Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä "normaalit" ihmiset ajattelevat yksin ollessaan?
Olen ollut toistakymmentä vuotta masentunut ja ahdistunut ja omat ajatukset liittyvät aika paljon pahaan olooni ja elämäntilanteeseeni. En enää edes muista omia mielenliikkeitäni tätä edeltävältä ajalta...Mitä te ihmiset joita eivät jatkuvat murheet pakota mietitte? Siis vaikka yksin ollessa ja silloin kun ette keskity mihinkään. Kelaatteko edes takaisin mielessä esim. jotain tapaamisia ystävien kanssa tai jotain hauskoja juttuja tms? Kiinnostaa...
Kommentit (282)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pil*lu se on miehen mielessä aina kun ei tarvitse työasioita ajatella.
Kamalaa löytää täältä vanha viesti yli kolmen vuoden takaa ja todeta vaan se kuinka kaikki on mennyt entistä pahemmaksi. Itselläkin voisi sanoa nyt jos tämän päivän ajatuksia miettii niin ne pyörivät pitkältä sen parissa, että haluan kuolla, tai sitten en halua. Tähän lisättynä ajatukset siitä etten pärjää täällä ja olen liian heikko. Sitten ajatuksia siitä miten kaikki menee vuosien päästä ja surullinen olo. Tuo viesti minkä ketjuun kirjoitin oli vielä aikaa kun kaikki vähän paremmin. Sen huomaa lukiessa, vaikka surullinen onkin, että silti siinä on vielä toivoa mukana ja olin tuolloin rauhallisempi. Nyt ottaisin mielelläni tuon voinnin mikä silloin oli.
Teen koko ajan jotain. Käsitöitä, remonttia, pihatöitä, siivousta, järjestelyä. Väsyneenä sänkyyn sitten. Ajattelen paljon, mutta tekeminen rauhoittaa mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin 90% vapaa-ajasta töitä. En todellakaan pysty hallitsemaan ajatuksiani, vaikka kuinka pinnistelen. Aina tunkee jokin työjuttu mieleen, jotain hankalia ja paskoja, ei toki kivoja ja hyvin meneviä. Sitten stressaan sitä, että en pysty olemaan ajattelematta töitä, vituttaa kun palkkaa ei makseta vapaa-ajan ajattelusta. Vinkkejä, miten sais ajattelun turtumaan?
Minulla sama. Vapaa-aikaa minulla on joka tapauksessa lähinnä vain viikonloppuisin, sillä arki menee yleensä klo 7.30 - 21.00 (usein myöhempäänkin) joko töissä tai työmatkalla. Työtä on paljon ja se on vaativaa, ja viikonloppuisin pyörii mielessä että meniköhän jokin juttu sittenkin väärin jne.
Työn lisäksi poden huonoa omaatuntoa siitä etten harrasta liikuntaa ja sitä että haluaisin olla yksin. Asun avopuolison kanssa samassa asunnossa ja hän luonnollisesti käytännössä aina silloin kotona kun minäkin olen, ihan vaan sen takia että olen kotona töiden takia aika vähän. Töiden jälkeen ja viikonloppuisin haluaisin vain olla yksin, aidosti yksin, enkä siten että joku on samaan aikaan samassa asunnossa eri huoneessa. Menee hirveästi turhaa energiaa siihen kun angstaan sitä etten saa olla yksin. Voinette arvata, ettei parisuhteemme ole millään maailman parhaimmalla mallilla...
Jollette ole jo puhuneet, niin puhukaa jo tänään asiat selviksi. Tuo tuhoaa vielä sinut, jos annat asioiden vain olla sellaisenaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työelämää, välillä pohdin mielessäni rekrytoidaanko tai irtisanotaanko minut tai joku muu. Parisuhdetta ja ihastusta, uutisia, tulevaisuuden suunnitelmia.
Tulevaisuutta olen alkanut ajatella selvemmin vasta aikuisiällä. Nuorenakin minulla oli tavoitteita, mutta tulevaisuuden ajattelu ja esim. perhe olivat kuin tyhjä seinä. Huomaan erona muihin, että sovitan suunnitelmia olosuhteisiin ja toteuttamiskelpoisuuteen, kun taas joillain muilla vaikuttaa ulos kerrotun perusteella olevan "sisäinen totuus", jota kyllä kertovat muille mutta eivät näytä vuosikausiin toteuttavan. Minulla suunnitelmat voivat olla muiden mielestä vaihtelevia, mutta pystyn toteuttamaan niitä, sillä olen ajatellut niitä realistisesti.
Nuorena ajattelin hyvin kriittisesti ja olin masentunut. Sitten muutin ulkomaille ja sain muuta ajateltavaa. Muutenkin minulla vieraiden kielten opiskelu on auttanut. Kun pää täyttyy vieraan kielen ymmärtämisestä ja oppimisesta, onnellisuus lisääntyy, sillä kapasiteettia ei jää negatiivisten ajatusten pyörittämiseen. Kannattaa kokeilla ja yrittää seurata mielekästä luentoa tai elokuvaa vieraalla kielellä.
Minulla vaihtuvat ajatukset todella villiä tahtia, voisin melkein epäillä minulla olevan ADHD. Aina yhteiskunnallisista aiheista hyvin absurdeihin ajatuksiin kuten "mitä hyönteiset ajattelevat kuollessaan". Välillä saatan pohtia julkkiksia, välillä ystäviä ja perhettä, sitten tietysti töitä ja opintoja. Mutta harvoin sama ajatus jää päähän pitkäksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiertelen pihalla ja suunnittelen seuraavan kesän kasvatteluja. Suunnittelen ehkä jotain mitä leipoisin. Työjutut yritän unohtaa vapaalla. Mietin sisustusjuttuja.
Minkälaisen leikkikalun osaisin itse tehdä kissalle.
Uskallanko mennä myöhään pesutupaan vai käykö joku kimppuun.
Minkävärisiä raitoja kutoisin villapaitaani.
Mistä löydän Boris Johnsonin spostiosoitteen, että voisin pyytää häntä säästämään kuolemaantuomitun alpakan Geronimon.
Nämä viime minuutin ajatuksiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat ajatukset poikkoilevat:
"Olipa hauska sattuma töissä. Itsekseen naurua. Hyvä kun saatiin asia eteenpäin. Kiva kun lapsi (aikuinen) tulee huomenna syömään. Tekisikö pihviä. Jotain jälkiruokaa voisi tehdä. Onnellinen olo kun lapsi tulee kylään. Onkohan omenapuissa omenoita. Pitääkö ostaa puolalaisia omenoita. Voi ei, säärikarvat pitää ajaa. Ottaisiko seuraavaksi kampaajalla tummia raitoja. Voi kamala, sunnuntaina pitää aamulla tehdä vähän töitä. Mitäköhän laittaisi päälle strategiapäiville. Aikun ärsyttää se nuori kukonpoika siellä töissä. Hemmetti, kun niska on kipeä. Alkaa olemaan vaivoja. Ikinä ei muista ostaa sitä silmänympärysvoidetta. Voi kun tekisi mieli suklaata. Huh huh, pitää rajoittaa karkin syöntiä. Missäköhän jumppapallo on. Ostaisiko ensi viikolla pensasmustikoita töihin. Ne oli kyllä hyviä. Sitten alkaa taas naurattaa hauska asia töistä. Voi kun olisi kiva ilma huomenna, olisi ihana tehdä pitkä kävelylenkki. Ai niin, se kissan eläinlääkäri, ikinä ei muista. Ensi viikonloppuna mökille."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä paljon synkkiä ajatuksia ja surullisia päiviä. Mietin yksinäisyyttäni, kaikkia huolia tai sitä miten pärjään. Sitten tukee mieleen taas kaikkia kevyempiä juttuja. Kuten millaista jonkun urheilijan arkielämä mahtaa olla sen urheilun taustalla, miten jokin hyönteisen pärjää tuolla viilenevässä säässä tai miksi monet eivät viitsi laittaa pihaansa kuntoon yhtään. Itse, kun istuttaisin paljonkin jos olisi mahdollista. Mietin tulevan viikon säätä, katsomieni elokuvien juonta tai erilaisia biisejä.
Eilen koin taas raskaita hetkiä, kun mietin erään musiikkiin liittyvän julkkiksen kuolemaa ja tapahtumia, mitkä johtivat siihen. Välillä rasitan itseäni näillä paljon ja yritän unohtaa ne ajatukset pian, kun vaikka kuinka mietin että kaiken olisi pitänyt mennä toisin niin ei se auta, vaikka kuinka miettisin. Saatan murehtia paljon ja se riippuu paljon päivästä. Pitäisi ehkä olla tasaisempi mieliala jotenkin etten joko hermoilisi tai puolestaan sitten taas synkistelisi tai "haahuilisi" niin paljon. Tämä kuvastaa minua hyvin ja olen usein mietteissäni.
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa löytää täältä vanha viesti yli kolmen vuoden takaa ja todeta vaan se kuinka kaikki on mennyt entistä pahemmaksi. Itselläkin voisi sanoa nyt jos tämän päivän ajatuksia miettii niin ne pyörivät pitkältä sen parissa, että haluan kuolla, tai sitten en halua. Tähän lisättynä ajatukset siitä etten pärjää täällä ja olen liian heikko. Sitten ajatuksia siitä miten kaikki menee vuosien päästä ja surullinen olo. Tuo viesti minkä ketjuun kirjoitin oli vielä aikaa kun kaikki vähän paremmin. Sen huomaa lukiessa, vaikka surullinen onkin, että silti siinä on vielä toivoa mukana ja olin tuolloin rauhallisempi. Nyt ottaisin mielelläni tuon voinnin mikä silloin oli.
Sinä olet arvokas ja rakas juuri tuollaisena kuin olet. Sisimpäsi on kaunis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa löytää täältä vanha viesti yli kolmen vuoden takaa ja todeta vaan se kuinka kaikki on mennyt entistä pahemmaksi. Itselläkin voisi sanoa nyt jos tämän päivän ajatuksia miettii niin ne pyörivät pitkältä sen parissa, että haluan kuolla, tai sitten en halua. Tähän lisättynä ajatukset siitä etten pärjää täällä ja olen liian heikko. Sitten ajatuksia siitä miten kaikki menee vuosien päästä ja surullinen olo. Tuo viesti minkä ketjuun kirjoitin oli vielä aikaa kun kaikki vähän paremmin. Sen huomaa lukiessa, vaikka surullinen onkin, että silti siinä on vielä toivoa mukana ja olin tuolloin rauhallisempi. Nyt ottaisin mielelläni tuon voinnin mikä silloin oli.
Sinä olet arvokas ja rakas juuri tuollaisena kuin olet. Sisimpäsi on kaunis.
Kiitos sinulle sanoistasi. Osuin juuri sopivasti tänne näkemään ne. Pitäisi yrittää muistaa se, että on arvokas. Kaikesta huolimatta. 💐 Sinulle, kun ilahdutit minua.
Miekkosten tempauksia, laulelen melkein jatkuvasti biisejä päässäni, aina samasta kohdasta XDDDDDD Mietin paljon myös särkylääkkeitä XDDDD minulla ei ole YHTÄÄN lääkettä tällä hetkellä ja tänään piti mennä apoteekkiin, mutta väsytti liikaa. Huomenna lähiapoteekki aukeaa vasta myöhään. Nyt pitäisi välttää migreeni jotenkin.
Mä ajattelen menneitä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Ajattelen usein että on hiton tylsää. Asun yksin.
Ajatukseni poukkoilevat aiheesta toiseen eli ajatukset eivät (onneksi) pyöri yhden ja saman asian ympärillä. Nyt mietin, että pitäisiköhän huhuilla kissaa sisälle ja että pitäisköhän kammeta ylös ruokaa laittamaan jne jne Siis ihan arkipäiväisiä asioita ajattelen.
Alue: Aihe vapaa
Juonta pöytälaatikkokirjaan