kannata paljon olla tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa, joka nauttii toisen hätäännyttämisestä. Jotain puutetta empatiassa silloin. Käsittämätöntä käyttäytymistä.
Ei myöskään kannata antaa omia avaimiaan, rahojaan tms toisen haltuun, vaikka olisi maailman ihanimmasta ihmisestä kysymys. Hänelle voi sattua jotain, ja siinäpä sitten ihmettelet, että miten saadaan avain ja rahat takaisin.
Kyllähän tämmöinen tosi passiivisaggressiivista toimintaa on. Oma mieheni oli 30+ vuotta todella tarkka, olimme aina ajoissa joka paikassa, koska lähdimme yhteisymmärryksessä ajoissa ja reippaasti aina liikkeelle. Elämän tilanne muuttui ja hän joutui ottamaan vähän ikäviä vastuita, eli kuskaamaan minua töihin tms.
Hän reagoi siihen huonosti ja alkoi viivytellä lähdössä. Aina oli jotain, mitä alettiin tekemään lähdön hetkellä, nukuttiin viimeiseen minuuttiin jne. Oli todella raivostuttavaa, kun huomasi hokevansa että hei mä myöhästyn kohta, nyt pitää lähteä jne. En myöhästynyt koskaan, koska meidän tapa lähteä kyllä kesti sen 10 min mutta silti se oli kamalaa.
Meni aikansa, ennen kuin tajusin tämän. Istutin miehen alas ja sanoin, että huomaatko, mitä teet. Kävimme pitkän keskustelun ja hänkin totesi, että olethan oikeassa. Homma loppui ja elämäntilanteetkin muuttui, mutta sanoin hänelle, että passiivisaggressiivuus on todella toksista ja syö älyttömästi luottamusta monilla alueilla. Kuten sillä, että voinko luottaa, että hän puhuu huonoista fiiliksistä, eikä ala purkaa niitä pskoilla tavoilla.
Ei siis eksyttämistä, mutta samaa mallia käytös. Näoäyttely, osoittelu, vallankäyttö ja joillain kyllä ihan puhdas sairas sadismi, nautinto toisen hädästä ja ahdingosta.