Lue keskustelun säännöt.
Yamk miksi kutsut itseäsi maisteriksi?
Kommentit (808)
Vierailija kirjoitti:
YAMK saa myös englannikielisen tutkintotodistuksen. Jos tutkintoja ei Suomessa arvostetakaan niin niillä voi hakea ulkomaille. Itse olin aikanani ensimmäisten joukossa lukemassa sosionomin YAMK-tutkintoa. Jos siitä halusi jatkaa sosiaalityöntekijäksi, ei siitä puuttunut enää kuin 18-20 opintopisteen verran yliopisto-opintoja. Mutta moniin muihin maihin tutkinto olisi sellaisenaan käynyt (sosiaalityöntekijän työhön). Tämä on taatusti jo muuttunut sillä vuosia on jo vierähtänyt.
Ja mikä mahtaakaan olla muiden ammattialojen vastaava tilanne. Suomessa halutaan kovasti nostaa osaamisen vaatimuksia usein melko turhallakin lisätyöllä. Työ on se joka opettaa. Ei auta vaikka tekisin yhden uuden tutkimuksen tai opinnäytteen tai toteuttaisin työelämässä jokun hienon projektin ajamaan jokin uudistus läpi ja saisin siitä tarvittavat puuttuvat opintopisteet. Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja työnkuvat muuttuvat jatkuvasti. Opinnot antavat valmiudet ja töissä sitten sovelletaan ja tehdään työtä.
*
Tällä hetkellä olen työssä, jonne on aikaisemmin palkattu ihmisiä taustalla (merkonomi, tradenomi, sosionomi, sairaanhoitaja, apteekkari...) mutta nyt palkataan enemmän myös yliopiston käyneitä kaikenlaisilla opintotaustoilla ihan siitä syystä että heitä sattuu hakijoina olemaan. Tämä työ täytyy opetella erikseen vaikka yhteiskunnallisista opinnoista on toki hyötyä.
Olen sosiaalityöntekijä ja kyllä minä näen vinhan eron sosiaalityöntekijän osaamisessa verratuna sosionomiin. Sosiaalityöntekijä on itsenäinen asiantuntija. Sosionomin koulutuksella tehdään sitä työn opettamaa työtä, eli kuten on aina tehty oli asiakkaan tilanne kuin uniikki tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei näitä bachelor ja master oli todellakaan tarkoitus suomentaa.
AMK on polytecnic,ei university😂😂
Tämä Yamk-maisteri on ilmeisesti joku kaupallisen alan juttu.Selitellään asiat jotenkin parhain päin.Kyllähän kaikki kuitenkin tajuaa,että ei se kuutosen lukion keskiarvolla Kajaanin amk:n opiskelija olisi ikinä päässyt mihinkään yliopistoon Suomessa.Tai Tallinnasta valmistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ovat YAMK- opinnäytteen lähdeviittauksen periaatteet ja rajoitukset? Kuinka tunnistat tieteellisen lähteen? Vaaditaanko näiden käyttämistä?
Lukaisin tuossa joskus 2012 parhaana palkitun opinnäytteen ja voin kertoa, ettei olisi mennyt ainakaan meidän tiedekunnassa tarkastuksesta läpi sellaisenaan.
Vastaan. Tein tutkimuksen, sisälsi 44 sivua.
Haastattelin neljää eri instrumentin opettajaa. Yksi oli kollega, muut eri instrumentalisteja.
Minua kiinnostivat sillä hetkellä erilaiset pedagogiset menetelmät soitonopetuksessa. Tämä perustuu omaan työhöni.
Haastattelu, yhteenveto sekä oma pohdinta. Tein sen kyllä tosi nopeasti, mutta olin jo muuten valmistunut, eli opiskelu oli nopeaa vaivatonta. Halusin lisää tietoa asiasta. Voisin kertoa pähkinänkuoressa miten voisit alkaa opiskella kyseistä instrumenttia. Se on vaikea instrumentti, joten parasta olisi että tulisit soittotunnille.Tervetuloa!
Nuo edelliset kysymykset liittyvät musiikinteoriaan. Ehkä monellakaan teoreetikolla ei ole vastausta tuohon, vielä parempi jos osaisit myös säveltää.
Terv. soitonopettaja & säveltäjä
En tiedä onko mitään järkeä haukkua täällä ketään. Nuo kysymykset eivät ole helppoja ja vaativat koko elämän ajan kestävää tutkimista ja pohdintaa. Esim. Bachin Die Kunst der Fuge on yksi Euroopan syvällisimpiä hengentuotteita ja tutkijat tutkivat kyseistä teosta ympäri maailmaa. Musiikki on todellinen mysteeri eikä siinä tule koskaan valmiiksi vaikka olisi muodollisesti pätevä henkilö.
Tuo Bachin teos on äärimmäisen abstrakti.
Olen syvästi kiinnostunut ihmisten näkemyksistä, oli hän kuka tahansa. Ei tarvitse olla ammattilainen.
Ihmiset aliarvioivat omaa musikaalisuuttaan mikä on tosi surullista. Vain yksi prosentti ihmisistä on epämusikaalisia.
Yhden asian voin taata sinulle, tai saat rahasi takaisin jos et opi.
Opit varmasti soittamaan hyvin, sen asian osaan ainakin opettaa, vaikka en muuta osaisikaan.
Taito kai se on tuokin: vastata mahdollisimman pitkästi täysin ohi aiheen. Vaatii luovuutta ainakin.
Kaiken lisäksi tuo tyyppi vastailee itselleen. Katsotaanpa, syntyykö hänelle yhteisymmärrystä vai päätyykö hän riitelemään keskenään.
Kysymyksiini tuli jo onneksi tosi hyvä vastaus ja haluan tietää hänen ajatuksistaan ja näkemyksistään lisää.
Huomasin heti, ettei hän olekaan kuka tahansa, vaan hänessä on todellista huippuainesta.
Tee sama perässä. Itse trollailet täällä. Minä en vastaile itselleni vaan haluan oppia lisää.
Opeta sinäkin minulle lisää Bachin musiikista. Joka hallitsee kaiken Bachin musiikista, tietää varmasti kaiken musiikista. Ihminen ei tule ikinä siinä valmiiksi. Haluaisin tietää missä sellainen ihminen on, en ole koskaan ainakaan kuullut sellaisesta.
Opeta minua. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK saa myös englannikielisen tutkintotodistuksen. Jos tutkintoja ei Suomessa arvostetakaan niin niillä voi hakea ulkomaille. Itse olin aikanani ensimmäisten joukossa lukemassa sosionomin YAMK-tutkintoa. Jos siitä halusi jatkaa sosiaalityöntekijäksi, ei siitä puuttunut enää kuin 18-20 opintopisteen verran yliopisto-opintoja. Mutta moniin muihin maihin tutkinto olisi sellaisenaan käynyt (sosiaalityöntekijän työhön). Tämä on taatusti jo muuttunut sillä vuosia on jo vierähtänyt.
Ja mikä mahtaakaan olla muiden ammattialojen vastaava tilanne. Suomessa halutaan kovasti nostaa osaamisen vaatimuksia usein melko turhallakin lisätyöllä. Työ on se joka opettaa. Ei auta vaikka tekisin yhden uuden tutkimuksen tai opinnäytteen tai toteuttaisin työelämässä jokun hienon projektin ajamaan jokin uudistus läpi ja saisin siitä tarvittavat puuttuvat opintopisteet. Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja työnkuvat muuttuvat jatkuvasti. Opinnot antavat valmiudet ja töissä sitten sovelletaan ja tehdään työtä.
*
Tällä hetkellä olen työssä, jonne on aikaisemmin palkattu ihmisiä taustalla (merkonomi, tradenomi, sosionomi, sairaanhoitaja, apteekkari...) mutta nyt palkataan enemmän myös yliopiston käyneitä kaikenlaisilla opintotaustoilla ihan siitä syystä että heitä sattuu hakijoina olemaan. Tämä työ täytyy opetella erikseen vaikka yhteiskunnallisista opinnoista on toki hyötyä.
Olen sosiaalityöntekijä ja kyllä minä näen vinhan eron sosiaalityöntekijän osaamisessa verratuna sosionomiin. Sosiaalityöntekijä on itsenäinen asiantuntija. Sosionomin koulutuksella tehdään sitä työn opettamaa työtä, eli kuten on aina tehty oli asiakkaan tilanne kuin uniikki tahansa.
Aika paljon on näitä Wanna be-sosiaalityöntekijöitä,jotka on YAMK ja vaikka mitä,mutta ei selviä pääsykokeesta tai täytä maisteri-opintojen haluehtoja.Vaikka ei puutu kuin 20-30 op...huoh.
Vierailija kirjoitti:
Ei näitä bachelor ja master oli todellakaan tarkoitus suomentaa.
AMK on polytecnic,ei university😂😂Tämä Yamk-maisteri on ilmeisesti joku kaupallisen alan juttu.Selitellään asiat jotenkin parhain päin.Kyllähän kaikki kuitenkin tajuaa,että ei se kuutosen lukion keskiarvolla Kajaanin amk:n opiskelija olisi ikinä päässyt mihinkään yliopistoon Suomessa.Tai Tallinnasta valmistunut.
Ei ole kaupallisen alan juttu. Muuten, mikä on sinun ammattisi?
Kerro meille siitä lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun se on maisteritutkinto? Ihmetyttää aina nämä menneisiin jämähtäneet... Itse opiskelen vasta AMK-tutkintoa mutta luultavasti jatkan siitä aikanaan vielä maisteritasolle, eli YAMK.
Se ei ole maisteri
No onpa kerrassaan omituista että meille on kuitenkin näin kerrottu ihan siellä oppilaitoksessa tutkintoja esitellessä... 😂
Otin asiakseni oikein tutkia netin syövereitä, ja eteeni osui lehtijuttu vuodelta 2018, jossa sanottiin, että maisteri-nimikkeen käyttöönottoa harkitaan, mutta mitään varsinaista maisterin titteliä en etsimälläkään löytänyt YAMK:n nimikkeistöstä. Siitä kyllä puhuttiin paljonkin, että YAMK-tutkinto on laajuudeltaan maisterintutkinnon tasoinen, ja niin varmasti onkin. Ehkä se nimike on vasta tulossa?
Tulee mieleen jutut, joita kuuli ala-asteella kun kolmos- ja nelosluokkalaiset tappeli keskenään.
"Meijän tehtävät on paljon vaikeampia kuin teidän!".
Kasvakaa aikuisiksi, oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, helpompi kysymys. Kerro lyhyesti, mikä on Bachin teoksen Die Kunst der Fuge idea.
Voit katsoa vaikka ensiksi Wikipediasta, olet silloin selvinnyt siitä lunttaamalla.
Saat luntata, mutta tämä kiinnostaa:
Mikä on filosofinen näkemyksesi teoksesta kokonaisuudessaan?
( Tämä kysymys on se vaikeampi kysymys. )
Tuossa juttelin keskustelun innoittamana kumppanin kanssa asiasta hetken. Kumpikaan ei ollut kuullut termistä eikä kuuntele klassista, mutta juttu jatkui circle of fifths:iin ja paholaisen sointuun. Bach on kehittänyt musiikin teoriaa ja varmaan ymmärtänyt siitä korrelaatioita ja lainalaisuuksia mitä muut eivät ole nähneet. Jotta jotain voi tarkoituksellisesti rikkoa, pitää ymmärtää, kuinka se toimii. En perehtynyt asiaan muuten, oliko jotain tällaista? Nyt kyllä jo alkoi kiinnostaa.
Nyt pitää varmaan kuunnella se biisi, näyttää olevan aika pitkä.
Haukkujalle tiedoksi: sain tuossa ylhäällä olevan erittäin hyvän vastauksen joka inspiroi minua.
Kerro hyvä ihminen sinäkin tuosta asiasta edes ihan vähän äläkä hauku ihmisiä täällä.
Mikä on teoksen sävellaji? Tiedät sen kyllä. Lunttaa vaikka jos et tiedä. Kuuluu peruskouluun, jos siellä vielä opetetaan näitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun se on maisteritutkinto? Ihmetyttää aina nämä menneisiin jämähtäneet... Itse opiskelen vasta AMK-tutkintoa mutta luultavasti jatkan siitä aikanaan vielä maisteritasolle, eli YAMK.
Se ei ole maisteri
No onpa kerrassaan omituista että meille on kuitenkin näin kerrottu ihan siellä oppilaitoksessa tutkintoja esitellessä... 😂
Otin asiakseni oikein tutkia netin syövereitä, ja eteeni osui lehtijuttu vuodelta 2018, jossa sanottiin, että maisteri-nimikkeen käyttöönottoa harkitaan, mutta mitään varsinaista maisterin titteliä en etsimälläkään löytänyt YAMK:n nimikkeistöstä. Siitä kyllä puhuttiin paljonkin, että YAMK-tutkinto on laajuudeltaan maisterintutkinnon tasoinen, ja niin varmasti onkin. Ehkä se nimike on vasta tulossa?
Osaatko oikeasti mitään muuta? Lunttaat netistä, mitä tarkoittaa maisteri. Mitä muuta osaat?
Paljastat sivistymättömyytesi. Ihmiset kiusaantuvat. Tunnen myötähäpeää puolestasi :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, helpompi kysymys. Kerro lyhyesti, mikä on Bachin teoksen Die Kunst der Fuge idea.
Voit katsoa vaikka ensiksi Wikipediasta, olet silloin selvinnyt siitä lunttaamalla.
Saat luntata, mutta tämä kiinnostaa:
Mikä on filosofinen näkemyksesi teoksesta kokonaisuudessaan?
( Tämä kysymys on se vaikeampi kysymys. )
Tuossa juttelin keskustelun innoittamana kumppanin kanssa asiasta hetken. Kumpikaan ei ollut kuullut termistä eikä kuuntele klassista, mutta juttu jatkui circle of fifths:iin ja paholaisen sointuun. Bach on kehittänyt musiikin teoriaa ja varmaan ymmärtänyt siitä korrelaatioita ja lainalaisuuksia mitä muut eivät ole nähneet. Jotta jotain voi tarkoituksellisesti rikkoa, pitää ymmärtää, kuinka se toimii. En perehtynyt asiaan muuten, oliko jotain tällaista? Nyt kyllä jo alkoi kiinnostaa.
Nyt pitää varmaan kuunnella se biisi, näyttää olevan aika pitkä.
Tosi hienoa!
Tajusit jo niin paljon että haluan kuulla mitä ajattelet siitä. Opin lisää.
Kiitos!
Voit esimerkiksi perustaa ketjun, niin tulen kysymään lisää koska minua kiinnostaa erilaiset näkemykset siitä ja haluaisin päästä siitä mysteeristä vielä enemmän perille, jos mahdollista.
Tritonus: paholaisintervalli. Ilman sitä ei olisi ainoatakaan kiinnostavaa sävellystä. Länsimainen musiikki on täynnä niitä kaikessa musiikissa, se esiintyy jokaisessa biisissä jatkuvasti. Ilman sitä ei kukaan jaksaisi kuunnella musiikkia. Se on välttämätön.
Olin hirveän laiska matematiikantunnilla. Nyt harmittaa syvästi koska haluaisin pohtia näitä Bachin musiikissa olevia suhdelukuja. Tritonus on ylinouseva kvartti, eli yksi intervalleista.
Kaikki intervallit symbolisoivat minulle määrättyjä asioita, jopa tunnelmia.
En nyt tiedä, vastasitko sarkastisesti päättelyyni vai et :D Mutta on erikoistuneen tiedon lähtökohta, että sitä ei voi 5 min. pohdinnalla/googlettamisella hankkia. Toki itseäni auttoi hyvä yleissivistys mm. ymmärrys kultaisen leikkauksen käsitteestä ja siistä voi aputiedoilla sitten deduktiivisesti päätellä taas muita asioita. Kuitenkin tässä liikutaan nippelitiedon alueella syvällisen ymmärtämisen sijaan.
Tämä liittyy myös siihen, kun joku aiemmin kyseli, miksi esim. amkin eri tutkinnot pätevöittävät samoihin hommin, toisin kuin yliopiston eri pääaineet. Se johtuu siitä erikoistuneen tiedon valtavasta määrästä, jota on mahdoton hallita ilman tiedon erikoistumista ja "kasautumista", yleensä pidemmän ajan kuluessa. Yliopistossa harjoiteltava tiedon hakeminen, jäsentely, hallinta ja suodatus tukevat tätä, tai ovat oikeastaan sen edellytyksiä.
Ajattelija vaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun se on maisteritutkinto? Ihmetyttää aina nämä menneisiin jämähtäneet... Itse opiskelen vasta AMK-tutkintoa mutta luultavasti jatkan siitä aikanaan vielä maisteritasolle, eli YAMK.
Se ei ole maisteri
No onpa kerrassaan omituista että meille on kuitenkin näin kerrottu ihan siellä oppilaitoksessa tutkintoja esitellessä... 😂
Jostain kumman syystä amk:n sivuilla puhutaan yamk tutkinnosta, eikä maisterin 😁
Kun vertaat amk opinnäytetöitä yliopiston vastaaviin ymmärrät miksi.Ahaa, näytätkö minullekin, mistä sen eron huomaa? Kummatkin tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja Bolognan sopimuksen mukaan. Kummankin tutkinnon opinnäytetyö on Pro Gradu työ. Kummankin koulun valmistunut voi käyttää itsestään kansainvälisesti tunnustettua nimikettä Master of... se, että suomenkielessä ei olla totuttu maisteri nimikkeeseen YAMK tutkintojen pohjalta on ikävää, mutta Master of....kertoo tutkinnon tason.
Tässä pari esimerkkiä opinnäytetöistä sekä YAMK puolelta, että yliopistosektorista.
Helsingin yliopisto varhaiskasvatus:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/277635
Metropolia Ylempi ammattikorkeakoulu
https://www.theseus.fi/handle/10024/48405
Enpä nyt äkkiseltään näe tuossa mitään eroa kumpaankaan suuntaan, mutta ehkäpä sinä näet. Niin ja mainitaan nyt, ennenkuin alat väittämään niistä koulutusten eroista, että minulla on kokemusta sekä Bolognan sopimuksesta, että ammattikorkeakoulujen opinto-ohjelmien kehittämisestä ja lisäksi 3 korkeakoulututkintoa.
Onko tosiaankin AMK:n opinnäytetöitä ryhdytty nimittämään graduiksi? Kävin muutaman AMK:n nettisivuilla, mutta en löytänyt yhtään viittausta graduun. Tuossa sinun esimerkissäsikin lukee "opinnäytetyö".
t. Eri kommentoija
P.S. Helda-linkkisi ei oikein johda minnekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK saa myös englannikielisen tutkintotodistuksen. Jos tutkintoja ei Suomessa arvostetakaan niin niillä voi hakea ulkomaille. Itse olin aikanani ensimmäisten joukossa lukemassa sosionomin YAMK-tutkintoa. Jos siitä halusi jatkaa sosiaalityöntekijäksi, ei siitä puuttunut enää kuin 18-20 opintopisteen verran yliopisto-opintoja. Mutta moniin muihin maihin tutkinto olisi sellaisenaan käynyt (sosiaalityöntekijän työhön). Tämä on taatusti jo muuttunut sillä vuosia on jo vierähtänyt.
Ja mikä mahtaakaan olla muiden ammattialojen vastaava tilanne. Suomessa halutaan kovasti nostaa osaamisen vaatimuksia usein melko turhallakin lisätyöllä. Työ on se joka opettaa. Ei auta vaikka tekisin yhden uuden tutkimuksen tai opinnäytteen tai toteuttaisin työelämässä jokun hienon projektin ajamaan jokin uudistus läpi ja saisin siitä tarvittavat puuttuvat opintopisteet. Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja työnkuvat muuttuvat jatkuvasti. Opinnot antavat valmiudet ja töissä sitten sovelletaan ja tehdään työtä.
*
Tällä hetkellä olen työssä, jonne on aikaisemmin palkattu ihmisiä taustalla (merkonomi, tradenomi, sosionomi, sairaanhoitaja, apteekkari...) mutta nyt palkataan enemmän myös yliopiston käyneitä kaikenlaisilla opintotaustoilla ihan siitä syystä että heitä sattuu hakijoina olemaan. Tämä työ täytyy opetella erikseen vaikka yhteiskunnallisista opinnoista on toki hyötyä.
Olen sosiaalityöntekijä ja kyllä minä näen vinhan eron sosiaalityöntekijän osaamisessa verratuna sosionomiin. Sosiaalityöntekijä on itsenäinen asiantuntija. Sosionomin koulutuksella tehdään sitä työn opettamaa työtä, eli kuten on aina tehty oli asiakkaan tilanne kuin uniikki tahansa.
Aika paljon on näitä Wanna be-sosiaalityöntekijöitä,jotka on YAMK ja vaikka mitä,mutta ei selviä pääsykokeesta tai täytä maisteri-opintojen haluehtoja.Vaikka ei puutu kuin 20-30 op...huoh.
Meillä hakee säännöllisesti sosiaalityöntekijöiden virkahauissa sosionomeja virkaan. Ei tietenkään voi edes päästä, mutta jos jos teoriassa ajatellaan, ettei osaa ottaa selvää onko kelpoinen (tieto esimerkiksi kelpoisuuslaista), kuinka pystyy selvittelemään asiakkaiden monimutkaisia tilanteita lakipykäliä noudattaen? Ne niinkuin pitäisi mennä oikein kerralla mieluiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK saa myös englannikielisen tutkintotodistuksen. Jos tutkintoja ei Suomessa arvostetakaan niin niillä voi hakea ulkomaille. Itse olin aikanani ensimmäisten joukossa lukemassa sosionomin YAMK-tutkintoa. Jos siitä halusi jatkaa sosiaalityöntekijäksi, ei siitä puuttunut enää kuin 18-20 opintopisteen verran yliopisto-opintoja. Mutta moniin muihin maihin tutkinto olisi sellaisenaan käynyt (sosiaalityöntekijän työhön). Tämä on taatusti jo muuttunut sillä vuosia on jo vierähtänyt.
Ja mikä mahtaakaan olla muiden ammattialojen vastaava tilanne. Suomessa halutaan kovasti nostaa osaamisen vaatimuksia usein melko turhallakin lisätyöllä. Työ on se joka opettaa. Ei auta vaikka tekisin yhden uuden tutkimuksen tai opinnäytteen tai toteuttaisin työelämässä jokun hienon projektin ajamaan jokin uudistus läpi ja saisin siitä tarvittavat puuttuvat opintopisteet. Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja työnkuvat muuttuvat jatkuvasti. Opinnot antavat valmiudet ja töissä sitten sovelletaan ja tehdään työtä.
*
Tällä hetkellä olen työssä, jonne on aikaisemmin palkattu ihmisiä taustalla (merkonomi, tradenomi, sosionomi, sairaanhoitaja, apteekkari...) mutta nyt palkataan enemmän myös yliopiston käyneitä kaikenlaisilla opintotaustoilla ihan siitä syystä että heitä sattuu hakijoina olemaan. Tämä työ täytyy opetella erikseen vaikka yhteiskunnallisista opinnoista on toki hyötyä.
Olen sosiaalityöntekijä ja kyllä minä näen vinhan eron sosiaalityöntekijän osaamisessa verratuna sosionomiin. Sosiaalityöntekijä on itsenäinen asiantuntija. Sosionomin koulutuksella tehdään sitä työn opettamaa työtä, eli kuten on aina tehty oli asiakkaan tilanne kuin uniikki tahansa.
Aika paljon on näitä Wanna be-sosiaalityöntekijöitä,jotka on YAMK ja vaikka mitä,mutta ei selviä pääsykokeesta tai täytä maisteri-opintojen haluehtoja.Vaikka ei puutu kuin 20-30 op...huoh.
Meillä hakee säännöllisesti sosiaalityöntekijöiden virkahauissa sosionomeja virkaan. Ei tietenkään voi edes päästä, mutta jos jos teoriassa ajatellaan, ettei osaa ottaa selvää onko kelpoinen (tieto esimerkiksi kelpoisuuslaista), kuinka pystyy selvittelemään asiakkaiden monimutkaisia tilanteita lakipykäliä noudattaen? Ne niinkuin pitäisi mennä oikein kerralla mieluiten.
Varmaan monessa ohjaajan tehtävässä on myös sosionomeja, jotka mieltävät olevansa sosiaalityöntekijöitä ja pyrkivät toimimaan sillä toimenkuvalla. Ainakin meillä on tässä ongelmaa. Jotenkin tulee mieleen, että mikäköhän se amk:n taso oikein on, jos ammatti-identiteetti muodostuu virheellisesti. Voisin epäillä, että yliopistokoulutetuilla tämän kaltaista ei tapahdu. Tuskin historian opettaja pyrkisi opettamaan biologiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajattelija vaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun se on maisteritutkinto? Ihmetyttää aina nämä menneisiin jämähtäneet... Itse opiskelen vasta AMK-tutkintoa mutta luultavasti jatkan siitä aikanaan vielä maisteritasolle, eli YAMK.
Se ei ole maisteri
No onpa kerrassaan omituista että meille on kuitenkin näin kerrottu ihan siellä oppilaitoksessa tutkintoja esitellessä... 😂
Jostain kumman syystä amk:n sivuilla puhutaan yamk tutkinnosta, eikä maisterin 😁
Kun vertaat amk opinnäytetöitä yliopiston vastaaviin ymmärrät miksi.Ahaa, näytätkö minullekin, mistä sen eron huomaa? Kummatkin tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja Bolognan sopimuksen mukaan. Kummankin tutkinnon opinnäytetyö on Pro Gradu työ. Kummankin koulun valmistunut voi käyttää itsestään kansainvälisesti tunnustettua nimikettä Master of... se, että suomenkielessä ei olla totuttu maisteri nimikkeeseen YAMK tutkintojen pohjalta on ikävää, mutta Master of....kertoo tutkinnon tason.
Tässä pari esimerkkiä opinnäytetöistä sekä YAMK puolelta, että yliopistosektorista.
Helsingin yliopisto varhaiskasvatus:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/277635
Metropolia Ylempi ammattikorkeakoulu
https://www.theseus.fi/handle/10024/48405
Enpä nyt äkkiseltään näe tuossa mitään eroa kumpaankaan suuntaan, mutta ehkäpä sinä näet. Niin ja mainitaan nyt, ennenkuin alat väittämään niistä koulutusten eroista, että minulla on kokemusta sekä Bolognan sopimuksesta, että ammattikorkeakoulujen opinto-ohjelmien kehittämisestä ja lisäksi 3 korkeakoulututkintoa.
Onko tosiaankin AMK:n opinnäytetöitä ryhdytty nimittämään graduiksi? Kävin muutaman AMK:n nettisivuilla, mutta en löytänyt yhtään viittausta graduun. Tuossa sinun esimerkissäsikin lukee "opinnäytetyö".
t. Eri kommentoija
P.S. Helda-linkkisi ei oikein johda minnekään.
No ei ole mitään graduja nähnytkään. AMK opparit löytyy tuolta: https://www.theseus.fi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK saa myös englannikielisen tutkintotodistuksen. Jos tutkintoja ei Suomessa arvostetakaan niin niillä voi hakea ulkomaille. Itse olin aikanani ensimmäisten joukossa lukemassa sosionomin YAMK-tutkintoa. Jos siitä halusi jatkaa sosiaalityöntekijäksi, ei siitä puuttunut enää kuin 18-20 opintopisteen verran yliopisto-opintoja. Mutta moniin muihin maihin tutkinto olisi sellaisenaan käynyt (sosiaalityöntekijän työhön). Tämä on taatusti jo muuttunut sillä vuosia on jo vierähtänyt.
Ja mikä mahtaakaan olla muiden ammattialojen vastaava tilanne. Suomessa halutaan kovasti nostaa osaamisen vaatimuksia usein melko turhallakin lisätyöllä. Työ on se joka opettaa. Ei auta vaikka tekisin yhden uuden tutkimuksen tai opinnäytteen tai toteuttaisin työelämässä jokun hienon projektin ajamaan jokin uudistus läpi ja saisin siitä tarvittavat puuttuvat opintopisteet. Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja työnkuvat muuttuvat jatkuvasti. Opinnot antavat valmiudet ja töissä sitten sovelletaan ja tehdään työtä.
*
Tällä hetkellä olen työssä, jonne on aikaisemmin palkattu ihmisiä taustalla (merkonomi, tradenomi, sosionomi, sairaanhoitaja, apteekkari...) mutta nyt palkataan enemmän myös yliopiston käyneitä kaikenlaisilla opintotaustoilla ihan siitä syystä että heitä sattuu hakijoina olemaan. Tämä työ täytyy opetella erikseen vaikka yhteiskunnallisista opinnoista on toki hyötyä.
Olen sosiaalityöntekijä ja kyllä minä näen vinhan eron sosiaalityöntekijän osaamisessa verratuna sosionomiin. Sosiaalityöntekijä on itsenäinen asiantuntija. Sosionomin koulutuksella tehdään sitä työn opettamaa työtä, eli kuten on aina tehty oli asiakkaan tilanne kuin uniikki tahansa.
Aika paljon on näitä Wanna be-sosiaalityöntekijöitä,jotka on YAMK ja vaikka mitä,mutta ei selviä pääsykokeesta tai täytä maisteri-opintojen haluehtoja.Vaikka ei puutu kuin 20-30 op...huoh.
Meillä hakee säännöllisesti sosiaalityöntekijöiden virkahauissa sosionomeja virkaan. Ei tietenkään voi edes päästä, mutta jos jos teoriassa ajatellaan, ettei osaa ottaa selvää onko kelpoinen (tieto esimerkiksi kelpoisuuslaista), kuinka pystyy selvittelemään asiakkaiden monimutkaisia tilanteita lakipykäliä noudattaen? Ne niinkuin pitäisi mennä oikein kerralla mieluiten.
Muidenkin alojen työpaikkailmoituksissa on näkynyt sanamuotoa "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", mikä kertoo siitä, että hakijat eivät erota tai halua erottaa toisistaan korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkintoja. Jos näin kävisi vain satunnaisesti, ilmoituksiin ei tarvitsisi panna erillistä tarkennusta siitä, mitä ei etsitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, helpompi kysymys. Kerro lyhyesti, mikä on Bachin teoksen Die Kunst der Fuge idea.
Voit katsoa vaikka ensiksi Wikipediasta, olet silloin selvinnyt siitä lunttaamalla.
Saat luntata, mutta tämä kiinnostaa:
Mikä on filosofinen näkemyksesi teoksesta kokonaisuudessaan?
( Tämä kysymys on se vaikeampi kysymys. )
Tuossa juttelin keskustelun innoittamana kumppanin kanssa asiasta hetken. Kumpikaan ei ollut kuullut termistä eikä kuuntele klassista, mutta juttu jatkui circle of fifths:iin ja paholaisen sointuun. Bach on kehittänyt musiikin teoriaa ja varmaan ymmärtänyt siitä korrelaatioita ja lainalaisuuksia mitä muut eivät ole nähneet. Jotta jotain voi tarkoituksellisesti rikkoa, pitää ymmärtää, kuinka se toimii. En perehtynyt asiaan muuten, oliko jotain tällaista? Nyt kyllä jo alkoi kiinnostaa.
Nyt pitää varmaan kuunnella se biisi, näyttää olevan aika pitkä.
Tosi hienoa!
Tajusit jo niin paljon että haluan kuulla mitä ajattelet siitä. Opin lisää.
Kiitos!
Voit esimerkiksi perustaa ketjun, niin tulen kysymään lisää koska minua kiinnostaa erilaiset näkemykset siitä ja haluaisin päästä siitä mysteeristä vielä enemmän perille, jos mahdollista.
Tritonus: paholaisintervalli. Ilman sitä ei olisi ainoatakaan kiinnostavaa sävellystä. Länsimainen musiikki on täynnä niitä kaikessa musiikissa, se esiintyy jokaisessa biisissä jatkuvasti. Ilman sitä ei kukaan jaksaisi kuunnella musiikkia. Se on välttämätön.
Olin hirveän laiska matematiikantunnilla. Nyt harmittaa syvästi koska haluaisin pohtia näitä Bachin musiikissa olevia suhdelukuja. Tritonus on ylinouseva kvartti, eli yksi intervalleista.
Kaikki intervallit symbolisoivat minulle määrättyjä asioita, jopa tunnelmia.
En nyt tiedä, vastasitko sarkastisesti päättelyyni vai et :D Mutta on erikoistuneen tiedon lähtökohta, että sitä ei voi 5 min. pohdinnalla/googlettamisella hankkia. Toki itseäni auttoi hyvä yleissivistys mm. ymmärrys kultaisen leikkauksen käsitteestä ja siistä voi aputiedoilla sitten deduktiivisesti päätellä taas muita asioita. Kuitenkin tässä liikutaan nippelitiedon alueella syvällisen ymmärtämisen sijaan.
Tämä liittyy myös siihen, kun joku aiemmin kyseli, miksi esim. amkin eri tutkinnot pätevöittävät samoihin hommin, toisin kuin yliopiston eri pääaineet. Se johtuu siitä erikoistuneen tiedon valtavasta määrästä, jota on mahdoton hallita ilman tiedon erikoistumista ja "kasautumista", yleensä pidemmän ajan kuluessa. Yliopistossa harjoiteltava tiedon hakeminen, jäsentely, hallinta ja suodatus tukevat tätä, tai ovat oikeastaan sen edellytyksiä.
Ammattiin valmistavissa musiikkioppilaitoksissa opetetaan teoriaa juuri kuten alempana kerroit.
Toiset erikoistuvat pelkkään musiikinteoriaan, valmistuvat noin viidessä vuodessa.
No, enoni erikoistui siihen ja he analysoivat mm. Brahmsin sinfonioita jne. Eipä ole kovinkaan helppo homma, eli en tiedä opiskellaanko tuota edes yliopistossa. Kuitenkin näin kerran erään yliopisto -opiskelijan tehtäviä. Ihan samoja ne olivat kuin alemman asteen teoriatunnilla musiikkikoulussa, vastaa 3/ 3 -alkeistutkintoa musiikkikoulussa. Siis mihin lapset laitetaan ennen kuin pyrkivät musiikkiopistoon.
Täytyy sanoa että olin kyllä aika ihmeissäni koska kyse oli sentään yliopistosta.
Hän kävi erikseen myös musiikinteorian tunneilla musiikkiopistossa, 3/3 -tasoa sekin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK saa myös englannikielisen tutkintotodistuksen. Jos tutkintoja ei Suomessa arvostetakaan niin niillä voi hakea ulkomaille. Itse olin aikanani ensimmäisten joukossa lukemassa sosionomin YAMK-tutkintoa. Jos siitä halusi jatkaa sosiaalityöntekijäksi, ei siitä puuttunut enää kuin 18-20 opintopisteen verran yliopisto-opintoja. Mutta moniin muihin maihin tutkinto olisi sellaisenaan käynyt (sosiaalityöntekijän työhön). Tämä on taatusti jo muuttunut sillä vuosia on jo vierähtänyt.
Ja mikä mahtaakaan olla muiden ammattialojen vastaava tilanne. Suomessa halutaan kovasti nostaa osaamisen vaatimuksia usein melko turhallakin lisätyöllä. Työ on se joka opettaa. Ei auta vaikka tekisin yhden uuden tutkimuksen tai opinnäytteen tai toteuttaisin työelämässä jokun hienon projektin ajamaan jokin uudistus läpi ja saisin siitä tarvittavat puuttuvat opintopisteet. Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja työnkuvat muuttuvat jatkuvasti. Opinnot antavat valmiudet ja töissä sitten sovelletaan ja tehdään työtä.
*
Tällä hetkellä olen työssä, jonne on aikaisemmin palkattu ihmisiä taustalla (merkonomi, tradenomi, sosionomi, sairaanhoitaja, apteekkari...) mutta nyt palkataan enemmän myös yliopiston käyneitä kaikenlaisilla opintotaustoilla ihan siitä syystä että heitä sattuu hakijoina olemaan. Tämä työ täytyy opetella erikseen vaikka yhteiskunnallisista opinnoista on toki hyötyä.
Olen sosiaalityöntekijä ja kyllä minä näen vinhan eron sosiaalityöntekijän osaamisessa verratuna sosionomiin. Sosiaalityöntekijä on itsenäinen asiantuntija. Sosionomin koulutuksella tehdään sitä työn opettamaa työtä, eli kuten on aina tehty oli asiakkaan tilanne kuin uniikki tahansa.
Aika paljon on näitä Wanna be-sosiaalityöntekijöitä,jotka on YAMK ja vaikka mitä,mutta ei selviä pääsykokeesta tai täytä maisteri-opintojen haluehtoja.Vaikka ei puutu kuin 20-30 op...huoh.
Meillä hakee säännöllisesti sosiaalityöntekijöiden virkahauissa sosionomeja virkaan. Ei tietenkään voi edes päästä, mutta jos jos teoriassa ajatellaan, ettei osaa ottaa selvää onko kelpoinen (tieto esimerkiksi kelpoisuuslaista), kuinka pystyy selvittelemään asiakkaiden monimutkaisia tilanteita lakipykäliä noudattaen? Ne niinkuin pitäisi mennä oikein kerralla mieluiten.
Varmaan monessa ohjaajan tehtävässä on myös sosionomeja, jotka mieltävät olevansa sosiaalityöntekijöitä ja pyrkivät toimimaan sillä toimenkuvalla. Ainakin meillä on tässä ongelmaa. Jotenkin tulee mieleen, että mikäköhän se amk:n taso oikein on, jos ammatti-identiteetti muodostuu virheellisesti. Voisin epäillä, että yliopistokoulutetuilla tämän kaltaista ei tapahdu. Tuskin historian opettaja pyrkisi opettamaan biologiaa.
Koska amk:ssa heille toitotetaan, että ovat paljon pätevämpiä kuin typerät yliopiston sosiaalityöntekijät, jotka osaavat vain teoriaa, mutta heiltä puuttuu se asiakasosaaminen... Omalla työpaikalla sosiaaliohjaaja jaksoi jankuttaa sitä, miten turha se maisterintutkinto onkaan. Sosiaalityötä osaa kuulemma tehdä ihan yhtä hyvin sosionomikoulutuksella. Oli kyllä vit#rallaan kaikki itsellään tehty, eikä lakeja ja yksilöllisen harkinnan käsitettä ymmärtänyt lainkaan.
YAMK ei ole maisterintutkinto. Jos haluaa maisteriksi, niin sitä varten pitää valmistua yliopistosta. Miksi ihmeessä mennä ammattikorkeakouluun, jos haluaa maisteriksi??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelija vaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun se on maisteritutkinto? Ihmetyttää aina nämä menneisiin jämähtäneet... Itse opiskelen vasta AMK-tutkintoa mutta luultavasti jatkan siitä aikanaan vielä maisteritasolle, eli YAMK.
Se ei ole maisteri
No onpa kerrassaan omituista että meille on kuitenkin näin kerrottu ihan siellä oppilaitoksessa tutkintoja esitellessä... 😂
Jostain kumman syystä amk:n sivuilla puhutaan yamk tutkinnosta, eikä maisterin 😁
Kun vertaat amk opinnäytetöitä yliopiston vastaaviin ymmärrät miksi.Ahaa, näytätkö minullekin, mistä sen eron huomaa? Kummatkin tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja Bolognan sopimuksen mukaan. Kummankin tutkinnon opinnäytetyö on Pro Gradu työ. Kummankin koulun valmistunut voi käyttää itsestään kansainvälisesti tunnustettua nimikettä Master of... se, että suomenkielessä ei olla totuttu maisteri nimikkeeseen YAMK tutkintojen pohjalta on ikävää, mutta Master of....kertoo tutkinnon tason.
Tässä pari esimerkkiä opinnäytetöistä sekä YAMK puolelta, että yliopistosektorista.
Helsingin yliopisto varhaiskasvatus:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/277635
Metropolia Ylempi ammattikorkeakoulu
https://www.theseus.fi/handle/10024/48405
Enpä nyt äkkiseltään näe tuossa mitään eroa kumpaankaan suuntaan, mutta ehkäpä sinä näet. Niin ja mainitaan nyt, ennenkuin alat väittämään niistä koulutusten eroista, että minulla on kokemusta sekä Bolognan sopimuksesta, että ammattikorkeakoulujen opinto-ohjelmien kehittämisestä ja lisäksi 3 korkeakoulututkintoa.
Onko tosiaankin AMK:n opinnäytetöitä ryhdytty nimittämään graduiksi? Kävin muutaman AMK:n nettisivuilla, mutta en löytänyt yhtään viittausta graduun. Tuossa sinun esimerkissäsikin lukee "opinnäytetyö".
t. Eri kommentoija
P.S. Helda-linkkisi ei oikein johda minnekään.
No ei ole mitään graduja nähnytkään. AMK opparit löytyy tuolta: https://www.theseus.fi
Kyllä minä tiedän, etteivät ne graduja ole, mutta halusin nähdä, miten tämä kolmen korkeakoulututkinnon Bologna-asiantuntija vastaa.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Enpä tiedä tuosta, mutta osaako joku selittää miksi AMK:ssa sosiaaliala ja kasvatusala ovat melkeinpä samaa asiaa, mutta yliopistossa ihan eri aineita? Eli yksi opiskelija voi opiskella sosionomiksi ja toinen yhteisöpedagogiksi ja pätevöityvät ihan samaan tehtävään. Yliopistopuolella luokanopettaja ei voi vaihtaa sosiaalityöntekijäksi lennosta.
Toinen juttu on se, että ylempi AMK -tutkinto ei varsinaisesti tuota käytännön työelämään liittyvää osaamista samalla tavalla kuin se alempi AMK-tutkinto, vaan keskittyy hallinnollisiin juttuihin. Voisi helposti kuvitella, että esim.ylempi AMK hoitaja ymmärtäisi enemmän hoidosta ja sairauksista, mutta näin asia ei ole, vaan ylemmässä opiskellaan hallintojuttuja. Mikähän idea tässä on?
Yliopistossa on ilmeisesti vähän eri juttu eli kandivaiheen ja maisterivaiheen opinnot tukevat toisiaan enemmän tai vähemmän rakentumalla toistensa päälle.
Paitsi että sosionomit ja yhteisöpedagogit eivät pätevöidy ihan samaan tehtävään.
Ahaa, näytätkö minullekin, mistä sen eron huomaa? Kummatkin tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja Bolognan sopimuksen mukaan. Kummankin tutkinnon opinnäytetyö on Pro Gradu työ. Kummankin koulun valmistunut voi käyttää itsestään kansainvälisesti tunnustettua nimikettä Master of... se, että suomenkielessä ei olla totuttu maisteri nimikkeeseen YAMK tutkintojen pohjalta on ikävää, mutta Master of....kertoo tutkinnon tason.
Tässä pari esimerkkiä opinnäytetöistä sekä YAMK puolelta, että yliopistosektorista.
Helsingin yliopisto varhaiskasvatus:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/277635
Metropolia Ylempi ammattikorkeakoulu
https://www.theseus.fi/handle/10024/48405
Enpä nyt äkkiseltään näe tuossa mitään eroa kumpaankaan suuntaan, mutta ehkäpä sinä näet. Niin ja mainitaan nyt, ennenkuin alat väittämään niistä koulutusten eroista, että minulla on kokemusta sekä Bolognan sopimuksesta, että ammattikorkeakoulujen opinto-ohjelmien kehittämisestä ja lisäksi 3 korkeakoulututkintoa.