Lue keskustelun säännöt.
Paljasta häpeällinen salaisuutesi
11.03.2018 |
Tai mikä salaisuus tahansa.
Aloitan: Kadun syvästi lasten hankkimista. Tein lapset nuorina, kun en vielä lainkaan tuntenut itseäni tai tiennyt mistä nautin ja millaisen elämän haluan. Vanhemmuus ei sovi minulle. Kukaan ei varmaan uskoisi minua jos kertoisin tämän jollekin. Edes mieheni ei tiedä. Miehen, ystävien ja sukulaisten mielestä olen loistava äiti.
Kommentit (538)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskoin nuorempana, että naiset on yhtä viisaita ja harkitsevia kuin miehet.
No niin, nyt se on sanottu. Hävettää kyllä vieläkin aika v-tusti.
Saan yksin ollessani raivokohtauksia. Siis kotonani. Koulussa tai töissä mua pidetään varmaankin vähän hömelönä tai yksinkertaisena, avuttomana, kilttinä, heiveröisenä ja mitä näitä nyt on. Siis jos jossain ryhmäleikeissä mulle on pitäny antaa lempinimi nii oon ollu aina jotai tyyliin prinsessa ariel (mulla luonnostaan punaiset hiukset) tai keiju ja ulkonäöksi aina mainitaan söpö. Jos kysyn jostain laitteesta miten se toimii ja oletan että vieressä seisova tulee auttamaan, niin samantien myös huoneen toisella puolella seisoskelevat tulevat auttamaan. Jos puhun jotain niin kaikki rupee heti kuuntelemaan, koska puhun ryhmässä verrattai hyvin harvoin ja ilmeisesti he olettavat mun aina sanovan jotain tosi ihmeellistä kun pitää oikein ojentautua kuuntelemaan. Ja plus ihmiset kehuu mua ihan pikkuasioista, ihan niin kuin jotain lasta.
Mitä tuolla pitkällä sepustuksella yritän sanoa, niin ihmiset eivät taida pitää mua pahana ihmisenä. Mutt itteni mielestä oon sitä, oon asunu koko elämäni kerrostalossa ja sen jälkeen kun muutin yksin asumaan en oo hiljasena marttyyrinä sietäny naapurieni ääniä vaan aina kun kuulen niiden rasittavia kolisteluja, tappelua, bilettämistä tai huutonauruja tms niin laitan musiikit täysille/hakkaan seiniä/matkin niiden typerältä kuulostavia ääniä/huudan ilmanvaihtokanavaan erilaisia tapoja miten ne vois tappaa ittensä. En sitt tiiä onko tää normaalia käytöstä muilta yksin asuvilta ihmisiltä, jotka vihaa "normaalin elämisen ääniä"? Sillä vaan kysyn, kun joskus kun oon kertonu toisille asioista, joiden oon luullu pätevän vain itseeni, oon saanu kuulla että muutkin tekee sitä yksin ollessaan.
Nii ja yks kans mikä on varmaan outoa niin sillon kun haluan rentoutua niin laitan youtubesta kaiuttimeen soimaan sodan ääniä. Siis sieltä löytyy paljon kaikkia sound effectejä, tykkään myös sekopäisestä naurusta, kirkumisesta mutta parasta on "nuclear war sound effect". Eilenkin otin pitkän suihkun ja kuuntelin samalla pommien ja sireenien ääniä.
Vierailija kirjoitti:
Tökin lemmikki jyrsijää kynällä lapsena. :( Ei ollut minun, vaan sisarukseni, mutta minun oli hoidettava se vaikka omani kuoli vanhuuteen. En saanut koskea siihen, ja olin niin katkeroitunut tilanteesta että purkautui noin. Kun tajusin jyrsijän vihaavan minua ymmärsin mitä tein.
Olen yli kymmenen vuotta itkenyt asiaa. Rakastan eläimiä, en ymmärrä mitä ajattelin. Inhosin sisartani, mutta jyrsijä oli syytön. En ole pitänyt jyrsijöitä sen jälkeen.
Osta uusi citymarketista..kaksi yhden hinnalla.
Toista tökit, toista silität :)
Olen ollut ihastunut itseäni nuorempaan pomooni jo useita kuukausia siitä huolimatta, että olen onnellisessa parisuhteessa. Ei tulisi mieleenkään ryhtyä toimiin ihastukseni suhteen, joten siinä mielessä ihastuminen on aivan viatonta. Tunnen oloni kuitenkin pomon kanssa asioidessani vaivautuneeksi ja pelkään jatkuvasti, että työkaverini huomaavat asian. Edellisessä työpaikassa ihastuin aina vuorotellen lähes jokaiseen vastakkaista sukupuolta olevaan työkaveriin, joka oli jollain tavalla minulle mukava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sarjaihastuja kirjoitti:
Olen ollut ihastunut itseäni nuorempaan pomooni jo useita kuukausia siitä huolimatta, että olen onnellisessa parisuhteessa. Ei tulisi mieleenkään ryhtyä toimiin ihastukseni suhteen, joten siinä mielessä ihastuminen on aivan viatonta. Tunnen oloni kuitenkin pomon kanssa asioidessani vaivautuneeksi ja pelkään jatkuvasti, että työkaverini huomaavat asian. Edellisessä työpaikassa ihastuin aina vuorotellen lähes jokaiseen vastakkaista sukupuolta olevaan työkaveriin, joka oli jollain tavalla minulle mukava.
onnellinen parisude=kaksi rumaa läskiä harrastaa seksiä silmät kiinni
Oikeaa rakkauden kohdetta ei kumpikaan saa kohtaan..mutta voihan sitä kuvitella
Oon biseksuaali jaoon nainut yhden naimisissa olevan miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen naimisissa ja rakastunut ystävääni :( olemme suudelleet intohimoisesti useaan kertaan ja tiedän että hän rakastaa minua myös. En saa häntä ajatuksista pois mutten tunne huonoa omaatuntoakaan suutelemisesta
Hoitsu kirjoitti:
Olen varastanut satoja ellen tuhansia lääkepillereitä eri työpaikoiltani. Teen keikkatöitä hoitoalalla. Suurimmaksi osaksi vien opiaatteja + bentsoja. Rauhoittavat ja kipulääkkeet menevät hyvin kaupaksi "katukaupassa". Hoitajille maksetaan huonoa palkkaa joten oli keksittävä lisätienestikeino.
En kuitenkaan ole ikinä varastanut suoraan potilaalle tarkoitettuja lääkkeitä (eli että potilas olisi jäänyt takiani ilman lääkitystä), vaan olen ottanut kaikki lääkevarastoista/lääkehuoneesta tms.
Aika mahdotonta varastaa huumelääkkeitä ellet nimenomaan varasta sitä mitä olet viemässä asiakkaalle. Huumelääkkeistä pitää tehdä niin tarkat kirjaukset ja tarkastukset. Ainoastaan tilaisuutesi tulee siinä kohtaa, kun viet lääkettä asiakkaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valehtelin entisen ystäväni asioista pitkin kyliä...teen sitä edelleen...sain hänelle narkkarin maineen huutelemalla kuinka hän käyttää vaikka näin ei ole. Muutti muualle asumaan kun ei jaksanut enään sitä paskaa mitä sai niskaansa...olin vain kateellinen hänelle..ei ole ainut jonka asioista olen valehdellut pokkana muille...
Ootpa hirvee ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Saan yksin ollessani raivokohtauksia. Siis kotonani. Koulussa tai töissä mua pidetään varmaankin vähän hömelönä tai yksinkertaisena, avuttomana, kilttinä, heiveröisenä ja mitä näitä nyt on. Siis jos jossain ryhmäleikeissä mulle on pitäny antaa lempinimi nii oon ollu aina jotai tyyliin prinsessa ariel (mulla luonnostaan punaiset hiukset) tai keiju ja ulkonäöksi aina mainitaan söpö. Jos kysyn jostain laitteesta miten se toimii ja oletan että vieressä seisova tulee auttamaan, niin samantien myös huoneen toisella puolella seisoskelevat tulevat auttamaan. Jos puhun jotain niin kaikki rupee heti kuuntelemaan, koska puhun ryhmässä verrattai hyvin harvoin ja ilmeisesti he olettavat mun aina sanovan jotain tosi ihmeellistä kun pitää oikein ojentautua kuuntelemaan. Ja plus ihmiset kehuu mua ihan pikkuasioista, ihan niin kuin jotain lasta.
Mitä tuolla pitkällä sepustuksella yritän sanoa, niin ihmiset eivät taida pitää mua pahana ihmisenä. Mutt itteni mielestä oon sitä, oon asunu koko elämäni kerrostalossa ja sen jälkeen kun muutin yksin asumaan en oo hiljasena marttyyrinä sietäny naapurieni ääniä vaan aina kun kuulen niiden rasittavia kolisteluja, tappelua, bilettämistä tai huutonauruja tms niin laitan musiikit täysille/hakkaan seiniä/matkin niiden typerältä kuulostavia ääniä/huudan ilmanvaihtokanavaan erilaisia tapoja miten ne vois tappaa ittensä. En sitt tiiä onko tää normaalia käytöstä muilta yksin asuvilta ihmisiltä, jotka vihaa "normaalin elämisen ääniä"? Sillä vaan kysyn, kun joskus kun oon kertonu toisille asioista, joiden oon luullu pätevän vain itseeni, oon saanu kuulla että muutkin tekee sitä yksin ollessaan.
Nii ja yks kans mikä on varmaan outoa niin sillon kun haluan rentoutua niin laitan youtubesta kaiuttimeen soimaan sodan ääniä. Siis sieltä löytyy paljon kaikkia sound effectejä, tykkään myös sekopäisestä naurusta, kirkumisesta mutta parasta on "nuclear war sound effect". Eilenkin otin pitkän suihkun ja kuuntelin samalla pommien ja sireenien ääniä.
Sisältöön puuttumatta, tuo oli niin hyvin kuvailtu, että kirjoita kirja. Saat samalla purettua aggressioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tulee noin 2 kertaa vuodessa sellaisia ylensyömis ajanjaksoja.. En vain pysty hillitsemään syömistäni vaikka kuinka se ärsyttää ja hävettää. Missä olenkin ja mitä teenkin, niin mieli tekee ruokaa ja yleensä roskaruokaa.
Näitten jaksojen aikana painokin nousee noin 10kg mikä on paljon. Jaksot kestää noin 2kk ja sitten vaa tulee stoppi niinkuin se alkoikin, yhtäkkiä. Tosin, jos olen jossain menossa, niin pystyn hillitsemään syömistäni, kun en halua muitten näkevän ruokamääriä joita syön. Kotona sit taas yksinään ahmin ja ahmin..
Mikä täs ärsyttää myös tuon lihomisen lisäksi on, kun vaatteet jää pienieksi ja rahan kuluminen.. Uskokaa täi älkää mutta vajaassa kahdessa vuodessa, jos olisin syönyt normaalisti säästöä olisi kertynyt lähemmäs 6000€.
yök kirjoitti:
Sarjaihastuja kirjoitti:
Olen ollut ihastunut itseäni nuorempaan pomooni jo useita kuukausia siitä huolimatta, että olen onnellisessa parisuhteessa. Ei tulisi mieleenkään ryhtyä toimiin ihastukseni suhteen, joten siinä mielessä ihastuminen on aivan viatonta. Tunnen oloni kuitenkin pomon kanssa asioidessani vaivautuneeksi ja pelkään jatkuvasti, että työkaverini huomaavat asian. Edellisessä työpaikassa ihastuin aina vuorotellen lähes jokaiseen vastakkaista sukupuolta olevaan työkaveriin, joka oli jollain tavalla minulle mukava.
onnellinen parisude=kaksi rumaa läskiä harrastaa seksiä silmät kiinni
Oikeaa rakkauden kohdetta ei kumpikaan saa kohtaan..mutta voihan sitä kuvitella
Hah, no ei kyllä tässä tapauksessa. Parisuhteen ulkopuolinen ihastuminen ei liene mitenkään kovin epänormaalia tai välttämättä tarkoita, että omassa parisuhteessa olisi varsinaisesti mitään vikaa tai emme viehättäisi toisiamme. Ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, ainakaan minun kohdallani. Kumpikaan meistä ei ole "ruma" tai "läski" (sinun sanojasi lainaten), ja rakastamme toisiamme syvästi. Jos haluat kommentoida asioita mustavalkoisesti, siitä vain. Ehkä vielä joskus huomaat, etteivät kaikki asiat elämässä ole jyrkästi joko tai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän suurinta osaa ihmisistä idiootteina, mukaan lukien oma perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen, kun tyttöystäväni jätti minut jostain syystä, olen alkanut panemaan juuri 18 vuotiaita täyttäneitä tyttöjä, nämä tytöt isken yleensä tinderistä tai baarista tekaistuilla tarinoilla. Saan suurta nautintoa, kun saan loukata näitä naisia, ja leikkiä heidän tunteilla. Tämä kaikki johtuu varmaan katkeruudesta entistä tyttöystävääni kohtaan. Sen lisäksi hakkaan usein päätä seinään, ja itken itseni uneen. Kukaan ei tiedä näistä asioista.
Kurjaa, että sinut on jätetty.
Valitettavasti ne 18 vuotiaat tytöt eivät ehkä välitäkään tarinoistasi ja haluavat vaan päästä pukille. Monella 18 vuotiaalla on vilkas seksielämä, eikä haluja sitoutua. Voisit saada ihan omana itsenäsikin, jos olet edes jonkinlainen ilo silmälle.
Jos ne panot menee hienosti, niin päädyt vain antamaan nautintoa ja synkkä suunnitelmasi loukata ja leikitellä menee pahasti pieleen.
Osta kypärä.
En usko, että heitä paljoa nautinto hetkauttaa, kun poistun aina välittömästi seksin jälkeen paikalta ja olen erittäin tyly. Yhden juuri 18 vuotiaan täyttäneen likankin heitin suoraan seksin jälkeen ulos asunnostani keskellä yötä. Siinä tyttö itku silmässä puki vaatteita, ja sanoi ” että ei ole yöllä paikkaa mihin mennä” Tunsin nautintoa, kun kuvittelin hänen paikalleen ex tyttöystäväni.
Olet k*sipää! Ei ihme että exäsi sinut jätti. Sietäisit saada selkääsi, ihan oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen, kun tyttöystäväni jätti minut jostain syystä, olen alkanut panemaan juuri 18 vuotiaita täyttäneitä tyttöjä, nämä tytöt isken yleensä tinderistä tai baarista tekaistuilla tarinoilla. Saan suurta nautintoa, kun saan loukata näitä naisia, ja leikkiä heidän tunteilla. Tämä kaikki johtuu varmaan katkeruudesta entistä tyttöystävääni kohtaan. Sen lisäksi hakkaan usein päätä seinään, ja itken itseni uneen. Kukaan ei tiedä näistä asioista.
Kurjaa, että sinut on jätetty.
Valitettavasti ne 18 vuotiaat tytöt eivät ehkä välitäkään tarinoistasi ja haluavat vaan päästä pukille. Monella 18 vuotiaalla on vilkas seksielämä, eikä haluja sitoutua. Voisit saada ihan omana itsenäsikin, jos olet edes jonkinlainen ilo silmälle.
Jos ne panot menee hienosti, niin päädyt vain antamaan nautintoa ja synkkä suunnitelmasi loukata ja leikitellä menee pahasti pieleen.
Osta kypärä.
En usko, että heitä paljoa nautinto hetkauttaa, kun poistun aina välittömästi seksin jälkeen paikalta ja olen erittäin tyly. Yhden juuri 18 vuotiaan täyttäneen likankin heitin suoraan seksin jälkeen ulos asunnostani keskellä yötä. Siinä tyttö itku silmässä puki vaatteita, ja sanoi ” että ei ole yöllä paikkaa mihin mennä” Tunsin nautintoa, kun kuvittelin hänen paikalleen ex tyttöystäväni.
Olet k*sipää! Ei ihme että exäsi sinut jätti. Sietäisit saada selkääsi, ihan oikeasti.
Olehan hiljaa siinä kurppa! Tuolle kaverille kuuluisi antaa mitalli, papukaija merkki sekä tosi iso käsi. Erittäin Hieno Mies! Juuri noin ämmi.ä kuuluukin kohdella ja tuossa iässä, ennen kuin kasvavat kieroon vanhemmiten jolloin heistä tulee omahyväisiä, rutisevia, sitruunoita hotkivia, norsunvittunaamaisia wanhoja harppuja. Kuten sinäkin. Kyllä se niin menee että minkä nuorena opettelee, sen vanhana taitaa. Ja nöyryyden opettelussa ei voi koskaan nainen aloittaa liian aikaisin. Ei pääse feminismi mädätyskään puremaan kun koulutus aloitetaan aikoinaan. Täytyy kyllä sanoa, että on harvinaisen hieno mies, kertakaikkiaan!
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee noin 2 kertaa vuodessa sellaisia ylensyömis ajanjaksoja.. En vain pysty hillitsemään syömistäni vaikka kuinka se ärsyttää ja hävettää. Missä olenkin ja mitä teenkin, niin mieli tekee ruokaa ja yleensä roskaruokaa.
Näitten jaksojen aikana painokin nousee noin 10kg mikä on paljon. Jaksot kestää noin 2kk ja sitten vaa tulee stoppi niinkuin se alkoikin, yhtäkkiä. Tosin, jos olen jossain menossa, niin pystyn hillitsemään syömistäni, kun en halua muitten näkevän ruokamääriä joita syön. Kotona sit taas yksinään ahmin ja ahmin..
Mikä täs ärsyttää myös tuon lihomisen lisäksi on, kun vaatteet jää pienieksi ja rahan kuluminen.. Uskokaa täi älkää mutta vajaassa kahdessa vuodessa, jos olisin syönyt normaalisti säästöä olisi kertynyt lähemmäs 6000€.
Niin kauan kuin ahmimasi ruoka pysyy sisällä etkä kehitä jotain bulimiaa oksenteluineen, sinulla on toivoa <3 Bulimia pöhöttää, tuhoaa elämänhalun ja hammaskiilteen - ja pahimmillaan tappaa sydänkohtaukseen. Onkohan tuo tilanteesi jotain hormonaalista, jos pari kertaa vuodessa toistuu ja sitten taas oirehtiminen ohi? Se että pystyt miettimään raha-asioita ongelmasi yhteydessä, kertoo, että sinulla on terveen viileä järki tallella :)Tsemppiä!
Kaivan sillöin tälöin persereikääni, koska sitä kutittaa. Ei siinä muuten mitään, mutta haistan sen jälkeen sitä sormea. En tiedä miksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaivan sillöin tälöin persereikääni, koska sitä kutittaa. Ei siinä muuten mitään, mutta haistan sen jälkeen sitä sormea. En tiedä miksi.
Lisätään vielä, että en välttämättä tämän jälkeen pese käsiä, ellei pesuhana satu olemaan ihan siinä hollilla.
Mitä välii jos uusia on jonossa. Parempikin niin.