Sipilä: Tekoälyn soveltajiksi koulutettava 10 vuodessa miljoona suomalaista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuohan olisivat juuri valtakysymyksiä. Valta tulisi kirjaimellisesti iholle asti. Olisiko oikeutta olla ottamatta piuhoja päähänsä ? Vai olisiko periaatteessa oikeus, mutta menettäisi digitaalisen perustulonsa, jos ei ota. Ja muuta tuloahan ei voinut olla...

Myös se on valtakysymys, hyväksyykö ne algoritmin tarjoamat parhaat lopputulokset kaikkeen oikeina päätöksinä. Jos kaikkeen on mahdollista laskea parhaat lopputulokset. Kenen kannalta parhaat? Siis ryhmän, lauman?

Jos ihmiselämä muuttuisi tällaiseksi laumasieluiseksi teknomuurahaispesän kuhinaksi jossa kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta, en näkisi mitään mieltä ihmiselämälle, en pitäisi sitä enää elämisen arvoisena niillä kriteereillä joita minulla elämisen arvoiselle elämälle on. Mielestäni kuvasit pahimmanlaisen painajaisen ja dystopian.

Tämä meni toki hieman pitkälle Sipilän kaavailuista tänä vuonna, mutta mielenkiintoista ja selkäpiitä karmivaa pohtia.

sama

Algoritmeilla lasketaan, että millainen maailmanjärjestys maksimoi yhteenlasketun onnellisuuden (toki tämä ei ole yksinkertaista määritellä), enkä mä näkisi, että laskettu maksimoitu maailmanjärjestys olisi sellainen, jossa vapauksia rajoitetaan esimerkiksi pääpiuhojen osalta, koska ihmisten onnellisuuteen vaikuttaa vapaus aika paljonkin. Ei ole mitään syytä sille, miksi tulevaisuus olisi millään järkevällä todennäköisyydellä jokin dystopia, kun ihmiset eivät sellaista kuitenkaan itselleen halua. Tietenkin tulevaisuus voi olla epäoptimaalinen paikka vaikka jollekin sarjamurhaajalle, joka ei enää pääse toteuttamaan itseään muualla kuin virtuaalitodellisuudessa tai bioprintattujen mukaihmisten parissa, mutta tuskin sillä sarjamurhaajallakaan kaikenkaikkiaan olisi asiat huonommin kuin nyt.

Miksi ihmisiltä kysyttäisiin? Miten määrittelet onnellisuuden ja sen algoritmin? Kuka sen kehittää?

Mitä tarkoitat, miksi ihmisiltä kysyttäisiin?

Onnellisuus voidaan määritellä vaikkapa aivokuvantamisella tai simulaatiolla aivojen toiminnasta. Lisänä voidaan huomioida myös ihmisen kokema subjektiivinen onnellisuus. Ihminen osaa myös sanoa, mikäli ei ole onnellinen. Algoritmi itsessään voidaan näiden parametrien perusteella pistää syntymään vaikka evoluutiosimulaattorissa, ilman että sitä yhdenkään ihmiset tarvitsee tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuohan olisivat juuri valtakysymyksiä. Valta tulisi kirjaimellisesti iholle asti. Olisiko oikeutta olla ottamatta piuhoja päähänsä ? Vai olisiko periaatteessa oikeus, mutta menettäisi digitaalisen perustulonsa, jos ei ota. Ja muuta tuloahan ei voinut olla...

Myös se on valtakysymys, hyväksyykö ne algoritmin tarjoamat parhaat lopputulokset kaikkeen oikeina päätöksinä. Jos kaikkeen on mahdollista laskea parhaat lopputulokset. Kenen kannalta parhaat? Siis ryhmän, lauman?

Jos ihmiselämä muuttuisi tällaiseksi laumasieluiseksi teknomuurahaispesän kuhinaksi jossa kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta, en näkisi mitään mieltä ihmiselämälle, en pitäisi sitä enää elämisen arvoisena niillä kriteereillä joita minulla elämisen arvoiselle elämälle on. Mielestäni kuvasit pahimmanlaisen painajaisen ja dystopian.

Tämä meni toki hieman pitkälle Sipilän kaavailuista tänä vuonna, mutta mielenkiintoista ja selkäpiitä karmivaa pohtia.

sama

Algoritmeilla lasketaan, että millainen maailmanjärjestys maksimoi yhteenlasketun onnellisuuden (toki tämä ei ole yksinkertaista määritellä), enkä mä näkisi, että laskettu maksimoitu maailmanjärjestys olisi sellainen, jossa vapauksia rajoitetaan esimerkiksi pääpiuhojen osalta, koska ihmisten onnellisuuteen vaikuttaa vapaus aika paljonkin. Ei ole mitään syytä sille, miksi tulevaisuus olisi millään järkevällä todennäköisyydellä jokin dystopia, kun ihmiset eivät sellaista kuitenkaan itselleen halua. Tietenkin tulevaisuus voi olla epäoptimaalinen paikka vaikka jollekin sarjamurhaajalle, joka ei enää pääse toteuttamaan itseään muualla kuin virtuaalitodellisuudessa tai bioprintattujen mukaihmisten parissa, mutta tuskin sillä sarjamurhaajallakaan kaikenkaikkiaan olisi asiat huonommin kuin nyt.

Miksi ihmisiltä kysyttäisiin? Miten määrittelet onnellisuuden ja sen algoritmin? Kuka sen kehittää?

Mitä tarkoitat, miksi ihmisiltä kysyttäisiin?

Onnellisuus voidaan määritellä vaikkapa aivokuvantamisella tai simulaatiolla aivojen toiminnasta. Lisänä voidaan huomioida myös ihmisen kokema subjektiivinen onnellisuus. Ihminen osaa myös sanoa, mikäli ei ole onnellinen. Algoritmi itsessään voidaan näiden parametrien perusteella pistää syntymään vaikka evoluutiosimulaattorissa, ilman että sitä yhdenkään ihmiset tarvitsee tehdä.

Eli et mitenkään, niin arvelinkin. Pelkkää höpöhöpöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuohan olisivat juuri valtakysymyksiä. Valta tulisi kirjaimellisesti iholle asti. Olisiko oikeutta olla ottamatta piuhoja päähänsä ? Vai olisiko periaatteessa oikeus, mutta menettäisi digitaalisen perustulonsa, jos ei ota. Ja muuta tuloahan ei voinut olla...

Myös se on valtakysymys, hyväksyykö ne algoritmin tarjoamat parhaat lopputulokset kaikkeen oikeina päätöksinä. Jos kaikkeen on mahdollista laskea parhaat lopputulokset. Kenen kannalta parhaat? Siis ryhmän, lauman?

Jos ihmiselämä muuttuisi tällaiseksi laumasieluiseksi teknomuurahaispesän kuhinaksi jossa kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta, en näkisi mitään mieltä ihmiselämälle, en pitäisi sitä enää elämisen arvoisena niillä kriteereillä joita minulla elämisen arvoiselle elämälle on. Mielestäni kuvasit pahimmanlaisen painajaisen ja dystopian.

Tämä meni toki hieman pitkälle Sipilän kaavailuista tänä vuonna, mutta mielenkiintoista ja selkäpiitä karmivaa pohtia.

sama

Algoritmeilla lasketaan, että millainen maailmanjärjestys maksimoi yhteenlasketun onnellisuuden (toki tämä ei ole yksinkertaista määritellä), enkä mä näkisi, että laskettu maksimoitu maailmanjärjestys olisi sellainen, jossa vapauksia rajoitetaan esimerkiksi pääpiuhojen osalta, koska ihmisten onnellisuuteen vaikuttaa vapaus aika paljonkin. Ei ole mitään syytä sille, miksi tulevaisuus olisi millään järkevällä todennäköisyydellä jokin dystopia, kun ihmiset eivät sellaista kuitenkaan itselleen halua. Tietenkin tulevaisuus voi olla epäoptimaalinen paikka vaikka jollekin sarjamurhaajalle, joka ei enää pääse toteuttamaan itseään muualla kuin virtuaalitodellisuudessa tai bioprintattujen mukaihmisten parissa, mutta tuskin sillä sarjamurhaajallakaan kaikenkaikkiaan olisi asiat huonommin kuin nyt.

Koitan antaa mielessäni mahdollisuuden positiivisille toteutumille, vaikka dystopiaksi luisumisen mahdollisuudet ovatkin vahvasti olemassa.

Toivoa tuossa toi ajatus siitä, että eivät ihmiset kuitenkaan dystopiaa halua, niin sellainen ei ole tulossa. Olisi hienoa, jos ihmiset voisivat olla vaikuttamassa haluamaansa tulevaisuuteen. Mutta kun uutta järjestystä aletaan ajaa läpi, kuunnellaanko ihmisiä? Tämänhetkisen todellisuuden politiikka antaa viitteitä päinvastaisesta kehityksestä, jossa kansalaisilla on yhä vähemmän vaikutusvaltaa heitä koskeviin päätöksiin (aasinsilta Sipilään), eikä edes asiantuntijoita kuunnella. Muutoksia runnotaan läpi väkisin, pienen valtaklikin toimesta.

Jos tekoälyä ja digitaalisuutta voitaisiin hyödyntää maailman kehittämiseen enemmän alhaalta ylös lähtevällä otteella, se voisi vaikuttaa lupaavammalta. Nyt todellusuudesta saan kuvan siitä, että sitä ollaan valjastamassa autoritäärisin ottein.

sama

Se on todennäköisesti erinomainen asia, ettei taviksilta liiemmin kyseltäisi millainen yhteiskunnan pitäisi olla. Keskivertokansalainen on kuitenkin aivan pihalla asioista eikä analyyttista kykyä löydy juuri miksikään. Poliitikotkin ovat toistaiseksi olleet vain taviksia, joten ei sieltä suunnalta tule paljoakaan parempaa mielipidettä ja toteutusta.

Tekoälyillä on potentiaali aivan eri tasolla. Niillä ei tarvitse olla samanlaisia rajoitteita tiedonhankintakapasiteetin suhteen kuin ihmisillä ja ennenkaikkea niiden järkeily voidaan (softa-tekoälyjen tapauksessa) repiä auki askel askeleelta ja analysoida virheiden ja biaksen varalta.

Scifi on täynnä tulevaisuusvisioita, joissa jotakuinkin kaikissa unohdetaan tekoälyn mahdollistama eksponentiaalinen tuotannon kasvu. Totuudenmukainen visio olisi todennäköisesti tylsää materiaalia viihteeksi, koska jännityselementit puuttuvat. Ei ole juurikaan syytä riehua, etuilla ja olla kusipää, jos resursseja on käytännössä rajattomasti.

Jos sulla on yksi robotti, joka osaa tehdä toisen robotin, vaikka sillä robotilla kestäisi kuukausi rakentaa itsestään kopio, ei siltikään menisi kuin 33 kuukautta, että niitä olisi enemmän kuin ihmisiä nyt koko planeetalla. Jos 1.4.2018 rakennetaan ensimmäinen tällainen robotti, jo 1.1.2021 voisi jokainen ihminen viimeistään lyödä hanskat tiskiin (jos robotti tekee työtä yhtä tehokkaasti kuin keskivertoihminen vauvasta vaariin, kehitysmaalaisesta länkkäriin). 1.6.2022 robotteja voisi olla 150 000 jokaista ihmistä kohden. Jos ne olisivat yhtä tehokkaita duunareita kuin suomalaiset nyt ovat, jokaiselle ihmiselle jaettava kansalaispalkka voisi vastata 500 miljoonaa euroa kuukaudessa.

Materiaa ja energiaa aurinkokunnassa riittää huikeita määriä. Rajoitteena on tällä hetkellä informaatio, informaation prosessointi sekä mekaaninen työ, joilla tämä materiamäärä muutettaisiin ihmisille hyödyllisiin muotoihin. Tekoäly ja robotiikka poistavat nämä rajoitteet.

Esimerkiksi elokuva Elysium ja Netflix-sarja Altered Carbon kuvailevat yhteiskuntia, joissa rikkaat elävät yltäkylläisyydessä ja muut kärsivät. Mitään syytä tilanteelle ei kuitenkaan anneta, näin nyt vaan sattuu olemaan. Visioille on yhteistä se, että tekoäly on kehitetty ja robotiikka toimivaa, mutta jätetään huomioimatta se, että nämä mahdollistavat tuotannon eksponentiaalisen kasvun, joka johtaisi jo muutamassa vuodessa siihen tilanteeseen, että köyhimmällekin ihmisparalle olisi täysin mahdollista toteuttaa nykymiljardöörin elintaso.

Yritäs nyt kaveri hei ymmärtää, että niillä rikkailla ei ole mitään insentiiviä tarjota köyhälle yhtään mitään eikä kysyä siltä yhtään mitään. Yltäkylläisessä maailmassa ne köyhät voidaan yksinkertaisesti eliminoida.

Kepulainen kun sanoo vaikka että: 'Hyvää päivää' niin on parempi katsoa ulos, että siellä päivä todella on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuohan olisivat juuri valtakysymyksiä. Valta tulisi kirjaimellisesti iholle asti. Olisiko oikeutta olla ottamatta piuhoja päähänsä ? Vai olisiko periaatteessa oikeus, mutta menettäisi digitaalisen perustulonsa, jos ei ota. Ja muuta tuloahan ei voinut olla...

Myös se on valtakysymys, hyväksyykö ne algoritmin tarjoamat parhaat lopputulokset kaikkeen oikeina päätöksinä. Jos kaikkeen on mahdollista laskea parhaat lopputulokset. Kenen kannalta parhaat? Siis ryhmän, lauman?

Jos ihmiselämä muuttuisi tällaiseksi laumasieluiseksi teknomuurahaispesän kuhinaksi jossa kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta, en näkisi mitään mieltä ihmiselämälle, en pitäisi sitä enää elämisen arvoisena niillä kriteereillä joita minulla elämisen arvoiselle elämälle on. Mielestäni kuvasit pahimmanlaisen painajaisen ja dystopian.

Tämä meni toki hieman pitkälle Sipilän kaavailuista tänä vuonna, mutta mielenkiintoista ja selkäpiitä karmivaa pohtia.

sama

Algoritmeilla lasketaan, että millainen maailmanjärjestys maksimoi yhteenlasketun onnellisuuden (toki tämä ei ole yksinkertaista määritellä), enkä mä näkisi, että laskettu maksimoitu maailmanjärjestys olisi sellainen, jossa vapauksia rajoitetaan esimerkiksi pääpiuhojen osalta, koska ihmisten onnellisuuteen vaikuttaa vapaus aika paljonkin. Ei ole mitään syytä sille, miksi tulevaisuus olisi millään järkevällä todennäköisyydellä jokin dystopia, kun ihmiset eivät sellaista kuitenkaan itselleen halua. Tietenkin tulevaisuus voi olla epäoptimaalinen paikka vaikka jollekin sarjamurhaajalle, joka ei enää pääse toteuttamaan itseään muualla kuin virtuaalitodellisuudessa tai bioprintattujen mukaihmisten parissa, mutta tuskin sillä sarjamurhaajallakaan kaikenkaikkiaan olisi asiat huonommin kuin nyt.

Koitan antaa mielessäni mahdollisuuden positiivisille toteutumille, vaikka dystopiaksi luisumisen mahdollisuudet ovatkin vahvasti olemassa.

Toivoa tuossa toi ajatus siitä, että eivät ihmiset kuitenkaan dystopiaa halua, niin sellainen ei ole tulossa. Olisi hienoa, jos ihmiset voisivat olla vaikuttamassa haluamaansa tulevaisuuteen. Mutta kun uutta järjestystä aletaan ajaa läpi, kuunnellaanko ihmisiä? Tämänhetkisen todellisuuden politiikka antaa viitteitä päinvastaisesta kehityksestä, jossa kansalaisilla on yhä vähemmän vaikutusvaltaa heitä koskeviin päätöksiin (aasinsilta Sipilään), eikä edes asiantuntijoita kuunnella. Muutoksia runnotaan läpi väkisin, pienen valtaklikin toimesta.

Jos tekoälyä ja digitaalisuutta voitaisiin hyödyntää maailman kehittämiseen enemmän alhaalta ylös lähtevällä otteella, se voisi vaikuttaa lupaavammalta. Nyt todellusuudesta saan kuvan siitä, että sitä ollaan valjastamassa autoritäärisin ottein.

sama

Se on todennäköisesti erinomainen asia, ettei taviksilta liiemmin kyseltäisi millainen yhteiskunnan pitäisi olla. Keskivertokansalainen on kuitenkin aivan pihalla asioista eikä analyyttista kykyä löydy juuri miksikään. Poliitikotkin ovat toistaiseksi olleet vain taviksia, joten ei sieltä suunnalta tule paljoakaan parempaa mielipidettä ja toteutusta.

Tekoälyillä on potentiaali aivan eri tasolla. Niillä ei tarvitse olla samanlaisia rajoitteita tiedonhankintakapasiteetin suhteen kuin ihmisillä ja ennenkaikkea niiden järkeily voidaan (softa-tekoälyjen tapauksessa) repiä auki askel askeleelta ja analysoida virheiden ja biaksen varalta.

Scifi on täynnä tulevaisuusvisioita, joissa jotakuinkin kaikissa unohdetaan tekoälyn mahdollistama eksponentiaalinen tuotannon kasvu. Totuudenmukainen visio olisi todennäköisesti tylsää materiaalia viihteeksi, koska jännityselementit puuttuvat. Ei ole juurikaan syytä riehua, etuilla ja olla kusipää, jos resursseja on käytännössä rajattomasti.

Jos sulla on yksi robotti, joka osaa tehdä toisen robotin, vaikka sillä robotilla kestäisi kuukausi rakentaa itsestään kopio, ei siltikään menisi kuin 33 kuukautta, että niitä olisi enemmän kuin ihmisiä nyt koko planeetalla. Jos 1.4.2018 rakennetaan ensimmäinen tällainen robotti, jo 1.1.2021 voisi jokainen ihminen viimeistään lyödä hanskat tiskiin (jos robotti tekee työtä yhtä tehokkaasti kuin keskivertoihminen vauvasta vaariin, kehitysmaalaisesta länkkäriin). 1.6.2022 robotteja voisi olla 150 000 jokaista ihmistä kohden. Jos ne olisivat yhtä tehokkaita duunareita kuin suomalaiset nyt ovat, jokaiselle ihmiselle jaettava kansalaispalkka voisi vastata 500 miljoonaa euroa kuukaudessa.

Materiaa ja energiaa aurinkokunnassa riittää huikeita määriä. Rajoitteena on tällä hetkellä informaatio, informaation prosessointi sekä mekaaninen työ, joilla tämä materiamäärä muutettaisiin ihmisille hyödyllisiin muotoihin. Tekoäly ja robotiikka poistavat nämä rajoitteet.

Esimerkiksi elokuva Elysium ja Netflix-sarja Altered Carbon kuvailevat yhteiskuntia, joissa rikkaat elävät yltäkylläisyydessä ja muut kärsivät. Mitään syytä tilanteelle ei kuitenkaan anneta, näin nyt vaan sattuu olemaan. Visioille on yhteistä se, että tekoäly on kehitetty ja robotiikka toimivaa, mutta jätetään huomioimatta se, että nämä mahdollistavat tuotannon eksponentiaalisen kasvun, joka johtaisi jo muutamassa vuodessa siihen tilanteeseen, että köyhimmällekin ihmisparalle olisi täysin mahdollista toteuttaa nykymiljardöörin elintaso.

Yritäs nyt kaveri hei ymmärtää, että niillä rikkailla ei ole mitään insentiiviä tarjota köyhälle yhtään mitään eikä kysyä siltä yhtään mitään. Yltäkylläisessä maailmassa ne köyhät voidaan yksinkertaisesti eliminoida.

Miten niin ei ole insentiiviä? Ihmisen biologiseen perusluontoon kuuluu toisten auttaminen. Kusipäisyyshän on poikkeus, eikä sääntö.

Varsinkaan tekoälymaailmassa ei olisi rikkailta pois, että köyhätkin elävät yltäkylläisesti. Ei tarvita kuin yksi rikas ihminen, joka ei ole kusipää. Eiväthän nykypäivänkään rikkaat ole pääsääntöisesti kusipäitä, vaan täysin päinvastoin, filantrooppeja. Tekoäly maailmassa riittää, että ei ole täysi kusipää.

Eliminointiin varsinkaan ei ole minkäänlaista järkiperäistä syytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuohan olisivat juuri valtakysymyksiä. Valta tulisi kirjaimellisesti iholle asti. Olisiko oikeutta olla ottamatta piuhoja päähänsä ? Vai olisiko periaatteessa oikeus, mutta menettäisi digitaalisen perustulonsa, jos ei ota. Ja muuta tuloahan ei voinut olla...

Myös se on valtakysymys, hyväksyykö ne algoritmin tarjoamat parhaat lopputulokset kaikkeen oikeina päätöksinä. Jos kaikkeen on mahdollista laskea parhaat lopputulokset. Kenen kannalta parhaat? Siis ryhmän, lauman?

Jos ihmiselämä muuttuisi tällaiseksi laumasieluiseksi teknomuurahaispesän kuhinaksi jossa kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta, en näkisi mitään mieltä ihmiselämälle, en pitäisi sitä enää elämisen arvoisena niillä kriteereillä joita minulla elämisen arvoiselle elämälle on. Mielestäni kuvasit pahimmanlaisen painajaisen ja dystopian.

Tämä meni toki hieman pitkälle Sipilän kaavailuista tänä vuonna, mutta mielenkiintoista ja selkäpiitä karmivaa pohtia.

sama

Algoritmeilla lasketaan, että millainen maailmanjärjestys maksimoi yhteenlasketun onnellisuuden (toki tämä ei ole yksinkertaista määritellä), enkä mä näkisi, että laskettu maksimoitu maailmanjärjestys olisi sellainen, jossa vapauksia rajoitetaan esimerkiksi pääpiuhojen osalta, koska ihmisten onnellisuuteen vaikuttaa vapaus aika paljonkin. Ei ole mitään syytä sille, miksi tulevaisuus olisi millään järkevällä todennäköisyydellä jokin dystopia, kun ihmiset eivät sellaista kuitenkaan itselleen halua. Tietenkin tulevaisuus voi olla epäoptimaalinen paikka vaikka jollekin sarjamurhaajalle, joka ei enää pääse toteuttamaan itseään muualla kuin virtuaalitodellisuudessa tai bioprintattujen mukaihmisten parissa, mutta tuskin sillä sarjamurhaajallakaan kaikenkaikkiaan olisi asiat huonommin kuin nyt.

Miksi ihmisiltä kysyttäisiin? Miten määrittelet onnellisuuden ja sen algoritmin? Kuka sen kehittää?

Mitä tarkoitat, miksi ihmisiltä kysyttäisiin?

Onnellisuus voidaan määritellä vaikkapa aivokuvantamisella tai simulaatiolla aivojen toiminnasta. Lisänä voidaan huomioida myös ihmisen kokema subjektiivinen onnellisuus. Ihminen osaa myös sanoa, mikäli ei ole onnellinen. Algoritmi itsessään voidaan näiden parametrien perusteella pistää syntymään vaikka evoluutiosimulaattorissa, ilman että sitä yhdenkään ihmiset tarvitsee tehdä.

Eli et mitenkään, niin arvelinkin. Pelkkää höpöhöpöä.

Jos sulle jäi jotain epäselväksi, niin sano mikä jäi, niin sulle vastataan, äläkä ala inisemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuohan olisivat juuri valtakysymyksiä. Valta tulisi kirjaimellisesti iholle asti. Olisiko oikeutta olla ottamatta piuhoja päähänsä ? Vai olisiko periaatteessa oikeus, mutta menettäisi digitaalisen perustulonsa, jos ei ota. Ja muuta tuloahan ei voinut olla...

Myös se on valtakysymys, hyväksyykö ne algoritmin tarjoamat parhaat lopputulokset kaikkeen oikeina päätöksinä. Jos kaikkeen on mahdollista laskea parhaat lopputulokset. Kenen kannalta parhaat? Siis ryhmän, lauman?

Jos ihmiselämä muuttuisi tällaiseksi laumasieluiseksi teknomuurahaispesän kuhinaksi jossa kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta, en näkisi mitään mieltä ihmiselämälle, en pitäisi sitä enää elämisen arvoisena niillä kriteereillä joita minulla elämisen arvoiselle elämälle on. Mielestäni kuvasit pahimmanlaisen painajaisen ja dystopian.

Tämä meni toki hieman pitkälle Sipilän kaavailuista tänä vuonna, mutta mielenkiintoista ja selkäpiitä karmivaa pohtia.

sama

Algoritmeilla lasketaan, että millainen maailmanjärjestys maksimoi yhteenlasketun onnellisuuden (toki tämä ei ole yksinkertaista määritellä), enkä mä näkisi, että laskettu maksimoitu maailmanjärjestys olisi sellainen, jossa vapauksia rajoitetaan esimerkiksi pääpiuhojen osalta, koska ihmisten onnellisuuteen vaikuttaa vapaus aika paljonkin. Ei ole mitään syytä sille, miksi tulevaisuus olisi millään järkevällä todennäköisyydellä jokin dystopia, kun ihmiset eivät sellaista kuitenkaan itselleen halua. Tietenkin tulevaisuus voi olla epäoptimaalinen paikka vaikka jollekin sarjamurhaajalle, joka ei enää pääse toteuttamaan itseään muualla kuin virtuaalitodellisuudessa tai bioprintattujen mukaihmisten parissa, mutta tuskin sillä sarjamurhaajallakaan kaikenkaikkiaan olisi asiat huonommin kuin nyt.

Koitan antaa mielessäni mahdollisuuden positiivisille toteutumille, vaikka dystopiaksi luisumisen mahdollisuudet ovatkin vahvasti olemassa.

Toivoa tuossa toi ajatus siitä, että eivät ihmiset kuitenkaan dystopiaa halua, niin sellainen ei ole tulossa. Olisi hienoa, jos ihmiset voisivat olla vaikuttamassa haluamaansa tulevaisuuteen. Mutta kun uutta järjestystä aletaan ajaa läpi, kuunnellaanko ihmisiä? Tämänhetkisen todellisuuden politiikka antaa viitteitä päinvastaisesta kehityksestä, jossa kansalaisilla on yhä vähemmän vaikutusvaltaa heitä koskeviin päätöksiin (aasinsilta Sipilään), eikä edes asiantuntijoita kuunnella. Muutoksia runnotaan läpi väkisin, pienen valtaklikin toimesta.

Jos tekoälyä ja digitaalisuutta voitaisiin hyödyntää maailman kehittämiseen enemmän alhaalta ylös lähtevällä otteella, se voisi vaikuttaa lupaavammalta. Nyt todellusuudesta saan kuvan siitä, että sitä ollaan valjastamassa autoritäärisin ottein.

sama

Kun viittaat Sipilään niin viittaatko maakunta-ja soteuudistukseen? Jos viittaat niin voit lopettaa älykön näyttelemisen koska älykkyytesi olisi siinä tapauksessa aika matalalla tasolla.

Niinpä niin. Pystyt siis keskustelufoorumilla mittailemaan tuntemattomien kirjoittajien älykkyyksiä ja jaat sitten toimintaohjeita heille näiden arvioidesi perusteella. Ihan itsellesi annoit tälläisen aseman? Sama kuin foorumipsykiatrit, jotka av-yliopistossa verkko-opintoina suoritetun tutkinnon turvin määräilevät täällä lääkityksiä.

Tiedoksi, minulle on yhdentekevää, mitä ajattelet älykkyydestäni. Turvauduit ad hominemiin, koska en vienyt keskustelua haluamaasi suuntaan. Olit vaan laiska tehdessäsi niin tai sitten sinulta puuttui asia, muut sentään ihan oikeasti jaksoivat vastata antamalla jotain uutta keskusteluun.