Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Raivostuttaa AINA myöhässä oleva ystävä
23.03.2018 |
Minulla on ystävä, joka on monella tavalla ihan tyyppi, mutta hänessä on yksi todella ärsyttävä piirre: hän on ihan hirveä säätäjä aikataulujen kanssa ja aina myöhässä. Siis ihan AINA. Esim. kun sovimme kyläilystä, että hän tulee luokseni vaikkapa klo 13, laittaa hän samana aamuna viestiä "Sori, tämä on minulle nyt hidas aamu, en saa lähdettyä, haittaako jos tulen kaksi tuntia myöhemmin?". Taannoin sovimme, että nähdään sunnuntaina kolmen maissa ja kun samana aamuna sitten vielä varmistin nähdäänkö paikassa x, josta oli ollut aikaisemmin puhe, niin tämä ilmoittaa " Hei, mä oonkin nyt sopinut xxx (toisne kaverin) kanssa myöhäisen brunssin klo kahdeks, et en mä ehdikään kolmeks vielä, sori, käykö viideltä?". ARRRRGGHHH!!
Tyyppi on suloinen ja mukava ihminen, mutta aivan äärimmäisen boheemi säätäjä aikataulujen kanssa. Oon pitkään jaksanut joustaa, mutta pikku hiljaa asia on alkanut suorastaan raivostuttaa. Tuntuu, että jos haluan nähdä tätä ystävää täytyy koko päivä suunnilleen raivata tyhjäksi, koska en voi luottaa yhtään, että aikataulut oikeasti pitävät.
Mitä tekisitte tällasen kaverin kanssa? Sanonko ens kerralla, että sori, meni jo, mitäs oot myöhässä ja sovitaanpa treffit uusiks sitten, kun et muuta aina aikatauluja? En itsekään tajua, miksi asiasta on niin vaikeaa sanoa hänelle...
Kommentit (492)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olenko sitten epätavallisen tossu tai jotain, mutta minä mieluummin istuisin valmiiksi laittautuneena jo viisi tuntia aiemmin kuin antaisin ystävieni odottaa itseäni tuntikausia. Olisi ihan käsittämättömän noloa, ettei välitä muiden ajasta yhtään.
Sama juttu. Asun miljoonakaupungissa ja joudun usein ottamaan usean eri metron/junan tapaamiseen, mutta en silti juuri ikinä myöhästy kun varaan riittävästi aikaa sille, että julkinen liikenne kuitenkin takkuilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jos tiedät että haluat pestä hiukset ennen tapaamista niin mikset sovit tapaamisen sellaiseen aikaan, että sulle ei jää tarpeeksi aikaa pestä hiuksia. Tuoltakin ongelmalta voi ihan hyvin hieman etukäteen suunnitelemalla. Jos tiedät vaikka että kuntosalijumppa päättyy kello kuusi niin et sovi alunperinkään niitä treffejä seitsemäksi vaan kahdeksaksi, jotta ehdit pesemään sen tukan."
Voiko myös sopia menevänsä töihin tuntia myöhemmin?
Sopisin treffit aina vain "nyt heti". Jos sittenkin seuraa vääntö en ikinä sopisi pelkästään kahdestaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei se ajantaju ikinä hämärry toiseen suuntaan? Siis että olisi vahingossa paikalla tuntia liian aikaisin ja joutuisi itse lukemaan jotain kirjaa odotellessaan. Jännä juttu. Eihän se ajantaju mikään yksisuuntainen tie ole, vaan jos minkäänlaista ajantajua ei oikeasti ole, aikaa voi vahingossa varata myös liikaa eikä pelkästään liian vähän.
Kyllä noin mulle käykin. Kun olen päiväkausia stressannut jotain tärkeää menoa ja valmistellut, niin olenkin sitten jossain juna-asemalla 2 tuntia liian aikaisin jäätymässä talvipakkasilla ja asemakin on suljettu.
Näiden myöhästelijöiden kannattaa myös miettiä, että miltä siitä kaverista mahtaa tuntua jos se kaveri joutuu odottamaan myöhästelijää pitkään kylmässä pakkasessa tai sateessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrät millaista on olla aikaoptimisti, et ymmärrä millaista on kärsiä toiminnanohjauksen haasteista. Nämä erottaa se, että voit onnistua panostamalla asiaan.
Ei, vaan nämä erottaa se, että nämä ovat kaksi eri asiaa. Minä ymmärrän, jos jollakulla oikeasti on toiminnanohjauksen haasteita, siis jokin neuroepätyypillinen asia (mikä tahansa), joka aidosti estää häntä hahmottamasta ajankulua tai johonkin asiaan kuluvaa aikaa. Miksi nämä muuten aina sotketaan myöhästymiskeskusteluun aivan kuin ainoina mahdollisina syinä, ottamatta huomioon, että muitakin syitä todellakin myöhästymisille on??
Sen sijaan en tippaakaan ymmärrä "aikaoptimismia". Siis sitä, että aikuinen, ihan tavisihminen ei muka ymmärrä, että jos hän lähtee kotoa silloin kun hänen pitäisi olla jo paikalla, hän myöhästyy. Tai että ei ymmärrä, että jos bussimatka kestää 30 min hän myöhästyy,
Suurin osa ihmisistä ei ole neuroepätyypillisiä, kai tämä on vaan pakko suoraan sitten sanoa. Kyllä tiedän, että pomolla ei ollut mitään hahmotusongelmia, se näkyi kaikessa toiminnassa. Asenneongelma sen sijaan oli ja sekin näkyi kaikessa toiminnassa.
Minä arvioin tätä sen mukaan, mitä ihmiset itse kertovat, eli jos joku kertoo minulle ja sen jälkeen havannoin tämän itsekin. On aivan outoa jopa, että alkaisi kuvitella ihmisille automaattisesti jotain neuro-ongelmia sen perusteella, että ei pidä jostain heidän käytöksestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kai kaverille sanoa jo aikaa sopiessa, että mihin asti itsellä on aikaa. Tai sitten vaan päättää itse mihin asti odottelee ja suunnittelee lopuksi päivää jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei se ajantaju ikinä hämärry toiseen suuntaan? Siis että olisi vahingossa paikalla tuntia liian aikaisin ja joutuisi itse lukemaan jotain kirjaa odotellessaan. Jännä juttu. Eihän se ajantaju mikään yksisuuntainen tie ole, vaan jos minkäänlaista ajantajua ei oikeasti ole, aikaa voi vahingossa varata myös liikaa eikä pelkästään liian vähän.
Kyllä noin mulle käykin. Kun olen päiväkausia stressannut jotain tärkeää menoa ja valmistellut, niin olenkin sitten jossain juna-asemalla 2 tuntia liian aikaisin jäätymässä talvipakkasilla ja asemakin on suljettu.
Näiden myöhästelijöiden kannattaa myös miettiä, että miltä siitä kaverista mahtaa tuntua jos se kaveri joutuu odottamaan myöhästelijää pitkään kylmässä pakkasessa tai sateessa.
Mua on turha sellaisesta syyttää. Olen se, joka ei näe kavereita koskaan ollenkaan, koska en jaksa sitä näkemiseen ja ajoissa ehtimiseen liittyvää stressiä. Tai ehkä kerran vuoteen voi nähdä aina yhtä hyvin pitkäaikaista ystävää tai sukulaista. Mutta semmosia tuttuja ja vain kavereita en näe ollenkaan. Somessa voi pitää yhteyttä sen minkä pitää.
-tuo joka on junalla aivan liian ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Jos tiedät että haluat pestä hiukset ennen tapaamista niin mikset sovit tapaamisen sellaiseen aikaan, että sulle ei jää tarpeeksi aikaa pestä hiuksia. Tuoltakin ongelmalta voi ihan hyvin hieman etukäteen suunnitelemalla. Jos tiedät vaikka että kuntosalijumppa päättyy kello kuusi niin et sovi alunperinkään niitä treffejä seitsemäksi vaan kahdeksaksi, jotta ehdit pesemään sen tukan."
Voiko myös sopia menevänsä töihin tuntia myöhemmin?
Voit laittaa herätyskello soimaan tuntia aiemmin tai pestä hiukset edellisenä iltana.
Minulla ollut myös frendi versio ainainen myöhästelijä. Kun myöhästelyajat olivat joka kerta keskiverto tunnin, niin päädyin, jos haluan tavata hänet kello 15.00, sovin tuolloin että tapaamme klo 14.00. Oikeesti toimii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei se ajantaju ikinä hämärry toiseen suuntaan? Siis että olisi vahingossa paikalla tuntia liian aikaisin ja joutuisi itse lukemaan jotain kirjaa odotellessaan. Jännä juttu. Eihän se ajantaju mikään yksisuuntainen tie ole, vaan jos minkäänlaista ajantajua ei oikeasti ole, aikaa voi vahingossa varata myös liikaa eikä pelkästään liian vähän.
No varmasti siksi että aika kulkee aina eteenpäin. Se aika siis vain aina kuluu ihmisten tehdessä jotain. Jos se kulkisi välillä taaksepäinkin, niin noin tapahtuisi varmasti aika usein että olisikin liian aikaisin paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan asiassa mies-nais-ulottuvuutta?
Kun aika moni mies kokee, että naista joutuu aina odottamaan (minäkin)
Älkää pliis raivotko heti, voi tällaistakin ihan neutraalistikin ajatella.
En nyt sitäkään tarkoittanut, että sivuuttakaa vastaamatta ollenkaan.
Voisiko olla edes tämä yksi keskustelu, jota ei pilata miehet vastaan naiset -jänkkäyksellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta, kuinka yleistä tuollainen kuvailemasi totaalinen ajantajun puute oikeasti on? Ehkä jossain aivovaurioissa, joiden mukana tulee vaikeuksia hahmottaa maailmaa - verrattavissa kasvosokeuteen, paitsi että kasvosokeuden kanssa on helpompi elää.
Se, että esimerkiksi ADHD:ssä ajantaju pettää, ei ole kuitenkaan sitä, ettei ajantajua olisi ollenkaan. Ilman minkäännäköistä ajantajua ihminen ei kykenisi itsenäiseen elämään ollenkaan.
En osaa sanoa kuinka yleistä. Ajantajun hahmottamisen ongelmissa ilmeisesti ei tarkasti ymmärretä mekanismia, luulisin sen liittyvän useampaan tekijään. Itselläni hahmottamisen vaikeuteen, joka näkyy myös muissa asioissa. Hahmotan eri tavoin kuin valtaosa kuvaa ja kokee asian. Itsenäinen elämä menee miten menee mutta minkäs teet :D Joissakin asioissa olen taitava ja se auttaa sopeutumaan jos nyt ei ihan sulautumaan.
Näitä neurologisia ilmiöitä ei varmaankaan ihan tarkasti osata analysoida ja diagnoositkin ovat toisiaan liippaavia oireryhmittymiä. Lisäksi näitä voi olla vaikeaa vertailla ja kuvata koska konkretiaa ei ole, vain kuvattu kokemus ja seuraukset jotka voivat johtua eri syistäkin. Joku joka ei vastaavaa ole kokenut sitten tarkastelee sitä jotenkin.
Mutta huvittaa ettet usko että olemme erilaisia ja sinulla olisi jokin kaikenkattava taito, näkemys ja kyky määritellä nyt tämäkin asia. Et varmaankaan ole utelias vaan olet jo mielesi päättänyt. Sama se minulle, toisen mielenmaisema on lopulta aina uskon asia.
Ei tuohon mitään ultimatumeita tarvita, jos tykkäät tyypistä niin voit mainita asiasta jolla sitten on jotain vaikutusta tai sitten ei, toinen vaihtoehto on, että siedät sen vaan koska tykkäät hänestä. Itse olen täysin toivoton aikataulujen kanssa, tietysti töihin menen silloin kun pitää ja hammaslääkärit sun muut hoituu ajallaan, mutta kaveritapaamiset ja sellaiset tuntuu olevan välillä täysin mahdottomia hoitaa niin kuin oli sovittu. Tiedän tämän, varmaan jonkun diagnoosinkin tuohon saisi jos kiinnostaisi, mutta tiedostan olevani koheltaja ja jos se ei jollekin kelpaa niin aivan sama. Kaikki ystäväni tietävät millainen olen ja he myös tietävät ettei käytökseni johdu kunnioituksen tai arvostuksen puutteesta heitä kohtaan. Ehkä heidän mielestään hyvät ominaisuuteni ylittävät huonot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten te myöhästelijät pärjäätte työelämässä? Jos töissä on vaikka joku tärkeä asiakaspalaveri tai työhaastattelu onnistutteko siihen kuitenkiin saapumaan ajoissa vai koskeeko tämä ajanhallinnan vaikeus vain kaveritapaamisia?
Vältän sopimasta mitään päivän ensimmäiseksi työtunniksi, alan valmistautua kun muut alkavat valmistautua.
Minulla oli kaveri, joka aina itse ehdotti tapaamisia, joista oli sitten monta tuntia myöhässä. Myönnän, että tätä jatkui liian pitkään, kunnes vaan väsyin hänen tyyliinsä.
Hommassa oli aina se kuvio, että jos oltiin sovittu, että nähdään jossain, niin aina sai odottaa. Jos oltiin sovittu että nähdään kaupungilla klo 18, häntä ei ala näkymään ja soitan vaikka 18:15, että missä oot. Hän vastaa, että kotona, ei ehtinyt bussiin. Sitten alkaa se vatkutus, että hei voin tulla tunnin päästä, kahden,KOLMEN... ja tätä tapahtui siis aina, jos oli tarkoitus nähdä jossain muualla, kuin hänen luonaan. Sekään ei aina onnistunut, kun välillä olin oven takana sovittuna aikana, niin kuulemma olikin "just lähdössä jostain"?
Hän loukkaantui ihan hirveästi, jos tuosta sanoi, joten en jaksanut sitä riitaa ja kilometrin mittaisia selityksiä, mitä nyt on milloinkin meneillään.
Yritin sitten niin, että sovittiin että jos nähdään, hän tulee meille. Sama homma, alkoi se siirtely, selittely ja lopulta peruminen. Nykyään en sovi etukäteen mitään, en edes muutaman tunnin päähän.
Huomasin myös, että töissä on ajoissa ja esimerkiksi treffeille pääsi aina kun oli sovittu. Ei vaan kiinnostanut seurani, niin olkoot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te myöhästelijät pärjäätte työelämässä? Jos töissä on vaikka joku tärkeä asiakaspalaveri tai työhaastattelu onnistutteko siihen kuitenkiin saapumaan ajoissa vai koskeeko tämä ajanhallinnan vaikeus vain kaveritapaamisia?
Just sellaisista tärkeistä asiakaspalavereista on tullut monta kertaa myöhästyttyä. Ei ole oikein mukavaa.
Eikö sulla ole mitään puhelinmuistutuksia käytössä? Itse laittaisin ainakin tuossa tilanteessa jonkun värinähälytyksen päälle kun pitää alkaa lähtemään. Läppärin näytöllekin saa helposti muistutuksen tulemaan tiettyyn aikaan.
On muistutuksia, mutta eipä se mikään patenttiratkaisu ole. Joskus ei muista laittaa muistutusta. Joskus muistutuksen tullessa sillä hetkellä kun pitäisi lähteä, ei voi, koska jotain on kesken tai jokin pakollinen ennakkovalmistelu puuttuukin. Pitäisi vaikka laatia esityskalvo tai vaihtaa rennot vaatteet siistimpiin. Näitä varten pitäisi sitten olla aikaisempi ennakkomuistutus valmisteluista. Mutta kaikkea ei osaa huomioida ja aikatauluttaa oikein tai sitten tekee välissä jotain ylimääräistä koska aikaahan on vielä. Tai ehtii unohtaa ennakkomuistutuksen ennen muistutusta, koska se tuli juuri kun oli tekemässä jotain muuta joka pitää tehdä loppuun. Yritä ymmärtää, että kun hallinta on puutteellinen niin se todella on. Mikään normaalille ehlä helppo varmistus ei olekaan helppo ja varma vaikka tietysti kaikkea mahdollista yrittää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos tiedät että haluat pestä hiukset ennen tapaamista niin mikset sovit tapaamisen sellaiseen aikaan, että sulle ei jää tarpeeksi aikaa pestä hiuksia. Tuoltakin ongelmalta voi ihan hyvin hieman etukäteen suunnitelemalla. Jos tiedät vaikka että kuntosalijumppa päättyy kello kuusi niin et sovi alunperinkään niitä treffejä seitsemäksi vaan kahdeksaksi, jotta ehdit pesemään sen tukan."
Voiko myös sopia menevänsä töihin tuntia myöhemmin?
Voit laittaa herätyskello soimaan tuntia aiemmin tai pestä hiukset edellisenä iltana.
Voin laittaa, mutta sitten ehdi nukkua riittävästi, kun en ehdi nytkään. Hiuksia ei voi pestä illalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin näitä kroonisia myöhästelijöitä, että koska useimmat heistä hoitavat työkuvionsa täysin moitteetta, heillä ON siis kyky olla ajoissa paikalla. Eli se, että ystävätapaamiset yms "kusee", ei johdu kyvyttömyydestä niinkään kuin välinpitämättömyydestä.
Sillä voi valtava merkitys, onko kyseessä päivittäin samana toistuva rutiini aikataulujen suhteen. Ystävien tapaamisissa ja vapaa-ajan tekemisissä ei usein ole, eivätkä ne toistu muutenkaan tarpeeksi säännöllisesti rutiinin muodostamiseksi. Myös muita muuttujia voi olla valmistelusta siirtymien kestoon. Monta mahdollisuutta epäonnistua arvioinnissa jos aikaa ei "tunne", vaan ennakointi perustuu mekaaniseen kokemukseen sen riittävyydestä/riittämättömyydestä eri t
Meikkaus 20 minuuttia arkena. Mutta yökerhoon haluatkin laittaa myös luomiväriä tai jotain mitä et arkimeikissä käytä ja missä sekin on ja miksi en ajatellut tätä aiemmin (taaskaan) ja nyt on mennyt jo 10 etsiessä ja sit jää 10 meikata ja mitä enhän mä osaakaan (edelleenkään) laittaa rajausta ja nyt pitää pestä pois ja meikkaamiseen menikin 50 minuuttia ja miksi meen ikinä sopimaan mitään ja ei oo tän arvoista ja viimeinen kerta. Tunti myöhässä paikalle ja muut: miks et oo laittautunu ees ja miten voi olla että silti piti oottaa?!. Ei siihen voi sanoa edes mitään totuutta liippavaa, joten hymyilet ja vitsailet jotain idioottimaista. Ensi kerralla varaat meikkaukseen 50 min. Ja tuplaat muutkin ajat koska samat syyt. Ja sitten voitkin viettää koko päivän valmistautuen lähtöön ja olla uupunut jo pelkästä ajatuksesta viettää kivaa aikaa. Kukaan ei ymmärrä myöskään jos et halua lähteä, koska "kivaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos tiedät että haluat pestä hiukset ennen tapaamista niin mikset sovit tapaamisen sellaiseen aikaan, että sulle ei jää tarpeeksi aikaa pestä hiuksia. Tuoltakin ongelmalta voi ihan hyvin hieman etukäteen suunnitelemalla. Jos tiedät vaikka että kuntosalijumppa päättyy kello kuusi niin et sovi alunperinkään niitä treffejä seitsemäksi vaan kahdeksaksi, jotta ehdit pesemään sen tukan."
Voiko myös sopia menevänsä töihin tuntia myöhemmin?
Voit laittaa herätyskello soimaan tuntia aiemmin tai pestä hiukset edellisenä iltana.
Voin laittaa, mutta sitten ehdi nukkua riittävästi, kun en ehdi nytkään. Hiuksia ei voi pestä illalla.
No sitten muutat ilta. ja aamurutiiniasi niin, että menet myös tuntia aikaisemmin nukkumaan niin saat riittävästi unta.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä noin mulle käykin. Kun olen päiväkausia stressannut jotain tärkeää menoa ja valmistellut, niin olenkin sitten jossain juna-asemalla 2 tuntia liian aikaisin jäätymässä talvipakkasilla ja asemakin on suljettu.