Lue keskustelun säännöt.
Yamk miksi kutsut itseäsi maisteriksi?
Kommentit (808)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK saa myös englannikielisen tutkintotodistuksen. Jos tutkintoja ei Suomessa arvostetakaan niin niillä voi hakea ulkomaille. Itse olin aikanani ensimmäisten joukossa lukemassa sosionomin YAMK-tutkintoa. Jos siitä halusi jatkaa sosiaalityöntekijäksi, ei siitä puuttunut enää kuin 18-20 opintopisteen verran yliopisto-opintoja. Mutta moniin muihin maihin tutkinto olisi sellaisenaan käynyt (sosiaalityöntekijän työhön). Tämä on taatusti jo muuttunut sillä vuosia on jo vierähtänyt.
Ja mikä mahtaakaan olla muiden ammattialojen vastaava tilanne. Suomessa halutaan kovasti nostaa osaamisen vaatimuksia usein melko turhallakin lisätyöllä. Työ on se joka opettaa. Ei auta vaikka tekisin yhden uuden tutkimuksen tai opinnäytteen tai toteuttaisin työelämässä jokun hienon projektin ajamaan jokin uudistus läpi ja saisin siitä tarvittavat puuttuvat opintopisteet. Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja työnkuvat muuttuvat jatkuvasti. Opinnot antavat valmiudet ja töissä sitten sovelletaan ja tehdään työtä.
*
Tällä hetkellä olen työssä, jonne on aikaisemmin palkattu ihmisiä taustalla (merkonomi, tradenomi, sosionomi, sairaanhoitaja, apteekkari...) mutta nyt palkataan enemmän myös yliopiston käyneitä kaikenlaisilla opintotaustoilla ihan siitä syystä että heitä sattuu hakijoina olemaan. Tämä työ täytyy opetella erikseen vaikka yhteiskunnallisista opinnoista on toki hyötyä.
Olen sosiaalityöntekijä ja kyllä minä näen vinhan eron sosiaalityöntekijän osaamisessa verratuna sosionomiin. Sosiaalityöntekijä on itsenäinen asiantuntija. Sosionomin koulutuksella tehdään sitä työn opettamaa työtä, eli kuten on aina tehty oli asiakkaan tilanne kuin uniikki tahansa.
Aika paljon on näitä Wanna be-sosiaalityöntekijöitä,jotka on YAMK ja vaikka mitä,mutta ei selviä pääsykokeesta tai täytä maisteri-opintojen haluehtoja.Vaikka ei puutu kuin 20-30 op...huoh.
Meillä hakee säännöllisesti sosiaalityöntekijöiden virkahauissa sosionomeja virkaan. Ei tietenkään voi edes päästä, mutta jos jos teoriassa ajatellaan, ettei osaa ottaa selvää onko kelpoinen (tieto esimerkiksi kelpoisuuslaista), kuinka pystyy selvittelemään asiakkaiden monimutkaisia tilanteita lakipykäliä noudattaen? Ne niinkuin pitäisi mennä oikein kerralla mieluiten.
Varmaan monessa ohjaajan tehtävässä on myös sosionomeja, jotka mieltävät olevansa sosiaalityöntekijöitä ja pyrkivät toimimaan sillä toimenkuvalla. Ainakin meillä on tässä ongelmaa. Jotenkin tulee mieleen, että mikäköhän se amk:n taso oikein on, jos ammatti-identiteetti muodostuu virheellisesti. Voisin epäillä, että yliopistokoulutetuilla tämän kaltaista ei tapahdu. Tuskin historian opettaja pyrkisi opettamaan biologiaa.
Koska amk:ssa heille toitotetaan, että ovat paljon pätevämpiä kuin typerät yliopiston sosiaalityöntekijät, jotka osaavat vain teoriaa, mutta heiltä puuttuu se asiakasosaaminen... Omalla työpaikalla sosiaaliohjaaja jaksoi jankuttaa sitä, miten turha se maisterintutkinto onkaan. Sosiaalityötä osaa kuulemma tehdä ihan yhtä hyvin sosionomikoulutuksella. Oli kyllä vit#rallaan kaikki itsellään tehty, eikä lakeja ja yksilöllisen harkinnan käsitettä ymmärtänyt lainkaan.
YAMK ei ole maisterintutkinto. Jos haluaa maisteriksi, niin sitä varten pitää valmistua yliopistosta. Miksi ihmeessä mennä ammattikorkeakouluun, jos haluaa maisteriksi??
Totta kaverin mukaan jo opintojen aloituksessa amk:ssa kerrotaan, että tulevat toimimaan nimenomaisesti sosiaalityöntekijöinä. Yksityisellähän sosionomi voi toimia sosiaalityöntekijän tittelillä, kun ei ole mitään valtaakaan. VOKeissa on pääsääntöisesti max sosionomeja ja näkyyhän se. Tulijat opetetaan hakemaan kaikki kuuluvat edut, mutta ei opeteta velvollisuuksia ja samalla opetetaan vielä se sosionomin oma vastakkaisasettelun asema suhteessa virassa toimiviin sosiaalityöntekijöihin. Sitten ihmetellään kun on ongelmia. VOKeissa pitäisi olla asianmukaisesti koulutettu henkilöstö niissäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkoa. Tajusin juuri, että tietenkin. Koska siellä opetetaan sovelletaan teoria myös käytäntöön, ts. siellä opetetaan lisäksi säveltapailua, melodia - ja rytmidikataatteja, intervalli -ja sointukuuntelua jne.
Harmiaopinnot- ja ja sointukuuntel tulevat opistoasteella, sekä kenraalibasso, aloitetaan muotoanalyysi. Jos sen ( kenraalibasson) meinaa opiskella täydellisesti, shakinpeluu tuntuu enää leikinteolta. Se pitää erikseen kirjoittaa ja soittaa. Myöhemmin tulee lisää muotoanalyysiä, kontarpunktia jne.
Edes kaikki ammattilaiset eivät koskaan tule kuulemaan ja erottamaan eri sointuja ja käännöksiä, koska se on synnynnäinen lahja. Muotoanalyysin voi hallita täydellisesti teoreettisesti, mutta siitä huolimatta edes ammattimuusikolla ei välttämättä ole synnynnäistä muototajua.
Tämä voi kuulostaa uskomattomalta, mutta eräs teorianopettaja sanoi näin, saman kuulin myös muototajusta. Edes kaikilla ammattlaisilla ei ole synnynnäistä sisäistä kuuloa.
Ilmiesesti se on sitten niillä jotka säveltävät ja sovittavat.
Olen joskus tuurannut musiikinteorian tunteja. Useimmille on ylivoimaista kuulla pelkästään neljää eri intervallia.
Mutta huomasin, että on mahdollista kehittää ihmisen korvaa, samoin teen kun opetan soittoa.
Monet inhoavat musiikinteoriaa enkä ihmettele. Kun sen yhdistää elävään musiikkiin, asiasta tulee mielenkiintoinen.
Ei mua ainakaan kiinnosta pyrkiä yliopistoon ja aloittaa jostain 1/3 teoriasta. Kaikki lapset tekevät tuon tutkinnon jo musiikkikoulussa.
On tämä uskomaton " keskustelu."
En kyllä vauvafoorumilta odotakaan mitään korkeatasoisempaa, on tämä paikka jo nähty. Riitti muutama kuukausi. Hyvää kesälomaa ja menestystä opintoihin! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin englanniksi Yamk:n ja todistuksessa lukee Master of xxx - saanko ap käyttää ko. nimikettä?
Näin juuri. Englannksi se on master, eli siitä se tulee.
Master ei ole maiseteri 🙄
Ei olekaan maiseteri vaan maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun se on maisteritutkinto? Ihmetyttää aina nämä menneisiin jämähtäneet... Itse opiskelen vasta AMK-tutkintoa mutta luultavasti jatkan siitä aikanaan vielä maisteritasolle, eli YAMK.
Se ei ole maisteri
No onpa kerrassaan omituista että meille on kuitenkin näin kerrottu ihan siellä oppilaitoksessa tutkintoja esitellessä... 😂
Jostain kumman syystä amk:n sivuilla puhutaan yamk tutkinnosta, eikä maisterin 😁
Kun vertaat amk opinnäytetöitä yliopiston vastaaviin ymmärrät miksi.Katsopa uudestaan se linkki ja astu nykyaikaan...
Astu sinä yliopistoon opiskelemaan, niin ymmärrät eron amk ja yliopistotason opintojen sisällössä ja vaikeudessa.
Ero nyt on lähinnä siinä että AMK:ssa pitää osata tehdä myös konkreettisesti, yliopistossa on enemmän pelkkää teoriaa. Se että suomeksi tutkintonimikkeet eivät ole maistereita, on ihan vaan sitä, että ne eivät Suomen kielessä sitä ole. Muutoin ovat samantasoisia.
Amk puolen tyypit osaavat tehdä juuri niin kuin heille on opetettu vuonna xxxx, kun tulee poikkeuksia ja ongelmia ei osata soveltaa. Suorittaminen on kova sana, tutkiminen ei.
Tutkiminen ei oikein näy lompakossa.
Tutkijat ovat paitsi huonosti palkattuja, myös outoja ja epäsosiaalisia. Tiedän työni puolesta. Hankalinta porukkaa yrittää tulla toimeen, kun ihan perus käytöstavat on hakusessa. Toki heitäkin tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK saa myös englannikielisen tutkintotodistuksen. Jos tutkintoja ei Suomessa arvostetakaan niin niillä voi hakea ulkomaille. Itse olin aikanani ensimmäisten joukossa lukemassa sosionomin YAMK-tutkintoa. Jos siitä halusi jatkaa sosiaalityöntekijäksi, ei siitä puuttunut enää kuin 18-20 opintopisteen verran yliopisto-opintoja. Mutta moniin muihin maihin tutkinto olisi sellaisenaan käynyt (sosiaalityöntekijän työhön). Tämä on taatusti jo muuttunut sillä vuosia on jo vierähtänyt.
Ja mikä mahtaakaan olla muiden ammattialojen vastaava tilanne. Suomessa halutaan kovasti nostaa osaamisen vaatimuksia usein melko turhallakin lisätyöllä. Työ on se joka opettaa. Ei auta vaikka tekisin yhden uuden tutkimuksen tai opinnäytteen tai toteuttaisin työelämässä jokun hienon projektin ajamaan jokin uudistus läpi ja saisin siitä tarvittavat puuttuvat opintopisteet. Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja työnkuvat muuttuvat jatkuvasti. Opinnot antavat valmiudet ja töissä sitten sovelletaan ja tehdään työtä.
*
Tällä hetkellä olen työssä, jonne on aikaisemmin palkattu ihmisiä taustalla (merkonomi, tradenomi, sosionomi, sairaanhoitaja, apteekkari...) mutta nyt palkataan enemmän myös yliopiston käyneitä kaikenlaisilla opintotaustoilla ihan siitä syystä että heitä sattuu hakijoina olemaan. Tämä työ täytyy opetella erikseen vaikka yhteiskunnallisista opinnoista on toki hyötyä.
Olen sosiaalityöntekijä ja kyllä minä näen vinhan eron sosiaalityöntekijän osaamisessa verratuna sosionomiin. Sosiaalityöntekijä on itsenäinen asiantuntija. Sosionomin koulutuksella tehdään sitä työn opettamaa työtä, eli kuten on aina tehty oli asiakkaan tilanne kuin uniikki tahansa.
Aika paljon on näitä Wanna be-sosiaalityöntekijöitä,jotka on YAMK ja vaikka mitä,mutta ei selviä pääsykokeesta tai täytä maisteri-opintojen haluehtoja.Vaikka ei puutu kuin 20-30 op...huoh.
Meillä hakee säännöllisesti sosiaalityöntekijöiden virkahauissa sosionomeja virkaan. Ei tietenkään voi edes päästä, mutta jos jos teoriassa ajatellaan, ettei osaa ottaa selvää onko kelpoinen (tieto esimerkiksi kelpoisuuslaista), kuinka pystyy selvittelemään asiakkaiden monimutkaisia tilanteita lakipykäliä noudattaen? Ne niinkuin pitäisi mennä oikein kerralla mieluiten.
Varmaan monessa ohjaajan tehtävässä on myös sosionomeja, jotka mieltävät olevansa sosiaalityöntekijöitä ja pyrkivät toimimaan sillä toimenkuvalla. Ainakin meillä on tässä ongelmaa. Jotenkin tulee mieleen, että mikäköhän se amk:n taso oikein on, jos ammatti-identiteetti muodostuu virheellisesti. Voisin epäillä, että yliopistokoulutetuilla tämän kaltaista ei tapahdu. Tuskin historian opettaja pyrkisi opettamaan biologiaa.
Koska amk:ssa heille toitotetaan, että ovat paljon pätevämpiä kuin typerät yliopiston sosiaalityöntekijät, jotka osaavat vain teoriaa, mutta heiltä puuttuu se asiakasosaaminen... Omalla työpaikalla sosiaaliohjaaja jaksoi jankuttaa sitä, miten turha se maisterintutkinto onkaan. Sosiaalityötä osaa kuulemma tehdä ihan yhtä hyvin sosionomikoulutuksella. Oli kyllä vit#rallaan kaikki itsellään tehty, eikä lakeja ja yksilöllisen harkinnan käsitettä ymmärtänyt lainkaan.
YAMK ei ole maisterintutkinto. Jos haluaa maisteriksi, niin sitä varten pitää valmistua yliopistosta. Miksi ihmeessä mennä ammattikorkeakouluun, jos haluaa maisteriksi??
Totta kaverin mukaan jo opintojen aloituksessa amk:ssa kerrotaan, että tulevat toimimaan nimenomaisesti sosiaalityöntekijöinä. Yksityisellähän sosionomi voi toimia sosiaalityöntekijän tittelillä, kun ei ole mitään valtaakaan. VOKeissa on pääsääntöisesti max sosionomeja ja näkyyhän se. Tulijat opetetaan hakemaan kaikki kuuluvat edut, mutta ei opeteta velvollisuuksia ja samalla opetetaan vielä se sosionomin oma vastakkaisasettelun asema suhteessa virassa toimiviin sosiaalityöntekijöihin. Sitten ihmetellään kun on ongelmia. VOKeissa pitäisi olla asianmukaisesti koulutettu henkilöstö niissäkin.
Eivät voi laillisesti nimikettä käyttää, muuttui nimikesuojatuksi uuden kelpoisuuslain kautta.
Mainitsemassasi esimerkissä tosiaan sos.tt. lähestyisi kysymystä integroitumisen sekä toimijuuden merkityksestä yksilön ja perheen elämään, ymmärtäisi myös arvioida tässä epäonnistumisen vaikutuksia ennaltaehkäisevästi.
Vierailija kirjoitti:
Jatkoa. Tajusin juuri, että tietenkin. Koska siellä opetetaan sovelletaan teoria myös käytäntöön, ts. siellä opetetaan lisäksi säveltapailua, melodia - ja rytmidikataatteja, intervalli -ja sointukuuntelua jne.
Harmiaopinnot- ja ja sointukuuntel tulevat opistoasteella, sekä kenraalibasso, aloitetaan muotoanalyysi. Jos sen ( kenraalibasson) meinaa opiskella täydellisesti, shakinpeluu tuntuu enää leikinteolta. Se pitää erikseen kirjoittaa ja soittaa. Myöhemmin tulee lisää muotoanalyysiä, kontarpunktia jne.
Edes kaikki ammattilaiset eivät koskaan tule kuulemaan ja erottamaan eri sointuja ja käännöksiä, koska se on synnynnäinen lahja. Muotoanalyysin voi hallita täydellisesti teoreettisesti, mutta siitä huolimatta edes ammattimuusikolla ei välttämättä ole synnynnäistä muototajua.
Tämä voi kuulostaa uskomattomalta, mutta eräs teorianopettaja sanoi näin, saman kuulin myös muototajusta. Edes kaikilla ammattlaisilla ei ole synnynnäistä sisäistä kuuloa.
Ilmiesesti se on sitten niillä jotka säveltävät ja sovittavat.
Olen joskus tuurannut musiikinteorian tunteja. Useimmille on ylivoimaista kuulla pelkästään neljää eri intervallia.
Mutta huomasin, että on mahdollista kehittää ihmisen korvaa, samoin teen kun opetan soittoa.
Monet inhoavat musiikinteoriaa enkä ihmettele. Kun sen yhdistää elävään musiikkiin, asiasta tulee mielenkiintoinen.
Siis näin opiskellaan musiikkioppilaitoksissa. Joku voisi tietenkin valaista, miten siellä yliopistossa opiskellaan musiikkia. Ystäväni opiskeli musiikkia, ilmeisesti jonkin tyyppisenä sivuaineena yliopistossa. Ihan tavallisia musiikinteorian tunteja ne olivat, ei sen kummempaa tai " hienompaa."
Ei siellä kyllä varsinaiseksi muusikoksi valmistuta, mutta siellä voi opiskella teoriaa ja musiikinhistoriaa. Musiikinhistoriaa opiskellaan vuosia myös musiikkiooppilaitoksissa ja tentitään ne.
Kaikki on pakollista.
Jos opiskelet instrumentalistiksi, se on pääaineesi, teoriaopinnot ja musiikinhistoria ovat pakolliset.
Voit ottaa myös sivuaineeksi lisäksi jonkin muun instrumentin. Tai jos olet tarpeeksi lahjakas, voi osata soittaa vaikka kymmentä eri instumenttia itsenäisesti. Heitä sanotaan multimuusikoiksi.
Tämmöistä. En jankuta enempää. Joiden elämän onni ilmeisesti on se, että onko saanut ammattinimikkeen: maisteri. Toivotan kuitenkin vilpittömästi kaikille onnea ja menestystä ammattiin ja elämään enkä muistele pahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
P.s. Muuan ns. musiikkitiedettä yliopistossa opiskellut tuli kerran opettamaan meille kontrapunktia.
Ei ollut hääviä. Hän ei ymmärtänyt säveltämisestä mitään.
Säveltäjä tarvitsee kontrapunktia. Mutta on siitä se hyöty että voi teoreettisesti tutkia sävellyksiä, joka sekin on tavattoman mielenkiintoista.
Luulen että joku provoilee ja trollaa tahallaan ja nauraa partaansa.
Jankuttaa maisterintutkinnosta. Voi tauti.
Asiaa yhtään aliarvioimatta, voit ehkä saada jonkin poliittisen virkanimikkeen, sinusta voisi tulla vaikka joku poliitikko joka haastaa riitaa jatkuvasti. Jotta pääset pätemään, tee viimeinkin se tohtorinväitöskirja ja tule sitten hyvä tohtori sen jälkeen vauvalle haukkumaan muita ja nolaamaan uudestaan itsesi.
En jaksa uskoa että olet tosissasi. Et voi olla.
Eipä tää maailma "pyöris" pelkästään yliopisto koulutuksella😂🤣... Kaikkia tarvitaan😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkoa. Tajusin juuri, että tietenkin. Koska siellä opetetaan sovelletaan teoria myös käytäntöön, ts. siellä opetetaan lisäksi säveltapailua, melodia - ja rytmidikataatteja, intervalli -ja sointukuuntelua jne.
Harmiaopinnot- ja ja sointukuuntel tulevat opistoasteella, sekä kenraalibasso, aloitetaan muotoanalyysi. Jos sen ( kenraalibasson) meinaa opiskella täydellisesti, shakinpeluu tuntuu enää leikinteolta. Se pitää erikseen kirjoittaa ja soittaa. Myöhemmin tulee lisää muotoanalyysiä, kontarpunktia jne.
Edes kaikki ammattilaiset eivät koskaan tule kuulemaan ja erottamaan eri sointuja ja käännöksiä, koska se on synnynnäinen lahja. Muotoanalyysin voi hallita täydellisesti teoreettisesti, mutta siitä huolimatta edes ammattimuusikolla ei välttämättä ole synnynnäistä muototajua.
Tämä voi kuulostaa uskomattomalta, mutta eräs teorianopettaja sanoi näin, saman kuulin myös muototajusta. Edes kaikilla ammattlaisilla ei ole synnynnäistä sisäistä kuuloa.
Ilmiesesti se on sitten niillä jotka säveltävät ja sovittavat.
Olen joskus tuurannut musiikinteorian tunteja. Useimmille on ylivoimaista kuulla pelkästään neljää eri intervallia.
Mutta huomasin, että on mahdollista kehittää ihmisen korvaa, samoin teen kun opetan soittoa.
Monet inhoavat musiikinteoriaa enkä ihmettele. Kun sen yhdistää elävään musiikkiin, asiasta tulee mielenkiintoinen.
Minua varmaan kiinnostaisi nimenomaan musiikin teoria, se teki tästä mielenkiintoista. En juuri kuuntele musiikkia, enkä osaa soittaa mitään, kärsivällisyys ei riitä. Olinkin juuri lukemassa kontrapunktista, kun wikipedia minut sinne johdatti :) Intervalleihin ehdin jo perehtyä, mistä fifth olikin esimerkki käsittääkseni.
Absoluuttinen sävelkorva on ilmeisesti aika harvinainen? Luulisi että on aivan eri asia säveltää, kuin soittaa muiden sävellyksiä, mikä on tavallaan mallioppimista ilman soveltamiskykyä. Taitavilla muusikoillahan lahjakkuus näkyy jammailun taitona, pystytään improvisoimaan ja lennosta soittamaan yhteen ilman etukäteissuunnittelua.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tää maailma "pyöris" pelkästään yliopisto koulutuksella😂🤣... Kaikkia tarvitaan😉
AMK sosionomeille on paikkansa, mutta heidän pitäisi hyväksyä se, etteivät ole sosiaalityöntekijöitä, eikä heidän koulutuksensa riitä moneen työtehtävään. Aivan samoin, kuin sairaanhoitaja ei voi tehdä lääkärin töitä, ei myöskään sosionomi voi tehdä sosiaalityöntekijän töitä. Molempia toki tarvitaan :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK saa myös englannikielisen tutkintotodistuksen. Jos tutkintoja ei Suomessa arvostetakaan niin niillä voi hakea ulkomaille. Itse olin aikanani ensimmäisten joukossa lukemassa sosionomin YAMK-tutkintoa. Jos siitä halusi jatkaa sosiaalityöntekijäksi, ei siitä puuttunut enää kuin 18-20 opintopisteen verran yliopisto-opintoja. Mutta moniin muihin maihin tutkinto olisi sellaisenaan käynyt (sosiaalityöntekijän työhön). Tämä on taatusti jo muuttunut sillä vuosia on jo vierähtänyt.
Ja mikä mahtaakaan olla muiden ammattialojen vastaava tilanne. Suomessa halutaan kovasti nostaa osaamisen vaatimuksia usein melko turhallakin lisätyöllä. Työ on se joka opettaa. Ei auta vaikka tekisin yhden uuden tutkimuksen tai opinnäytteen tai toteuttaisin työelämässä jokun hienon projektin ajamaan jokin uudistus läpi ja saisin siitä tarvittavat puuttuvat opintopisteet. Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja työnkuvat muuttuvat jatkuvasti. Opinnot antavat valmiudet ja töissä sitten sovelletaan ja tehdään työtä.
*
Tällä hetkellä olen työssä, jonne on aikaisemmin palkattu ihmisiä taustalla (merkonomi, tradenomi, sosionomi, sairaanhoitaja, apteekkari...) mutta nyt palkataan enemmän myös yliopiston käyneitä kaikenlaisilla opintotaustoilla ihan siitä syystä että heitä sattuu hakijoina olemaan. Tämä työ täytyy opetella erikseen vaikka yhteiskunnallisista opinnoista on toki hyötyä.
Olen sosiaalityöntekijä ja kyllä minä näen vinhan eron sosiaalityöntekijän osaamisessa verratuna sosionomiin. Sosiaalityöntekijä on itsenäinen asiantuntija. Sosionomin koulutuksella tehdään sitä työn opettamaa työtä, eli kuten on aina tehty oli asiakkaan tilanne kuin uniikki tahansa.
Aika paljon on näitä Wanna be-sosiaalityöntekijöitä,jotka on YAMK ja vaikka mitä,mutta ei selviä pääsykokeesta tai täytä maisteri-opintojen haluehtoja.Vaikka ei puutu kuin 20-30 op...huoh.
Meillä hakee säännöllisesti sosiaalityöntekijöiden virkahauissa sosionomeja virkaan. Ei tietenkään voi edes päästä, mutta jos jos teoriassa ajatellaan, ettei osaa ottaa selvää onko kelpoinen (tieto esimerkiksi kelpoisuuslaista), kuinka pystyy selvittelemään asiakkaiden monimutkaisia tilanteita lakipykäliä noudattaen? Ne niinkuin pitäisi mennä oikein kerralla mieluiten.
Varmaan monessa ohjaajan tehtävässä on myös sosionomeja, jotka mieltävät olevansa sosiaalityöntekijöitä ja pyrkivät toimimaan sillä toimenkuvalla. Ainakin meillä on tässä ongelmaa. Jotenkin tulee mieleen, että mikäköhän se amk:n taso oikein on, jos ammatti-identiteetti muodostuu virheellisesti. Voisin epäillä, että yliopistokoulutetuilla tämän kaltaista ei tapahdu. Tuskin historian opettaja pyrkisi opettamaan biologiaa.
Koska amk:ssa heille toitotetaan, että ovat paljon pätevämpiä kuin typerät yliopiston sosiaalityöntekijät, jotka osaavat vain teoriaa, mutta heiltä puuttuu se asiakasosaaminen... Omalla työpaikalla sosiaaliohjaaja jaksoi jankuttaa sitä, miten turha se maisterintutkinto onkaan. Sosiaalityötä osaa kuulemma tehdä ihan yhtä hyvin sosionomikoulutuksella. Oli kyllä vit#rallaan kaikki itsellään tehty, eikä lakeja ja yksilöllisen harkinnan käsitettä ymmärtänyt lainkaan.
YAMK ei ole maisterintutkinto. Jos haluaa maisteriksi, niin sitä varten pitää valmistua yliopistosta. Miksi ihmeessä mennä ammattikorkeakouluun, jos haluaa maisteriksi??
Ammattikorkeakoulujen syntyaikoina oppilaitokset antoivat häikäilemättä väärää tietoa siitä, millaisista opinnoista oli kysymys. Yksi suosituimmista väitteistä oli se, että ammattikorkeatutkinto vastaa kandintutkintoa mutta lyö tämän laudalta käytännönläheisyydessään. Rakennusala kärsii edelleen siitä, että rakennusmestarin koulutus lopetettiin ja märkäkorvaiset AMK-inssit käsittivät valmistuvansa johtotehtäviin. Surullisen kuuluisa oikeustradenomin tutkinto luotiin yksinomaan sen vuoksi, että käräjäsihteereitä oli jäämässä laumoittain eläkkeelle ja tarvittiin toimistohenkilökuntaa, jolla olisi edes jonkinlaiset tiedot työympäristöstään; harhaanjohtavan mainonnan vuoksi moni hakija käsitti valmistuvansa "kandiksi" ja pääsevänsä ajamaan asioita. Ja koska viisitoista vuotta sitten oikeustieteen kandi oli ylempi korkeakoulututkinto, väärinkäsitykset vain pahenivat. Ulkomaita myöten ihastuttiin siihen, että yliopistotasoisen tutkinnon saisi puolella entisestä vaivasta ja olisi käytännönläheisyydessä vielä paljon taitavampikin kuin yliopiston pelkkää ulkolukua harjoittaneet teoreetikot, ja opintojen alkaessa paljastui se karvas totuus, että opistossa oltiin. Näitä harhoja pidetään yllä edelleenkin, vaikka ihan jokaiselle aikuiselle pitäisi olla selvää, että opintopisteiden määrää ei sovi pitää tutkintojen vastaavuuden mittarina. Ei autokoulustakaan saa mekaanikon pätevyyttä, vaikka istuisi siellä yhtä kauan.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat samantasoisia oppilaitoksia vasta sitten, kun ne on sulautettu toisiinsa siten, että erillisiä opintoja ei enää ole, vaan kaikki opiskelevat samat asiat samaa tutkintoa varten. Ja ennen pitkää on pakko keksiä uudelleen opistot, joista saa käytännönläheisen ammattiopistotutkinnon parissa vuodessa ilman teoriaopintojen taakkaa. :)
Here we go again - taas tätä samaa keskustelua....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK saa myös englannikielisen tutkintotodistuksen. Jos tutkintoja ei Suomessa arvostetakaan niin niillä voi hakea ulkomaille. Itse olin aikanani ensimmäisten joukossa lukemassa sosionomin YAMK-tutkintoa. Jos siitä halusi jatkaa sosiaalityöntekijäksi, ei siitä puuttunut enää kuin 18-20 opintopisteen verran yliopisto-opintoja. Mutta moniin muihin maihin tutkinto olisi sellaisenaan käynyt (sosiaalityöntekijän työhön). Tämä on taatusti jo muuttunut sillä vuosia on jo vierähtänyt.
Ja mikä mahtaakaan olla muiden ammattialojen vastaava tilanne. Suomessa halutaan kovasti nostaa osaamisen vaatimuksia usein melko turhallakin lisätyöllä. Työ on se joka opettaa. Ei auta vaikka tekisin yhden uuden tutkimuksen tai opinnäytteen tai toteuttaisin työelämässä jokun hienon projektin ajamaan jokin uudistus läpi ja saisin siitä tarvittavat puuttuvat opintopisteet. Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja työnkuvat muuttuvat jatkuvasti. Opinnot antavat valmiudet ja töissä sitten sovelletaan ja tehdään työtä.
*
Tällä hetkellä olen työssä, jonne on aikaisemmin palkattu ihmisiä taustalla (merkonomi, tradenomi, sosionomi, sairaanhoitaja, apteekkari...) mutta nyt palkataan enemmän myös yliopiston käyneitä kaikenlaisilla opintotaustoilla ihan siitä syystä että heitä sattuu hakijoina olemaan. Tämä työ täytyy opetella erikseen vaikka yhteiskunnallisista opinnoista on toki hyötyä.
Olen sosiaalityöntekijä ja kyllä minä näen vinhan eron sosiaalityöntekijän osaamisessa verratuna sosionomiin. Sosiaalityöntekijä on itsenäinen asiantuntija. Sosionomin koulutuksella tehdään sitä työn opettamaa työtä, eli kuten on aina tehty oli asiakkaan tilanne kuin uniikki tahansa.
Aika paljon on näitä Wanna be-sosiaalityöntekijöitä,jotka on YAMK ja vaikka mitä,mutta ei selviä pääsykokeesta tai täytä maisteri-opintojen haluehtoja.Vaikka ei puutu kuin 20-30 op...huoh.
Meillä hakee säännöllisesti sosiaalityöntekijöiden virkahauissa sosionomeja virkaan. Ei tietenkään voi edes päästä, mutta jos jos teoriassa ajatellaan, ettei osaa ottaa selvää onko kelpoinen (tieto esimerkiksi kelpoisuuslaista), kuinka pystyy selvittelemään asiakkaiden monimutkaisia tilanteita lakipykäliä noudattaen? Ne niinkuin pitäisi mennä oikein kerralla mieluiten.
Varmaan monessa ohjaajan tehtävässä on myös sosionomeja, jotka mieltävät olevansa sosiaalityöntekijöitä ja pyrkivät toimimaan sillä toimenkuvalla. Ainakin meillä on tässä ongelmaa. Jotenkin tulee mieleen, että mikäköhän se amk:n taso oikein on, jos ammatti-identiteetti muodostuu virheellisesti. Voisin epäillä, että yliopistokoulutetuilla tämän kaltaista ei tapahdu. Tuskin historian opettaja pyrkisi opettamaan biologiaa.
Koska amk:ssa heille toitotetaan, että ovat paljon pätevämpiä kuin typerät yliopiston sosiaalityöntekijät, jotka osaavat vain teoriaa, mutta heiltä puuttuu se asiakasosaaminen... Omalla työpaikalla sosiaaliohjaaja jaksoi jankuttaa sitä, miten turha se maisterintutkinto onkaan. Sosiaalityötä osaa kuulemma tehdä ihan yhtä hyvin sosionomikoulutuksella. Oli kyllä vit#rallaan kaikki itsellään tehty, eikä lakeja ja yksilöllisen harkinnan käsitettä ymmärtänyt lainkaan.
YAMK ei ole maisterintutkinto. Jos haluaa maisteriksi, niin sitä varten pitää valmistua yliopistosta. Miksi ihmeessä mennä ammattikorkeakouluun, jos haluaa maisteriksi??
Totta kaverin mukaan jo opintojen aloituksessa amk:ssa kerrotaan, että tulevat toimimaan nimenomaisesti sosiaalityöntekijöinä. Yksityisellähän sosionomi voi toimia sosiaalityöntekijän tittelillä, kun ei ole mitään valtaakaan. VOKeissa on pääsääntöisesti max sosionomeja ja näkyyhän se. Tulijat opetetaan hakemaan kaikki kuuluvat edut, mutta ei opeteta velvollisuuksia ja samalla opetetaan vielä se sosionomin oma vastakkaisasettelun asema suhteessa virassa toimiviin sosiaalityöntekijöihin. Sitten ihmetellään kun on ongelmia. VOKeissa pitäisi olla asianmukaisesti koulutettu henkilöstö niissäkin.
Höpö höpö. Meidänkin AMK:ssa varmaan moni opiskelija luulee yhtä sun toista, kun ei koskaan viitsi kuunnella tai muuten seurata mitään, mitä tunneilla tapahtuu.
Miten yliopistossa opetetaan sosiaalityöntekijät "opettamaan velvollisuuksia" ja kenelle?
Vierailija kirjoitti:
Here we go again - taas tätä samaa keskustelua....
Eihän tämä lopu ennen kuin saadaan asiaan selvyys. Koulutuskenttä on vedetty sellaiseen solmuun, että selvyyttä ei saada. Keskustelu jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkoa. Tajusin juuri, että tietenkin. Koska siellä opetetaan sovelletaan teoria myös käytäntöön, ts. siellä opetetaan lisäksi säveltapailua, melodia - ja rytmidikataatteja, intervalli -ja sointukuuntelua jne.
Harmiaopinnot- ja ja sointukuuntel tulevat opistoasteella, sekä kenraalibasso, aloitetaan muotoanalyysi. Jos sen ( kenraalibasson) meinaa opiskella täydellisesti, shakinpeluu tuntuu enää leikinteolta. Se pitää erikseen kirjoittaa ja soittaa. Myöhemmin tulee lisää muotoanalyysiä, kontarpunktia jne.
Edes kaikki ammattilaiset eivät koskaan tule kuulemaan ja erottamaan eri sointuja ja käännöksiä, koska se on synnynnäinen lahja. Muotoanalyysin voi hallita täydellisesti teoreettisesti, mutta siitä huolimatta edes ammattimuusikolla ei välttämättä ole synnynnäistä muototajua.
Tämä voi kuulostaa uskomattomalta, mutta eräs teorianopettaja sanoi näin, saman kuulin myös muototajusta. Edes kaikilla ammattlaisilla ei ole synnynnäistä sisäistä kuuloa.
Ilmiesesti se on sitten niillä jotka säveltävät ja sovittavat.
Olen joskus tuurannut musiikinteorian tunteja. Useimmille on ylivoimaista kuulla pelkästään neljää eri intervallia.
Mutta huomasin, että on mahdollista kehittää ihmisen korvaa, samoin teen kun opetan soittoa.
Monet inhoavat musiikinteoriaa enkä ihmettele. Kun sen yhdistää elävään musiikkiin, asiasta tulee mielenkiintoinen.
Minua varmaan kiinnostaisi nimenomaan musiikin teoria, se teki tästä mielenkiintoista. En juuri kuuntele musiikkia, enkä osaa soittaa mitään, kärsivällisyys ei riitä. Olinkin juuri lukemassa kontrapunktista, kun wikipedia minut sinne johdatti :) Intervalleihin ehdin jo perehtyä, mistä fifth olikin esimerkki käsittääkseni.
Absoluuttinen sävelkorva on ilmeisesti aika harvinainen? Luulisi että on aivan eri asia säveltää, kuin soittaa muiden sävellyksiä, mikä on tavallaan mallioppimista ilman soveltamiskykyä. Taitavilla muusikoillahan lahjakkuus näkyy jammailun taitona, pystytään improvisoimaan ja lennosta soittamaan yhteen ilman etukäteissuunnittelua.
Jep :) Olet oikeassa. Absoluuttista sävelkorvaa tärkeämpi on kuitenkin ns. suhteellinen sävelkorva.'
Eli ihminen erottaa kuulemalla musiikin suhteet. Jos kuulet esim. eri sointuja, kuulet heti, mikä se on, mikä käännös jne. Minulle sanoi 2 opettajaa, että sinulla on täydellinen muototaju, sitä ei voi edes opettaa, sen täytyy olla synnynnäinen. En koskaan tajunnut mitä he tarkoittivat sillä koska ilmeisesti luulin että kaikki kuulevat musiikin samoin.En uskaltanut kysyä sitä koska hävetti etten tajunnut mitä he tarkoittavat. Kuulin asian jo lapsena. Samoin kuulin kaikki soinnut heti.
Piti aika kauan elää ennen kuin rupesin tajuamaan. Ystäväni on hyvin lahjakas musikaalisesti.
Kuunneltiin kerran erästä Chopinin biisiä. Hahmottelin hänelle samalla nopeasti teoreettisesti mitä siinä tapahtuu. Hän sanoi ettei ikinä ollut aiemmin tajunnut sitä.
Olin täysin ihmeissäni. Olin luullut että kaikki kuulevat sen automaattisesti.
Tuli suorastaan paha mieli, koska musiikki on niin rikas asia elämässä, että mielestäni musiikinopiskelu pitäisi olla pakollista kaikille jo peruskoulussa. Ihan musiikkikoulun ja musiikkiopiston taso, että heidät opetetaan kuulemaan.
Kuten totesin, kaikki ihmiset ovat musikaalisia. Se on ihmisen perusominaisuus.
Vain 1 prosentti ihmisistä ei edes erota kahta biisiä toisistaan ja sitä kutsutaan amusiaksi.
Inhoan tätä keskustelua. Tiedän jo etukäteen minkä paskamyrskyn saan tästäkin niskaani.
Koettakaa aikuiset ihmiset olla ihmisiksi. Aurinkoista kesää kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Eipä tää maailma "pyöris" pelkästään yliopisto koulutuksella😂🤣... Kaikkia tarvitaan😉
Tarvitaanhan poliitikkojakin. Vai tarvitaanko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Here we go again - taas tätä samaa keskustelua....
Eihän tämä lopu ennen kuin saadaan asiaan selvyys. Koulutuskenttä on vedetty sellaiseen solmuun, että selvyyttä ei saada. Keskustelu jatkuu.
;D
Lopullinen yhteenveto jotta kenellekään ei jäisi paha mieli.
Rohkaisun sanaa kaikille jotka ovat maistereita:
Hurraa, olet maisteri!
Olet maisteri, olet maisteri!
Eläköön, eläköön, eläköön!!!
:) suukkoja kaikille, pupuset.
Aukeaa "lataa tiedosto". Mutta tosiaan noissa töissä näkyy eroja selvästi käytetyissä lähteissä (oma opintopäiväkirja tai luentomateriaali??), tutkimuksen luotettavuuden pohdintana/ sen puuttumisena. Tutkimuksessa edellytetty läpinäkyvyys ei toteudu Yamkkityössä.
T. Eri