Millainen on älyllisesti heikkolahjainen ihminen?

Minä olen oikeasti heikkolahjainen. En vitsaile, vaan se lukee oikeasti minua koskevissa papereissa. Aiemmin diagnoosina oli lievä älyllinen kehitysvamma, mutta ollessani 16-vuotias psykologi oli eri mieltä kehitysvammaisuudestani kertoessaan lausunnossaan epätasaisesta kykyprofiilista. Aspergerin oireista hän myös mainitsi, mistä olen ollut pitkäänkin samaa mieltä.

Voin sen kertoa, että esimerkkinä kielelliset taidot oli alle ikätason. Tässä uskon osasyyksi sen, etten ole kuullut sanoista "suurpiirteinen" (nyt tiedän sen tarkoittavan henkilöä, joka ei näe yksityiskohtia) ja "tainnuttaa" (tiedän, että näin tehdään eläimille ja se tarkoittaa lamauttamista tai tajuttomaksi tekemistä) vaikkapa äidin tai koulun kautta. Toki heti sanakirjasta katsomalla sisäistin sen sanan merkityksen. En ole uskaltanut avata kirjoja kuin harvoin, ja se tuntui vastenmieliseltä. Olenhan minä yksinhuoltajan kasvattama ja taatusti white trash-perheestä, joten tyhmä mikä tyhmä.

Nämä taidot ovat ristiriidassa sen kanssa, että kuitenkin osaan keskustella mm. miesten asemasta Suomessa ja TTIP-sopimuksen haitoista demokratialle. Kehitysvammaisen tai heikkolahjaisen kanssa en pystyisi keskustelemaan tällaisista asioista, vaan heillä on yleensä liian lapselliset jutut. Tämä nyt ei tarkoita heidän huonommuutta, koska olenhan itsekin heikkolahjainen, mutta en ole jutuiltani samalla aaltopituudella heidän kanssa.

Parisuhdetta en pystyisi harkitsemaan kehitysvammaisen tai heikkolahjaisen kanssa, ja satun miehissä arvostamaan vahvuutta, toimintakykyä ja rohkeutta, mitkä ei vain kuvaa mitenkään älyllisesti jälkeenjääneitä. Pelaahan evoluutiokin varman päälle naisten kohdalla; miehet laitetaan kilpailemaan naisista ja heikoimmat jäävät rannalle ruikuttamaan. Ei toki nerokaan (toinen älykkyyden ääripää miehissä) ole kiinnostunut perhe-elämästä eikä välttämättä ole edes aikaa perheelle, kun taas idioottia ei ole luotu perheen perustajaksi ja siitä huolehtijaksi.

Vierailija kirjoitti:

Heikkolahjainen ei pysty edes kommentoimaan täällä, tuskin edes lukemaan näitä palstoja. Töissä yrittivät työllistää mutta esim tiskikoneen täyttämiseen meni kaksi tuntia, vaikka pitäisi ajaa monta koneellista aterialla x monessa pisteessä.

Heikkolahjainen oli vanhan määritelmän mukaa älykkyydeltään jotain 70-85 eli normaalin ja lievästi kehitysvammaisen välistä.

Joten olet väärässä.

Todennäköisesti nuo, jotka eivät oppineet tiskikonetta täyttämään olivat vähintäänkin lievästi kehitysvammaisia. Ehkä keskivaikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen oikeasti heikkolahjainen. En vitsaile, vaan se lukee oikeasti minua koskevissa papereissa. Aiemmin diagnoosina oli lievä älyllinen kehitysvamma, mutta ollessani 16-vuotias psykologi oli eri mieltä kehitysvammaisuudestani kertoessaan lausunnossaan epätasaisesta kykyprofiilista. Aspergerin oireista hän myös mainitsi, mistä olen ollut pitkäänkin samaa mieltä.

Voin sen kertoa, että esimerkkinä kielelliset taidot oli alle ikätason. Tässä uskon osasyyksi sen, etten ole kuullut sanoista "suurpiirteinen" (nyt tiedän sen tarkoittavan henkilöä, joka ei näe yksityiskohtia) ja "tainnuttaa" (tiedän, että näin tehdään eläimille ja se tarkoittaa lamauttamista tai tajuttomaksi tekemistä) vaikkapa äidin tai koulun kautta. Toki heti sanakirjasta katsomalla sisäistin sen sanan merkityksen. En ole uskaltanut avata kirjoja kuin harvoin, ja se tuntui vastenmieliseltä. Olenhan minä yksinhuoltajan kasvattama ja taatusti white trash-perheestä, joten tyhmä mikä tyhmä.

Nämä taidot ovat ristiriidassa sen kanssa, että kuitenkin osaan keskustella mm. miesten asemasta Suomessa ja TTIP-sopimuksen haitoista demokratialle. Kehitysvammaisen tai heikkolahjaisen kanssa en pystyisi keskustelemaan tällaisista asioista, vaan heillä on yleensä liian lapselliset jutut. Tämä nyt ei tarkoita heidän huonommuutta, koska olenhan itsekin heikkolahjainen, mutta en ole jutuiltani samalla aaltopituudella heidän kanssa.

Parisuhdetta en pystyisi harkitsemaan kehitysvammaisen tai heikkolahjaisen kanssa, ja satun miehissä arvostamaan vahvuutta, toimintakykyä ja rohkeutta, mitkä ei vain kuvaa mitenkään älyllisesti jälkeenjääneitä. Pelaahan evoluutiokin varman päälle naisten kohdalla; miehet laitetaan kilpailemaan naisista ja heikoimmat jäävät rannalle ruikuttamaan. Ei toki nerokaan (toinen älykkyyden ääripää miehissä) ole kiinnostunut perhe-elämästä eikä välttämättä ole edes aikaa perheelle, kun taas idioottia ei ole luotu perheen perustajaksi ja siitä huolehtijaksi.

Milloin ja missä diagnoosisi on tehty?

Ulosantisi ei vaikuta heikkolahjaisen tekstiltä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen oikeasti heikkolahjainen. En vitsaile, vaan se lukee oikeasti minua koskevissa papereissa. Aiemmin diagnoosina oli lievä älyllinen kehitysvamma, mutta ollessani 16-vuotias psykologi oli eri mieltä kehitysvammaisuudestani kertoessaan lausunnossaan epätasaisesta kykyprofiilista. Aspergerin oireista hän myös mainitsi, mistä olen ollut pitkäänkin samaa mieltä.

Voin sen kertoa, että esimerkkinä kielelliset taidot oli alle ikätason. Tässä uskon osasyyksi sen, etten ole kuullut sanoista "suurpiirteinen" (nyt tiedän sen tarkoittavan henkilöä, joka ei näe yksityiskohtia) ja "tainnuttaa" (tiedän, että näin tehdään eläimille ja se tarkoittaa lamauttamista tai tajuttomaksi tekemistä) vaikkapa äidin tai koulun kautta. Toki heti sanakirjasta katsomalla sisäistin sen sanan merkityksen. En ole uskaltanut avata kirjoja kuin harvoin, ja se tuntui vastenmieliseltä. Olenhan minä yksinhuoltajan kasvattama ja taatusti white trash-perheestä, joten tyhmä mikä tyhmä.

Nämä taidot ovat ristiriidassa sen kanssa, että kuitenkin osaan keskustella mm. miesten asemasta Suomessa ja TTIP-sopimuksen haitoista demokratialle. Kehitysvammaisen tai heikkolahjaisen kanssa en pystyisi keskustelemaan tällaisista asioista, vaan heillä on yleensä liian lapselliset jutut. Tämä nyt ei tarkoita heidän huonommuutta, koska olenhan itsekin heikkolahjainen, mutta en ole jutuiltani samalla aaltopituudella heidän kanssa.

Parisuhdetta en pystyisi harkitsemaan kehitysvammaisen tai heikkolahjaisen kanssa, ja satun miehissä arvostamaan vahvuutta, toimintakykyä ja rohkeutta, mitkä ei vain kuvaa mitenkään älyllisesti jälkeenjääneitä. Pelaahan evoluutiokin varman päälle naisten kohdalla; miehet laitetaan kilpailemaan naisista ja heikoimmat jäävät rannalle ruikuttamaan. Ei toki nerokaan (toinen älykkyyden ääripää miehissä) ole kiinnostunut perhe-elämästä eikä välttämättä ole edes aikaa perheelle, kun taas idioottia ei ole luotu perheen perustajaksi ja siitä huolehtijaksi.

Heikkolahjaisella on myös vaikeuksia tulkita häneen kohdistunut provokaatio. Uskon, että pätee myös sinun kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Ei osaa soveltaa. On mustavalkoinen. Ei ymmärrä olevansa tyhmä. Ei välitä luonnosta, terveydestä tai muiden kärsimyksestä, koska ei ymmärrä. Oppiminen takkuilee.

Älyllisesti heikko voi kuitenkin pärjätä elämässään verrattein hyvin. Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä.

Yksi piirre ei tee kenestäkään heikkolahjaista. Yleensä heikkolahjaisuuden todellakin huomaa kun on henkilön kanssa enemmän tekemisissä.

Jos näkee toista vain vähän aikaa koulussa tai harrastuksissa, voi tehdä vääriä johtopäätöksiä.

"Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä."

Tuossa lauseessa kiteytyy koko asia. Lapsilla joille luetaan, tai jotka osaavat itse lukea, on n. 70 000 sanan sanavarasto. Lapset joille ei lueta ja jotka eivät lue itse, on n. 15 000 sanan sanavarasto. Tuo valtava ero tarkoittaa sitä, että nuo jälkimmäiset lapset eivät ymmärrä sanojen merkityksiä, mitä heille ei ole opetettu, eivätkä he itse ole niitä opetelleet (lukemattomuus). Se vaikuttaa myös ajattelun kapeuteen, kun ei ole sanoja, millä ajatella.

Nykyaika ja yhteiskunta suosii helposti hallittavia ja lähes lukutaidottomia ihmisiä, koska he eivät pysty ymmärtämään yksinkertaista satukirjaa monimutkaisempaa tekstiä. Tämä suosii hallintoa ja mahdollistaa vaikeidenkin asioiden hyväksymisen, koska lopulta kukaan ei kyseenalaista mitään. Auktoriteetista tulee sanelija ja se on hallinnon etu.

Tällainen ihminen on nykymäärittelyllä heikkolahjainen, mutta vain niin kauan kunnes kaikki ovat samalla tasolla. Nykymäärittely muuttuu eräänlaiseksi standardiksi uuden ihmisen luomisessa. Ja se luominen on jo käynnissä. Jos vanhempia ei lukeminen lapsille kiinnosta ja oppiminen jätetään yksin koulun vastuulle, toivo nykyisenkin lukutaidon tason säilymisestä on jo heitetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen oikeasti heikkolahjainen. En vitsaile, vaan se lukee oikeasti minua koskevissa papereissa. Aiemmin diagnoosina oli lievä älyllinen kehitysvamma, mutta ollessani 16-vuotias psykologi oli eri mieltä kehitysvammaisuudestani kertoessaan lausunnossaan epätasaisesta kykyprofiilista. Aspergerin oireista hän myös mainitsi, mistä olen ollut pitkäänkin samaa mieltä.

Voin sen kertoa, että esimerkkinä kielelliset taidot oli alle ikätason. Tässä uskon osasyyksi sen, etten ole kuullut sanoista "suurpiirteinen" (nyt tiedän sen tarkoittavan henkilöä, joka ei näe yksityiskohtia) ja "tainnuttaa" (tiedän, että näin tehdään eläimille ja se tarkoittaa lamauttamista tai tajuttomaksi tekemistä) vaikkapa äidin tai koulun kautta. Toki heti sanakirjasta katsomalla sisäistin sen sanan merkityksen. En ole uskaltanut avata kirjoja kuin harvoin, ja se tuntui vastenmieliseltä. Olenhan minä yksinhuoltajan kasvattama ja taatusti white trash-perheestä, joten tyhmä mikä tyhmä.

Nämä taidot ovat ristiriidassa sen kanssa, että kuitenkin osaan keskustella mm. miesten asemasta Suomessa ja TTIP-sopimuksen haitoista demokratialle. Kehitysvammaisen tai heikkolahjaisen kanssa en pystyisi keskustelemaan tällaisista asioista, vaan heillä on yleensä liian lapselliset jutut. Tämä nyt ei tarkoita heidän huonommuutta, koska olenhan itsekin heikkolahjainen, mutta en ole jutuiltani samalla aaltopituudella heidän kanssa.

Parisuhdetta en pystyisi harkitsemaan kehitysvammaisen tai heikkolahjaisen kanssa, ja satun miehissä arvostamaan vahvuutta, toimintakykyä ja rohkeutta, mitkä ei vain kuvaa mitenkään älyllisesti jälkeenjääneitä. Pelaahan evoluutiokin varman päälle naisten kohdalla; miehet laitetaan kilpailemaan naisista ja heikoimmat jäävät rannalle ruikuttamaan. Ei toki nerokaan (toinen älykkyyden ääripää miehissä) ole kiinnostunut perhe-elämästä eikä välttämättä ole edes aikaa perheelle, kun taas idioottia ei ole luotu perheen perustajaksi ja siitä huolehtijaksi.

Milloin ja missä diagnoosisi on tehty?

Ulosantisi ei vaikuta heikkolahjaisen tekstiltä.

Vuonna -12 tuli tulokset julki psykologilta. Sitä ennen oli diagnoosina lievä älyllinen kehitysvamma, jonka sain ollessani viidesluokkalainen. Muistan myös kärsineeni ahdistuksesta ja nettiriippuvuudesta. Jälkimmäisestä ei tietenkään mitään diagnoosia ole koskaan tehty, mutta olihan siihen nettiriippuvuuteen syy; pystyin olemaan siellä kuka vain ilman, että olisi tarvinnut pelätä ihmisten negatiivisia reaktioita. Yksinäisyys ajoi minut tietokoneen äärelle ollessani koululainen. Oikeassa elämässä minulle on auottu päätä yhdestä tapauksesta, johon olin syytön, ja huudeltiin sitä haukkumanimeä. Tämä on vain saanut minut pelkäämään negatiivisilta kuulostavia reaktioita. Myös äidin huudot pelotti jos minä kysyin tai joku sisaruksistani kysyi jotain, niin vastaus oli heti raivoavan oloinen "Niin?!". Ihan syystäkin minusta tuli varovaisempi ja mieluummin vaikenin.

Koulukiusaaminen teki minusta passiivisen ja pelokkaan. En halunnut yläkoulussa osallistua ryhmätöihin ja olin aina hiljaa, jos opettaja koitti kysymällä selvittää asiaa, koska en uskaltanut sanoa sitä syytä ääneen. En halunnut aiheuttaa mitään riitatilanteitakaan. Muutenkin hiljenin vaikeissa kysymyksissä, koska kuvittelen, ettei "saa kertoa". Ihan esimerkkinä lääkärin vai olikohan psykologin kysymys siitä, että miksi en ole halunnut tapailla isääni, valehtelin vain keskittyväni lauluharrastukseen. Oikeasti syynä oli isän naisystävä, mutta luulin, etten saanut siitä puhua mitään tai muuten äiti tai isä olisi raivonnut.

Minulle suositeltiin erityisammattikoulua, koska olisihan tavallisen ammattikoulun ilmapiiri minulle uhkaava ja muutenkin tuntui, että minua ängettiin tiettyyn muotiin; teinimaailma koettiin vaaralliseksi ja uhkaavaksi tällaiselle vähä-älyiselle. No, enpä suostunut. Minua ei olisi edes kirveelläkään saanut erityisammattikouluun.

Jo diagnoosin puolesta olen pelännyt työllistymistä, vaikka olen viisi vuotta tehnyt töitä ravintolassa normaalilla palkalla. Tosin nyt koronan takia työt ovat katkolla. Sain työpaikan heti valmistuttuani, ja itse asiassa se oli minun viimein työssäoppimispaikka. Silloinen työpaikkaohjaajakin sanoi opettajalle arviointikeskustelussa, että sisäistin nopeasti ensimmäisellä viikolla asiat enkä ole koko ajan kädestä pitäen opetettava ihminen.

Yhdeksi vaihtoehdoksi koen (yksin)yrittäjyyden. Itse asiassa aion hakeakin kansanopiston järjestämään tulevaan yrittäjälinjaan, jonka voi rahoittaa työttömyysetuudella tai opintotuella. Tai sitten haen opintoseteliavustuksen suoraan koululta opiskelujen alussa, minkä voi saada vaikkapa oppimisongelmaisena. Rehellinen aion olla, ja sähköpostitse kerroin opiston rehtorillekin, että peruskoulun päättötodistuksessa on tähtimerkintä (mukautettu) matematiikasta ja fysiikasta. Loput aineet selvisin ilman mukautuksia kutosia ja seiskoja saaden. Oli siellä muutama kasi. Monta kertaa olen laskenut keskiarvoni ja laskimen näyttämä tulos on ollut aina 7,5.

Sellainen, joka äänestää vihreitä.

Suurin osa tänne kirjoittavista ovat älyllisesti heikkolahjaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Ei osaa soveltaa. On mustavalkoinen. Ei ymmärrä olevansa tyhmä. Ei välitä luonnosta, terveydestä tai muiden kärsimyksestä, koska ei ymmärrä. Oppiminen takkuilee.

Älyllisesti heikko voi kuitenkin pärjätä elämässään verrattein hyvin. Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä.

Yksi piirre ei tee kenestäkään heikkolahjaista. Yleensä heikkolahjaisuuden todellakin huomaa kun on henkilön kanssa enemmän tekemisissä.

Jos näkee toista vain vähän aikaa koulussa tai harrastuksissa, voi tehdä vääriä johtopäätöksiä.

"Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä."

Tuossa lauseessa kiteytyy koko asia. Lapsilla joille luetaan, tai jotka osaavat itse lukea, on n. 70 000 sanan sanavarasto. Lapset joille ei lueta ja jotka eivät lue itse, on n. 15 000 sanan sanavarasto. Tuo valtava ero tarkoittaa sitä, että nuo jälkimmäiset lapset eivät ymmärrä sanojen merkityksiä, mitä heille ei ole opetettu, eivätkä he itse ole niitä opetelleet (lukemattomuus). Se vaikuttaa myös ajattelun kapeuteen, kun ei ole sanoja, millä ajatella.

Nykyaika ja yhteiskunta suosii helposti hallittavia ja lähes lukutaidottomia ihmisiä, koska he eivät pysty ymmärtämään yksinkertaista satukirjaa monimutkaisempaa tekstiä. Tämä suosii hallintoa ja mahdollistaa vaikeidenkin asioiden hyväksymisen, koska lopulta kukaan ei kyseenalaista mitään. Auktoriteetista tulee sanelija ja se on hallinnon etu.

Tällainen ihminen on nykymäärittelyllä heikkolahjainen, mutta vain niin kauan kunnes kaikki ovat samalla tasolla. Nykymäärittely muuttuu eräänlaiseksi standardiksi uuden ihmisen luomisessa. Ja se luominen on jo käynnissä. Jos vanhempia ei lukeminen lapsille kiinnosta ja oppiminen jätetään yksin koulun vastuulle, toivo nykyisenkin lukutaidon tason säilymisestä on jo heitetty.

"Nykyaika ja yhteiskunta suosii helposti hallittavia ja lähes lukutaidottomia ihmisiä, koska he eivät pysty ymmärtämään yksinkertaista satukirjaa monimutkaisempaa tekstiä. Tämä suosii hallintoa ja mahdollistaa vaikeidenkin asioiden hyväksymisen, koska lopulta kukaan ei kyseenalaista mitään. Auktoriteetista tulee sanelija ja se on hallinnon etu."

Olen sitten poikkeus heikkolahjaiseksi; olen kyllästynyt nykyisiin puolueisiin. Hienoja puheita kuulee, muttei mitään konkreettista tapahdu. Tässä maailmassa raha ratkaisee, ja sitä tehdään vaikka ihmisten hengillä. Eipä minusta saa kenen tahansa marionettia.

Lukeminen oli vastenmielistä peruskoulussa ja pelkäsin avata jopa kirjoja, koska eihän kuitenkaan mitään olisi jäänyt päähän. Ei vain ole jaksanut innostaa koulu ja koulussa oli paljon suuremmat murheet, koska koulukiusattuna minua pelotti mennä kouluun ja pelkäsin helposti, että kaikki nauroi minulle.

Ainostaan kuvamuistista tahdon muistaa näkemäni kuvat, mutten sisäistä kirjan sisältöä vaikka ymmärrän mitä siinä lukemassani tekstissä kerrotaan. Dokumentteja tykkään myös katsoa, koska siinä ihan kuin tehdään asia puolestani; kerrotaan tarvittava tieto asiasta ja voin samalla katsella videota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Ei osaa soveltaa. On mustavalkoinen. Ei ymmärrä olevansa tyhmä. Ei välitä luonnosta, terveydestä tai muiden kärsimyksestä, koska ei ymmärrä. Oppiminen takkuilee.

Älyllisesti heikko voi kuitenkin pärjätä elämässään verrattein hyvin. Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä.

Yksi piirre ei tee kenestäkään heikkolahjaista. Yleensä heikkolahjaisuuden todellakin huomaa kun on henkilön kanssa enemmän tekemisissä.

Jos näkee toista vain vähän aikaa koulussa tai harrastuksissa, voi tehdä vääriä johtopäätöksiä.

"Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä."

Tuossa lauseessa kiteytyy koko asia. Lapsilla joille luetaan, tai jotka osaavat itse lukea, on n. 70 000 sanan sanavarasto. Lapset joille ei lueta ja jotka eivät lue itse, on n. 15 000 sanan sanavarasto. Tuo valtava ero tarkoittaa sitä, että nuo jälkimmäiset lapset eivät ymmärrä sanojen merkityksiä, mitä heille ei ole opetettu, eivätkä he itse ole niitä opetelleet (lukemattomuus). Se vaikuttaa myös ajattelun kapeuteen, kun ei ole sanoja, millä ajatella.

Nykyaika ja yhteiskunta suosii helposti hallittavia ja lähes lukutaidottomia ihmisiä, koska he eivät pysty ymmärtämään yksinkertaista satukirjaa monimutkaisempaa tekstiä. Tämä suosii hallintoa ja mahdollistaa vaikeidenkin asioiden hyväksymisen, koska lopulta kukaan ei kyseenalaista mitään. Auktoriteetista tulee sanelija ja se on hallinnon etu.

Tällainen ihminen on nykymäärittelyllä heikkolahjainen, mutta vain niin kauan kunnes kaikki ovat samalla tasolla. Nykymäärittely muuttuu eräänlaiseksi standardiksi uuden ihmisen luomisessa. Ja se luominen on jo käynnissä. Jos vanhempia ei lukeminen lapsille kiinnosta ja oppiminen jätetään yksin koulun vastuulle, toivo nykyisenkin lukutaidon tason säilymisestä on jo heitetty.

Sitä se suomalaisten mulatisointi teettää. Lisääntykää vaan naiset mustien miesten kanssa niin saadaan älyllisesti jälkeenjääneitä sukupolvia ja kasvattakaa lapset vegaaneiksi. Veganismi tyhmentää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Ei osaa soveltaa. On mustavalkoinen. Ei ymmärrä olevansa tyhmä. Ei välitä luonnosta, terveydestä tai muiden kärsimyksestä, koska ei ymmärrä. Oppiminen takkuilee.

Älyllisesti heikko voi kuitenkin pärjätä elämässään verrattein hyvin. Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä.

Yksi piirre ei tee kenestäkään heikkolahjaista. Yleensä heikkolahjaisuuden todellakin huomaa kun on henkilön kanssa enemmän tekemisissä.

Jos näkee toista vain vähän aikaa koulussa tai harrastuksissa, voi tehdä vääriä johtopäätöksiä.

"Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä."

Tuossa lauseessa kiteytyy koko asia. Lapsilla joille luetaan, tai jotka osaavat itse lukea, on n. 70 000 sanan sanavarasto. Lapset joille ei lueta ja jotka eivät lue itse, on n. 15 000 sanan sanavarasto. Tuo valtava ero tarkoittaa sitä, että nuo jälkimmäiset lapset eivät ymmärrä sanojen merkityksiä, mitä heille ei ole opetettu, eivätkä he itse ole niitä opetelleet (lukemattomuus). Se vaikuttaa myös ajattelun kapeuteen, kun ei ole sanoja, millä ajatella.

Nykyaika ja yhteiskunta suosii helposti hallittavia ja lähes lukutaidottomia ihmisiä, koska he eivät pysty ymmärtämään yksinkertaista satukirjaa monimutkaisempaa tekstiä. Tämä suosii hallintoa ja mahdollistaa vaikeidenkin asioiden hyväksymisen, koska lopulta kukaan ei kyseenalaista mitään. Auktoriteetista tulee sanelija ja se on hallinnon etu.

Tällainen ihminen on nykymäärittelyllä heikkolahjainen, mutta vain niin kauan kunnes kaikki ovat samalla tasolla. Nykymäärittely muuttuu eräänlaiseksi standardiksi uuden ihmisen luomisessa. Ja se luominen on jo käynnissä. Jos vanhempia ei lukeminen lapsille kiinnosta ja oppiminen jätetään yksin koulun vastuulle, toivo nykyisenkin lukutaidon tason säilymisestä on jo heitetty.

"Nykyaika ja yhteiskunta suosii helposti hallittavia ja lähes lukutaidottomia ihmisiä, koska he eivät pysty ymmärtämään yksinkertaista satukirjaa monimutkaisempaa tekstiä. Tämä suosii hallintoa ja mahdollistaa vaikeidenkin asioiden hyväksymisen, koska lopulta kukaan ei kyseenalaista mitään. Auktoriteetista tulee sanelija ja se on hallinnon etu."

Olen sitten poikkeus heikkolahjaiseksi; olen kyllästynyt nykyisiin puolueisiin. Hienoja puheita kuulee, muttei mitään konkreettista tapahdu. Tässä maailmassa raha ratkaisee, ja sitä tehdään vaikka ihmisten hengillä. Eipä minusta saa kenen tahansa marionettia.

Lukeminen oli vastenmielistä peruskoulussa ja pelkäsin avata jopa kirjoja, koska eihän kuitenkaan mitään olisi jäänyt päähän. Ei vain ole jaksanut innostaa koulu ja koulussa oli paljon suuremmat murheet, koska koulukiusattuna minua pelotti mennä kouluun ja pelkäsin helposti, että kaikki nauroi minulle.

Ainostaan kuvamuistista tahdon muistaa näkemäni kuvat, mutten sisäistä kirjan sisältöä vaikka ymmärrän mitä siinä lukemassani tekstissä kerrotaan. Dokumentteja tykkään myös katsoa, koska siinä ihan kuin tehdään asia puolestani; kerrotaan tarvittava tieto asiasta ja voin samalla katsella videota.

Minun mielestäni sinun diagnoosisi on väärä.  Sinä kirjoitat selkeää tekstiä, jossa punnitset politiikkaa ja sitä, miten se toimii ihmistä vastaan, puolueista riippumatta. Sinun kirjoituksestasi ei paista lukemisen vastenmielisyys millään tavalla, itseasiassa täysin päinvastoin.

Kun ymmärrät lukemaasi tekstiä, olet poikkeus peruskoulun valmistamista lampaista, joita enemmistö täällä on. Jo se, että luet, on poikkeava ominaisuus nykyään. Vaikka et sisäistä kirjan sisältöä, ymmärrät kuitenkin sen oleellisen tekstistä ja se on kirjan tarkoitus, luetun ymmärtäminen.

149

Tyhmä ihminen on asioista eri mieltä kanssani. Älykäs ihminen on samaa mieltä kuin minä. Tämä on yleinen mielipide, mutta useimmiten se on väärä. 

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä ihminen on asioista eri mieltä kanssani. Älykäs ihminen on samaa mieltä kuin minä. Tämä on yleinen mielipide, mutta useimmiten se on väärä. 

Erinomainen ja valitettavan tosi kommentti. On helpompaa olla samaa mieltä, kuin ajatella itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen oikeasti heikkolahjainen. En vitsaile, vaan se lukee oikeasti minua koskevissa papereissa. Aiemmin diagnoosina oli lievä älyllinen kehitysvamma, mutta ollessani 16-vuotias psykologi oli eri mieltä kehitysvammaisuudestani kertoessaan lausunnossaan epätasaisesta kykyprofiilista. Aspergerin oireista hän myös mainitsi, mistä olen ollut pitkäänkin samaa mieltä.

Voin sen kertoa, että esimerkkinä kielelliset taidot oli alle ikätason. Tässä uskon osasyyksi sen, etten ole kuullut sanoista "suurpiirteinen" (nyt tiedän sen tarkoittavan henkilöä, joka ei näe yksityiskohtia) ja "tainnuttaa" (tiedän, että näin tehdään eläimille ja se tarkoittaa lamauttamista tai tajuttomaksi tekemistä) vaikkapa äidin tai koulun kautta. Toki heti sanakirjasta katsomalla sisäistin sen sanan merkityksen. En ole uskaltanut avata kirjoja kuin harvoin, ja se tuntui vastenmieliseltä. Olenhan minä yksinhuoltajan kasvattama ja taatusti white trash-perheestä, joten tyhmä mikä tyhmä.

Nämä taidot ovat ristiriidassa sen kanssa, että kuitenkin osaan keskustella mm. miesten asemasta Suomessa ja TTIP-sopimuksen haitoista demokratialle. Kehitysvammaisen tai heikkolahjaisen kanssa en pystyisi keskustelemaan tällaisista asioista, vaan heillä on yleensä liian lapselliset jutut. Tämä nyt ei tarkoita heidän huonommuutta, koska olenhan itsekin heikkolahjainen, mutta en ole jutuiltani samalla aaltopituudella heidän kanssa.

Parisuhdetta en pystyisi harkitsemaan kehitysvammaisen tai heikkolahjaisen kanssa, ja satun miehissä arvostamaan vahvuutta, toimintakykyä ja rohkeutta, mitkä ei vain kuvaa mitenkään älyllisesti jälkeenjääneitä. Pelaahan evoluutiokin varman päälle naisten kohdalla; miehet laitetaan kilpailemaan naisista ja heikoimmat jäävät rannalle ruikuttamaan. Ei toki nerokaan (toinen älykkyyden ääripää miehissä) ole kiinnostunut perhe-elämästä eikä välttämättä ole edes aikaa perheelle, kun taas idioottia ei ole luotu perheen perustajaksi ja siitä huolehtijaksi.

Heikkolahjaisella on myös vaikeuksia tulkita häneen kohdistunut provokaatio. Uskon, että pätee myös sinun kohdalla.

Niin no, viisas ei provosoidu häneen kohdistuneesta provokaatiosta, koska se on aina tyhmemmän tekemää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Ei osaa soveltaa. On mustavalkoinen. Ei ymmärrä olevansa tyhmä. Ei välitä luonnosta, terveydestä tai muiden kärsimyksestä, koska ei ymmärrä. Oppiminen takkuilee.

Älyllisesti heikko voi kuitenkin pärjätä elämässään verrattein hyvin. Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä.

Yksi piirre ei tee kenestäkään heikkolahjaista. Yleensä heikkolahjaisuuden todellakin huomaa kun on henkilön kanssa enemmän tekemisissä.

Jos näkee toista vain vähän aikaa koulussa tai harrastuksissa, voi tehdä vääriä johtopäätöksiä.

"Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä."

Tuossa lauseessa kiteytyy koko asia. Lapsilla joille luetaan, tai jotka osaavat itse lukea, on n. 70 000 sanan sanavarasto. Lapset joille ei lueta ja jotka eivät lue itse, on n. 15 000 sanan sanavarasto. Tuo valtava ero tarkoittaa sitä, että nuo jälkimmäiset lapset eivät ymmärrä sanojen merkityksiä, mitä heille ei ole opetettu, eivätkä he itse ole niitä opetelleet (lukemattomuus). Se vaikuttaa myös ajattelun kapeuteen, kun ei ole sanoja, millä ajatella.

Nykyaika ja yhteiskunta suosii helposti hallittavia ja lähes lukutaidottomia ihmisiä, koska he eivät pysty ymmärtämään yksinkertaista satukirjaa monimutkaisempaa tekstiä. Tämä suosii hallintoa ja mahdollistaa vaikeidenkin asioiden hyväksymisen, koska lopulta kukaan ei kyseenalaista mitään. Auktoriteetista tulee sanelija ja se on hallinnon etu.

Tällainen ihminen on nykymäärittelyllä heikkolahjainen, mutta vain niin kauan kunnes kaikki ovat samalla tasolla. Nykymäärittely muuttuu eräänlaiseksi standardiksi uuden ihmisen luomisessa. Ja se luominen on jo käynnissä. Jos vanhempia ei lukeminen lapsille kiinnosta ja oppiminen jätetään yksin koulun vastuulle, toivo nykyisenkin lukutaidon tason säilymisestä on jo heitetty.

"Nykyaika ja yhteiskunta suosii helposti hallittavia ja lähes lukutaidottomia ihmisiä, koska he eivät pysty ymmärtämään yksinkertaista satukirjaa monimutkaisempaa tekstiä. Tämä suosii hallintoa ja mahdollistaa vaikeidenkin asioiden hyväksymisen, koska lopulta kukaan ei kyseenalaista mitään. Auktoriteetista tulee sanelija ja se on hallinnon etu."

Olen sitten poikkeus heikkolahjaiseksi; olen kyllästynyt nykyisiin puolueisiin. Hienoja puheita kuulee, muttei mitään konkreettista tapahdu. Tässä maailmassa raha ratkaisee, ja sitä tehdään vaikka ihmisten hengillä. Eipä minusta saa kenen tahansa marionettia.

Lukeminen oli vastenmielistä peruskoulussa ja pelkäsin avata jopa kirjoja, koska eihän kuitenkaan mitään olisi jäänyt päähän. Ei vain ole jaksanut innostaa koulu ja koulussa oli paljon suuremmat murheet, koska koulukiusattuna minua pelotti mennä kouluun ja pelkäsin helposti, että kaikki nauroi minulle.

Ainostaan kuvamuistista tahdon muistaa näkemäni kuvat, mutten sisäistä kirjan sisältöä vaikka ymmärrän mitä siinä lukemassani tekstissä kerrotaan. Dokumentteja tykkään myös katsoa, koska siinä ihan kuin tehdään asia puolestani; kerrotaan tarvittava tieto asiasta ja voin samalla katsella videota.

Minun mielestäni sinun diagnoosisi on väärä.  Sinä kirjoitat selkeää tekstiä, jossa punnitset politiikkaa ja sitä, miten se toimii ihmistä vastaan, puolueista riippumatta. Sinun kirjoituksestasi ei paista lukemisen vastenmielisyys millään tavalla, itseasiassa täysin päinvastoin.

Kun ymmärrät lukemaasi tekstiä, olet poikkeus peruskoulun valmistamista lampaista, joita enemmistö täällä on. Jo se, että luet, on poikkeava ominaisuus nykyään. Vaikka et sisäistä kirjan sisältöä, ymmärrät kuitenkin sen oleellisen tekstistä ja se on kirjan tarkoitus, luetun ymmärtäminen.

149

Olen käynyt ammatillisen erityisopettajan tekemässä lukitestissä omasta halusta. Testien tuloksista hän kertoi, että minulla ilmeni lievää hitautta. Sain heikon keskitason tulokseksi.

Ammatillisen erityisopettajan ehdottamana menin omasta halusta koulupsykologille, jonka luona tein älykkyystestin. Tulos oli epätasainen kykyprofiili kuten ennustin. Yleistietous ja looginen päättelykyky olivat ne, jotka meni hyvin. Muissa olin alle keskitason tai ikätason. Muistan vielä joitain kysymyksiä sieltä testeistä, mutten koskaan ole kuullut Nobelin saaneesta suomalaisesta kirjailijasta (googlauksen jälkeen paljastui, että hän oli Frans Emil Sillanpää) tai että Suomen kansallispeli on pesäpallo. Kuitenkin tiedän esim. romanikulttuurista, EU:n ja NATO:n haitoista, globalismista, naisten aseman historiasta esikristillisestä ajasta lähtien.

Ymmärrän tyhmyyteni, mutta ihmettelen että miten hemmetissä ex-mieheni eivät ole tajunneet tätä. Tästähän voisi tehdä hauskan tv-sarjan nimeltä "Vaimoni on heikkolahjainen", jossa nainen salailee heikkolahjaisuuttaansa normaaliälyiseltä mieheltään.

Heikkolahjaisena on tuntunut siltä, ettei elämälläni ole mitään tarkoitusta. Minut "tuomittiin" jopa siivousalalle (se oli äidin ehdotus), mutten suostunut, koska olisin kokenut sen laskevan vain arvoani, koska jo omaa perhettänikin sain hävetä tarpeeksi vertaillessani sitä muiden perheisiin, joissa käytiin matkoilla ja vanhemmat eivät olleet sairaita ja työttömiä. En halua tulla äitini tai isäni kaltaiseksi työttömäksi, jolla on erilaisia fyysisiä sairauksia.

Omaa jälkikasvua en hanki, koska pelkään, että eläisin lapsen kautta omia toteutumattomia unelmia, vaikkei ne toteutumattomat unelmat ole tyyliin lasten kykykilpailut. Enkä halua lapsen perivän vikaani. Minulle jo riittää, että esitän ulkoisesti teiniä, koska en saanut olla nuori. Tiedän, että sekin on yhtä sairasta kuin anoreksia, jossa henkilön todellisuus kehonkuvasta on väärä.

Minä ilmeisesti olen tällainen vähälahjainen, sillä olen elänyt 56 vuotta ja vasta nyt hiffasin, että Carole King on Kuningas Kuningas. Mikä oivallus! Olisikohan Carolella juutalaisten juuriensa (Klein) myötä jonkinlainen kosketus esim. venäjän kieleen ja sieltä tullut tuo sanaleikki?

No, kaikkea sitä jää huomaamatta. Tuttavani oli puolestaan tajunnut Tuomari Nurmion Valo yössä -kappaleen sanat syvällisemmin vasta, kun joku oli sen sanoituksen täällä av-palstalla hälle avannut, vaikka on ko. kappaletta koko ikänsä hoilannut ja karaokessakin rääkännyt.

Hyvä mammat! Sivistyksen lähde ja kansakunnan uusi kynttilä! Heikkolahjaisten pelastaja!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Ei osaa soveltaa. On mustavalkoinen. Ei ymmärrä olevansa tyhmä. Ei välitä luonnosta, terveydestä tai muiden kärsimyksestä, koska ei ymmärrä. Oppiminen takkuilee.

Älyllisesti heikko voi kuitenkin pärjätä elämässään verrattein hyvin. Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä.

Yksi piirre ei tee kenestäkään heikkolahjaista. Yleensä heikkolahjaisuuden todellakin huomaa kun on henkilön kanssa enemmän tekemisissä.

Jos näkee toista vain vähän aikaa koulussa tai harrastuksissa, voi tehdä vääriä johtopäätöksiä.

"Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä."

Tuossa lauseessa kiteytyy koko asia. Lapsilla joille luetaan, tai jotka osaavat itse lukea, on n. 70 000 sanan sanavarasto. Lapset joille ei lueta ja jotka eivät lue itse, on n. 15 000 sanan sanavarasto. Tuo valtava ero tarkoittaa sitä, että nuo jälkimmäiset lapset eivät ymmärrä sanojen merkityksiä, mitä heille ei ole opetettu, eivätkä he itse ole niitä opetelleet (lukemattomuus). Se vaikuttaa myös ajattelun kapeuteen, kun ei ole sanoja, millä ajatella.

Nykyaika ja yhteiskunta suosii helposti hallittavia ja lähes lukutaidottomia ihmisiä, koska he eivät pysty ymmärtämään yksinkertaista satukirjaa monimutkaisempaa tekstiä. Tämä suosii hallintoa ja mahdollistaa vaikeidenkin asioiden hyväksymisen, koska lopulta kukaan ei kyseenalaista mitään. Auktoriteetista tulee sanelija ja se on hallinnon etu.

Tällainen ihminen on nykymäärittelyllä heikkolahjainen, mutta vain niin kauan kunnes kaikki ovat samalla tasolla. Nykymäärittely muuttuu eräänlaiseksi standardiksi uuden ihmisen luomisessa. Ja se luominen on jo käynnissä. Jos vanhempia ei lukeminen lapsille kiinnosta ja oppiminen jätetään yksin koulun vastuulle, toivo nykyisenkin lukutaidon tason säilymisestä on jo heitetty.

"Nykyaika ja yhteiskunta suosii helposti hallittavia ja lähes lukutaidottomia ihmisiä, koska he eivät pysty ymmärtämään yksinkertaista satukirjaa monimutkaisempaa tekstiä. Tämä suosii hallintoa ja mahdollistaa vaikeidenkin asioiden hyväksymisen, koska lopulta kukaan ei kyseenalaista mitään. Auktoriteetista tulee sanelija ja se on hallinnon etu."

Olen sitten poikkeus heikkolahjaiseksi; olen kyllästynyt nykyisiin puolueisiin. Hienoja puheita kuulee, muttei mitään konkreettista tapahdu. Tässä maailmassa raha ratkaisee, ja sitä tehdään vaikka ihmisten hengillä. Eipä minusta saa kenen tahansa marionettia.

Lukeminen oli vastenmielistä peruskoulussa ja pelkäsin avata jopa kirjoja, koska eihän kuitenkaan mitään olisi jäänyt päähän. Ei vain ole jaksanut innostaa koulu ja koulussa oli paljon suuremmat murheet, koska koulukiusattuna minua pelotti mennä kouluun ja pelkäsin helposti, että kaikki nauroi minulle.

Ainostaan kuvamuistista tahdon muistaa näkemäni kuvat, mutten sisäistä kirjan sisältöä vaikka ymmärrän mitä siinä lukemassani tekstissä kerrotaan. Dokumentteja tykkään myös katsoa, koska siinä ihan kuin tehdään asia puolestani; kerrotaan tarvittava tieto asiasta ja voin samalla katsella videota.

Minun mielestäni sinun diagnoosisi on väärä.  Sinä kirjoitat selkeää tekstiä, jossa punnitset politiikkaa ja sitä, miten se toimii ihmistä vastaan, puolueista riippumatta. Sinun kirjoituksestasi ei paista lukemisen vastenmielisyys millään tavalla, itseasiassa täysin päinvastoin.

Kun ymmärrät lukemaasi tekstiä, olet poikkeus peruskoulun valmistamista lampaista, joita enemmistö täällä on. Jo se, että luet, on poikkeava ominaisuus nykyään. Vaikka et sisäistä kirjan sisältöä, ymmärrät kuitenkin sen oleellisen tekstistä ja se on kirjan tarkoitus, luetun ymmärtäminen.

149

Mitä hyötyä siitä on, kun teksti ei ole tahtonut jäädä päähän? Pänttääminen oli oikeasti rasittavaa käydessäni peruskoulua. Olen ihan dementikko.

Se on Afrikan helmen Husun täydellinen vastakohta.

Meillä koitetaan saada peruskoulun päättänyttä poikaa tutkimuksiin. Ei suostu. Ollaan epäilty laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, joka korvaa heikkolahjaisuus-termin. Nykyinen diagnoosi on adhd, mutta meidän mielestä pojalla on jotain muuta kuin adhd. Tavallisessa koulussa poika istui ensimmäiset kolme vuotta käytävällä huonon käytöksen vuoksi. Sen jälkeen pääsi erityisluokkaan. Se ei riittänyt vaan piti yksilöllistää aineita kielistä ja matematiikasta alkaen. Poika kokeili peruskouluun jälkeen ammattikoulussa kiinteistönhoidon linjaa kunnes koulusta tuli puhelua, että missä poikamme on. Ilmeni että poika oli notkunut kaupungilla ja varmaan käynyt kavereiden luona juomassa tai tupakoimassa. Nyt poikaa ei saa mitenkään suostumaan Luoville Valmaan. Pitää itseään aikuisena eikä kerro mitä tekee tai suunnittelee. Miten tässä nyt käy? Ensi vuonna täyttää 18 vuotta ja viranomaiset varmaan vetoaa, että aikuinen ihminen saa tehdä mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikkolahjainen ei pysty edes kommentoimaan täällä, tuskin edes lukemaan näitä palstoja. Töissä yrittivät työllistää mutta esim tiskikoneen täyttämiseen meni kaksi tuntia, vaikka pitäisi ajaa monta koneellista aterialla x monessa pisteessä.

Heikkolahjainen oli vanhan määritelmän mukaa älykkyydeltään jotain 70-85 eli normaalin ja lievästi kehitysvammaisen välistä.

Joten olet väärässä.

Todennäköisesti nuo, jotka eivät oppineet tiskikonetta täyttämään olivat vähintäänkin lievästi kehitysvammaisia. Ehkä keskivaikeasti.

Mitä oon työskennellyt kehitysvammaisten parissa niin tuntuu suurin osa sieltäkin olevan paljon järkevämpää porukkaa kuin oma poikani, jolla taidot olivat kognitiivisten testien mukaan heikkolahjaisen ja normaalin rajamailla. Moni kehitysvammainenkin on omatoimisimmin siivonnut ja tehnyt yksinkertaisia ruokia ja tuntuu sitä tiedostamista omasta vammasta olevan, kun taas meillä poika kiistää ettei ongelmaa ole.

Älyllisen vamman mahdollisuutta koitetaan tässä myös selvittää. Vahvin epäilys on laajat oppimisoppimisvaikeudet. Meillä ei vieläkään poika osaa ruokaa laittaa ja kananmunia yritti keittää rikkomalla munat suoraan kattilaan! Nytkin poika tuli kerjäämään tupakkarahaa mutta en anna. Pankkikorttikin on mulla tallessa ja käteistä saa tarpeen mukaan. Ei tuo poika syö terveellisesti vaan rahat menee Mäkkäriin ja Heseen.