Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä "normaalit" ihmiset ajattelevat yksin ollessaan?
Olen ollut toistakymmentä vuotta masentunut ja ahdistunut ja omat ajatukset liittyvät aika paljon pahaan olooni ja elämäntilanteeseeni. En enää edes muista omia mielenliikkeitäni tätä edeltävältä ajalta...Mitä te ihmiset joita eivät jatkuvat murheet pakota mietitte? Siis vaikka yksin ollessa ja silloin kun ette keskity mihinkään. Kelaatteko edes takaisin mielessä esim. jotain tapaamisia ystävien kanssa tai jotain hauskoja juttuja tms? Kiinnostaa...
Kommentit (282)
Ajattelen seksiä. Kauppalistaa, tämän päivän ruokaa. Pitikö tänään treenata vai oliko treenipäivä vasta huomenna. Seksiä. Sitä, miten tyydyttäisin itseni tänään. Onkohan tinderissä tullut uusia mätsejä. Keittiössä olevia roinia ja sitä, että ne pitäisi viedä häkkivarastoon. Sitten taas seksiä. Tekeillä olevan sarjakuvani juonta ja seksiä. Sitä, että pitäisi katsoa se yksi piirustustutoriaali youtubesta. Sitten katson sitä, mietin samalla seksiä ja piirtämistä. t: mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koe olevani normaali, mutta vastaan silti.
Niin pitkään kuin muistan, oon aina kehitellyt päässäni mielikuvitustarinoita.
Osa niistä pohjautuu oikeaan elämään, esim talo, jossa henkilöt asuvat, on oikea talo, jossa oon vieraillut. Hahmot voivat joko olla "oikeasta elämästä", elokuvista tuttuja tai sitten keksin heidät itse.
Välillä heillä on villimpää ja välillä he elävät tavallista elämää suhdekriiseineen yms.
Pääni sisällä oleva tarina vaihtuu pari kertaa vuodessa, silloin kehittelen uudet hahmot ja uudet tarinat. (Ja välillä on lyhyempiä tarinoita esim elokuvan tai tv-sarjan inspiroimana) Välillä myös vuorottelen tarinoita, tälläkin hetkellä mulla on päässä 2 tarinaa, toisen päähahmo asuu Turussa ja toisen tarinan päähahmo New Yorkissa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mitä sattuu, paitsi menneitä.
Hyvä.
Mut kun nykyisyys ja tulevaisuus ahdistaa yhtä lailla.
Meen suihkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, öh..... oikeastaan ajattelen miten saisi piukkaa peppua joltain kauniilta naiselta... ihan tosi, näin vaan on.
t.mies
Vierailija kirjoitti:
Pimeä aika vuodesta: katson pihalle ikkunasta ja mietin miten hitossa kestän kesään saakka.
Ei taas jaksas lähtä salille. Miten pääsisin talveksi ulkomaille asumaan. Kauheeta kuraa.Kevätaurinko ja hyvät kelit: ihailen auringonpaistetta ja mietin mitä muuta kivaa ulkona vois tehä kun hiihtää lasketella tai luistella. Ei jaksas aina vaan liikkua. Onneks aurinko paistaa ja kohta on kesä.
Kesä: Olen ulkona, rannalla, pelaan biitsiä, grillaan, olen paljon ihmisten kanssa, syön jätskiä, mökkeilen. En mieti vaan nautin elämästä.
Alku syksy: Siinäkö se taas oli. Miten selviän tulevasta talvesta.
Näillä mennään.
On se jännä miten meitä on niin erilaisia. Juuri kävin lenkillä kävelemässä. Vettä vihmoi koko ajan pikkasen ja ihanan hämärää vaikka oli keskipäivä! KERTAKAIKKIAAN IHANA ILMA! Ainuastaa jäätikkö pikkusen häiritsi siellä täällä. Kesää taas en kestä ollenkaan. Liian kuumaa, on hyttysiä ja kaiken maailman kärmeksiä ja punkkeja & inisijöitä. Pölyjä joka puolella, Päivä liian pitkä, ei saa nukuttua ja liian kirkasta ja kaikki häikäisee. Iho palaa heti jos hiukkasenkaan yrittää olla pihalla ilman. yms...
Siksi mieluisimmat ajat on syksy(1), Kevät(2) ja talvi. Kevään lopulla alan vain toivomaan, että kesä menisi äkkiä ohi! Ihanempia ovat kohtuullisen sateiset ja kylmät kesät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moniko tänne vastannut on normaali tai masentunut.
Hassu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moniko tänne vastannut on normaali tai masentunut.
Vastasin, mutta ei julkaistu, vaikka en mitään kielteistä mistään/kenestäkään kirjoittanut, enkä pahaa muutoinkaan, vaan ihan omia juttujani. Ehkä olin niin epänormaali, jottei kelvannut.
32v täällä. Näin joulunalusaikaan mietin haikeana vanhemmilla, että onpas hassua miten tosiaan joulusta on kadonnut kaikki se taika lopullisesti, mitä joskus lapsena oli olemassa. Se harmittaa, vaikka tiedostan että se on osa elämää ja aikuistumista.
Lapsia ei ole tulossa tähän "klaaniin" keneltäkään, joten tiedän että en koskaan tule myöskään kokemaan sitä taikaa ja odotusta kenenkään muun (lapsen) kautta enää, jota voisi ilahduttaa jouluna. Syön piparia ja juon kahvia tässä "joulustetussa" ympäristössä, mutta ei tässä mitään erikoisempia fiiliksiä enää herää. Nopeastihan tämä on ohi, ja sitten paluu arkeen.
Mietin, että nyt kun olen lomalla, pitäisi tosiaan alkaa lukea jotain kirjaa kuten suunnittelin, mutta en saa oikein aikaiseksi. Ehkä myöhemmin. Mietin myös, että on harmi kun koronan takia ei salille pääse nyt täällä vieraillessa, pitää väkertää kotona jotain puolivillaista treeniä.
Kaiken kaikkiaan vähän haikea olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime aikoina ajatukset on pyörinyt kodin ympärillä ja erityisesti tarpeettomien tavaroiden ympärillä kun yritän saada karsittua niitä reilummin. Mietiskelen sitä mitkä on ne syyt miksi joistakin tavaroista on vaikea luopua, muistot syyllisyys jne. Pohdin omia toimintamallejani ja sitä mistä tilanne juontaa ja miten saan itseni kasvatettua yli tai läpi joistakin asioista. Lisäksi ajattelen parisuhdettani, sen tilaa ja miten sitä saisi parannettua. Myös perheen asioita tulee mietittyä. Ja näen usein aika erikoisia unia joita mietin myös päivisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Semmosta että ei saatana pitäs vissiin siivota, ja sit ”mmm tekee mieli karkkia, lähempä kauppaan”. Sit kaikkee, sisustusta, joululahjoja, fiilistelen hyvii biisei, suunnittelen elämää, uusia kampauksia ja vaatteita, ajattelen mun ystävii rakkaudella ja mietin koska vois nähä ja sitten lasten asioita pähkäilen vähä, sit luen jotain tällasta tai muuta somee, löydän sieltä ehkä ideoita ja alan vaikka neuloo puolisolle jotain, tai kotiin. Mut aika paljon ajatuksissa pyörii joku sekava ”to do”-lista, jonka juttuja pyrin myös tekemään jos mahdollista, siivoilua, laittamista.
Mulla on toistuva masennus ja tiedän että menee hyvin siitä, kun en ajattele oikein mitään ja nautin ihan perus arkisista asioista, esim. siitä että istahtaa uunituoreen ruuan kanssa sohvalle katsomaan sarjaa. Ajattelen tavoitteita ja kivoja juttuja jotka on edessä, lisäksi tietty arkisia velvollisuuksia. Tykkääk haaveilla.
Masentuneena ajatukset pyörii kehää itsessä, omissa negatiivisissa piirteissä ja epäonnistunumisissa, muiden mielipiteissä ja usein valitettavasti itsensä vahingoittamisessa.
Kribe kirjoitti:
Pohdiskelen paljon kosmologiaa. Olen mm. päätynyt siihen, että mustat aukot ovat lomittuneet toisiinsa. Tuon johtopäätöksen teko ei vaadi edes paljoa järkeä. Perusasoiden tuntemus riittää, kuten että hallitsee Lorez muunnokset.
Itse olen tullut siihen tulokseen, että useimmat mustat aukot ovat heijastumia harvoista, ehkä ainoasta mustasta aukosta.
Tämä heijastus selittää myös hyvin mustan aineen.
Yhtälöiden tekeminen on työni alla.
Ajatukseni ovat erilaisia riippuen vastuiden määrästä. Olen yksin kun teen töitä ja opiskelen ja silloin keskityn ajattelemaan vain niitä - iso osa päivästä kuluu näihin ajatuksiin. Näiden välissä mietin mitä teen lounaaksi eli ideoin samalla kun teen ruokaa. Luen kännykästä uutisia ja joskus mietin niitä, jos näen wa:ssa kaverin tarinassa jotain mietin ehkä missä kaveri on tai miksi se postaa mitä postaa. Mietin aika paljon ihmisten vaikuttimia ja ajatuksia jonkun asian tekemisen taustalla - varmaan tän takia lopulta jäin monista somekanavista pois kun meni liikaa aikaa muiden ihmisten asioiden miettimiseen. Toisaalta pitäisi ajatella läheisiä enemmän ja puolituttuja vähemmän. Mulla on kissa niin mietin mitä sille kuuluu ja mitä se haluaa. Pitäiskö siivota kotona, voiko näissä vaatteissa tai tällä tukalla lähteä kauppaan. Pohdin myös maailman menoa politiikkaa, taloutta, mainosmaailmaa, somea ja näiden muutoksia ja vaikutuksia. Kuuntelen äänikirjoja ja katson dokumentteja sekö elokuvia.
Vierailija kirjoitti:
En koe olevani normaali, mutta vastaan silti.
Niin pitkään kuin muistan, oon aina kehitellyt päässäni mielikuvitustarinoita.
Osa niistä pohjautuu oikeaan elämään, esim talo, jossa henkilöt asuvat, on oikea talo, jossa oon vieraillut. Hahmot voivat joko olla "oikeasta elämästä", elokuvista tuttuja tai sitten keksin heidät itse.
Välillä heillä on villimpää ja välillä he elävät tavallista elämää suhdekriiseineen yms.Pääni sisällä oleva tarina vaihtuu pari kertaa vuodessa, silloin kehittelen uudet hahmot ja uudet tarinat. (Ja välillä on lyhyempiä tarinoita esim elokuvan tai tv-sarjan inspiroimana) Välillä myös vuorottelen tarinoita, tälläkin hetkellä mulla on päässä 2 tarinaa, toisen päähahmo asuu Turussa ja toisen tarinan päähahmo New Yorkissa.
Minäkin! Olen ihan järkyttynyt siitä, että melkein kaikki ajattelevat vain jotain siivousta ja menisikö jumppaan 😀 Itsellä pyörii päässä hurjat juonikuviot, monet tarinoistani ovat jatkuneet toistakymmentä vuotta. Harrastan muuten kirjoittamista ja olen monella tapaa luova.
Alue: Aihe vapaa
Ajattelen lähinnä sitä, mitä pitäisi tehdä päivän aikana ja miten ja missä järjestyksessä ne teen. Lisäksi pyöritän mielessä tekemättömiä töitä, stressaan niitä ja yritän keksiä uusia ideoita niiden toteuttamiseen. Välillä toki ajatukset on "tyhjäkäynnillä" ja saatan kerrata vaikka edellispäivänä kivoja tapahtumia tms.