Miksi joillain ihmisillä on vielä tänä päivänä kirjahylly?

Yhtäkään e-kirjaa en ole lukenut tai äänikirjaa kuunnellut. Minulla on kirjahylly ja toivottavasti myöhemmin toinenkin uudessa kämpässä, niin monta kirjaa on toiveissa. Tiedekirjoja, eläinkirjoja, rikosromaaneja, kauhua, elämänkertoja, fantasiaa...

Ei mitään e-kirjoja vastaamaan jos joku tykkää, itse mielummin luen kirjat fyysisesti niitä selaillen.

Ekirjat on ihan perseestä.

Itse ihmettelen, kuinka joillakin ihmisillä on vielä lapsia.

Minulla on kirjahyllyjä kirjojeni säilyttämistä varten. Pölyyntyminen on estetty laseilla. Miksi sinua muuten tämä kiinnostaa?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kirjahyllyjä kirjojeni säilyttämistä varten. Pölyyntyminen on estetty laseilla. Miksi sinua muuten tämä kiinnostaa?

Kirjahyllyt on ihania, samoin o i k e a t elokuvat, palapelit, paperiset ristikot, sanomalehdet... :)

Vanhanaikaistako? Ehkä, ja nautin niin

Siksi on kirjahyllyt, että niissä säilytetään kirjoja. Oikeita painettuja kirjoja joita luetaan. Kirjahyllyissä on lasiovet juuri siksi ettei kirjat pölyynny. Minusta näyttää aika tyhjälta koti jossa ei ole kirjahyllyjä ja kirjoja lukemista varten, meillä on myös isot kasat CD-levyjä ja elokuvia. Tulevaisuudessakin voimme halutessamme omasta arkistosta ottaa elokuvan tai hyvän musiikin. Kaikki eivät pidä tyhjänpäiväisestä, suvaitsevaisesta nykyajasta siksi kirjahyllyt lasiovilla. 

Perinteinen, kolmiosainen kirjahylly on nykyään enemmänkin ikäihmisillä. Siinä on se 70-80 luvulla ostettu koululaisen tietosanakirjakokoelma ja rivi Mitä Missä Milloin kirjasarjaa. Sitten on se lasivitriini jossa kahviastisto, kermakko ja sokerikko. Kuvaputkitelevision paikalla taulu-tv, muun tilan täyttää lasten ja lastenpsien kuvat oman hääkuva joukossa.

Oman kirjahyllyni kevensi jo 20 vuotta sitten. Jäi 3 alatasoa ja se osa jossa valaistu vitriini. Niillä tv, video ja stereolaitteisto. Nykyään on enää se vitriini, eteiseen siirrettynä.

Mitä tulee kirjoihin, ostan sellaisen aina fyysisenä kun se on jotenkin erityinen ja haluan tuntea että omistan sen fyysisesti mm. tietokirjallisuus. Lainaan myös kirjoja fyysisesti. 

Luen myös kerran viikossa fyysisesti paikallislehden. Se on tärkeä riitti kahvipöydässä. 

Hyllysäni on aika monta kirjaa, joita ei saa e-kirjoina. Joitain ei saa minkäänlaisina kirjoina - enää.

Luen kaikki kirjat perinteisinä, painettuina kirjoina. Perinteisen kirjan lukeminen kehittää keskittymiskykyä ja tekstiin on helpompi uppoutua.

Kodin hyllyt ovat tosin täynnä, joten lainaan kirjat nykyisin kirjastosta.

Säilytän siinä pornoleffani. 

M69

Se on se tunnelma. Kun on mieluisia lukumuistoja lapsuuden ajoilta, on vaikeaa korvata kirja kovalla taululla, jossa ei ole sivuja. (Haptiikka, tuoksu, hakutottumus). Puhuisin tottumuksesta. Jos minun pitää kokouksessa hahmotella jotain, kirjoitan itse ja yhdistelen nuolilla, lisäilen, korjailen. Ei kiinnosta siinä tilanteessa miettiä, että miten tämä toiminto nyt meni.

Mulla on pieni kirjahylly. Siellä on mm pomoni ja siskoni kirjoittamat kirjat, vihkiraamattu, konmari.

Ei kaikesta tarvi luopua

11882 kirjaani on kiva pitää hyllyissä. Ne joita en lue.

Ei myöskään kirjahyllyä mun kotiin. Ovat rumia eivätkä sovi sisustukseen vaikka miten kääntelisi. Moni ei mieti mikä homma on jälkikasvuilla kirjoista päästä eroon ku ei niitä hautaankaan voi viedä. Jonkinlaista hamstraamista tuokin harrastus on.

Tykkään kyllä lukea e-kirjoja, koska ne kulkevat kätevästi mukana puhelimessa ja voi lukea vaikka pimeässä. Mutta kaikkia kirjoja ei kyllä saa e-kirjoina, ei läheskään kaikkia. Taulukot yms. saattavat olla e-kirjassa ihan sekaisin ja kuvia ei kaikissa sovelluksissa saa zoomattua isommiksi.

Siks et lukeminen on ihanaa

Vierailija kirjoitti:

Perinteinen, kolmiosainen kirjahylly on nykyään enemmänkin ikäihmisillä. Siinä on se 70-80 luvulla ostettu koululaisen tietosanakirjakokoelma ja rivi Mitä Missä Milloin kirjasarjaa. Sitten on se lasivitriini jossa kahviastisto, kermakko ja sokerikko. Kuvaputkitelevision paikalla taulu-tv, muun tilan täyttää lasten ja lastenpsien kuvat oman hääkuva joukossa.

Oman kirjahyllyni kevensi jo 20 vuotta sitten. Jäi 3 alatasoa ja se osa jossa valaistu vitriini. Niillä tv, video ja stereolaitteisto. Nykyään on enää se vitriini, eteiseen siirrettynä.

Mitä tulee kirjoihin, ostan sellaisen aina fyysisenä kun se on jotenkin erityinen ja haluan tuntea että omistan sen fyysisesti mm. tietokirjallisuus. Lainaan myös kirjoja fyysisesti. 

Luen myös kerran viikossa fyysisesti paikallislehden. Se on tärkeä riitti kahvipöydässä. 

Tähän lisäisin, että ikäihmisillä, jotka tyypillisesti eivät ole opiskelleet. Sukupolvia vanhoissa  akateemisissa perheissä kirjahyllyissä on vain  kirjoja, ilman vitriineitä, telkkareita, valokuvia,  matkamuistoja ja viinilaseja.

Vielä on lukutaitoisia.

Perintönä tuli runsas kirjasto. Ei käynyt mielessäkään myydä niitä tai muuten kierrättää. Ja itse myös ostan kirjoja. Se tunne kun saa käteensä ihan uudelta tuoksuvan teoksen ja pääsee sitä lukemaan. 😍

Jossainhan on Leninin rintakuvat pidettävä. Ja Mannerheim-pienoispatsas.