Lue keskustelun säännöt.
Vanessa, Melissa, Liana, Nora... Olemmeko me ainoita, joiden mielestä suomalaisella lapsella kuuluu olla suomalainen nimi?
17.03.2018 |
Nuo ovat siis tytön luokkakavereita ja kavereita, jotenkin hämmentävää kun suomessa ollaan. Suurin osa noista nimistä myös kuulostaa kornilta suomalaisten sukunimien , Pöntisten ja Kekkosten ja Möttösten kanssa.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omille lapsillenituli ”vierasperäiset” nimet ihan sukukirjasta.
valinnanvaraa oli: Anton, Emil, Ida, Edith, Lilly, Elise, Karl, Adolf... jne.
Siinä esimerkkejä.
Miksi ei lapsella voisi olla oman isomummin nimi?
Meidän sukutaulusta löytyy nimiä mm.: Olga, Charlotta, Alexandra, Hildegard, Alexander, Erik, Serafia, Elvira, Evert, Maria, Ellen...
Ei sieltä valitettavasti oikein löydy kovin suomalaisia nimiä, suurten ikäluokkien nimet pois lukien. Nekin lähinnä nimiä kuten Risto tai Marjaliisa, joiden juuret muissa kielissä myös.
Pidän kyllä omakielisistä nimistä, mutta en halua lapsellilleni myöskään suomenkielistä sanaa. Tästä syystä ei tullut lapsen nimeksi Onnia, mutta Felix tuli. Sekin muuten sukutaulusta.
Felix on muuten tosi kiva nimi! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin hautausmaalla tänään ja näin siellä nimen Axelia. Kyllä, Axelia! Myös Seelia-nimisiä on ollut kauan aikaa sitten. Adele on myös tosi vanha nimi, Suomessakin ollut käytössä, ei todellakaan mikään muotinimi. Myös Mathilda- muoto oli ennen Suomessa yleinen.
Juuri näin! Ystävälläni oli Adele-isomummo. Jopa Adelina on vanha nimi.
Monet näistä "uusista" nimistä on oikeasti uusvanhoja. Olisi kiva saada ap:lta selvennystä siitä, mitä nimiä hän pitää oikeina suomalaisina niminä, joita lapsille tulisi antaa? Aino nyt varmastikin, mutta muita? Onko parempi, että antaisin lapselleni vaikka nimen Aurinko kuin Alexandra?
Hautausmailla näkee mitä ihmeellisempiä nimiä. Todella erikoisia! Eli kyllä ne erikoiset nimet on aina ollu in. On ollut Fredrikaa, Augustaa yms.
Minusta se on vaan kätevää, että lapsella on "kansainvälinen" nimi. Monet ihan suomalaiset nimet taipuvat hyvin ulkomaalaisten suuhun, tässäkin ketjussa on niitä paljon mainittu. Itse antaisin varmaan lapselleni jonkun sellaisen nimen. Sitä en ymmärrä, että annetaan joku suomalaisille hirveän hankala nimi ja sitten valitetaan kun kukaan ei osaa lausua sitä oikein (joskus täällä oli ketju, jossa Phoeben äiti valitti kun kukaan ei osaa lausua lapsen nimeä, no en yhtään ihmettele...)
Toisaalta en myöskään ymmärrä niitä, jotka antavat jonkun muotinimen. Muistelen omilta kouluajoilta, ettei niillä luokkakavereilla ollut kovin kivaa kun aina kutsuttiin "Julius S." ja "Julius O." Jos puhuttiin "Juliuksesta" niin piti aina erikseen selventää, kumpaa tarkoitettiin. Siinä jotenkin katoaa se oma yksilöllisyys kun jollain luokkakaverilla on sama nimi, ja sehän on sitä todennäköisempää, mitä enemmän samannimisiä on.
Minä itse asiassa kaipaan takaisin niitä vanhoja pitkiä, mahtipontisiakin etunimiä, joista sitten "ennen vanhaan" käytettiin eri elämäntilanteissa eri lyhentymiä. Jussina oot se Jussi aina vaan, mutta Johanneksena voit olla perheen kesken se Jussi, teininä Juhis ja työelämässä vaikka Hannes ja jos saat komennuksen ulkomaille, niin kaikki tunnistaa nimen Johannes. Tästä syystä en nimeäsi lastani vaikka Peetuksi, vaikka Peetuksi sitä kotona kutsuisimme, mielummin Petteri, Peter tai jopa Petrus. Mutta suurin osa nykyvanhemmista varmaan laittaisi just sen Peetun. Itse en ymmärrä lempinimiä virallisina niminä, toisten mielestä kaikki muu taas on hienostelua. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on britti ja lapsemme ovat Emma ja Leo, oli selvää, että valitsemme nimet jotka molempien sukulaiset osaavat lausua .
Mutta nehän lausutaan ihan eri tavalla, varsinkin Leo. Hyvä yritys.
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän vanhempien huonoa arvostelukykyä osoittavina lähinnä sellaisia nimiä, joiden lausuminen on suomeksi epäluontevaa. Esimerkiksi tämä palstallakin moneen otteeseen ruodittu Jax, joka ilmeisesti lausutaan Tsäks. Todennäköisesti nimen haltija saa joka paikassa selittää, miten nimi lausutaan. Lisäksi suomeksi artikuloiden se kuulostaa aika hölmöltä, englanniksi toki luontevampi. Mutta suomenkieliselle ihmiselle hyvin vaivalloinen ja höpsö nimi mielestäni. Vastaavia ovat nämä Chloet ja Kyliet. En ikinä antaisi lapselleni nimeä, jota ei pysty käyttämään luontevasti ja vaivattomasti suomenkielisessä puheessa. (Tosin kerrottakoon, että olen jollain hassulla tavalla lämmennyt nimelle James, kun olen havainnut, että James Hirvisaaren kohdalla se lausutaan kuten kirjoitetaan, eikä tseims. :D)
Mutta kyllä sen suomalaisuudenkin voi viedä liian pitkälle. Tiedän tyttölapsia, joilla on miehen nimestä väännetty nimi tyyliin Heikkiina. En kyllä näissäkään tavoita, millaisella valintaprosessilla lopputulokseen on päädytty.
Julius -Julia. Ikivanha tapa tehdä maskuliinista feminiini, alkujaan Juliuksen tytär.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi hauska kuulla niitä suomalaisia nimiä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän vanhempien huonoa arvostelukykyä osoittavina lähinnä sellaisia nimiä, joiden lausuminen on suomeksi epäluontevaa. Esimerkiksi tämä palstallakin moneen otteeseen ruodittu Jax, joka ilmeisesti lausutaan Tsäks. Todennäköisesti nimen haltija saa joka paikassa selittää, miten nimi lausutaan. Lisäksi suomeksi artikuloiden se kuulostaa aika hölmöltä, englanniksi toki luontevampi. Mutta suomenkieliselle ihmiselle hyvin vaivalloinen ja höpsö nimi mielestäni. Vastaavia ovat nämä Chloet ja Kyliet. En ikinä antaisi lapselleni nimeä, jota ei pysty käyttämään luontevasti ja vaivattomasti suomenkielisessä puheessa. (Tosin kerrottakoon, että olen jollain hassulla tavalla lämmennyt nimelle James, kun olen havainnut, että James Hirvisaaren kohdalla se lausutaan kuten kirjoitetaan, eikä tseims. :D)
Mutta kyllä sen suomalaisuudenkin voi viedä liian pitkälle. Tiedän tyttölapsia, joilla on miehen nimestä väännetty nimi tyyliin Heikkiina. En kyllä näissäkään tavoita, millaisella valintaprosessilla lopputulokseen on päädytty.
Julius -Julia. Ikivanha tapa tehdä maskuliinista feminiini, alkujaan Juliuksen tytär.
Onhan se näin, mutta monet tuollaiset nimet ovat hyvin vakiintuneita, kun taas joistain paistaa läpi, että on keksitty miehen nimestä ihan oma väännös. Tulee jotenkin sellainen mielikuva, että vanhemmat olisivat toivoneet poikaa ja oli pojan nimi valmiiksi jo keksittynä. Ei tullut poikaa ja antoivat tytölle sen saman nimen... Minusta kyse on nimenomaan siitä, mitkä miehen nimistä johdetut naisten nimet ovat kielenkäyttöön vakiintuneita. Heikkiina, Petriina tjms. kuulostavat vaan väkisin väännetyiltä. Nikoliina omasta mielestäni myös aivan kamala, vaikka siinä on ilmeisesti yritetty tavoitella englanninkielistä Nicole-nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi aika veikeää, jos tämä englanninkielen ylivalta loppuisi, ja supisuomalaisille takametsien lapsille annettaisiin vaikka kiinalais/japanilaisnimiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on britti ja lapsemme ovat Emma ja Leo, oli selvää, että valitsemme nimet jotka molempien sukulaiset osaavat lausua .
Mutta nehän lausutaan ihan eri tavalla, varsinkin Leo. Hyvä yritys.
Mikä yritys?
Tottakai englanninkielinen lausuu Leon eri tavoin kuin suomalainen tai vaikka saksalainen.
Ja Emmastakin saattaa jäädä toinen M pois. ;)
Asiaan mennäkseni ja ap:lle vastatakseni ilmoitan, että ette ole mitenkään ainoita.
Olen lasten kanssa jonkin verran tekemisissä työni puolesta, ja kyllä nykyään nimiksi annetaan ihan perinteistä Mattia, Pekkaa, Annaa ja Liisaa.
Tietysti jo pitkään ollut ollut mm. Väinö-, Onni-, Aleksi-, Ella-, Emma- ja Julia- buumi, joten odotankin innolla, koska alkaa Pentti-, Markku-, Heikki-, Kirsti-, Ritva- ja Raija-buumi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi aika veikeää, jos tämä englanninkielen ylivalta loppuisi, ja supisuomalaisille takametsien lapsille annettaisiin vaikka kiinalais/japanilaisnimiä.
No, ainakin Mariko/Mari on nimi sekä Japanissa että Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu aika paljon siitä nimestäkin . Claudia, Charlotta, ja Felicia esimerkiksi ovat suomalaiselle hankalia lausua ja kirjoittaa, "Möttönen " saa aina tavuttaa ja korjata että että C-H--A... Ceellä ! Eikun ceellä!
Kun taas esim. Olivia taipuu hyvin myös vanhemman sukupolven suuhun eikä kirjoitusasusta ole epäselvyyttä. Kukin nimetköön lapsensa miten tahtoo, mutta mitä järkeä on valita mahdollisemman vaikea nimi ja itkeä sitten, kun "tyhmät suomalaiset juntit" lausuvat sen väärin !
Aika tyhmä pitää olla jos ei Chrlottaa osaa kirjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu aika paljon siitä nimestäkin . Claudia, Charlotta, ja Felicia esimerkiksi ovat suomalaiselle hankalia lausua ja kirjoittaa, "Möttönen " saa aina tavuttaa ja korjata että että C-H--A... Ceellä ! Eikun ceellä!
Kun taas esim. Olivia taipuu hyvin myös vanhemman sukupolven suuhun eikä kirjoitusasusta ole epäselvyyttä. Kukin nimetköön lapsensa miten tahtoo, mutta mitä järkeä on valita mahdollisemman vaikea nimi ja itkeä sitten, kun "tyhmät suomalaiset juntit" lausuvat sen väärin !
Aika tyhmä pitää olla jos ei Chrlottaa osaa kirjoittaa.
Nonni, CHARLOTTA!!!
Esim. jonkun Tauskin lapsia on James ja Jane Peltonen. Aina mietin, että lausuuko ne lapsen nimet suomalaisittain niinkuin kirjoitetaan vai niinkuin britit
No, kehitys kehittyy. Terttu ja Tuulikki oli kovia 50-luvulla, mutta kansainvälisiä nimiä annettiin myös. Minua pari sukupolvea (ite 36) vanhempia ihmisiä suvussani ovat olleet esimerkiksi Linnea, Bertta, Amalia ja Regina, ei niin hirveän suomenkielisen kuuloisia nekään. Nimistö muuttuu. Ja joko oman perheen tai lapsen tulevaisuuen mahdollinen kansainvälisyys on ihan hyvä syy antaa (ainakin yksi) nimi, joka toimii myös muun kuin suomen kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet
Tarkoitat siis, että valitsette lapsen nimen näistä?
Seuraavasta lapsestani tulee Vasara Vesivalo!
Heh. Vasara on latviaa ja tarkoittaa kesää, ja kirjoitusasukin on latvian kieliopin mukaan feminiininen, joten kyllähän tuo naiselle nimeksi kävisi. :D Tosin kuulostaa ehkä vähän hupsulta suomalaisen korvaan jos nimenä on työkalu. Vasara Talikko Höyläpenkki Korhonen, ei ainakaan kukaan pääsisi sanomaan että ompas nössö nimi. :D
Turkiksi Elma= omena.
Hyvin naisellinen nimi.
Harva kai kirjoittaa enää Agricolan aikaista suomea . Sinä ehkä, mutta eipä sitä taida moni ymmärtää
Nyt jos antaisi lapselle nimen Mathilda, olisi varmaan pahimman luokan "wt". Oikeastihan Mathilda on se alkuperäinen versio, Matilda tuli myöhemmin ja syrjäytti sen. 😂
Elise ja Marie on myös olleet käytössä Suomessa aikaisemmin. Niitäkin pidetään varmaan jonain hienostelunimenä nykyään.
Nykyään kaikki on wt, Adele on loistava esimerkki. Tosi vanha nimi se on. Samoin Emelia on vanha nimi, mutta sekin olisi varmaan "wt" :))))