Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on kunnollinen - olen jatkuvasti surullinen
01.04.2018 |
Olen ollut nyt muutaman vuoden ajan yhdessä todella kunnollisen miehen kanssa. Hän ei ryyppää, pitää kodista huolen, ei rieku yömyöhään, käy töissä ja pitää huolen itsestään. Hänen pitäisi siis olla kaikki, mitä nainen tarvitsee.
Silti olen hänen kanssaan jatkuvasti onneton. En tunne sitä samaa elämäniloa, mitä sinkkuaikoinani.
Olenko masentunut, vai miksi en ole yhtään onnellinen kunnollisen miehen kanssa? Onko kenelläkään ollut vastaavaa? Puuttuuko väliltämme vain se oikea rakkaus, vai mikä minulla on?
T. nim. parhaillaankin itku silmässä
Kommentit (45)
Minä löysin vuosi sitten tuollaisen miehen ja olen onnellisempi kuin koskaan. Te ette ehkä vaan ole oikeita toisillenne, ja se, että mies on ns. kiltti mies, ei tarkoita, että olisit onnellisempi hänen vastakohtansa kanssa. Laita hyvä mies kiertoon ja nauti elämästäsi sinkkuna, kunnes tapaat sellaisen, joka kolahtaa <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menitte yhteen? Olitko koskaan ihastunut/rakastunut häneen?
Omituinen aloitus. Miksi et kirjoittanut vaan "olen jatkuvasti surullinen"? Miten miehesi tai hänen kunnollisuutensa liittyy koko asiaan? Eikai onnellisuutesi ole täysin parisuhteesi varassa?
Kuulostat masentuneelta.Sillä niinkuin kirjoitin, en ole surullinen muiden ihmisten seurassa, vaan nauran esimerkiksi töissä, harrastuksissa ja ystävieni seurassa, mutta mieheni seurassa en saa itsestäni koskaan sitä nauravaa, iloista minääni esiin, vaan tunnen oloni surulliseksi ja itken helposti pienistäkin asioista. En itsekään ymmärrä, että miksi. Miksen vain herää enää iloisena aamuisin ja ole hauska mukava minäni? Siksihän tätä täältä kysyin, kun vaivaa suunnattomasti.
Niin siis olitko joskus palavasti ihastunut/rakastumut häneen? Miksi aloitit suhteen hänen kanssaan? Rakastatko häntä nyt?
Ei kai se nyt riitä parisuhteessa että mies on kunnollinen, ei juo eikä hakkaa ja käy töissä (tai opiskelee/etsii töitä). Nämä on perusedellytykset, jonka jälkeen katsotaan että löytyykö jotain yhteistä, kipinää, rakkautta.
Ei pidä tyytyä liian vähään.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se nyt riitä parisuhteessa että mies on kunnollinen, ei juo eikä hakkaa ja käy töissä (tai opiskelee/etsii töitä). Nämä on perusedellytykset, jonka jälkeen katsotaan että löytyykö jotain yhteistä, kipinää, rakkautta.
Ei pidä tyytyä liian vähään.
Mä oon jo 32-vuotias enkä oo ikinä kokenut kipinää kenenkään kanssa. Siksi ajattelin ryhtyä suhteeseen ihan ok miehen kanssa, jota tapailen tällä hetkellä, koska hän on mukava ja yhteiselämä sujuu varmasti.
-eri
Sä olet vaan sellaisen miehen kanssa suhteessa jota kohtaan et tunne vetoa! Ainakin minulle tulee se ensimmäisenä mieleen... Mitä väliä jos joku on kunnollinen? Minäkin olen seurustellut semmoisen kympin naisen kanssa yliopistossa. Ei vaan ollut mitään muuta vetoa häneen kuin se että oli kaunis ja fiksu ja mukava. Ei se riitä!