Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Yamk miksi kutsut itseäsi maisteriksi?

Vierailija
31.03.2018 |

Eikö oikea nimike ole tradenomi yamk?

Kommentit (808)

Vierailija
241/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No eihän sekään ole oikein että joku joutuu opiskelemaan ja joku muu saa samat tittelit ja tutkinnot helpommalla, leikkien ja laulaen vaan... Vaikka se ei arvon wanhaa rouwaa vaivaisikaan kun omasta kouluajasta on jo mennyt kauan aikaa niin joku nuorempi haluaisi myös päästä helpolla...

Unohdat erään seikan. Kaikkien kohdalla yliopisto-opinnoissa ei ole kyse siitä, että opiskellaan pelkkä oppiarvo silmissä kiiluen. Väitän, että edelleen aika monen kohdalla kyse on myös siitä, että teoreettispainotteinen opiskelu koetaan an sich antoisaksi, omaa ajattelua avartavaksi. Kun nauttii siitä, mitä tekee, ei tarvitse vilkuilla toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä.

Se ikäloppu tohtori

Vierailija
242/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monasti yksinkertaisimmat ovat onnellisimpia. Lievä kehitysvamma aiheuttaa usein perusteetonta onnellisuutta ja hyvä niin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
243/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä Suomen koulutusjärjestelmä on kyllä minusta vähän hassu, onkohan muissa maissa vastaavaa? En oikein ymmärrä YAMK-tutkinnon tarkoitusta, kun se ei kuitenkaan ole ihan maisteritasoinen vaan joku outo välimalli, jonka laajuuskaan ei vastaa yliopistossa suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa. AMK:n perustutkinnot ovat sinällään ihan ok, mutta ylempi tutkinto on minusta kaikin tavoin järkevämpää suorittaa yliopistossa. Totuushan on kuitenkin se, että työmarkkinoilla YAMK-tutkintoa ei oikein arvosteta (ainakaan vielä) ja maistereilla on paremmat saumat saada työpaikka. Jotenkin minusta tuntuu, että tuosta YAMK-hommasta luovutaan vielä jossain vaiheessa kokonaan.

Höps, kyllä se liittyy juurikin siihen työhön, johon haet. Kukin koulutus vastaa jotain tiettyä vaatimusta alalla. Yamk on ihan yhtä arvostettu kuin mikä tahansa korkeakoulu. Riippuu aina työnkuvasta, onko hakijan koulutus "arvostettu". Esimerkiksi jos Prisman kassalle haet maisterin papereilla, niin eihän sitä arvosteta. Kärjistetty esimerkki, mutta kässäät varmasti pointin. Sitä paitsi työmarkkinat ovat siirtymässä jatkuvasti enemmän kokemus + koulutuspainotteiseksi. CV:ssä pitäisi olla sisältöä enemmän kuin pelkkä koulutus.

Vierailija
244/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, siinäpä kärsit ja hajoat, kun ammattikoulupohjalla mennään yliopistoon ja YAMK-tutkinnosta puhutaan maisteritason tutkintona. AMK:sta valmistuneet vievät kaikki työpaikatkin yliopistosta valmistuneiden nenän edestä. Tottahan se pahalta tuntuu. 

Kyllä se totuus tutkinnosta ja osaamisesta töissä yleensä paljastuu. Lukion väliin jättäminen vaikuttaa useimmilla kielitaitoon ja matemaattisiin taitoihin todella paljon. Saati sitten se yliopiston väliin jättäminen.

Erityisen surkeaa, jos oppilaitokset yritetään pimittää 😁

Meille tehdään jonkin verran amk töitä, yleensä kaikki lähteet suomeksi, kirjallisuuslähteitä vähänlaisesti kuten myös sivuja. Työn kohde suppea verrattuna DI töihin.

Mikä tämä harhaluulo on, että AMK opiskelijoilla ei muka olisi ylioppilastodistusta? Tiedätteköhän te ihan tarkkaan mistä edes puhutte? Millä tavalla AMK sulkee pois lukion käymisen? Omalla alallani kaikilla on lukiotausta, osa opiskellut aiemmin yliopistossa.

Miksi mennä amk puolelle, jos voi hakea suoraan yliopistoon? Ai niin, yliopistoon on joko vaikea päästä tai sieltä on vaikea valmistua. Tämän jälkeen sitten voi väittää amk tutkintoa maisteritutkinnoksi.... kyseessä kuitenkin eri tutkinto.

Vierailija
245/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut sosiaalityötä yliopistossa. Tutkintooni kuuluu yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä, sosiologiaa jne. Kaveri opiskeli sosionomiksi amk:ssa. Hänen tutkintoonsa kuului muskarilauluja, savenvalantaa, tanssia. Tämä kertonee yliopiston ja amk:n eron. 

Aika harhaanjohtavaa antaa kuva sosionomin opinnoista, että se olisi pelkkää leikkiä ja laulua. Kyllä meillä on käyty sosiaalipolitiikkaa läpi, keskeiset lainsäädännöt (uusi sosiaalihuoltolaki, sen vaikutukset lastensuojelulakiin, terveydenhoitolaki ja kaikki muut vähääkään alaa liippaavat lait), trauma ja kriisityöskentelyä, menetelmätyöskentelyä eri ammattiryhmien kanssa, johtamista, lastensuojelua ja perhetyötä, ratkaisukeskeisyyttä ja verkostomenetelmiä...toki mm. valinnaisista löytyy kuvaamataitoon ja tanssiinkin pohjautuvia menetelmäkursseja, mutta oletko sosiaalityöntekijänä muka niin tollo, ettet tiedä taiteellisten menetelmien antia käytännön työelämässä ja sitä, mitä tiede ja tieteellinen tutkimus sanoo esimerkiksi musiikin käyttämisestä asiakastyössä? Millainen vaikutus musiikilla on aivoihin ja hermoratoihin? Tai tanssimisella?

Pelilliset menetelmät tulevat sinunkin kentälläsi olemaan arkipäivää tulevaisuudessa ja näitäkin olemme omassa koulussani käyneet läpi. Joten pilkkaa vaan, aika erikoista tuo sinun asenteesi miten suhtaudut mahdollisiin työkavereihin. Tuolla asenteella et osaa hyödyntää kaikkea sitä mahdollista potentiaalia, mitä työkavereillasi olisi annettavana. Moniammatilliset tiimit, nekin tulee olemaan arkipäivää tulevaisuudessa. Verkostomenetelmien käytössä olet varmasti jo törmännyt moniammatillisiin palavereihin? Olisi sinun ja etenkin asiakkaiden kannalta parempi, että nokittelun ja halveksimisen sijaan keskittyisit siihen, mitä parasta mahdollista annettavaa kullakin työntekijällä olisi asiakkaalle.

Sosiaalityöntekijän koulutuyksessa on toki mukana luovia menetelmiä, mutta teoriassa. Meidän ei tarvitse itse tanssia tai laulaa, mutta voimme toki järjestää sellaisia tarvittaessa. Sama asia kuin vaikkapa kotipalvelulla. Meidän ei tarvitse mennä perheen kotiin auttamaan lastenhoidossa tai siivouksessa, mutta toki me järjestämme perheelle tuollaisen palvelun tarvittaessa. Ymmärrätkö eron?

Kaikista kirjoittelemistasi aivopieruista näkee kilometrien päähän, ettet sinä tiedä menetelmätyöskentelyn teoriastakaan yhtään mitään. Menetelmätyöskentely ei ole siivoamista ja lastenhoitoa, vaikka yrität kautta rantain jälleen antaa sellaista kuvaa, että sitähän ne sosionomit pelkästään tekevät ja siihen koulutetaan. Itseasiassa tämä kirjoitus paljasti, että et ole sosiaalityöntekijää nähnytkään. Osasit poimia käytännön työkentästä vain ne klassisimmat heitot, joihin sosiaalialasta tietämättömät yleensä tarttuvat. Oikea sosiaalityöntekijä tietää kyllä enemmän. Kannattaisi kysellä joltain oikealta sosiaalityöntekijältä käytännön työstä enemmän, jotta pystyisit provoamaan tulevaisuudessa paremmin.

Vierailija
246/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö uusi ihan suomenkielinen titteli voisi olla "mestari". Eli esim. sairaanhoitaja-mestari tai mestari-insinööri, kun nyt on insinööri ja diploomi-insinööri niin näiden väliin tulisi mestari-insinööri. Ennen vanhaan paperitehtailla ainakin oli mestareita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
247/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku trollaa suu vaahdossa, että ammattikorkeakouluun menevät ovat niitä jotka "jättävät lukion väliin". Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun pääsee ammattikoulupohjalta. 

Vierailija
248/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eihän sekään ole oikein että joku joutuu opiskelemaan ja joku muu saa samat tittelit ja tutkinnot helpommalla, leikkien ja laulaen vaan... Vaikka se ei arvon wanhaa rouwaa vaivaisikaan kun omasta kouluajasta on jo mennyt kauan aikaa niin joku nuorempi haluaisi myös päästä helpolla...

Unohdat erään seikan. Kaikkien kohdalla yliopisto-opinnoissa ei ole kyse siitä, että opiskellaan pelkkä oppiarvo silmissä kiiluen. Väitän, että edelleen aika monen kohdalla kyse on myös siitä, että teoreettispainotteinen opiskelu koetaan an sich antoisaksi, omaa ajattelua avartavaksi. Kun nauttii siitä, mitä tekee, ei tarvitse vilkuilla toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä.

Se ikäloppu tohtori

Tämän ketjun aloittaja ei ilmeisesti nauti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
249/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, siinäpä kärsit ja hajoat, kun ammattikoulupohjalla mennään yliopistoon ja YAMK-tutkinnosta puhutaan maisteritason tutkintona. AMK:sta valmistuneet vievät kaikki työpaikatkin yliopistosta valmistuneiden nenän edestä. Tottahan se pahalta tuntuu. 

Kyllä se totuus tutkinnosta ja osaamisesta töissä yleensä paljastuu. Lukion väliin jättäminen vaikuttaa useimmilla kielitaitoon ja matemaattisiin taitoihin todella paljon. Saati sitten se yliopiston väliin jättäminen.

Erityisen surkeaa, jos oppilaitokset yritetään pimittää 😁

Meille tehdään jonkin verran amk töitä, yleensä kaikki lähteet suomeksi, kirjallisuuslähteitä vähänlaisesti kuten myös sivuja. Työn kohde suppea verrattuna DI töihin.

Mikä tämä harhaluulo on, että AMK opiskelijoilla ei muka olisi ylioppilastodistusta? Tiedätteköhän te ihan tarkkaan mistä edes puhutte? Millä tavalla AMK sulkee pois lukion käymisen? Omalla alallani kaikilla on lukiotausta, osa opiskellut aiemmin yliopistossa.

Miksi mennä amk puolelle, jos voi hakea suoraan yliopistoon? Ai niin, yliopistoon on joko vaikea päästä tai sieltä on vaikea valmistua. Tämän jälkeen sitten voi väittää amk tutkintoa maisteritutkinnoksi.... kyseessä kuitenkin eri tutkinto.

Koska haluaa tehdä käytännön kenttätyötä papereiden pyörittämisen sijaan? Koska työllisyystilanne on parempi? On idioottimaista ja lapsellista ajatella, että AMK opiskelijat eivät pääsisi yliopistoon. Osa meistä on jo päässyt ja suorittanut tutkinnon yliopistossa, mutta hakee AMK:sta tutkintoa, joka oikeasti työllistäisi. Mitä tekee akateemisella tutkinnolla, jos sen saatuaan edessä on työttömyysputki?

Vierailija
250/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, siinäpä kärsit ja hajoat, kun ammattikoulupohjalla mennään yliopistoon ja YAMK-tutkinnosta puhutaan maisteritason tutkintona. AMK:sta valmistuneet vievät kaikki työpaikatkin yliopistosta valmistuneiden nenän edestä. Tottahan se pahalta tuntuu. 

Kyllä se totuus tutkinnosta ja osaamisesta töissä yleensä paljastuu. Lukion väliin jättäminen vaikuttaa useimmilla kielitaitoon ja matemaattisiin taitoihin todella paljon. Saati sitten se yliopiston väliin jättäminen.

Erityisen surkeaa, jos oppilaitokset yritetään pimittää 😁

Meille tehdään jonkin verran amk töitä, yleensä kaikki lähteet suomeksi, kirjallisuuslähteitä vähänlaisesti kuten myös sivuja. Työn kohde suppea verrattuna DI töihin.

Mikä tämä harhaluulo on, että AMK opiskelijoilla ei muka olisi ylioppilastodistusta? Tiedätteköhän te ihan tarkkaan mistä edes puhutte? Millä tavalla AMK sulkee pois lukion käymisen? Omalla alallani kaikilla on lukiotausta, osa opiskellut aiemmin yliopistossa.

Sama vika, lukio ennen AMK:ta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
251/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä Suomen koulutusjärjestelmä on kyllä minusta vähän hassu, onkohan muissa maissa vastaavaa? En oikein ymmärrä YAMK-tutkinnon tarkoitusta, kun se ei kuitenkaan ole ihan maisteritasoinen vaan joku outo välimalli, jonka laajuuskaan ei vastaa yliopistossa suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa. AMK:n perustutkinnot ovat sinällään ihan ok, mutta ylempi tutkinto on minusta kaikin tavoin järkevämpää suorittaa yliopistossa. Totuushan on kuitenkin se, että työmarkkinoilla YAMK-tutkintoa ei oikein arvosteta (ainakaan vielä) ja maistereilla on paremmat saumat saada työpaikka. Jotenkin minusta tuntuu, että tuosta YAMK-hommasta luovutaan vielä jossain vaiheessa kokonaan.

Höps, kyllä se liittyy juurikin siihen työhön, johon haet. Kukin koulutus vastaa jotain tiettyä vaatimusta alalla. Yamk on ihan yhtä arvostettu kuin mikä tahansa korkeakoulu. Riippuu aina työnkuvasta, onko hakijan koulutus "arvostettu". Esimerkiksi jos Prisman kassalle haet maisterin papereilla, niin eihän sitä arvosteta. Kärjistetty esimerkki, mutta kässäät varmasti pointin. Sitä paitsi työmarkkinat ovat siirtymässä jatkuvasti enemmän kokemus + koulutuspainotteiseksi. CV:ssä pitäisi olla sisältöä enemmän kuin pelkkä koulutus.

Kyllä se vaan tutkitusti on niin, että maisteritutkinto on tällä hetkellä yleisella tasolla YAMKia arvostetumpi. Tämä artikkeli oli jo linkitetty tähän keskusteluun aiemminkin. https://yle.fi/uutiset/3-9614787

Vierailija
252/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut sosiaalityötä yliopistossa. Tutkintooni kuuluu yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä, sosiologiaa jne. Kaveri opiskeli sosionomiksi amk:ssa. Hänen tutkintoonsa kuului muskarilauluja, savenvalantaa, tanssia. Tämä kertonee yliopiston ja amk:n eron. 

Toisin sanoen ainä opit pyörittämään papereita ja tekemään päätökset sen mukaan mikä tutkimusten ja papereiden mukaan on hyvä, ja kaverisi oppi käsittelemään ihmisiä ja tekemään päätökset sen mukaan mikä on ihmiselle paras.

Toisin sanottuna minä voin tehdä päätöksen siitä, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle esimerkiksi lastensuojelulaitokseen, jossa se sosionomikaveri voi sitten pelata palloa sen lapsen kanssa. 

Onko täällä ihan oikea valesostt paikalla? Oikeana lastensuojelun työntekijänä tietäisit, että sijoitukset perustuvat mm. sosionomin tekemiin kirjauksiin ja havaintoihin lapsen kunnosta, ja sosionomin työnä on ehkäistä näitä sijoituksien tarvetta. Palloa pelataan joskus, mutta siihenkin tulee olla perusteet miten ja miksi mitä tahansa tehdään. Kuka tahansa osaa pelata palloa lapsen kanssa, mutta lapsen kasvattaminen, erityistarpeiden huomioiminen ja käytösmallien muuttaminen vaatii erityisosaamista. Aika hölmöä aliarvioida käytännössä työkavereidesi tekemää työtä, sillä ilman heidän tekemää työtä et voisi tehdä niitä sijoituksia.

Alkuperäiseen viestiin viitaten, omiin sosionomiopintoihini ei kuulunut tuollaisia asioita. Sen sijaan oma kaverini on lto, opiskellut siis yliopistossa ja heillä nuo kaikki kuuluvat opintoihin. Oletko nyt varmasti oikeassa kaverisi opinnoista? Omissa opinnoissa oli kyllä myös muun muassa yhteiskuntatieteellistä opetusta (esimerkiksi sosiaalipedagogiikkaa), opettelimme lakeja, koska ne ohjaavat myös työtämme. Opinnot ovat todennäköisesti aika samanlaisia, mutta eri näkökulmasta katsottuna. Lauluihin ja tansseihinkin on jokin pedagoginen teoria taustalla, ja varmasti sostt:nä osaat sen nähdä.

Oikeana sosiaalityöntekijänä tuo tyyppi tietäisi, että lasten ja nuorten sekä erityisryhmien kanssa toiminnalliset menetelmät ovat se, joita käytetään. Lapset ja nuoret eivät kykene tunti kausien tenttaamiseen ja oman sekä oerheensä elämän analyyttiseen pohdintaan. Asioihin ja tunteisiin päästään käsiksi erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä. Ja lastensuojelulaitoksissa se pallon peluu kuuluu ihan normaaliin elämään, normaaleissa perheissä vanhemmat ainakin toivottavasti viettävät aikaansa lastensa kanssa palloa pelaten, viemällä luistelemaan, uimaan, elokuviin jne. Ja laitoksissa ohjaajat yrittävät laitosolosuhteista tehdä mahdollisimman kodinomaiset ja lasten elämästä normaalia. Psyykkisesti oireilevan nuoren kanssa, joilla monilla on vielä neurologisia häiriöitä, on ihan turha käydä mitään analyysikeskustelua terapeuttisella otteella, vaan laitoksissakin tekeminen on se, jolla päästään käsiksi muihin arempiin aiheisiin. Arvon ”sosiaalityöntekijä” voi tulla kokeilemaan työskentelyä lastensuojelulaitoksessa, jossa on jatkuva väkivallan uhka päällä. Voi kokeilla sitä, miten rauhoittaa tilanne niin, ettei kenellekään satu mitään ja vieläpä niin, että tekee sen nolaamatta raivoavaa nuorta.

Kyllä siinä pitääkin nolata. Sitä sanotaan kasvatukseksi. Ne pallopelit voi pelata ne amk-tason koulutuksen käyneet. Ei siihen akateemisesti koulutettua sosiaalityöntekijää tarvita, menee koulutus hukkaan.

No ei todellakaan pidä :D. Älä jaksa trollata. Ja tuo jälkimmäinen provoyrityksesi oli aika surkea, mars treenaamaan vaikka ylilaudalle.

Muistan kun jo lastentautien YLIOPISTOllisella kurssilla lääkeTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA lastenneurologian DOSENTTI nolasi kurssikaverini eli lääkeTIETEEN KANDIDAATIN ja naurahti että "tätä kutsutaan kasvatukseksi". Usko vain, keppi on aina tehokkaampi väline kuin porkkana. Esim. Venäläinen pedagokiikka on tehokkaampaa kuin länsimainen.

Höpöhöpö, todella väsynyttä trollaamista.

Lääkis ei ole mikään leikkikoulu. Sen saa huomata yleensä viimeistään kun ensimmäistä kertaa irrottelee ruumiilta päätä tai aivoja tai kun leikkaussalissa vanha ortopedi kiroaa vaikka itse ryssisikin ja avustaisit parhaasi mukaan. Tai kun näet vanhempien tuskan heidän saadessaan tietää lapsensa kuolevan vieläpä oman virheensä takia (esim. myrkytystapaturmissa) Jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
253/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joku trollaa suu vaahdossa, että ammattikorkeakouluun menevät ovat niitä jotka "jättävät lukion väliin". Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun pääsee ammattikoulupohjalta. 

Menikö teidän lukion parhaat yliopistoon vai amk puolelle. Meillä meni yliopistoon.

Vierailija
254/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, siinäpä kärsit ja hajoat, kun ammattikoulupohjalla mennään yliopistoon ja YAMK-tutkinnosta puhutaan maisteritason tutkintona. AMK:sta valmistuneet vievät kaikki työpaikatkin yliopistosta valmistuneiden nenän edestä. Tottahan se pahalta tuntuu. 

Kyllä se totuus tutkinnosta ja osaamisesta töissä yleensä paljastuu. Lukion väliin jättäminen vaikuttaa useimmilla kielitaitoon ja matemaattisiin taitoihin todella paljon. Saati sitten se yliopiston väliin jättäminen.

Erityisen surkeaa, jos oppilaitokset yritetään pimittää 😁

Meille tehdään jonkin verran amk töitä, yleensä kaikki lähteet suomeksi, kirjallisuuslähteitä vähänlaisesti kuten myös sivuja. Työn kohde suppea verrattuna DI töihin.

Mikä tämä harhaluulo on, että AMK opiskelijoilla ei muka olisi ylioppilastodistusta? Tiedätteköhän te ihan tarkkaan mistä edes puhutte? Millä tavalla AMK sulkee pois lukion käymisen? Omalla alallani kaikilla on lukiotausta, osa opiskellut aiemmin yliopistossa.

Miksi mennä amk puolelle, jos voi hakea suoraan yliopistoon? Ai niin, yliopistoon on joko vaikea päästä tai sieltä on vaikea valmistua. Tämän jälkeen sitten voi väittää amk tutkintoa maisteritutkinnoksi.... kyseessä kuitenkin eri tutkinto.

Koska haluaa tehdä käytännön kenttätyötä papereiden pyörittämisen sijaan? Koska työllisyystilanne on parempi? On idioottimaista ja lapsellista ajatella, että AMK opiskelijat eivät pääsisi yliopistoon. Osa meistä on jo päässyt ja suorittanut tutkinnon yliopistossa, mutta hakee AMK:sta tutkintoa, joka oikeasti työllistäisi. Mitä tekee akateemisella tutkinnolla, jos sen saatuaan edessä on työttömyysputki?

Eli kuten sanot itsekin, amk valmistaa erilaisiin ammatteihin kuin yliopistotutkinto, ne eivät siten vastaa toisiaan yksi yhteen mitenkään. Monella alalla se halveksumasi paperinpyörittely kuitenkin on arvostetumpaa kuin käytännön tekeminen. Tämä arvostus näkyy mm. palkkauksessa. Lääkäri saa parempaa palkkaa kuin sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä saa parempaa palkkaa kuin sosionomi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
255/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut sosiaalityötä yliopistossa. Tutkintooni kuuluu yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä, sosiologiaa jne. Kaveri opiskeli sosionomiksi amk:ssa. Hänen tutkintoonsa kuului muskarilauluja, savenvalantaa, tanssia. Tämä kertonee yliopiston ja amk:n eron. 

Toisin sanoen ainä opit pyörittämään papereita ja tekemään päätökset sen mukaan mikä tutkimusten ja papereiden mukaan on hyvä, ja kaverisi oppi käsittelemään ihmisiä ja tekemään päätökset sen mukaan mikä on ihmiselle paras.

Toisin sanottuna minä voin tehdä päätöksen siitä, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle esimerkiksi lastensuojelulaitokseen, jossa se sosionomikaveri voi sitten pelata palloa sen lapsen kanssa. 

Onko täällä ihan oikea valesostt paikalla? Oikeana lastensuojelun työntekijänä tietäisit, että sijoitukset perustuvat mm. sosionomin tekemiin kirjauksiin ja havaintoihin lapsen kunnosta, ja sosionomin työnä on ehkäistä näitä sijoituksien tarvetta. Palloa pelataan joskus, mutta siihenkin tulee olla perusteet miten ja miksi mitä tahansa tehdään. Kuka tahansa osaa pelata palloa lapsen kanssa, mutta lapsen kasvattaminen, erityistarpeiden huomioiminen ja käytösmallien muuttaminen vaatii erityisosaamista. Aika hölmöä aliarvioida käytännössä työkavereidesi tekemää työtä, sillä ilman heidän tekemää työtä et voisi tehdä niitä sijoituksia.

Alkuperäiseen viestiin viitaten, omiin sosionomiopintoihini ei kuulunut tuollaisia asioita. Sen sijaan oma kaverini on lto, opiskellut siis yliopistossa ja heillä nuo kaikki kuuluvat opintoihin. Oletko nyt varmasti oikeassa kaverisi opinnoista? Omissa opinnoissa oli kyllä myös muun muassa yhteiskuntatieteellistä opetusta (esimerkiksi sosiaalipedagogiikkaa), opettelimme lakeja, koska ne ohjaavat myös työtämme. Opinnot ovat todennäköisesti aika samanlaisia, mutta eri näkökulmasta katsottuna. Lauluihin ja tansseihinkin on jokin pedagoginen teoria taustalla, ja varmasti sostt:nä osaat sen nähdä.

Oikeana sosiaalityöntekijänä tuo tyyppi tietäisi, että lasten ja nuorten sekä erityisryhmien kanssa toiminnalliset menetelmät ovat se, joita käytetään. Lapset ja nuoret eivät kykene tunti kausien tenttaamiseen ja oman sekä oerheensä elämän analyyttiseen pohdintaan. Asioihin ja tunteisiin päästään käsiksi erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä. Ja lastensuojelulaitoksissa se pallon peluu kuuluu ihan normaaliin elämään, normaaleissa perheissä vanhemmat ainakin toivottavasti viettävät aikaansa lastensa kanssa palloa pelaten, viemällä luistelemaan, uimaan, elokuviin jne. Ja laitoksissa ohjaajat yrittävät laitosolosuhteista tehdä mahdollisimman kodinomaiset ja lasten elämästä normaalia. Psyykkisesti oireilevan nuoren kanssa, joilla monilla on vielä neurologisia häiriöitä, on ihan turha käydä mitään analyysikeskustelua terapeuttisella otteella, vaan laitoksissakin tekeminen on se, jolla päästään käsiksi muihin arempiin aiheisiin. Arvon ”sosiaalityöntekijä” voi tulla kokeilemaan työskentelyä lastensuojelulaitoksessa, jossa on jatkuva väkivallan uhka päällä. Voi kokeilla sitä, miten rauhoittaa tilanne niin, ettei kenellekään satu mitään ja vieläpä niin, että tekee sen nolaamatta raivoavaa nuorta.

Kyllä siinä pitääkin nolata. Sitä sanotaan kasvatukseksi. Ne pallopelit voi pelata ne amk-tason koulutuksen käyneet. Ei siihen akateemisesti koulutettua sosiaalityöntekijää tarvita, menee koulutus hukkaan.

No ei todellakaan pidä :D. Älä jaksa trollata. Ja tuo jälkimmäinen provoyrityksesi oli aika surkea, mars treenaamaan vaikka ylilaudalle.

Muistan kun jo lastentautien YLIOPISTOllisella kurssilla lääkeTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA lastenneurologian DOSENTTI nolasi kurssikaverini eli lääkeTIETEEN KANDIDAATIN ja naurahti että "tätä kutsutaan kasvatukseksi". Usko vain, keppi on aina tehokkaampi väline kuin porkkana. Esim. Venäläinen pedagokiikka on tehokkaampaa kuin länsimainen.

Höpöhöpö, todella väsynyttä trollaamista.

Lääkis ei ole mikään leikkikoulu. Sen saa huomata yleensä viimeistään kun ensimmäistä kertaa irrottelee ruumiilta päätä tai aivoja tai kun leikkaussalissa vanha ortopedi kiroaa vaikka itse ryssisikin ja avustaisit parhaasi mukaan. Tai kun näet vanhempien tuskan heidän saadessaan tietää lapsensa kuolevan vieläpä oman virheensä takia (esim. myrkytystapaturmissa) Jne.

Ihan oikeasti, viisas älyäisi lopettaa siinä vaiheessa kun ei vaan lähde. Käy välistä vaikka ulkoilemassa ja antamassa happea aivoilla, voi olla että pääset sen avulla uuteen nousuun. Jos et, niin päivä on huomennakin.

Vierailija
256/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, siinäpä kärsit ja hajoat, kun ammattikoulupohjalla mennään yliopistoon ja YAMK-tutkinnosta puhutaan maisteritason tutkintona. AMK:sta valmistuneet vievät kaikki työpaikatkin yliopistosta valmistuneiden nenän edestä. Tottahan se pahalta tuntuu. 

Kyllä se totuus tutkinnosta ja osaamisesta töissä yleensä paljastuu. Lukion väliin jättäminen vaikuttaa useimmilla kielitaitoon ja matemaattisiin taitoihin todella paljon. Saati sitten se yliopiston väliin jättäminen.

Erityisen surkeaa, jos oppilaitokset yritetään pimittää 😁

Meille tehdään jonkin verran amk töitä, yleensä kaikki lähteet suomeksi, kirjallisuuslähteitä vähänlaisesti kuten myös sivuja. Työn kohde suppea verrattuna DI töihin.

Mikä tämä harhaluulo on, että AMK opiskelijoilla ei muka olisi ylioppilastodistusta? Tiedätteköhän te ihan tarkkaan mistä edes puhutte? Millä tavalla AMK sulkee pois lukion käymisen? Omalla alallani kaikilla on lukiotausta, osa opiskellut aiemmin yliopistossa.

Sama vika, lukio ennen AMK:ta

Onko sinulla saman verran amk opintoja kuin ammattikoulusta tulleilla, vai vähemmän?

Vierailija
257/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku trollaa suu vaahdossa, että ammattikorkeakouluun menevät ovat niitä jotka "jättävät lukion väliin". Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun pääsee ammattikoulupohjalta. 

Menikö teidän lukion parhaat yliopistoon vai amk puolelle. Meillä meni yliopistoon.

Sekä että.

Vierailija
258/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK:ssa ei voi suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, vain ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon joka on eräänlainen ammatillinen jatkotutkinto.

On lailla määrätty, että YAMK-tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Tuo laki on 932/2014 ja tarkemmin sen 11. pykälä.

Siinä ei ole tulkinnan varaa.

Ylempi korkeakoulututkinto ei ole yhtään mitään enää nykyisin, ei sillä ole mitään merkitystä sen enempää kuin vaikka sillä että on käynyt oppikoulun tai peruskoulun tai saanut valkolakin.

Vierailija
259/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, siinäpä kärsit ja hajoat, kun ammattikoulupohjalla mennään yliopistoon ja YAMK-tutkinnosta puhutaan maisteritason tutkintona. AMK:sta valmistuneet vievät kaikki työpaikatkin yliopistosta valmistuneiden nenän edestä. Tottahan se pahalta tuntuu. 

Kyllä se totuus tutkinnosta ja osaamisesta töissä yleensä paljastuu. Lukion väliin jättäminen vaikuttaa useimmilla kielitaitoon ja matemaattisiin taitoihin todella paljon. Saati sitten se yliopiston väliin jättäminen.

Erityisen surkeaa, jos oppilaitokset yritetään pimittää 😁

Meille tehdään jonkin verran amk töitä, yleensä kaikki lähteet suomeksi, kirjallisuuslähteitä vähänlaisesti kuten myös sivuja. Työn kohde suppea verrattuna DI töihin.

Mikä tämä harhaluulo on, että AMK opiskelijoilla ei muka olisi ylioppilastodistusta? Tiedätteköhän te ihan tarkkaan mistä edes puhutte? Millä tavalla AMK sulkee pois lukion käymisen? Omalla alallani kaikilla on lukiotausta, osa opiskellut aiemmin yliopistossa.

Miksi mennä amk puolelle, jos voi hakea suoraan yliopistoon? Ai niin, yliopistoon on joko vaikea päästä tai sieltä on vaikea valmistua. Tämän jälkeen sitten voi väittää amk tutkintoa maisteritutkinnoksi.... kyseessä kuitenkin eri tutkinto.

Koska haluaa tehdä käytännön kenttätyötä papereiden pyörittämisen sijaan? Koska työllisyystilanne on parempi? On idioottimaista ja lapsellista ajatella, että AMK opiskelijat eivät pääsisi yliopistoon. Osa meistä on jo päässyt ja suorittanut tutkinnon yliopistossa, mutta hakee AMK:sta tutkintoa, joka oikeasti työllistäisi. Mitä tekee akateemisella tutkinnolla, jos sen saatuaan edessä on työttömyysputki?

Kuvittelet siis yliopistosta valmistuneen pyörittävän papereita, olet väärässä 😂

Yliopistotutkintoni on työllistänyt minut ihan mainiosti. Kuten myös kurssikaverinikin.

Vierailija
260/808 |
01.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, siinäpä kärsit ja hajoat, kun ammattikoulupohjalla mennään yliopistoon ja YAMK-tutkinnosta puhutaan maisteritason tutkintona. AMK:sta valmistuneet vievät kaikki työpaikatkin yliopistosta valmistuneiden nenän edestä. Tottahan se pahalta tuntuu. 

Kyllä se totuus tutkinnosta ja osaamisesta töissä yleensä paljastuu. Lukion väliin jättäminen vaikuttaa useimmilla kielitaitoon ja matemaattisiin taitoihin todella paljon. Saati sitten se yliopiston väliin jättäminen.

Erityisen surkeaa, jos oppilaitokset yritetään pimittää 😁

Meille tehdään jonkin verran amk töitä, yleensä kaikki lähteet suomeksi, kirjallisuuslähteitä vähänlaisesti kuten myös sivuja. Työn kohde suppea verrattuna DI töihin.

Mikä tämä harhaluulo on, että AMK opiskelijoilla ei muka olisi ylioppilastodistusta? Tiedätteköhän te ihan tarkkaan mistä edes puhutte? Millä tavalla AMK sulkee pois lukion käymisen? Omalla alallani kaikilla on lukiotausta, osa opiskellut aiemmin yliopistossa.

Sama vika, lukio ennen AMK:ta

Onko sinulla saman verran amk opintoja kuin ammattikoulusta tulleilla, vai vähemmän?

Ihan saman verran on opintoja. Amk on korkeakoulu, ei se lukiotausta anna mitään helpotusta. Ei välttämättä yliopistokaan, meillä yliopistopohja on antanut vapautuksen ainoastaan pakkoruotsista ja englannista.