Lue keskustelun säännöt.
YLE:n sivulla pitkä juttu kielitaidon kapeudesta. Sanallakaan ei sanota ongelman todellista syytä. Kuinka tyhminä lukijoita oikein pidetään?
21.03.2018 |
Kansan kielitaito rupeaa monipuolistumaan välittömästi, kun pakkoruotsi poistetaan ja B-kielenä voi lukea valinnan mukaan jotain muutakin kuin ruotsia. Jostain syystä toimittaja ei katso aiheelliseksi mainita lainkaan pakkoruotsia kielitaidon kapeuttajana.
https://yle.fi/uutiset/3-10124510
"Suomalaisten kielitaito uhkaa kapeutua englannin kielen varaan. Työelämässä tarvetta olisi kuitenkin myös muun muassa espanjalle, ranskalle, venäjälle ja saksalle."
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pihalla tämä proffa oikein on?
"Professori Riitta Pyykkö ehdottaa, että korkeakouluopiskelijoilta edellytettäisiin vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista."
Korkeakouluopiskelijoilta edellytetään tänäkin päivänä kaksi vierasta kieltä: pakkoruotsi ja yleensä toisena kielenä on englanti. Ruotsi on kielitieteellisesti vieras kieli suomenkielisille, joten turha kenenkään pilkkuviilaajan ruveta inisemään "kotimaisesta" kielestä.
No, lakien ja asetusten mukaan korkeakoulututkinnoissa edellytetään koulusivistyskielen lisäksi toisen kotimaisen kielen ja vähintään yhden vieraan kielen taitoa, vaikka toinen kotimainen olisikin käytännössä opiskelijoille vieras kieli. Riitta Pyykkö esittää, että näiden lisäksi vaadittaisiin toinen vieras kieli. Joissain tutkinnoissahan näin jo onkin.
Kun kyse on kielten opiskelusta, pitäisi lakata puhumasta "kotimaisesta kielestä", koska kielen oppimisen kannalta ruotsi on täysin vieras kieli. Jos opiskellaan englantia ja ruotsia, silloin opiskellaan jo kahta vierasta kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska ruotsin pakollinen kirjoitus poistettiin ylioppilatutkinnosta ja muiden kielien osaaminen EI siitä huolimatta ole noussut. Nyt ei ole kyse mistään rautalangasta ja vaan toteutuneista faktoista.
Mitä tilastofaktaa sinulla on siitä, että pakkoruotsin poisto nostaa muiden kielien opiekelua. Ei mitään! Ihan vaan omaa spekulaatiotasi.
Ruotsia on edelleen opiskeltava peruskoulusta aina korkea-asteelle, vaikka sitä ei yo-kirjoituksissa olekaan pakko kirjoittaa. Tällöin moni ei valitse kolmatta kieltä rinnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pihalla tämä proffa oikein on?
"Professori Riitta Pyykkö ehdottaa, että korkeakouluopiskelijoilta edellytettäisiin vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista."
Korkeakouluopiskelijoilta edellytetään tänäkin päivänä kaksi vierasta kieltä: pakkoruotsi ja yleensä toisena kielenä on englanti. Ruotsi on kielitieteellisesti vieras kieli suomenkielisille, joten turha kenenkään pilkkuviilaajan ruveta inisemään "kotimaisesta" kielestä.
No, lakien ja asetusten mukaan korkeakoulututkinnoissa edellytetään koulusivistyskielen lisäksi toisen kotimaisen kielen ja vähintään yhden vieraan kielen taitoa, vaikka toinen kotimainen olisikin käytännössä opiskelijoille vieras kieli. Riitta Pyykkö esittää, että näiden lisäksi vaadittaisiin toinen vieras kieli. Joissain tutkinnoissahan näin jo onkin.
Kun kyse on kielten opiskelusta, pitäisi lakata puhumasta "kotimaisesta kielestä", koska kielen oppimisen kannalta ruotsi on täysin vieras kieli. Jos opiskellaan englantia ja ruotsia, silloin opiskellaan jo kahta vierasta kieltä.
Olet oikeassa. Selvityksissä, kuten tässä Pyykön tekemässä, täytynee kuitenkin käyttää virallisia käsitteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pihalla tämä proffa oikein on?
"Professori Riitta Pyykkö ehdottaa, että korkeakouluopiskelijoilta edellytettäisiin vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista."
Korkeakouluopiskelijoilta edellytetään tänäkin päivänä kaksi vierasta kieltä: pakkoruotsi ja yleensä toisena kielenä on englanti. Ruotsi on kielitieteellisesti vieras kieli suomenkielisille, joten turha kenenkään pilkkuviilaajan ruveta inisemään "kotimaisesta" kielestä.
No, lakien ja asetusten mukaan korkeakoulututkinnoissa edellytetään koulusivistyskielen lisäksi toisen kotimaisen kielen ja vähintään yhden vieraan kielen taitoa, vaikka toinen kotimainen olisikin käytännössä opiskelijoille vieras kieli. Riitta Pyykkö esittää, että näiden lisäksi vaadittaisiin toinen vieras kieli. Joissain tutkinnoissahan näin jo onkin.
Kun kyse on kielten opiskelusta, pitäisi lakata puhumasta "kotimaisesta kielestä", koska kielen oppimisen kannalta ruotsi on täysin vieras kieli. Jos opiskellaan englantia ja ruotsia, silloin opiskellaan jo kahta vierasta kieltä.
Olet oikeassa. Selvityksissä, kuten tässä Pyykön tekemässä, täytynee kuitenkin käyttää virallisia käsitteitä.
"Kotimainen kieli" on puhtaasti poliittinen käsite, eikä sellaisia tulisi käyttää, kun tarkastellaan kielten opiskelua neutraalisti.
"Kotimainen kieli" on ylipäätään täysin virheellinen termi, koska taatusti kotimaiset saamen kielet eivät muka ole lainkaan kotimaisia kieliä, mutta ruotsalaissiirtolaisten mukana tullut vieras ruotsi muka onkin yhtäkkiä kotimainen kieli!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Peruskoulussa voi lukea neljää kieltä, silti aniharva, alle prosentti peruskoululaisista lukee.
Ruotsi ei siten estä ketään lukemasta kieliä. Todellisuudessa nykynuoret vain on niin hemmetin tampioita, että kuvittelevat englannin ja google-kääntäjän riittävän.
Miksi luulet suomalaisten olevan jotain ihmelahjakkuuksia, jotka tuosta vaan oppisivat neljää vierasta kieltä? Kaksi vierasta kieltä jokaisella on maailmanlaajuisesti paljon, eikä ole lainkaan realistista ruveta vaatimaan enempää. Suomen ongelma onkin ainoastaan se, että toisen vieraan kielen on pakko olla jokaisella aina ja iankaikkisesti ruotsi.
Höpönlöpö! Kaksi vierasta kieltä ei todellakaan ole maailmanlaajuisesti paljon! Suuri osa maailman ihmisistä opiskelee muulla kuin äidinkielellään sekä puhuu ympäristössään muitakin kieliä kuin omaansa. Esim. Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa, Afrikan maissa ja Etelä-Amerikan valtioissa.
Kiinassa nuoretkaan ei puhu juuri muuta kuin kiinaa. Englannin osaaminen on heikkoa, muista kielistä nyt puhumattakaan.
Toki koulutettujen nuorten keskuudessa englannin opiskelu on yleistynyt, mutta heikkoa se on silti yhä. Voit Shanghaissa yrittää kysyä vaikka tietä parikymmpisiltä ihmisiltä kadulla ja he eivät kertakaikkiaan osaa sanaakaan englantia. Saati nyt vanhempi polvi. Ulkomaalaisen on opiskeltava kiinaa jos siellä haluaa päivittäistä elämää pystyä elämään.
Ja nyt puhutaan Shanghaista ja Pekingistä, joissa sentään ollaan aika moderneja, ei tartte mennä kuin Guangzhouhun tai Xianiin (asukkaita 14 miljoonaa ja 8 miljoonaa) niin on jo todella työn takana löytää englantia osaavia muualta kuin yliopistolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvempi valitsee kolmatta kieltä, kun on työtä jo ruotsin ja englannin kanssa (vaikka englannin osaaminen onkin monilla hyvää) ja ei tahdo syntyä niitä ryhmiä, eli halukkaatkin joutuvat tyytyä varavalintaan, joka on sitten joku kotitalous tai liikunta, että sillälailla sitten Suomi nousuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pihalla tämä proffa oikein on?
"Professori Riitta Pyykkö ehdottaa, että korkeakouluopiskelijoilta edellytettäisiin vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista."
Korkeakouluopiskelijoilta edellytetään tänäkin päivänä kaksi vierasta kieltä: pakkoruotsi ja yleensä toisena kielenä on englanti. Ruotsi on kielitieteellisesti vieras kieli suomenkielisille, joten turha kenenkään pilkkuviilaajan ruveta inisemään "kotimaisesta" kielestä.
Ei siitä ole kauan, kun yliopistossa vaadittiin virkamiesruotsin lisäksi kaksi vierasta kieltä. Tällä vuosituhannella vielä.
Pelkkiä alanuolia. Ihme juttu. Valmistuin vuonna 2002. Asetus oli tieysti sen jälkeenkin voimassa, todennäköisesti vuoteen 2005 asti.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940221
Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista
5 §
Kielitaito
Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) humanistista tutkintoa varten kahden ja luonnontieteellistä tutkintoa varten yhden vieraan kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2) suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joko on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.
Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista kokonaan tai osittain.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pihalla tämä proffa oikein on?
"Professori Riitta Pyykkö ehdottaa, että korkeakouluopiskelijoilta edellytettäisiin vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista."
Korkeakouluopiskelijoilta edellytetään tänäkin päivänä kaksi vierasta kieltä: pakkoruotsi ja yleensä toisena kielenä on englanti. Ruotsi on kielitieteellisesti vieras kieli suomenkielisille, joten turha kenenkään pilkkuviilaajan ruveta inisemään "kotimaisesta" kielestä.
Ei siitä ole kauan, kun yliopistossa vaadittiin virkamiesruotsin lisäksi kaksi vierasta kieltä. Tällä vuosituhannella vielä.
Pelkkiä alanuolia. Ihme juttu. Valmistuin vuonna 2002. Asetus oli tieysti sen jälkeenkin voimassa, todennäköisesti vuoteen 2005 asti.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940221
Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista
5 §
Kielitaito
Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) humanistista tutkintoa varten kahden ja luonnontieteellistä tutkintoa varten yhden vieraan kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2) suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joko on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.
Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista kokonaan tai osittain.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
Niin? Jos humanisteilta on vaadittu kaksi kieltä, niin eihän se tarkoita, että olisi yleisesti vaadittu kahta kieltä, kuten väitit aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Peruskoulussa voi lukea neljää kieltä, silti aniharva, alle prosentti peruskoululaisista lukee.
Ruotsi ei siten estä ketään lukemasta kieliä. Todellisuudessa nykynuoret vain on niin hemmetin tampioita, että kuvittelevat englannin ja google-kääntäjän riittävän.
Miksi luulet suomalaisten olevan jotain ihmelahjakkuuksia, jotka tuosta vaan oppisivat neljää vierasta kieltä? Kaksi vierasta kieltä jokaisella on maailmanlaajuisesti paljon, eikä ole lainkaan realistista ruveta vaatimaan enempää. Suomen ongelma onkin ainoastaan se, että toisen vieraan kielen on pakko olla jokaisella aina ja iankaikkisesti ruotsi.
Höpönlöpö! Kaksi vierasta kieltä ei todellakaan ole maailmanlaajuisesti paljon! Suuri osa maailman ihmisistä opiskelee muulla kuin äidinkielellään sekä puhuu ympäristössään muitakin kieliä kuin omaansa. Esim. Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa, Afrikan maissa ja Etelä-Amerikan valtioissa.
Kiinassa nuoretkaan ei puhu juuri muuta kuin kiinaa. Englannin osaaminen on heikkoa, muista kielistä nyt puhumattakaan.
Toki koulutettujen nuorten keskuudessa englannin opiskelu on yleistynyt, mutta heikkoa se on silti yhä. Voit Shanghaissa yrittää kysyä vaikka tietä parikymmpisiltä ihmisiltä kadulla ja he eivät kertakaikkiaan osaa sanaakaan englantia. Saati nyt vanhempi polvi. Ulkomaalaisen on opiskeltava kiinaa jos siellä haluaa päivittäistä elämää pystyä elämään.
Ja nyt puhutaan Shanghaista ja Pekingistä, joissa sentään ollaan aika moderneja, ei tartte mennä kuin Guangzhouhun tai Xianiin (asukkaita 14 miljoonaa ja 8 miljoonaa) niin on jo todella työn takana löytää englantia osaavia muualta kuin yliopistolta.
Suomalaiset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia, vaikka suurin osa suomenruotsalaisista osaa suomea ja ruotsalaiset osaavat ei-englanninkielisistä parhaiten englantia.
Voisiko joku jo kertoa, mitä järkeä pakkoruotsissa on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska ruotsin pakollinen kirjoitus poistettiin ylioppilatutkinnosta ja muiden kielien osaaminen EI siitä huolimatta ole noussut. Nyt ei ole kyse mistään rautalangasta ja vaan toteutuneista faktoista.
Mitä tilastofaktaa sinulla on siitä, että pakkoruotsin poisto nostaa muiden kielien opiekelua. Ei mitään! Ihan vaan omaa spekulaatiotasi.
Eihän se tuntimäärä mihinkään vähentynyt, pikemminkin päinvastoin, kun pakkoruotsi aikaistettiin alkamaan 6. luokalla.
Tämä taas oli kuolinisku A2-kielelle, johon ei monissa kouluissa enää synny ryhmiä ja/tai niitä ei ole edes tarjollaToivottaavsti tämä on vain alun panikointia, mutta pakkoruotsin aikaistus sai vanhemmat varovaisiksi: kun A2-kieltä valitaan, lapsi on vasta juuri aloittanut A1-kielen eikä vielä ole välttämättä tietoa millainen kielipää lapsella on. Kolme vierasta kieltä alakoulussa tuntuu monista vanhemmilta turhan vaikealta ja A2-kieli jää ottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ruotsin pakollinen kirjoitus poistettiin ylioppilatutkinnosta ja muiden kielien osaaminen EI siitä huolimatta ole noussut. Nyt ei ole kyse mistään rautalangasta ja vaan toteutuneista faktoista.
Mitä tilastofaktaa sinulla on siitä, että pakkoruotsin poisto nostaa muiden kielien opiekelua. Ei mitään! Ihan vaan omaa spekulaatiotasi.
Eihän se tuntimäärä mihinkään vähentynyt, pikemminkin päinvastoin, kun pakkoruotsi aikaistettiin alkamaan 6. luokalla.
Tämä taas oli kuolinisku A2-kielelle, johon ei monissa kouluissa enää synny ryhmiä ja/tai niitä ei ole edes tarjollaToivottaavsti tämä on vain alun panikointia, mutta pakkoruotsin aikaistus sai vanhemmat varovaisiksi: kun A2-kieltä valitaan, lapsi on vasta juuri aloittanut A1-kielen eikä vielä ole välttämättä tietoa millainen kielipää lapsella on. Kolme vierasta kieltä alakoulussa tuntuu monista vanhemmilta turhan vaikealta ja A2-kieli jää ottamatta.
Tämä oli tiedossa ja alan asiantuntijat kyllä varoittivat tästä. Pakkoruotsi aikaistettiin ala-asteelle vastoin kaikkia asiantuntijoita, koska RKP sitä vaati.
Miksi RKP saa terrorisoida lastemme kieliopintoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pihalla tämä proffa oikein on?
"Professori Riitta Pyykkö ehdottaa, että korkeakouluopiskelijoilta edellytettäisiin vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista."
Korkeakouluopiskelijoilta edellytetään tänäkin päivänä kaksi vierasta kieltä: pakkoruotsi ja yleensä toisena kielenä on englanti. Ruotsi on kielitieteellisesti vieras kieli suomenkielisille, joten turha kenenkään pilkkuviilaajan ruveta inisemään "kotimaisesta" kielestä.
Ei siitä ole kauan, kun yliopistossa vaadittiin virkamiesruotsin lisäksi kaksi vierasta kieltä. Tällä vuosituhannella vielä.
Pelkkiä alanuolia. Ihme juttu. Valmistuin vuonna 2002. Asetus oli tieysti sen jälkeenkin voimassa, todennäköisesti vuoteen 2005 asti.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940221
Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista
5 §
Kielitaito
Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) humanistista tutkintoa varten kahden ja luonnontieteellistä tutkintoa varten yhden vieraan kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2) suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joko on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.
Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista kokonaan tai osittain.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
Niin. Siis yhdellä alalla vaaditaan tällaista. Eipä todellakaan vaadittu 90-luvulla ainakaan kauppatieteissä kahden vieraan kielen osaamista.
Yliopistoilla on periaatteessa itsehallinto, joten en tajua, miksi lakipykälissä määritetään mitä KIELIÄ niiden pitää opettaa pakolla! Eihän muistakaan kurssien sisällöistä määrätä lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, aloittaja ei nyt ymmärrä suomea ja suomalaisia tai suomen mediaa ja virkamiehiä.
Näille nimittäin on ihan se ja sama mitä mieltä kansa on tai mitä kansa haluaa. Koko tuo porukka voi jättää aivan täysin kansan äänen kuuntelematta ja ruveta johtamaan kansaa haluamaansa suuntaan. Tuon porukan vallitsevassa maailmankuvassa kansa on vietävä oikeaan suuntaan vaikka väkisin ja itsehän nuo voivat keskenään päättää mikä se oikea suunta kulloinkin on ja siinä päätöksenteossa ei tarvita muruakaan tietoa mistään oman kuplan ulkopuolelta.
Esim. alkoholilaki jota vastaan taisteltiin raivopäisasti, avi taitaa taistella vieläkin kun ei tunnu löytyvän tarvittavia lomakkeita ja lupien anojille arvotaan tänään yksi vastaus ja huomenna toinen täsmälleen päinvastainen.
Esim. sata muuta vastaavaa asiaa pakkoruotsista lähtien.
Varsinainen hyvinvointivaltio. Ehkä poliitikot kavereineen sitten voivat hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ei, aloittaja ei nyt ymmärrä suomea ja suomalaisia tai suomen mediaa ja virkamiehiä.
Näille nimittäin on ihan se ja sama mitä mieltä kansa on tai mitä kansa haluaa. Koko tuo porukka voi jättää aivan täysin kansan äänen kuuntelematta ja ruveta johtamaan kansaa haluamaansa suuntaan. Tuon porukan vallitsevassa maailmankuvassa kansa on vietävä oikeaan suuntaan vaikka väkisin ja itsehän nuo voivat keskenään päättää mikä se oikea suunta kulloinkin on ja siinä päätöksenteossa ei tarvita muruakaan tietoa mistään oman kuplan ulkopuolelta.
Esim. alkoholilaki jota vastaan taisteltiin raivopäisasti, avi taitaa taistella vieläkin kun ei tunnu löytyvän tarvittavia lomakkeita ja lupien anojille arvotaan tänään yksi vastaus ja huomenna toinen täsmälleen päinvastainen.
Esim. sata muuta vastaavaa asiaa pakkoruotsista lähtien.
Varsinainen hyvinvointivaltio. Ehkä poliitikot kavereineen sitten voivat hyvin.
Toivoisin, että joku voisi rehellisesti kertoa, kuka hyötyy pakkoruotsista ja miten. Kun käytännössä kaikki tuntuvat häviävän. Lapsilta viedään motivaatio kielten opiskeluun tuputtamalla poliittista pakkoainetta, yhteiskunta kokonaisuutena (mm. vienti) kärsii pakkoruotsin vuoksi kapeasta kielitaidosta, poliittisen luonteen vuoksi pakkoruotsista ei anneta vapautuksia edes lukihäiriöisille, joille turhan kielen pakko-opiskelu on yhtä tuskaa jne jne.
Ruotsissa opiskellaan englantia ja vähintään yhtä muuta kieltä. Kukaan ei siellä kauhistele huonoa kielitaitoa. Olisikohan asianlaita toinen, jos siellä olisi koko kansalla ala-asteelta yliopistoon asti jatkuva pakkosuomi?
Vierailija kirjoitti:
Eipä taas yllätä! Yle tekee jutun jossa parjataan kantasuomalaisten kielitaitoa. Entäs ne uudet tulokkaat, jotka eivät osaa suomenkieltä?
Edes asuttuaan maassa toistakymmentä vuotta. Tämä kyllä sallitaan ja tuet maksetaan.
Tässä yhtälössä kukaan ei kyseenalaista tarpeeksi ruotsinkielen opettajien motivaatiota säilyttää pakkoasema. Aika monelta voisi mennä aikoinaan hankittu varma työpaikka, kun oppilaat saisivatkin valita ihan itse! Tulevaisuutta tällekin alalle, ihan niin kuin monella muullakin jo on.
Se pakkoruotsia lukeva Veeti tai Vilma kehittelee myöhemmin sitten kääntäjärobottiohjelmia, missä voi laittaa reaaliaikaisesti ihmisen kuuloisen äänen puhumaan svenssonille omaa kieltään sanomatta itse sanaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä taas yllätä! Yle tekee jutun jossa parjataan kantasuomalaisten kielitaitoa. Entäs ne uudet tulokkaat, jotka eivät osaa suomenkieltä?
Edes asuttuaan maassa toistakymmentä vuotta. Tämä kyllä sallitaan ja tuet maksetaan.
Ruotsalaiset tulivat rannikoilla joskus 1300-luvulla, mutta jälkeläisensä eivät vieläkään osaa suomea. Miksei ???
Pakkoruotsittajat toistelevat tätä samaa virheellistä väitettä uudelleen ja uudelleen.
Katsos kun pakkoruotsin pakollinen TUNTIMÄÄRÄ pysyi täsmälleen samana, vaikka yo-pakko poistuikin. Siis yhtään tuntia ei vapautunut muiden kielten tunneille. Tajuatko? Pakkoruotsia sama määrä kuin ennenkin, ei lisää tilaa muille kielille. Mitä kohtaa et tässä yhtälössä tajua?