Yamk miksi kutsut itseäsi maisteriksi?

Vierailija kirjoitti:

Kun nyt kerran on tämänkin keskustelun kautta tullut selväksi, että yliopistotutkintoa arvostetaan ja AMK-tutkintoa ei, niin minusta olisi paikallaan kysyä miksi kukaan menisi opiskelemaan ammattikorkeaan jos kerran yliopistoon on ihan yhtä helppo päästä ja opinnotkin ovat ihan yhtä vaativia. Osaako joku sanoa?

AMK-tutkinnolla sai heti töitä. Molemmat opinnot on käyty.

PS: Ainakin minun aloillani (toisiaan lähellä olevat) oli aivan älytön tasoero yliopiston ja AMK:n välillä. AMK-opetus ollut aivan luokattoman surkeaa. Onneksi aikuinen ihminen voi ottaa itse vastuun omasta oppimisestaan.

Mitä pidempään ihminen elää, sitä vähemmän millään tutkinnoilla on merkitystä. Tutkinto on vahvasti osa identiteettiä ja erottautumisen väline ainoastaan valmistumisvaiheessa. Kun siitä vaiheesta kuluu muutama vuosi, ei tällaiset koulutuspolut tai oppiarvot jaksa juuri ketään enää kiinnostaa. Ikä ei ole pelkkiä numeroita, vaikka kuinka muuta väitettäisiin.

Terveisin erään oppialan ikäloppu tohtori

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin, kovasti tämä tuntuu tunteita herättävän.  En tule tituleeraamaan itseäni maisteriksi jatkossakaan, kun valmistun ylemmästä. Käyn yamk.ia saadakseni muodollisen pätevyyden esimiestehtäviin joita teen, en sen takia että voisin kutsua itseäni maisteriksi, siihen ei ole tarvetta.

Jotkut yamkista valmistuneet haluavat käyttää maisterin titteliä, jotkut eivät. Samoin yliopistosta valmistuneet. Tiedättekö, aivan sama! Pääasia, että ihmiset saisivat ja tekisivät töitä, elättäisivät itse itsensä! Kyllä tässä on taas mielensäpahoittajat liikkeellä sankoin joukoin.

Kyse ei ole halusta vaan siitä, että yamk tutkinto on yamk tutkintonimikkeellä ei maisterinimikkeellä.

Missä kohtaa tekstissäni luki sana "haluta" jossain muodossa? Oletko itse jonkin alan maisteri? Miksi asia sinua niin närästää, oletko jäänyt kakkoseksi jossain haussa jonkin yamkin käyneen hakijan jälkeen? Voi elämän kevät, ikävää että tämä asia haittaa sinua näin paljon.

"Jotkut yamkista valmistuneet hauavat..." siinä lainaus teksistä, johon vastasin 😂 se yamkkisi on on edelleen amk, josta saat yamk tutkintonimikkeen, joka ei ole naisteri.

Ikävää etteivät ihmiset ymmärrä omia tutkintonimikkeitään 😁

Ikävää, etteivät ihmiset hallitse oikeinkirjoitusta. Kerrotko vielä meille, minkä alan maisteri olet? Ja miksi asia sinua niin kovasti ärsyttää?? Ystävällisin terveisin edelleenkin se ei-maisteri sairaanhoitaja, tuleva sairaanhoitaja yamk

Minua on kutsuttu tohtoriksi jo 23-vuotiaasta lähtien ja kutsutaan edelleen, koskapa yleensä jo kandeja kutsutaan alallani tohtoreiksi, olen siis lääkäri. Ei se minua ole haitannut että puhutellaan tohtoriksi ja esim. kirjeissä tittelinä on tohtori, olkoon. Tietysti mukavammalle se tuntuisi jos olisi oikeasti tohtori. Onneksi englanniksi on titteli M.D. eli Medical Doctor.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa linkissä lukee "Maisteritason tutkinto". Yamk ei todellakaan ole maisteritutkinto, etkä saa käyttää ko. tutkintonimikettä valmistuttuasi yamkista.

Mutta ulkomailla saakin käyttää sitten Master of enginering nimikettä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nyt kerran on tämänkin keskustelun kautta tullut selväksi, että yliopistotutkintoa arvostetaan ja AMK-tutkintoa ei, niin minusta olisi paikallaan kysyä miksi kukaan menisi opiskelemaan ammattikorkeaan jos kerran yliopistoon on ihan yhtä helppo päästä ja opinnotkin ovat ihan yhtä vaativia. Osaako joku sanoa?

AMK-tutkinnolla sai heti töitä. Molemmat opinnot on käyty.

PS: Ainakin minun aloillani (toisiaan lähellä olevat) oli aivan älytön tasoero yliopiston ja AMK:n välillä. AMK-opetus ollut aivan luokattoman surkeaa. Onneksi aikuinen ihminen voi ottaa itse vastuun omasta oppimisestaan.

Mun alalla yliopistossa opetusta ei ollut monissa kursseissa lainkaan, vaan kasa kirjoja ja sitten tentti. Ja jos oli luentoja niin ehkä 2 t / vko joku massaluento 250 hengelle. Ei tullut kovin paljon keskusteltua luennoitsijan kanssa. Luennoitsijat opettivat oman tutkimustyönsä ohella, koska heidän oli pakko. Osasta kyllä näko, että pakkopullaa se olikin. Opiskelijat eivät heitä juuri kiinnostaneet, vain oma tutkimus kiinnosti. Teoriaa opinnoissa oli paljon ja laajasti, ja kun ei ollut nuorena juuri mitään työkokemusta, niin ei ollut oikein kuvaa siitä mihin oli menossa ja mikä olisi tärkeää.

Hyvä ammatti siitäkin tuli, mutta en nyt hirveän paljon voi arvostaa niitä eväitä, joita yliopisto antoi. Omalla periksiantamattomuudella (ja lisäkoulutuksella) sen oman urani lopulta löysin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä pidempään ihminen elää, sitä vähemmän millään tutkinnoilla on merkitystä. Tutkinto on vahvasti osa identiteettiä ja erottautumisen väline ainoastaan valmistumisvaiheessa. Kun siitä vaiheesta kuluu muutama vuosi, ei tällaiset koulutuspolut tai oppiarvot jaksa juuri ketään enää kiinnostaa. Ikä ei ole pelkkiä numeroita, vaikka kuinka muuta väitettäisiin.

Terveisin erään oppialan ikäloppu tohtori

Kyllähän se siinä valmistumisen aikaan v.tuttaa jos joku pellekoulun käynyt väittää olevansa melkein maisteri ja itse olet joutunut ihan oikean yliopiston käymään. Sitten eläkkeellä ei enää ota niin päähän toki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: YAMK-tutkinnon suorittaneet kertovat sen vastaavan maisterintutkintoa, koska

1) se vastaa lain mukaan maisterintutkintoa ja oikeuttaa hakemaan samoja tehtäviä

2) ihmiset tietää paremmin mikä on maisteri

3) Suomen kielessä ei ole sanaa yamk-tutkinnon suorittaneelle ja maisteri on lähin sana mitä löytyy

Kyllä suomenkielessä on sana yamk tutkinnolle. Se on esim. tekniikan puolella insinööri (ylempi AMK) ei DI. Tai tradenomi (ylempi AMK) ei ekonomi jne.....

Ylempi AMK - tutkinto on eri kuin maisteritason jatko-opinnot. Esim. Kätilö on ylemmmän AMK-tutkinnon suorittanut. 

Omalla alallani tulen olemaan ensin ylempi AMK, jonka jälkeen voin hakea maisterin tutkintoon joko yliopistoon tai ammattikorkeaan, joista kumpikin vaihtoehto oikeuttaa minut hakemaan tohtorin ohjelmaan. Tosin viimeinen on vain yliopistojen tarjoamaa. 

- Joillakin on kyllä todella kateissa nämä jutut. Ihme vänkäystä aiheesta, jonka tärkein merkitys on se, että valittu reitti on henkilölle itselleen se oikea ja mahdollistaa unelmat. Tuollainen erottelu puolin ja toisin kuulostaa siltä, että elämän suurin menestys on tullut opiskelupaikan saavuttamisesta ja siihen se sitten on jäänytkin. Itselleni opiskelupaikka oli vasta ensimmäinen askel.

Kätilö on kyllä arvostettu ja vaativa ammatti, mutta ihan vaan AMK:n perustutkinto eikä YAMK. Kätilö (AMK) tutkinnon jälkeen voi hakea opiskelemaan YAMKin.

- En ole väittänytkään, että on YAMK. Tutkinto on nelivuotinen, mikä tekee siitä ylemmän, muttei YAMK:ta. Esim. Sairaanhoitaja on perustutkinto 3 v.

Ylempi mikä?

Mitä mielestäsi tarkoittaa ylempi korkeakoulututkinto?

Kätilö ei sellainen ole.

Onko AMK:ssa pakko osallistua oppitunneille vai voiko tehdä vain kokeet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: YAMK-tutkinnon suorittaneet kertovat sen vastaavan maisterintutkintoa, koska

1) se vastaa lain mukaan maisterintutkintoa ja oikeuttaa hakemaan samoja tehtäviä

2) ihmiset tietää paremmin mikä on maisteri

3) Suomen kielessä ei ole sanaa yamk-tutkinnon suorittaneelle ja maisteri on lähin sana mitä löytyy

Kyllä suomenkielessä on sana yamk tutkinnolle. Se on esim. tekniikan puolella insinööri (ylempi AMK) ei DI. Tai tradenomi (ylempi AMK) ei ekonomi jne.....

Ylempi AMK - tutkinto on eri kuin maisteritason jatko-opinnot. Esim. Kätilö on ylemmmän AMK-tutkinnon suorittanut. 

Omalla alallani tulen olemaan ensin ylempi AMK, jonka jälkeen voin hakea maisterin tutkintoon joko yliopistoon tai ammattikorkeaan, joista kumpikin vaihtoehto oikeuttaa minut hakemaan tohtorin ohjelmaan. Tosin viimeinen on vain yliopistojen tarjoamaa. 

- Joillakin on kyllä todella kateissa nämä jutut. Ihme vänkäystä aiheesta, jonka tärkein merkitys on se, että valittu reitti on henkilölle itselleen se oikea ja mahdollistaa unelmat. Tuollainen erottelu puolin ja toisin kuulostaa siltä, että elämän suurin menestys on tullut opiskelupaikan saavuttamisesta ja siihen se sitten on jäänytkin. Itselleni opiskelupaikka oli vasta ensimmäinen askel.

Tämä nyt oli pääpiirteittäin pelkkää potaskaa koko teksti ja se oli varmaan tarkoituskin :D

No ei kyllä ollut. Kannattaa tutustua aiheeseen enemmän esim. opintopolku tarjoaa kattavaa informaatiota. - Tsemppiä yhteishakuun teille! 

Miten voi olla että et tajua asiaa lainkaan. Provo? Ei kukaan kätilöopiskelija ole noin pihalla ihan kaikesta

AMK:ssa ei voi suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, vain ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon joka on eräänlainen ammatillinen jatkotutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Onko AMK:ssa pakko osallistua oppitunneille vai voiko tehdä vain kokeet?

Ainakin terveydenhoitoalalla pitää osallistua opetukseen ja varsinkin harjoitustunnit ovat tärkeitä. Teoriatunnit ovat myös ihan täyttä asiaa. Ei sellaista väljää diipadaapateoriaa, jonka voi hyvällä mielikuvituksella ja pohdinnalla tentissä pyöritellä vitosen arvoiseksi vastaukseksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut sosiaalityötä yliopistossa. Tutkintooni kuuluu yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä, sosiologiaa jne. Kaveri opiskeli sosionomiksi amk:ssa. Hänen tutkintoonsa kuului muskarilauluja, savenvalantaa, tanssia. Tämä kertonee yliopiston ja amk:n eron. 

Aika harhaanjohtavaa antaa kuva sosionomin opinnoista, että se olisi pelkkää leikkiä ja laulua. Kyllä meillä on käyty sosiaalipolitiikkaa läpi, keskeiset lainsäädännöt (uusi sosiaalihuoltolaki, sen vaikutukset lastensuojelulakiin, terveydenhoitolaki ja kaikki muut vähääkään alaa liippaavat lait), trauma ja kriisityöskentelyä, menetelmätyöskentelyä eri ammattiryhmien kanssa, johtamista, lastensuojelua ja perhetyötä, ratkaisukeskeisyyttä ja verkostomenetelmiä...toki mm. valinnaisista löytyy kuvaamataitoon ja tanssiinkin pohjautuvia menetelmäkursseja, mutta oletko sosiaalityöntekijänä muka niin tollo, ettet tiedä taiteellisten menetelmien antia käytännön työelämässä ja sitä, mitä tiede ja tieteellinen tutkimus sanoo esimerkiksi musiikin käyttämisestä asiakastyössä? Millainen vaikutus musiikilla on aivoihin ja hermoratoihin? Tai tanssimisella?

Pelilliset menetelmät tulevat sinunkin kentälläsi olemaan arkipäivää tulevaisuudessa ja näitäkin olemme omassa koulussani käyneet läpi. Joten pilkkaa vaan, aika erikoista tuo sinun asenteesi miten suhtaudut mahdollisiin työkavereihin. Tuolla asenteella et osaa hyödyntää kaikkea sitä mahdollista potentiaalia, mitä työkavereillasi olisi annettavana. Moniammatilliset tiimit, nekin tulee olemaan arkipäivää tulevaisuudessa. Verkostomenetelmien käytössä olet varmasti jo törmännyt moniammatillisiin palavereihin? Olisi sinun ja etenkin asiakkaiden kannalta parempi, että nokittelun ja halveksimisen sijaan keskittyisit siihen, mitä parasta mahdollista annettavaa kullakin työntekijällä olisi asiakkaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko AMK:ssa pakko osallistua oppitunneille vai voiko tehdä vain kokeet?

Ainakin terveydenhoitoalalla pitää osallistua opetukseen ja varsinkin harjoitustunnit ovat tärkeitä. Teoriatunnit ovat myös ihan täyttä asiaa. Ei sellaista väljää diipadaapateoriaa, jonka voi hyvällä mielikuvituksella ja pohdinnalla tentissä pyöritellä vitosen arvoiseksi vastaukseksi.

Meillä jokaiselle tunnille on 100% osallistumispakko. Teoriatunneilla käydään tieteellisten tutkimusten tuomaa teoria-antia läpi, ei mitään nönnönnöö lässynlää diipadaapaa, kuten täällä ilmeisesti kuvitellaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se siinä valmistumisen aikaan v.tuttaa jos joku pellekoulun käynyt väittää olevansa melkein maisteri ja itse olet joutunut ihan oikean yliopiston käymään.

Se, että yliopistotutkinto on osa identiteettiäsi, on ihan ymmärrettävää. Sitä on hieman vaikeampi ymmärtää, miksi jonkun toisen suorittaman tutkinnon nimittäminen siksi tai täksi ottaa niin älyttömästi päähän... ? Väkisinkin tästä sinun vastineestasi tulee sellainen mielikuva, että omat yliopisto-opintosi ovat tuntuneet sinusta (liian?) raskailta ( ... itse olet joutunut ihan oikean yliopiston käymään). Ja nimenomaan tätä taustaa vasten päädyt vähättelemään toisten tutkintoja ( ... joku pellekoulun käynyt). Näin tulkittuna kyse olisi siitä, että koska sinä olet juuri ja juuri saanut opintosi suoritettua, erottautuminen niistä toisista, jotka eivät ole samaan kyenneet (tai useassa tapauksessa edes halunneet), on erityisen tärkeää.

Se ikäloppu tohtori

Vierailija kirjoitti:

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: YAMK-tutkinnon suorittaneet kertovat sen vastaavan maisterintutkintoa, koska

1) se vastaa lain mukaan maisterintutkintoa ja oikeuttaa hakemaan samoja tehtäviä

2) ihmiset tietää paremmin mikä on maisteri

3) Suomen kielessä ei ole sanaa yamk-tutkinnon suorittaneelle ja maisteri on lähin sana mitä löytyy

Kohta 1 oikein kohdat 2-3 omaa huuhaata.

Pisteet 1/3. Tulos : hylätty.

Vierailija kirjoitti:

Itse käytän MBA lyhennettä, vaikka ei ole mitään koulutusta :D

28 vuotta töitä alalla takana, eikä kukaan kyseenalaista.

Siis  huijari. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut sosiaalityötä yliopistossa. Tutkintooni kuuluu yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä, sosiologiaa jne. Kaveri opiskeli sosionomiksi amk:ssa. Hänen tutkintoonsa kuului muskarilauluja, savenvalantaa, tanssia. Tämä kertonee yliopiston ja amk:n eron. 

Toisin sanoen ainä opit pyörittämään papereita ja tekemään päätökset sen mukaan mikä tutkimusten ja papereiden mukaan on hyvä, ja kaverisi oppi käsittelemään ihmisiä ja tekemään päätökset sen mukaan mikä on ihmiselle paras.

Toisin sanottuna minä voin tehdä päätöksen siitä, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle esimerkiksi lastensuojelulaitokseen, jossa se sosionomikaveri voi sitten pelata palloa sen lapsen kanssa. 

Onko täällä ihan oikea valesostt paikalla? Oikeana lastensuojelun työntekijänä tietäisit, että sijoitukset perustuvat mm. sosionomin tekemiin kirjauksiin ja havaintoihin lapsen kunnosta, ja sosionomin työnä on ehkäistä näitä sijoituksien tarvetta. Palloa pelataan joskus, mutta siihenkin tulee olla perusteet miten ja miksi mitä tahansa tehdään. Kuka tahansa osaa pelata palloa lapsen kanssa, mutta lapsen kasvattaminen, erityistarpeiden huomioiminen ja käytösmallien muuttaminen vaatii erityisosaamista. Aika hölmöä aliarvioida käytännössä työkavereidesi tekemää työtä, sillä ilman heidän tekemää työtä et voisi tehdä niitä sijoituksia.

Alkuperäiseen viestiin viitaten, omiin sosionomiopintoihini ei kuulunut tuollaisia asioita. Sen sijaan oma kaverini on lto, opiskellut siis yliopistossa ja heillä nuo kaikki kuuluvat opintoihin. Oletko nyt varmasti oikeassa kaverisi opinnoista? Omissa opinnoissa oli kyllä myös muun muassa yhteiskuntatieteellistä opetusta (esimerkiksi sosiaalipedagogiikkaa), opettelimme lakeja, koska ne ohjaavat myös työtämme. Opinnot ovat todennäköisesti aika samanlaisia, mutta eri näkökulmasta katsottuna. Lauluihin ja tansseihinkin on jokin pedagoginen teoria taustalla, ja varmasti sostt:nä osaat sen nähdä.

Oikeana sosiaalityöntekijänä tuo tyyppi tietäisi, että lasten ja nuorten sekä erityisryhmien kanssa toiminnalliset menetelmät ovat se, joita käytetään. Lapset ja nuoret eivät kykene tunti kausien tenttaamiseen ja oman sekä oerheensä elämän analyyttiseen pohdintaan. Asioihin ja tunteisiin päästään käsiksi erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä. Ja lastensuojelulaitoksissa se pallon peluu kuuluu ihan normaaliin elämään, normaaleissa perheissä vanhemmat ainakin toivottavasti viettävät aikaansa lastensa kanssa palloa pelaten, viemällä luistelemaan, uimaan, elokuviin jne. Ja laitoksissa ohjaajat yrittävät laitosolosuhteista tehdä mahdollisimman kodinomaiset ja lasten elämästä normaalia. Psyykkisesti oireilevan nuoren kanssa, joilla monilla on vielä neurologisia häiriöitä, on ihan turha käydä mitään analyysikeskustelua terapeuttisella otteella, vaan laitoksissakin tekeminen on se, jolla päästään käsiksi muihin arempiin aiheisiin. Arvon ”sosiaalityöntekijä” voi tulla kokeilemaan työskentelyä lastensuojelulaitoksessa, jossa on jatkuva väkivallan uhka päällä. Voi kokeilla sitä, miten rauhoittaa tilanne niin, ettei kenellekään satu mitään ja vieläpä niin, että tekee sen nolaamatta raivoavaa nuorta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko AMK:ssa pakko osallistua oppitunneille vai voiko tehdä vain kokeet?

Ainakin terveydenhoitoalalla pitää osallistua opetukseen ja varsinkin harjoitustunnit ovat tärkeitä. Teoriatunnit ovat myös ihan täyttä asiaa. Ei sellaista väljää diipadaapateoriaa, jonka voi hyvällä mielikuvituksella ja pohdinnalla tentissä pyöritellä vitosen arvoiseksi vastaukseksi.

Meillä jokaiselle tunnille on 100% osallistumispakko. Teoriatunneilla käydään tieteellisten tutkimusten tuomaa teoria-antia läpi, ei mitään nönnönnöö lässynlää diipadaapaa, kuten täällä ilmeisesti kuvitellaan.

Kaikki tieto perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Myös amk:ssa opetettava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se siinä valmistumisen aikaan v.tuttaa jos joku pellekoulun käynyt väittää olevansa melkein maisteri ja itse olet joutunut ihan oikean yliopiston käymään.

Se, että yliopistotutkinto on osa identiteettiäsi, on ihan ymmärrettävää. Sitä on hieman vaikeampi ymmärtää, miksi jonkun toisen suorittaman tutkinnon nimittäminen siksi tai täksi ottaa niin älyttömästi päähän... ? Väkisinkin tästä sinun vastineestasi tulee sellainen mielikuva, että omat yliopisto-opintosi ovat tuntuneet sinusta (liian?) raskailta ( ... itse olet joutunut ihan oikean yliopiston käymään). Ja nimenomaan tätä taustaa vasten päädyt vähättelemään toisten tutkintoja ( ... joku pellekoulun käynyt). Näin tulkittuna kyse olisi siitä, että koska sinä olet juuri ja juuri saanut opintosi suoritettua, erottautuminen niistä toisista, jotka eivät ole samaan kyenneet (tai useassa tapauksessa edes halunneet), on erityisen tärkeää.

Se ikäloppu tohtori

Ikäloppua eläkevaaria ei mikään ota enää päähän, millään ei ole enää niin väliä. Epäoikeudenmukaisuus sen sijaan nuorempia, joilla on työuraa vielä edessä, syö. Miksi minun pitää kirjoittaa ylioppilaaksi ja käydä yliopisto jos saman saakin yhtäkkiä ammattikoulun käymällä.