Yamk miksi kutsut itseäsi maisteriksi?
Kommentit (808)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut sosiaalityötä yliopistossa. Tutkintooni kuuluu yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä, sosiologiaa jne. Kaveri opiskeli sosionomiksi amk:ssa. Hänen tutkintoonsa kuului muskarilauluja, savenvalantaa, tanssia. Tämä kertonee yliopiston ja amk:n eron.
Toisin sanoen ainä opit pyörittämään papereita ja tekemään päätökset sen mukaan mikä tutkimusten ja papereiden mukaan on hyvä, ja kaverisi oppi käsittelemään ihmisiä ja tekemään päätökset sen mukaan mikä on ihmiselle paras.
Toisin sanottuna minä voin tehdä päätöksen siitä, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle esimerkiksi lastensuojelulaitokseen, jossa se sosionomikaveri voi sitten pelata palloa sen lapsen kanssa.
Onko täällä ihan oikea valesostt paikalla? Oikeana lastensuojelun työntekijänä tietäisit, että sijoitukset perustuvat mm. sosionomin tekemiin kirjauksiin ja havaintoihin lapsen kunnosta, ja sosionomin työnä on ehkäistä näitä sijoituksien tarvetta. Palloa pelataan joskus, mutta siihenkin tulee olla perusteet miten ja miksi mitä tahansa tehdään. Kuka tahansa osaa pelata palloa lapsen kanssa, mutta lapsen kasvattaminen, erityistarpeiden huomioiminen ja käytösmallien muuttaminen vaatii erityisosaamista. Aika hölmöä aliarvioida käytännössä työkavereidesi tekemää työtä, sillä ilman heidän tekemää työtä et voisi tehdä niitä sijoituksia.
Alkuperäiseen viestiin viitaten, omiin sosionomiopintoihini ei kuulunut tuollaisia asioita. Sen sijaan oma kaverini on lto, opiskellut siis yliopistossa ja heillä nuo kaikki kuuluvat opintoihin. Oletko nyt varmasti oikeassa kaverisi opinnoista? Omissa opinnoissa oli kyllä myös muun muassa yhteiskuntatieteellistä opetusta (esimerkiksi sosiaalipedagogiikkaa), opettelimme lakeja, koska ne ohjaavat myös työtämme. Opinnot ovat todennäköisesti aika samanlaisia, mutta eri näkökulmasta katsottuna. Lauluihin ja tansseihinkin on jokin pedagoginen teoria taustalla, ja varmasti sostt:nä osaat sen nähdä.
Oikeana sosiaalityöntekijänä tuo tyyppi tietäisi, että lasten ja nuorten sekä erityisryhmien kanssa toiminnalliset menetelmät ovat se, joita käytetään. Lapset ja nuoret eivät kykene tunti kausien tenttaamiseen ja oman sekä oerheensä elämän analyyttiseen pohdintaan. Asioihin ja tunteisiin päästään käsiksi erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä. Ja lastensuojelulaitoksissa se pallon peluu kuuluu ihan normaaliin elämään, normaaleissa perheissä vanhemmat ainakin toivottavasti viettävät aikaansa lastensa kanssa palloa pelaten, viemällä luistelemaan, uimaan, elokuviin jne. Ja laitoksissa ohjaajat yrittävät laitosolosuhteista tehdä mahdollisimman kodinomaiset ja lasten elämästä normaalia. Psyykkisesti oireilevan nuoren kanssa, joilla monilla on vielä neurologisia häiriöitä, on ihan turha käydä mitään analyysikeskustelua terapeuttisella otteella, vaan laitoksissakin tekeminen on se, jolla päästään käsiksi muihin arempiin aiheisiin. Arvon ”sosiaalityöntekijä” voi tulla kokeilemaan työskentelyä lastensuojelulaitoksessa, jossa on jatkuva väkivallan uhka päällä. Voi kokeilla sitä, miten rauhoittaa tilanne niin, ettei kenellekään satu mitään ja vieläpä niin, että tekee sen nolaamatta raivoavaa nuorta.
Kyllä siinä pitääkin nolata. Sitä sanotaan kasvatukseksi. Ne pallopelit voi pelata ne amk-tason koulutuksen käyneet. Ei siihen akateemisesti koulutettua sosiaalityöntekijää tarvita, menee koulutus hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut sosiaalityötä yliopistossa. Tutkintooni kuuluu yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä, sosiologiaa jne. Kaveri opiskeli sosionomiksi amk:ssa. Hänen tutkintoonsa kuului muskarilauluja, savenvalantaa, tanssia. Tämä kertonee yliopiston ja amk:n eron.
Toisin sanoen ainä opit pyörittämään papereita ja tekemään päätökset sen mukaan mikä tutkimusten ja papereiden mukaan on hyvä, ja kaverisi oppi käsittelemään ihmisiä ja tekemään päätökset sen mukaan mikä on ihmiselle paras.
Toisin sanottuna minä voin tehdä päätöksen siitä, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle esimerkiksi lastensuojelulaitokseen, jossa se sosionomikaveri voi sitten pelata palloa sen lapsen kanssa.
Onko täällä ihan oikea valesostt paikalla? Oikeana lastensuojelun työntekijänä tietäisit, että sijoitukset perustuvat mm. sosionomin tekemiin kirjauksiin ja havaintoihin lapsen kunnosta, ja sosionomin työnä on ehkäistä näitä sijoituksien tarvetta. Palloa pelataan joskus, mutta siihenkin tulee olla perusteet miten ja miksi mitä tahansa tehdään. Kuka tahansa osaa pelata palloa lapsen kanssa, mutta lapsen kasvattaminen, erityistarpeiden huomioiminen ja käytösmallien muuttaminen vaatii erityisosaamista. Aika hölmöä aliarvioida käytännössä työkavereidesi tekemää työtä, sillä ilman heidän tekemää työtä et voisi tehdä niitä sijoituksia.
Alkuperäiseen viestiin viitaten, omiin sosionomiopintoihini ei kuulunut tuollaisia asioita. Sen sijaan oma kaverini on lto, opiskellut siis yliopistossa ja heillä nuo kaikki kuuluvat opintoihin. Oletko nyt varmasti oikeassa kaverisi opinnoista? Omissa opinnoissa oli kyllä myös muun muassa yhteiskuntatieteellistä opetusta (esimerkiksi sosiaalipedagogiikkaa), opettelimme lakeja, koska ne ohjaavat myös työtämme. Opinnot ovat todennäköisesti aika samanlaisia, mutta eri näkökulmasta katsottuna. Lauluihin ja tansseihinkin on jokin pedagoginen teoria taustalla, ja varmasti sostt:nä osaat sen nähdä.
Oikeana sosiaalityöntekijänä tuo tyyppi tietäisi, että lasten ja nuorten sekä erityisryhmien kanssa toiminnalliset menetelmät ovat se, joita käytetään. Lapset ja nuoret eivät kykene tunti kausien tenttaamiseen ja oman sekä oerheensä elämän analyyttiseen pohdintaan. Asioihin ja tunteisiin päästään käsiksi erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä. Ja lastensuojelulaitoksissa se pallon peluu kuuluu ihan normaaliin elämään, normaaleissa perheissä vanhemmat ainakin toivottavasti viettävät aikaansa lastensa kanssa palloa pelaten, viemällä luistelemaan, uimaan, elokuviin jne. Ja laitoksissa ohjaajat yrittävät laitosolosuhteista tehdä mahdollisimman kodinomaiset ja lasten elämästä normaalia. Psyykkisesti oireilevan nuoren kanssa, joilla monilla on vielä neurologisia häiriöitä, on ihan turha käydä mitään analyysikeskustelua terapeuttisella otteella, vaan laitoksissakin tekeminen on se, jolla päästään käsiksi muihin arempiin aiheisiin. Arvon ”sosiaalityöntekijä” voi tulla kokeilemaan työskentelyä lastensuojelulaitoksessa, jossa on jatkuva väkivallan uhka päällä. Voi kokeilla sitä, miten rauhoittaa tilanne niin, ettei kenellekään satu mitään ja vieläpä niin, että tekee sen nolaamatta raivoavaa nuorta.
Kyllä siinä pitääkin nolata. Sitä sanotaan kasvatukseksi. Ne pallopelit voi pelata ne amk-tason koulutuksen käyneet. Ei siihen akateemisesti koulutettua sosiaalityöntekijää tarvita, menee koulutus hukkaan.
No ei todellakaan pidä :D. Älä jaksa trollata. Ja tuo jälkimmäinen provoyrityksesi oli aika surkea, mars treenaamaan vaikka ylilaudalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse käytän MBA lyhennettä, vaikka ei ole mitään koulutusta :D
28 vuotta töitä alalla takana, eikä kukaan kyseenalaista.
Siis huijari.
Periaatteessa, mutta kuuluu asiaan finanssipuolella :D
Eri asia jos jollain terveydenhuoltoalalla ym. tekisi samaa.
Ovatpa amk-pellet herkkähipiäistä väkeä
http://luovakasvu.net/klovneria/klovni-rosalii/lasten-pellekoulu/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se siinä valmistumisen aikaan v.tuttaa jos joku pellekoulun käynyt väittää olevansa melkein maisteri ja itse olet joutunut ihan oikean yliopiston käymään.
Se, että yliopistotutkinto on osa identiteettiäsi, on ihan ymmärrettävää. Sitä on hieman vaikeampi ymmärtää, miksi jonkun toisen suorittaman tutkinnon nimittäminen siksi tai täksi ottaa niin älyttömästi päähän... ? Väkisinkin tästä sinun vastineestasi tulee sellainen mielikuva, että omat yliopisto-opintosi ovat tuntuneet sinusta (liian?) raskailta ( ... itse olet joutunut ihan oikean yliopiston käymään). Ja nimenomaan tätä taustaa vasten päädyt vähättelemään toisten tutkintoja ( ... joku pellekoulun käynyt). Näin tulkittuna kyse olisi siitä, että koska sinä olet juuri ja juuri saanut opintosi suoritettua, erottautuminen niistä toisista, jotka eivät ole samaan kyenneet (tai useassa tapauksessa edes halunneet), on erityisen tärkeää.
Se ikäloppu tohtori
Ikäloppua eläkevaaria ei mikään ota enää päähän, millään ei ole enää niin väliä. Epäoikeudenmukaisuus sen sijaan nuorempia, joilla on työuraa vielä edessä, syö. Miksi minun pitää kirjoittaa ylioppilaaksi ja käydä yliopisto jos saman saakin yhtäkkiä ammattikoulun käymällä.
En ole ihan vielä virallisesti eläkeläinen, eikä sukupuoliveikkauksesikaan osunut kohdilleen. ;) Koko ajan vahvistuu tunne, että kokemuksesi epäoikeudenmukaisuudesta kilpistyy juuri siihen, että koet joutuneesi raatamaan samalla, kun ne toiset "pellekoululaiset" ovat päässeet niin paljon helpommalla.
Se ikäloppu tohtori
Tätä kun lukee niin huomaa, että suomalaisen minuuden määrittelee koulutus ja työ. Ei ihme, että täällä palaa kaikki loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut sosiaalityötä yliopistossa. Tutkintooni kuuluu yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä, sosiologiaa jne. Kaveri opiskeli sosionomiksi amk:ssa. Hänen tutkintoonsa kuului muskarilauluja, savenvalantaa, tanssia. Tämä kertonee yliopiston ja amk:n eron.
Toisin sanoen ainä opit pyörittämään papereita ja tekemään päätökset sen mukaan mikä tutkimusten ja papereiden mukaan on hyvä, ja kaverisi oppi käsittelemään ihmisiä ja tekemään päätökset sen mukaan mikä on ihmiselle paras.
Toisin sanottuna minä voin tehdä päätöksen siitä, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle esimerkiksi lastensuojelulaitokseen, jossa se sosionomikaveri voi sitten pelata palloa sen lapsen kanssa.
Onko täällä ihan oikea valesostt paikalla? Oikeana lastensuojelun työntekijänä tietäisit, että sijoitukset perustuvat mm. sosionomin tekemiin kirjauksiin ja havaintoihin lapsen kunnosta, ja sosionomin työnä on ehkäistä näitä sijoituksien tarvetta. Palloa pelataan joskus, mutta siihenkin tulee olla perusteet miten ja miksi mitä tahansa tehdään. Kuka tahansa osaa pelata palloa lapsen kanssa, mutta lapsen kasvattaminen, erityistarpeiden huomioiminen ja käytösmallien muuttaminen vaatii erityisosaamista. Aika hölmöä aliarvioida käytännössä työkavereidesi tekemää työtä, sillä ilman heidän tekemää työtä et voisi tehdä niitä sijoituksia.
Alkuperäiseen viestiin viitaten, omiin sosionomiopintoihini ei kuulunut tuollaisia asioita. Sen sijaan oma kaverini on lto, opiskellut siis yliopistossa ja heillä nuo kaikki kuuluvat opintoihin. Oletko nyt varmasti oikeassa kaverisi opinnoista? Omissa opinnoissa oli kyllä myös muun muassa yhteiskuntatieteellistä opetusta (esimerkiksi sosiaalipedagogiikkaa), opettelimme lakeja, koska ne ohjaavat myös työtämme. Opinnot ovat todennäköisesti aika samanlaisia, mutta eri näkökulmasta katsottuna. Lauluihin ja tansseihinkin on jokin pedagoginen teoria taustalla, ja varmasti sostt:nä osaat sen nähdä.
Oikeana sosiaalityöntekijänä tuo tyyppi tietäisi, että lasten ja nuorten sekä erityisryhmien kanssa toiminnalliset menetelmät ovat se, joita käytetään. Lapset ja nuoret eivät kykene tunti kausien tenttaamiseen ja oman sekä oerheensä elämän analyyttiseen pohdintaan. Asioihin ja tunteisiin päästään käsiksi erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä. Ja lastensuojelulaitoksissa se pallon peluu kuuluu ihan normaaliin elämään, normaaleissa perheissä vanhemmat ainakin toivottavasti viettävät aikaansa lastensa kanssa palloa pelaten, viemällä luistelemaan, uimaan, elokuviin jne. Ja laitoksissa ohjaajat yrittävät laitosolosuhteista tehdä mahdollisimman kodinomaiset ja lasten elämästä normaalia. Psyykkisesti oireilevan nuoren kanssa, joilla monilla on vielä neurologisia häiriöitä, on ihan turha käydä mitään analyysikeskustelua terapeuttisella otteella, vaan laitoksissakin tekeminen on se, jolla päästään käsiksi muihin arempiin aiheisiin. Arvon ”sosiaalityöntekijä” voi tulla kokeilemaan työskentelyä lastensuojelulaitoksessa, jossa on jatkuva väkivallan uhka päällä. Voi kokeilla sitä, miten rauhoittaa tilanne niin, ettei kenellekään satu mitään ja vieläpä niin, että tekee sen nolaamatta raivoavaa nuorta.
Kyllä siinä pitääkin nolata. Sitä sanotaan kasvatukseksi. Ne pallopelit voi pelata ne amk-tason koulutuksen käyneet. Ei siihen akateemisesti koulutettua sosiaalityöntekijää tarvita, menee koulutus hukkaan.
No ei todellakaan pidä :D. Älä jaksa trollata. Ja tuo jälkimmäinen provoyrityksesi oli aika surkea, mars treenaamaan vaikka ylilaudalle.
Muistan kun jo lastentautien YLIOPISTOllisella kurssilla lääkeTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA lastenneurologian DOSENTTI nolasi kurssikaverini eli lääkeTIETEEN KANDIDAATIN ja naurahti että "tätä kutsutaan kasvatukseksi". Usko vain, keppi on aina tehokkaampi väline kuin porkkana. Esim. Venäläinen pedagokiikka on tehokkaampaa kuin länsimainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut sosiaalityötä yliopistossa. Tutkintooni kuuluu yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä, sosiologiaa jne. Kaveri opiskeli sosionomiksi amk:ssa. Hänen tutkintoonsa kuului muskarilauluja, savenvalantaa, tanssia. Tämä kertonee yliopiston ja amk:n eron.
Toisin sanoen ainä opit pyörittämään papereita ja tekemään päätökset sen mukaan mikä tutkimusten ja papereiden mukaan on hyvä, ja kaverisi oppi käsittelemään ihmisiä ja tekemään päätökset sen mukaan mikä on ihmiselle paras.
Toisin sanottuna minä voin tehdä päätöksen siitä, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle esimerkiksi lastensuojelulaitokseen, jossa se sosionomikaveri voi sitten pelata palloa sen lapsen kanssa.
Onko täällä ihan oikea valesostt paikalla? Oikeana lastensuojelun työntekijänä tietäisit, että sijoitukset perustuvat mm. sosionomin tekemiin kirjauksiin ja havaintoihin lapsen kunnosta, ja sosionomin työnä on ehkäistä näitä sijoituksien tarvetta. Palloa pelataan joskus, mutta siihenkin tulee olla perusteet miten ja miksi mitä tahansa tehdään. Kuka tahansa osaa pelata palloa lapsen kanssa, mutta lapsen kasvattaminen, erityistarpeiden huomioiminen ja käytösmallien muuttaminen vaatii erityisosaamista. Aika hölmöä aliarvioida käytännössä työkavereidesi tekemää työtä, sillä ilman heidän tekemää työtä et voisi tehdä niitä sijoituksia.
Alkuperäiseen viestiin viitaten, omiin sosionomiopintoihini ei kuulunut tuollaisia asioita. Sen sijaan oma kaverini on lto, opiskellut siis yliopistossa ja heillä nuo kaikki kuuluvat opintoihin. Oletko nyt varmasti oikeassa kaverisi opinnoista? Omissa opinnoissa oli kyllä myös muun muassa yhteiskuntatieteellistä opetusta (esimerkiksi sosiaalipedagogiikkaa), opettelimme lakeja, koska ne ohjaavat myös työtämme. Opinnot ovat todennäköisesti aika samanlaisia, mutta eri näkökulmasta katsottuna. Lauluihin ja tansseihinkin on jokin pedagoginen teoria taustalla, ja varmasti sostt:nä osaat sen nähdä.
Oikeana sosiaalityöntekijänä tuo tyyppi tietäisi, että lasten ja nuorten sekä erityisryhmien kanssa toiminnalliset menetelmät ovat se, joita käytetään. Lapset ja nuoret eivät kykene tunti kausien tenttaamiseen ja oman sekä oerheensä elämän analyyttiseen pohdintaan. Asioihin ja tunteisiin päästään käsiksi erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä. Ja lastensuojelulaitoksissa se pallon peluu kuuluu ihan normaaliin elämään, normaaleissa perheissä vanhemmat ainakin toivottavasti viettävät aikaansa lastensa kanssa palloa pelaten, viemällä luistelemaan, uimaan, elokuviin jne. Ja laitoksissa ohjaajat yrittävät laitosolosuhteista tehdä mahdollisimman kodinomaiset ja lasten elämästä normaalia. Psyykkisesti oireilevan nuoren kanssa, joilla monilla on vielä neurologisia häiriöitä, on ihan turha käydä mitään analyysikeskustelua terapeuttisella otteella, vaan laitoksissakin tekeminen on se, jolla päästään käsiksi muihin arempiin aiheisiin. Arvon ”sosiaalityöntekijä” voi tulla kokeilemaan työskentelyä lastensuojelulaitoksessa, jossa on jatkuva väkivallan uhka päällä. Voi kokeilla sitä, miten rauhoittaa tilanne niin, ettei kenellekään satu mitään ja vieläpä niin, että tekee sen nolaamatta raivoavaa nuorta.
Kyllä siinä pitääkin nolata. Sitä sanotaan kasvatukseksi. Ne pallopelit voi pelata ne amk-tason koulutuksen käyneet. Ei siihen akateemisesti koulutettua sosiaalityöntekijää tarvita, menee koulutus hukkaan.
No ei todellakaan pidä :D. Älä jaksa trollata. Ja tuo jälkimmäinen provoyrityksesi oli aika surkea, mars treenaamaan vaikka ylilaudalle.
Muistan kun jo lastentautien YLIOPISTOllisella kurssilla lääkeTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA lastenneurologian DOSENTTI nolasi kurssikaverini eli lääkeTIETEEN KANDIDAATIN ja naurahti että "tätä kutsutaan kasvatukseksi". Usko vain, keppi on aina tehokkaampi väline kuin porkkana. Esim. Venäläinen pedagokiikka on tehokkaampaa kuin länsimainen.
Höpöhöpö, todella väsynyttä trollaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se siinä valmistumisen aikaan v.tuttaa jos joku pellekoulun käynyt väittää olevansa melkein maisteri ja itse olet joutunut ihan oikean yliopiston käymään.
Se, että yliopistotutkinto on osa identiteettiäsi, on ihan ymmärrettävää. Sitä on hieman vaikeampi ymmärtää, miksi jonkun toisen suorittaman tutkinnon nimittäminen siksi tai täksi ottaa niin älyttömästi päähän... ? Väkisinkin tästä sinun vastineestasi tulee sellainen mielikuva, että omat yliopisto-opintosi ovat tuntuneet sinusta (liian?) raskailta ( ... itse olet joutunut ihan oikean yliopiston käymään). Ja nimenomaan tätä taustaa vasten päädyt vähättelemään toisten tutkintoja ( ... joku pellekoulun käynyt). Näin tulkittuna kyse olisi siitä, että koska sinä olet juuri ja juuri saanut opintosi suoritettua, erottautuminen niistä toisista, jotka eivät ole samaan kyenneet (tai useassa tapauksessa edes halunneet), on erityisen tärkeää.
Se ikäloppu tohtori
Ikäloppua eläkevaaria ei mikään ota enää päähän, millään ei ole enää niin väliä. Epäoikeudenmukaisuus sen sijaan nuorempia, joilla on työuraa vielä edessä, syö. Miksi minun pitää kirjoittaa ylioppilaaksi ja käydä yliopisto jos saman saakin yhtäkkiä ammattikoulun käymällä.
En ole ihan vielä virallisesti eläkeläinen, eikä sukupuoliveikkauksesikaan osunut kohdilleen. ;) Koko ajan vahvistuu tunne, että kokemuksesi epäoikeudenmukaisuudesta kilpistyy juuri siihen, että koet joutuneesi raatamaan samalla, kun ne toiset "pellekoululaiset" ovat päässeet niin paljon helpommalla.
Se ikäloppu tohtori
No eihän sekään ole oikein että joku joutuu opiskelemaan ja joku muu saa samat tittelit ja tutkinnot helpommalla, leikkien ja laulaen vaan. Ei maisteriksi ennen päässyt ammattikoulupohjalta, miksi jonkun pitää kirjoittaa ylioppilaaksi ja joltain muulta ei sitä vaadita. Vaikka se ei arvon wanhaa rouwaa vaivaisikaan kun omasta kouluajasta on jo mennyt kauan aikaa niin joku nuorempi haluaisi myös päästä helpolla ja jättää koulut vähiin ja saada silti oikein master-tittelit
Ei ole sen yamktaustaisen vika joka vei sun maisteritaustaisen työpaikan.
No, siinäpä kärsit ja hajoat, kun ammattikoulupohjalla mennään yliopistoon ja YAMK-tutkinnosta puhutaan maisteritason tutkintona. AMK:sta valmistuneet vievät kaikki työpaikatkin yliopistosta valmistuneiden nenän edestä. Tottahan se pahalta tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Minua on kutsuttu tohtoriksi jo 23-vuotiaasta lähtien ja kutsutaan edelleen, koskapa yleensä jo kandeja kutsutaan alallani tohtoreiksi, olen siis lääkäri. Ei se minua ole haitannut että puhutellaan tohtoriksi ja esim. kirjeissä tittelinä on tohtori, olkoon. Tietysti mukavammalle se tuntuisi jos olisi oikeasti tohtori. Onneksi englanniksi on titteli M.D. eli Medical Doctor.
Ei kuitenkaan sairaanhoitajaksi eli taidat olla mies 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut sosiaalityötä yliopistossa. Tutkintooni kuuluu yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä, sosiologiaa jne. Kaveri opiskeli sosionomiksi amk:ssa. Hänen tutkintoonsa kuului muskarilauluja, savenvalantaa, tanssia. Tämä kertonee yliopiston ja amk:n eron.
Aika harhaanjohtavaa antaa kuva sosionomin opinnoista, että se olisi pelkkää leikkiä ja laulua. Kyllä meillä on käyty sosiaalipolitiikkaa läpi, keskeiset lainsäädännöt (uusi sosiaalihuoltolaki, sen vaikutukset lastensuojelulakiin, terveydenhoitolaki ja kaikki muut vähääkään alaa liippaavat lait), trauma ja kriisityöskentelyä, menetelmätyöskentelyä eri ammattiryhmien kanssa, johtamista, lastensuojelua ja perhetyötä, ratkaisukeskeisyyttä ja verkostomenetelmiä...toki mm. valinnaisista löytyy kuvaamataitoon ja tanssiinkin pohjautuvia menetelmäkursseja, mutta oletko sosiaalityöntekijänä muka niin tollo, ettet tiedä taiteellisten menetelmien antia käytännön työelämässä ja sitä, mitä tiede ja tieteellinen tutkimus sanoo esimerkiksi musiikin käyttämisestä asiakastyössä? Millainen vaikutus musiikilla on aivoihin ja hermoratoihin? Tai tanssimisella?
Pelilliset menetelmät tulevat sinunkin kentälläsi olemaan arkipäivää tulevaisuudessa ja näitäkin olemme omassa koulussani käyneet läpi. Joten pilkkaa vaan, aika erikoista tuo sinun asenteesi miten suhtaudut mahdollisiin työkavereihin. Tuolla asenteella et osaa hyödyntää kaikkea sitä mahdollista potentiaalia, mitä työkavereillasi olisi annettavana. Moniammatilliset tiimit, nekin tulee olemaan arkipäivää tulevaisuudessa. Verkostomenetelmien käytössä olet varmasti jo törmännyt moniammatillisiin palavereihin? Olisi sinun ja etenkin asiakkaiden kannalta parempi, että nokittelun ja halveksimisen sijaan keskittyisit siihen, mitä parasta mahdollista annettavaa kullakin työntekijällä olisi asiakkaalle.
Sosiaalityöntekijän koulutuyksessa on toki mukana luovia menetelmiä, mutta teoriassa. Meidän ei tarvitse itse tanssia tai laulaa, mutta voimme toki järjestää sellaisia tarvittaessa. Sama asia kuin vaikkapa kotipalvelulla. Meidän ei tarvitse mennä perheen kotiin auttamaan lastenhoidossa tai siivouksessa, mutta toki me järjestämme perheelle tuollaisen palvelun tarvittaessa. Ymmärrätkö eron?
Vierailija kirjoitti:
No, siinäpä kärsit ja hajoat, kun ammattikoulupohjalla mennään yliopistoon ja YAMK-tutkinnosta puhutaan maisteritason tutkintona. AMK:sta valmistuneet vievät kaikki työpaikatkin yliopistosta valmistuneiden nenän edestä. Tottahan se pahalta tuntuu.
Kyllä se totuus tutkinnosta ja osaamisesta töissä yleensä paljastuu. Lukion väliin jättäminen vaikuttaa useimmilla kielitaitoon ja matemaattisiin taitoihin todella paljon. Saati sitten se yliopiston väliin jättäminen.
Erityisen surkeaa, jos oppilaitokset yritetään pimittää 😁
Meille tehdään jonkin verran amk töitä, yleensä kaikki lähteet suomeksi, kirjallisuuslähteitä vähänlaisesti kuten myös sivuja. Työn kohde suppea verrattuna DI töihin.
Ompas amk ihmisillä kateutta ja katkeruutta yliopiston suuntaan :D
Kohta autoasentajatkin alkavat kutsumaan itseään ylioppilaiksi ja toisinpäin :D
Mun äiti on tohtori ja jotenkin itsestäänselvä ajatus ollut mulla ainabä että Yliopistossa on maisterit ja maisteriksti päästään kun tehdään gradu ja tohtoriksi väittelemällä.
Miksi amkkilaiset ei voi olla onnellisia ihan ylempään korkeakoulututkintoonsa vaan haikailevat yliopistotutkinnon perään? En ymmärrä. Laskee teidän tutkinnon uskottavuutta.
Itse olen iha ylpeä amistutkinnostani, mutta vielä ylpeämpi siitä että olen terve ja onnellinen.
T. Onnellinen autoasentaja.
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa ei voi suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, vain ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon joka on eräänlainen ammatillinen jatkotutkinto.
On lailla määrätty, että YAMK-tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.
Tuo laki on 932/2014 ja tarkemmin sen 11. pykälä.
Siinä ei ole tulkinnan varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, siinäpä kärsit ja hajoat, kun ammattikoulupohjalla mennään yliopistoon ja YAMK-tutkinnosta puhutaan maisteritason tutkintona. AMK:sta valmistuneet vievät kaikki työpaikatkin yliopistosta valmistuneiden nenän edestä. Tottahan se pahalta tuntuu.
Kyllä se totuus tutkinnosta ja osaamisesta töissä yleensä paljastuu. Lukion väliin jättäminen vaikuttaa useimmilla kielitaitoon ja matemaattisiin taitoihin todella paljon. Saati sitten se yliopiston väliin jättäminen.
Erityisen surkeaa, jos oppilaitokset yritetään pimittää 😁
Meille tehdään jonkin verran amk töitä, yleensä kaikki lähteet suomeksi, kirjallisuuslähteitä vähänlaisesti kuten myös sivuja. Työn kohde suppea verrattuna DI töihin.
Mikä tämä harhaluulo on, että AMK opiskelijoilla ei muka olisi ylioppilastodistusta? Tiedätteköhän te ihan tarkkaan mistä edes puhutte? Millä tavalla AMK sulkee pois lukion käymisen? Omalla alallani kaikilla on lukiotausta, osa opiskellut aiemmin yliopistossa.
Yliopistossa maisterin tutkinnon nimessä on lisuke, joka erottaa YAMK-maisterin tutkinnot toisistaan eli
M.Sc. in (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta) ..... ja noissa YAMK-tutkinnoissa ei tuota Sc.-lisää ole. Tutkintojen sisällön ja suorituspaikan kyllä näkee tutkintotodistuksesta.
Ulkomailla suoritetut johtamisen lisätutkinnot, eli MBA:t, joita hehkutetaan Suomessa, eivät ole virallisia hyväksyttyjä tutkintoja Suomessa ja noihinhan pääsee kuka tahansa perusinsinööri, jos vain on työkokemusta ja englannin kielen taitoa.... Toki kielitaidonkin kannalta ovat hyviä tutkintoja - ja kalliita sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko AMK:ssa pakko osallistua oppitunneille vai voiko tehdä vain kokeet?
Ainakin terveydenhoitoalalla pitää osallistua opetukseen ja varsinkin harjoitustunnit ovat tärkeitä. Teoriatunnit ovat myös ihan täyttä asiaa. Ei sellaista väljää diipadaapateoriaa, jonka voi hyvällä mielikuvituksella ja pohdinnalla tentissä pyöritellä vitosen arvoiseksi vastaukseksi.
Meillä jokaiselle tunnille on 100% osallistumispakko. Teoriatunneilla käydään tieteellisten tutkimusten tuomaa teoria-antia läpi, ei mitään nönnönnöö lässynlää diipadaapaa, kuten täällä ilmeisesti kuvitellaan.
Kaikki tieto perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Myös amk:ssa opetettava.
Sitähän nämä yliopiston käyneet eivät ymmärrä. Luulevat että tieteeseen perustuvat teoriaopinnot ovat vain yliopiston etuoikeus.
Silloin kun amk perustettiin opistojen päälle, niin työelämään mainostettiin valmiita osaajia ei mitään teoreetikkoja. Sitten amk huomasi, että yritysten antama rahoitus pyörii tutkimuksessa... ooops ei kun "tutkimaan". Lopputuloksena koulu, joka ei anna valmiita osaajia eikä tutkijoita.
Opiskelijat wanna be maistereita, ei hyvä.
Sitähän nämä yliopiston käyneet eivät ymmärrä. Luulevat että tieteeseen perustuvat teoriaopinnot ovat vain yliopiston etuoikeus.