Mikä saa ns. "pelimiehet" lopulta vakiintumaan?
Teorioita? Kyllästyvät naisten vaihteluun ja yhtäkkiä sitoutuminen alkaakin vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta ja kiehtoa?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluavat jotain syvempää
Niinpä. Ovat aika ressukoita joskus. Tosi moni on mulle sitä itkenyt, miten pinnallista ja tunteetonta se elämä on, kun kukasta kukkaan lentelelee. Miten kaipaa pysyvyyttä ja rakkautta. Aika säälittävää jotenkin.
Ei jessus. *huutonaurua* Sä et siis tunnista pelimiestä manöövereineen vaikka se ihan suoraan kertoisi (tai itkisi) olevansa pelimies?
Ei ihme että p*llua tulee näille pelureille ovista ja ikkunoista.
Voi höpönassuseni kun ei se pelimieskään koita ihan kaikkiin pöksyhin päästä. Se pelimies on myös ihminen eikä mikään robotti joka baarin auetessa käynnistyy, lähtee vonkaamaan ja pillua saatuaan taas sammuttaa itsensä.
Vaikea varmaan tajuta jos ei sellasta oikeasti tunne että melko tavallinen tunne-elämä niillä lopulta on.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan usko tohon ”asettuu sitten kun löytää sopivan”. Miten jotkut miehet panevat satoja naisia eikä kukaan heistä muka ole sopiva?
Pillu varmaan onkin, luonne ei. Sinulle tunne-elämä ja muu aivotoiminta lienee vieras ulottuvuus?
Ihan lapsia ovat tai lapsen tasolle jääneitä heikkolahjaisia. Kaikkihan sen tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan usko tohon ”asettuu sitten kun löytää sopivan”. Miten jotkut miehet panevat satoja naisia eikä kukaan heistä muka ole sopiva?
Mieti kaikkia niitä ihmisä joita itse olet kohdannut elämäsi aika. Töissä, harrastuksessa, kaupassa, ihan missä vaan missä olet tekemissä muiden kanssa.
Miksi joku niistä ei ollut sinulle sopiva?Jaa-a, mutta ei sen selvittämiseksi niitä ole kuitenkaan tarvinnut panna.
Häh? Panetko sinä selvittääksesi onko joku sinulle sopiva kumppaniksi?
Minä olen aina pannut ihan vain seksin takia. Potentiaalisen kumppanin sopivuuden selvitän ihan muilla tavoilla.Niin minäkin. Seksi sen sijaan kuuluu minulla vain parisuhteeseen.
Kuinka kauan se parisuhde jatkuu, ennen kuin seksiä tippuu?
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaisi tietää. T. Koukussa pelimiehiin
Onko muka suomessa enää naisia, jotka eivät ole koukussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaisi tietää. T. Koukussa pelimiehiin
Onko muka suomessa enää naisia, jotka eivät ole koukussa?
Pelimiehiin? Montakin, esimerkiksi nyt mä ja kaikki muut internetriippuvaiset hikikomorit, ja kaikki ne naiset jotka on onnellisissa vakaissa parisuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan usko tohon ”asettuu sitten kun löytää sopivan”. Miten jotkut miehet panevat satoja naisia eikä kukaan heistä muka ole sopiva?
Pillu varmaan onkin, luonne ei. Sinulle tunne-elämä ja muu aivotoiminta lienee vieras ulottuvuus?
Pelimiehen tunne-elämä ja aivotoiminta onkin yleensä niin rumaa, ettei sitä halua oppia tuntemaan.
Tunnen pitkältä aikaväliltä kaksi oikein pesunkestävää pelimiestä tai sanotaan, että casanovaa, donjuanismia sairastavaa...
- Toinen rauhoittui vanhemmiten, kun maha kasvoi ja ei ollut, millä enää vetää naisia puoleensa. Nuorena oli komea.
- Toinen jatkaa edelleen lähes kuusikymppisenä. Pokaa kaiken mahdollisen, makaa lentoemäntien kanssa, joita tapaa lentokoneessa, työkavereiden, sihteerien ja oikeastaan kaikkien mahdollisten. Toki iän myötä puhtaat yhden illan -jutut on vähentyneet ja korvautuneet vähän pidempikestoisilla "suhteilla" (=seksiä joskus). Tällä miehellä on edelleen ulkonäköä ikäisekseen ja erittäin korkea asema, jolla niitä 35-50-vuotiaita naisia edelleen pokaa. Ja monet naisista on nättejä, koulutettuja, menestyviä ja rakastuvat tuohon mieheen tosissaan. Hän osaa hurmata, intesiivinenkin kai. Vaimo on kotona ylipainoinen maanmatonen, ilmeetön hiirulainen, joka tekee vaatimatonta työtä ja pukeutuu kovin arkisesti. Mutta ei koskaan tule jättämään vaimoaan, vaikka nämä kaikki toiset naiset kuvittelee rakkauden huumassa... Hehän ovat nuorempia, kauniimpia, koulutetumpia, hauskempia, tyylikkäämpiä... Eivät tajua, mitä mies näkee siinä "maatiaisessa". Kamala mies sanon. Vaimonsa on kestänyt enemmän kuin kenenkään naisen tarvisi kestää. Nainen ei ehkä säkenöi tuolla kadulla tai työpaikoilla, mutta on kiltti ja ystävällinen ihminen, hoitanut lapset ja kodin mukisematta, kun tämä suuri herra liehuu maailmalla hurmaamassa muita ihmisiä. Kotona on kai itsekäs ja vaimo saa aina ymmärtää, että hänellä olisi menekkiä muuallakin, joten saa olla kiitollinen, että hänen armonsa jaksaa tämän rouvan kanssa elää. Sanoisin, että narsisti, pelimiespiirteiden lisäksi.
Mielestäni muuten oikein kunnon pelimiehet on kaikki narskuja. Pelimies ei ole nuori sinkkumies, joka pitää hauskaa, vaan juuri nämä krooniset hurmuri-pettäjät. Narisistillehan on ominaista osata hurmata ihmisiä ja käyttää niitä hyväkseen.
Aviomieheni oli nuorena pelimies, mutta meni sitten naimisiin ja hankki lapsen, kun kuulemma kaikki kaveritkin tekivät niin ja se kuului asiaan, sitten hän erosi. Toisti tämän kolme kertaa. Jälkimmäisellä kerralla eron otti nainen. Olen numero neljä. Mies kiinnostui musta, kun olin sanalla sanoen vähän outo ja erilainen ja pihtasin 3 kk. En usko miehen pettäneen, uskon siis hänen sanojaan, ettei ole koskaan pettänyt. Minä olen sen sijaan pettänyt kolmen eri pelimiehen kanssa. Olen pelinainen. Parhaillaan on peliä yhden naimisissa olevan pelimiehen kanssa, jolla näyttää olevan peliä muidenkin naisten kanssa. Minusta tämä on ihan ok suhde, koska olen äärimmäisen sitoutumis- ja läheisyyskammoineen ja tylsistyn helposti. En vaan tajua että miksi joku normaali haluaisi yhteen peli'henkilön' kanssa. Ihan epärealistista kuvitella, että ihmisen persoonallisuus muuttuisi niin paljon. Naimisiin voi päästä, mutta voi tulla petetyksi.
Vierailija kirjoitti:
Mun tuntemat on vakiintuneet, kun joku nainen on jaksanut roikkua tai tullut raskaaksi yms. Nainen on usein vähän "vaatimaton" ulkoisesti pelimiehelle. Sitten sitä naista voi roikottaa siinä ja nainen saa olla onnellinen, kun pelimies jaksaa hänen kanssaan olla. Pettää tietysti koko ajan. Voi hetken olla alussa uskollinen, mutta palaa tapoihinsa. Ei koskaan jätä sitä harmaavarpustaan, jos harmaavarpunen ei kyllästy pelimiehen touhuun. Tosin jättämisen uhatessa hurmaa taas puolisonsa ja kulissit pysyy kunnossa jne.
Tulee yhdet nordinit mieleen...
Sosiaalinen paine tietyissä piireissä.
Kyllä ns. suositun poikamiehenkin jatkuvaa rellestelyä ja naisen vaihtoa aletaan katsomaan vähän kieroon jos ikää alkaa olla 40v.
Tuossa iässä aletaan leveilemään sillä että on varaa ylläpitää kaunista ”trophy”vaimoa ja lapsia 350 neliön luksuskodissa.
Minä lienen naispuolinen "pelinainen". Tosiasiassa kaipaan parisuhdetta ja olen hyvin romanttinen, mutta ihastun todella harvoin. En tarvitse sinällään vain jotain miestä parisuhteeseen, vaan sen miehen pitää olla juuri oikea. Yhden tietyn miehen ottaisin välittömästi itselleni ja sitoutuisin vaikka naimisiin saakka. Ehkä noin 99% treffailukumppaneista on ollut ihan kivoja, mutta mulla ei riitä mielenkiinto sellaiseen. Tiedän, mitä haen koska olen sellaiseen kerran törmännyt. Olen myöskin tehnyt ne virheet jo elämässäni, että olen seurustellut pitkissä suhteissa aivan väärien kanssa. En enää.
Varmasti moni niinkutsuttu pelimies on kaltaiseni (= hakee sitä oikeaa, eikä ketä tahansa ja rakastuu harvoin).
Vierailija kirjoitti:
Tunnen pitkältä aikaväliltä kaksi oikein pesunkestävää pelimiestä tai sanotaan, että casanovaa, donjuanismia sairastavaa...
- Toinen rauhoittui vanhemmiten, kun maha kasvoi ja ei ollut, millä enää vetää naisia puoleensa. Nuorena oli komea.
- Toinen jatkaa edelleen lähes kuusikymppisenä. Pokaa kaiken mahdollisen, makaa lentoemäntien kanssa, joita tapaa lentokoneessa, työkavereiden, sihteerien ja oikeastaan kaikkien mahdollisten. Toki iän myötä puhtaat yhden illan -jutut on vähentyneet ja korvautuneet vähän pidempikestoisilla "suhteilla" (=seksiä joskus). Tällä miehellä on edelleen ulkonäköä ikäisekseen ja erittäin korkea asema, jolla niitä 35-50-vuotiaita naisia edelleen pokaa. Ja monet naisista on nättejä, koulutettuja, menestyviä ja rakastuvat tuohon mieheen tosissaan. Hän osaa hurmata, intesiivinenkin kai. Vaimo on kotona ylipainoinen maanmatonen, ilmeetön hiirulainen, joka tekee vaatimatonta työtä ja pukeutuu kovin arkisesti. Mutta ei koskaan tule jättämään vaimoaan, vaikka nämä kaikki toiset naiset kuvittelee rakkauden huumassa... Hehän ovat nuorempia, kauniimpia, koulutetumpia, hauskempia, tyylikkäämpiä... Eivät tajua, mitä mies näkee siinä "maatiaisessa". Kamala mies sanon. Vaimonsa on kestänyt enemmän kuin kenenkään naisen tarvisi kestää. Nainen ei ehkä säkenöi tuolla kadulla tai työpaikoilla, mutta on kiltti ja ystävällinen ihminen, hoitanut lapset ja kodin mukisematta, kun tämä suuri herra liehuu maailmalla hurmaamassa muita ihmisiä. Kotona on kai itsekäs ja vaimo saa aina ymmärtää, että hänellä olisi menekkiä muuallakin, joten saa olla kiitollinen, että hänen armonsa jaksaa tämän rouvan kanssa elää. Sanoisin, että narsisti, pelimiespiirteiden lisäksi.
Mielestäni muuten oikein kunnon pelimiehet on kaikki narskuja. Pelimies ei ole nuori sinkkumies, joka pitää hauskaa, vaan juuri nämä krooniset hurmuri-pettäjät. Narisistillehan on ominaista osata hurmata ihmisiä ja käyttää niitä hyväkseen.
Monet pelimiehet ovat tosiaan narsisteja. Kun narskupelimiehen saa kiinni valheesta, he muuttuvat jääkylmiksi ja lähtevät etsimään seuraavaa uhria, joka uskoo heidän tarinansa.
Siis tullut minulta... kaipa taitavan luulisi osaavan valita kortit kohteen mukaan? Ja olivat harrastuksen kautta tuttuja "kavereita", jotka vonkasivat parisuhteeseen. Ihan säälittäviä luusereita, joihin en olisi koskenut pitkällä tikullakaan.